Yhteisöllinen ruokahetki ylläpitää vireyttä
Ihan ensimmäiseksi kartoitettiin ikäihmisten, eläkeläisjärjestöjen, seurakuntien, ravintoloiden ja kuntien ruokapalvelujen toiveita ja ideoita. Niiden pohjalta työstettiin ajatuksia eteenpäin yhteisissä työpajoissa. Kiinnostusta asiaan oli myös kaupan alalla ja kuljetusyrittäjillä.
– Kunnilla on velvoite edistää ihmisten hyvinvointia. On yhteiskunnallisestikin tärkeää, että ikäihmiset pystyvät asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään terveinä ja se on mahdollista, kun toimintakyky ja ihmisten oma toimijuus säilyvät, projektipäällikkö Riitta Tuikkanen muistuttaa.
Kaikkiaan toteutettiin kymmenen kokeilua, joissa ikäihmisille tarjottiin mahdollisuus ruokailla yhdessä muiden kanssa. Tilaisuuksia oli järjestämässä peräti 60 eri tahoa.
Ideana oli saada ihmiset kotoa ulos, tarjota heille monipuolinen lounas ja pohtia yhdessä, minkälaiset mallit ihmisiä kiinnostavat.
– Ruokaan liittyviin palveluihin pitäisi osata tarttua heti, kun jää eläkkeelle, ettei palvelujen käyttöön tule kynnystä.
Tilaisuuksia järjestettiin hyvin erityyppisiä. Kylätaloilla järjestettiin yhteisöllisiä ruokahetkiä, joihin eri järjestöjen aktiivit valmistivat ruoan paikan päällä tai tilattiin valmiit pakasteateriat ja -jälkiruoat ja tehtiin niiden oheen tuoreita lisukkeita. Ravintoloissa järjestettiin vilkkaimman lounasajan jälkeen yhteisöllisiä ruokailuhetkiä, joissa oli alustuksia. Näitä tilaisuuksia pidettiin joko ravintolasalissa tai kabineteissa.
– Kaiken ytimessä oli pohtia, minkälaiset yhteisölliset ruokailuhetket parantavat osallistujien hyvinvointia. Tavoitteena oli aktivoida myös yksin asuvia ihmisiä syömään monipuolisesti ja tapaamaan muita.
Järjestöaktiivit tekemisen ytimessä
– Kokemusten mukaan ihmisillä on suuri tarve tavata muita kiireettömästi. Kyselimme myös, minkälaista ruokaa ihmiset halusivat syödä, mutta yhteisissä ruokahetkissä toisten seura tuntui olevan jopa tärkeämpää kuin ruoka. Se, että mennään yhdessä syömään, koettiin toimintakykyä edistävänä.
Hankkeessa myös selvitettiin, mitkä muut palvelut auttaisivat ihmisiä säilyttämään toimintakykynsä ja voimaannuttaisivat. Tarvetta oli löytää erilaisia kyytiratkaisuja haja-asutusalueiden ihmisille ja taajamissakin kaivattiin kauppakavereita, joiden kanssa käydä yhdessä kaupassa.
Tuikkanen muistuttaa, että erilaiset kokeilut onnistuivat, kun kunnista löytyi aktiivisia ihmisiä, promoottoreita, jotka kutsuivat ihmiset koolle. Esimerkiksi Mäntyharjulla toimii vanhusneuvoston jäsenenä ja useissa järjestöissä pitkän työuran Kelassa tehnyt Anja Aaltonen.
– Tänä syksynä Mäntyharjun Eläkkeensaajat ry järjestää neljä yhteisöllistä ruokailuhetkeä Reissuravintolassa. Kokoonnumme ravintolan kabinettiin ja kuuntelemme ensin luennon, sitten jokainen saa lounaslipun, jolla voi ruokailla buffet-pöydästä alennettuun hintaan ja seurustella kabinetissa vapaamuotoisesti. Myös meidän Eläkeliiton Mäntyharjun yhdistys järjestää yhteisöllisiä ruokailuita sponsoroituun hintaan ja maksaa erotuksen. Toki aktiiviset ikäihmiset voivat käyttää kaikki mahdollisuudet edullisiin ruokailuihin, tapaamisiin ja informaatiotilaisuuksiin.
Yläkuva: Anja Aaltoselle ja Heikki Koljoselle on tullut tavaksi käydä viikoittain lounaalla kotikunnan keskustan ravintoloissa. He innostavat myös muita mukaan yhteisöllisiin ruokahetkiin.
Perinneruuat kiinnostavat
Aaltonen toimii muun muassa Eläkeliitossa, joka järjestää yhdessä toisen yhdistyksen kanssa kerran kuukaudessa yhteisöllisen lounashetken ravintolassa niin, että lounasalennuksen saa jäsenkortilla. Perinneruokailut vetävät nekin paljon väkeä.
– Eläkeliitto järjestää tänäkin syksynä sikakaalitapahtuman Mäntyharjun nuorisoseurantalo Lärvätsalossa ja keväällä tarjoamme kalakeittoa. Aina kun sikakaalia on tarjolla, ihmisiä tulee niin paljon kuin vain mahtuu. Vanhusten viikolla sikakaalia tarjoaa vanhusneuvosto. On kiva myös kuulla tarinoita siitä, miten aikoinaan eri kylät ovat tarjonneet sikakaalia vuorotellen.
Eri tilaisuuksissa perinteitä ja historiaa liippaavia alustuksia pitänyt järjestöaktiivi Heikki Koljonen on ylpeä sikakaalin lisäksi siitä, miten hieno ja elävä perinne hirvipeijaiset ovat edelleen hänen kotikunnassaan.
– Niihinkin kokoontuu paljon ihmisiä. Ruoka pyörii tekemisen keskiössä, vaikkei se olekaan ollut johtoajatus. Pelkkä ruoka ei riitä. Siihen ympärille on hyvä ympätä musiikkia, tarina tai alustus, niin osallistuminen kiehtoo enemmän ja siinä sivussa on kiva syödä yhdessä. Ihmiset kaipaavat viihdykettä ja ovat mielellään seurassa, Koljonen tuumii
Aaltonen ja Koljonen kokevat saavansa järjestöissä puuhatessaan energiaa elämäänsä.
– Ihmisten kanssa on mukava tehdä, kun kokee onnistuneensa. Ja jos välillä kehutaan, se tekee sielulle ihan mannaa, Aaltonen tuumii.
Vinkkeinä muidenkin kuntien järjestöaktiiveille he heittävät, että ruokailutapahtumia kannattaa ideoida vuodenkierron mukaan ja seudun omia perinteitä hyödyntäen. Yhteistyö Xamkin osaajien kanssa saa heiltä suitsutusta.
– He uskoivat asiaansa, olivat tehneet kotiläksynsä ja olivat valmistautuneet aina hyvin. Tekeminen oli dialogista. Meitä kuunneltiin ja voimme antaa palautetta. Heillä oli hoksottimet kohdillaan, Aaltonen ja Koljonen summaavat yhdessä kehittämistä.
Rauhallinen ruokahetki yhdessä riittää
Xamkilta TKI-asiantuntija Niina Rantakari jalkautui kentälle toteuttamaan kokeiluja pilottialueilla ja osallistui tapahtumiin.
– Tapahtumat olivat hienosti järjestettyjä. Mieleen jäin muun muassa Mäntyharjun Enonkylien järjestämä tapahtuma yhteistyössä alueella asuvan freelance-kokin kanssa. Kylätapahtumaan tuli paljon kaikenikäisiä ihmisiä.
Palautteiden perusteella yhdessä ruokailu koetaan tärkeänä.
– Ihmiset arvioivat, että tärkeää on mennä yhdessä syömään, tavata, tutustua uusiin ihmisiin ja viettää rauhallinen hetki yhdessä eikä välttämättä tarvitse olla muuta ohjelmaakaan. Lounashetkiltä toivottiin rauhallista ympäristöä niin, ettei tule tunnetta, että on kiireisten työssä käyvien tiellä tai että tilassa on niin paljon hälinää, ettei juttelu onnistu.
Useat kokeiluista ovat vakiintumassa jossain muodossa.
– Monissa kokeiluissa oli useita tahoja järjestämässä tapahtumia. Vanhusneuvostot olivat hyvin edustettuna sekä erilaiset aktiiviset eläkejärjestöt. Kun mukana oli myös yrityksiä ja kuntien ruokapalveluja, kokeiluille saatiin vaikuttavuutta ja houkuttelevuutta.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Hankkeen julkaisut ja lisätietoja
Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittäminen. Palvelukokeilujen tuloksia ja hyviä käytänteitä monitoimijaiselle kehittämisyhteistyölle. Lue julkaisu tästä
Ikäihmisten ruokaympäristö eri alueilla Suomessa. Ikäihmisten, palvelujen tuottajien ja kehittäjien näkemyksiä kauppa- ja ruokapalveluista. Lue julkaisu tästä
Miten Xamk edistää vastuullisuutta ja alueellista elinvoimaa?
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Kymenlaakson lastensuojelun toimijoita vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön äärellä
Yritysvierailut työllisyyden tukena
