Xamk kuuluu simulaatio-opetuksen pioneereihin

Ensimmäisiin Savonlinnassa simulaatiota hyödyntäneisiin opettajiin kuuluu kirurgista hoitotyötä opettava Jaana Dillström. 12 vuoden kokemuksella hän luonnehtii simulaatiopedagogiikkaa tavaksi harjoitella turvallisessa ympäristössä tosielämän tilanteita. Ennen harjoituksia opiskelijat omaksuvat tarvittavan teorian ja kädentaidot.

Savonlinnan kampukselta löytyy kaksi erityyppistä simulaatiopedagogista tilaa. Kaksi korkean teknologian puhuvaa nukkea on keskiössä sairaanhoitajaopiskelijoiden opetuksessa.

– Hoitoluokassamme ylläpidetään peruselintoimintoja, toimitaan aseptisesti ja kartutetaan vuorovaikutustaitoja. Opiskelijat laittavat itsensä likoon ja voivat luottaa siihen, että saavat työparilta ja opettajilta tukea harjoitellessaan omia taitojaan. Virheitäkin saa tulla.

Hoitoluokka vastaa autenttista sairaalatilaa, ja siitä löytyy nykyaikainen teknologia. Ideana on, että työpari kerrallaan hoitaa potilasta hoitotilassa. Muu opiskelijaryhmä seuraa tilannetta kameroiden välityksellä luokkatilassa. Valvomosta käsin kaksi opettajaa ohjaa ja seuraa tilannetta. Hoitosimulaatio kestää10-20 minuuttia, jonka jälkeen opettajat ja opiskelijat käyvät läpi tilanteen.

– Opiskelijat oppivat tiimityötä, yhteistyötä, konsultointitaitoa, vastuunottoa, priorisointia ja joutuvat päättelemään asioita itse. Me opettajat ohjaamme tilannetta ja annamme vinkkejä. Toinen meistä esittää potilasta puhumalla nuken äänellä ja toinen tarkkailee, miten prosessi sujuu. Tarvittaessa voimme myös katkaista jonkin tilanteen kesken.

Simulaatiotilanteissa opetellaan potilaan ohjausta, hoitoelvytystä, kirurgista ja leikkausanestasiahoitoa, mielenterveyteen ja gerontologiaan liittyviä asioita sekä lasten ja nuorten hoitoa. Opiskelijat saavat valmiit potilastapaukset ja harjoitukseen liittyvät aihealueet itselleen etukäteen tietoon ja voivat valmistautua niihin. Kyse voi olla vaikkapa leikkauksen jälkeisestä seurannasta tai nivustyräpotilaan kotiutuksesta.

Simulaatio valmentaa harjoittelujaksolle

Dillströmin opiskelijat pitävät simulaatioharjoituksista. Simulaatiotilanne koetaan turvallisena harjoituksena, jossa oppii paremmin kuin luokassa kuunnellen.

– Simulaatioharjoitus tukee teoriaopetusta, kun voi harjoitella käytännössä vaikka peruselvytystä tai tipan laittoa, Netta Jokinen tuumii.

– Kaikki simulaatio-opetus on hyvää ja sitä voisi olla enemmänkin, Päivi Ruohoaho sanoo.

– Nukella kun tehdään, tilanne on turvallinen, olen tykännyt simulaatioista, Anni Olenius summaa.

Simulaatioharjoituksen tärkein vaihe opettajan näkökulmasta on tilanteen purku, jolloin tehty ja nähty käydään yhdessä läpi ryhmänä. Oppimiskeskusteluun käytetään yleensä noin 45 minuuttia.

– Oppimiskeskustelussa opitaan toinen toiselta, perustellaan asioita ja käydään läpi simulaatiossa mukana olleiden tuntemukset ja se, miltä tapahtuma näytti muista opiskelijoista. Mitkä asiat sujuivat hyvin, mitä pitäisi tehdä toisin ja mitä tämäntyyppisissä tilanteissa pitäisi huomioida, Dillström kuvaa.

Kaikkineen oppimistapahtumaan kuluu noin puolitoista tuntia. Kerralla mukana on noin 10-14 opiskelijaa.

– Tilanne on luottamuksellinen, sitä ei tarvitse pelätä, kukaan ei jää tilanteessa yksin, vaan saa tehdä rauhassa omat ratkaisunsa. Siitä pidetään tinkimättä huolta, että mistään simulaatioon liittyvistä asioista ei puhuta ulkopuolisille.

Dillström muistuttaa, että tutkimustenkin mukaan simulaatio-opetus helpottaa harjoitteluun menoa. Myös ammattilaiset harjoittelevat nykyään sairaaloiden yhteydessä olevissa simulaatiotiloissa harvinaisempia potilastilanteita.

Savonlinnan kampuksella on myös ns. kotisimulaatiotila, jossa harjoittelevat sairaanhoitajien lisäksi myös fysio- ja jalkaterapeutit. Kodinomaisesti sisustettu ja varustettu tila tekee tutuksi kotisairaanhoidon ohjaustilanteita. Myös nämä tilanteet ovat ohjattuja, ja jokaisella harjoituksella on tavoite.

– Simulaatiotilanteissa opettaja näkee opiskelijan ammatillisen kehittymisen, mikä on hienoa.

Kotkassa treenataan oikeassa ambulanssissa

Kotkan kampuksen sisätiloista löytyy harvinaisuus, oikea ambulanssi, joka on varusteltu simulaatio-opetuksen käyttöön. Auton ohjaamo-ominaisuudet toimivat kuten oikeassa ambulanssissa. Vuonna 2017 käyttöön otettu ambulanssisimulaatioyksikkö on tiettävästi ainoa koko maassa.

– Kankaalle heijastetaan ambulanssin ajonäkymä. Autossa toimivat valot, vilkut ja ajoympäristö on autenttinen. Liikealusta liikkuu kuten tavallisessa autossa, ja jarrutukset, vaihteen vaihdot ja katukiveyksen yli ajo tuntuvat auton sisällä, ensihoidon koulutusohjelman lehtori Jarno Hämäläinen kertoo. Simulaatio-opetuksesta hänelläkin on 12 vuoden kokemus.

Kotkaan rakennetaan parhaillaan Xamkille upouutta kampusta. Syksyllä 2024 opiskelijat pääsevät tiloihin, joissa simulaatio-opetuksen tilat kaksinkertaistuvat. Myös ambulanssisimulaatio muuttaa uusiin tiloihin.

Jarno Hämäläinen on tyytyväinen, sillä ensihoidon opinnot vetävät vuodesta toiseen motivoituneita opiskelijoita, joilla on korkea valmius saada opintonsa suoritettua.

– Koulutusala on vuodesta toiseen todella suosittu. Vielä 10-15 vuotta sitten ala oli miesvaltainen, mutta nykyään miehiä ja naisia on liki sama määrä. Ala sopiikin kaikille.

Simulaatio tekee tilannetietoiseksi

Kirurgiaa ja perioperatiivista potilasturvallisuutta Kotkassa opettava Katri Rissanen muistuttaa, että simulaatio-opetus on prosessi, jota varten opiskelijat ovat ensin hankkineet tarvittavat taidot. Kotkan kampuksella järjestetään harjoitteluviikkoja, joiden aikana syvennytään hoitamaan kirurgisia potilaita.

– Oppiminen on parasta, kun opiskelijoilla on teoria tuoreessa muistissa, ja he saavat tarkastella asioita joka päivä vähän eri näkökulmasta. Toistojen tekeminen on parasta oppimista. Joidenkin tutkimusten mukaan simulaatiotilanteita seuraavat opiskelijat oppivat jopa eniten. He voivat ottaa rennosti ja miettiä. Varsinainen simulaatiotilanne on pedagogisesti ajatellen vain jäävuoden huippu.

Oppimiskeskusteluissa pääsee pohtimaan, mitä asioita pitäisi työssä oppia tunnistamaan ja minkälaiset tilanteet voivat olla ammattilaisillekin hankalia.

– Opiskelijat harjaantuvat näkemään, mistä ilmiöistä kokonaisuus koostuu, mikä on tosi tärkeää.

Simulaatiotilanne voi myös jännittää osaa opiskelijoista, joten ohjaajien on tärkeää säilyttää herkkyys etenkin tilanteiden purkuvaiheessa.

– On tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua pitkin matkaa. Teemme myös case-harjoituksia ilman kameroita ja nauhoituksia. Kamerat ovat päällä lähinnä tilanteissa, joissa on kyse isommasta potilastapahtumasta.

Rissanen on mukana myös oman alansa kehittämisessä. Hän on parhaillaan mukana laatimassa Hoitotyön tutkimussäätiölle leikkauspotilaiden hoitoon yhtä uutta leikkaussuositusta.

Teksti ja muut kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ambulanssisimulaattorikuva: Aki Loponen

Kuuntele podcast ”Simulaatio-opettaminen osana opiskelijan ammattitaidon vahvistamista”

Lue lisää ambulanssisimulaattorista

Lue lisää eri alojen simulaatio-opetuksesta Xamkissa