Vaikutamme yhteiskuntaan
Xamk on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, joka osallistuu julkiseen keskusteluun niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Kannanottojen ja julkilausumien lisäksi Xamk tukee demokratian ja kansanvallan toteutumista muun muassa järjestämällä vaalipaneeleita sekä välittämällä tuoreinta tutkittua tietoa päätöksentekijöiden työn tueksi.
Xamk on aktiivinen ja vastuullinen yhteiskunnallinen toimija.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Aktiivisella yhteydenpidolla alueen päättäjiin sekä elinkeinoelämään Xamk pyrkii edistämään paitsi ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksiä myös vauhdittamaan koko alueen elinvoima. Xamkin johdon asettamien vaikuttamistavoitteiden lisäksi tehdään myös työtä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen asettamien tavoitteiden eteen.
Xamk pitää ensiarvoisen tärkeänä osaamistason nostamista Suomessa sekä maisteri-nimikkeen käyttöönottoa ammattikorkeakouluissa. Xamk on huolissaan hoitoalan ja varhaiskasvatuksen työvoimapulasta – tilanne on vaikea Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa ja vain pahenee seuraavan 10 vuoden aikana.
Alta voit lukea tarkemmin Xamkin vaikuttamisteemoista ja tavoitteista hallituskaudelle 2023–2027.
Kysy lisää!
Korkeakoulutettujen määrä kasvuun
Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisessä koulutusten vertailussa. Myös oppimistulokset ovat olleet laskussa. Suomalaiset nuoret aikuiset ovat matalammin koulutettuja, kuin ihmiset OECD-maissa keskimäärin.
Tällä hetkellä suomalaisista 25–34-vuotiaista korkeakoulutettuja on noin 40 prosenttia. Suomen tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin, ministeröiden kansliapäälliköt väläyttivät tavoitteeksi jopa 70 prosenttia.
Samaan aikaan koulutuksesta on leikattu viimeisen 10 vuoden aikana yli 2 miljardia euroa.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on nostettava leikkauksia edeltäneelle tasolle.
Xamkin ratkaisuehdokset
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on nostettava leikkauksia edeltäneelle tasolle. Myös aloituspaikkoja on lisättävä korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi.
Suomeen on saatava lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja luotava edellytykset, jotta mahdollisimman moni jää Suomeen ja maakuntiin valmistumisensa jälkeen.
On varmistettava, että opinnot suoritetaan loppuun. Panostuksia tarvitaan siis laadukkaaseen opetukseen ja opintojenohjaukseen sekä opiskeluhyvinvointiin.
Jatkuvaan oppimiseen ja opintojen täydentämiseen tulee kannustaa ikään ja koulutustasoon katsomatta. Osaamistason nostoon ei riitä vain nuorten aikuisten kouluttaminen.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on avain osaamistason nostoon. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus- ja kehittämistyö palvelee alueemme työelämää ja opetusta. Yritysten TKI-panokset ovat Suomen alhaisimmat. Yritysten kehittymistä ja kansainvälistymistä on vauhditettava yhteistyössä.
Maisteri-nimike käyttöön ammattikorkeakouluissa
YAMK-tutkinto on viralliselta tasoluokitukseltaan samantasoinen kuin yliopiston maisteritutkinto. Tutkintoja ei kuitenkaan aina kohdella samanarvoisina työelämässä.
Suomen käyttämä YAMK-nimike on huonosti tunnettu työelämässä ja joissakin tapauksissa se voi olla jopa harhaanjohtava. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintokoulutuksen suorittaja voi saada tutkintonimikkeeksi sairaanhoitaja (YAMK), vaikka hänellä ei olisi suoritettuna sairaanhoitajan pätevyyden antamaa ammattikorkeakoulututkintoa.
Muualla Euroopassa Suomea ja Belgian Flanderia lukuun ottamatta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saa maisterin nimikkeen. Suomen nimikekäytäntö on yhtenäistettävä muun Euroopan kanssa.
Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut saa YAMK-tutkintonimikkeen. Englanniksi sama nimike on kuitenkin jo nyt ”Master of”-muotoa.
Maisteri-nimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa selkeyttäisi tilannetta ja yhtenäistäisi tutkintonimikkeet.
Xamkin ratkaisuehdotus
Maisteri-nimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa selkeyttäisi tilanteen ja yhtenäistäisi tutkintonimikkeet. Maisteri-nimike toisi myös osaajat samalle viivalle.
Nimikemuutoksella ei tavoitella muutoksia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sisältöön, vaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjoamat maisterin tutkinnot pysyisivät jatkossakin erilaisina. Ammattikorkeakoulujen maisterin tutkinnot olisivat jatkossakin vahvasti työelämälähtöisiä tutkintoja.
Hoitoalan osaajista huutava pula työelämässä
Hoitoalan työvoimapula on koko maassa erittäin vakava. Samaan aikaan sairaanhoitajaopintoihin hakee yhä harvempi. Ala kaipaa kansainvälisiä osaajia ja mielikuvan kohennusta.
Hoitoalalta eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana runsaasti osaajia. Etelä-Savossa sairaanhoitajien vaje tulee olemaan jopa lähes 50 prosenttia. Kymenlaaksossa vastaava luku on noin 28 prosenttia.
Alalle tarvitaan uutta ja uudistuvaa osaamista, jotta sote-työnantajien pito- ja vetovoima saadaan säilytettyä.
Xamkin ratkaisuehdotus
Alalle on suunnattava lisäkoulutusta ja kansainvälisiä osaajia on houkuteltava lisää alueelle. Kansainvälisiä osaajia voidaan lisäkouluttaa yhteistyössä työelämän kanssa. Tällöin varmistetaan riittävä kielitaito ja osaaminen toimia sairaanhoitajan tehtävissä.
Xamk haluaa olla mukana rakentamassa alan myönteistä tulevaisuutta tarjoamalla koulutusta esim. sote-alan johtajuuden, prosessiosaamisen ja työhyvinvointiosaamisen päivittämiseen sekä monikulttuurisuuden kehittämiseen.
Xamk tarjoaa myös tutkimus- ja kehittämiskumppanuutta työnantajien kehittämisprojekteihin.
Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan monen tahon saumatonta yhteistyötä. On välttämätöntä, että koulutusorganisaatiot ja hyvinvointialueet käyvät jatkuvaa vuoropuhelua ja rakennetaan vakiintunut malli, jolla kehitetään hyvinvointialuetta yhteistyössä.
Sosionomien arvostus varhaiskasvatuksessa on palautettava
Varhaiskasvatuslain uudistukset vuonna 2018 heikensivät ammattikorkeakouluista valmistuneiden asemaa varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuslain uudistus poisti ammattikorkeakouluista valmistuneilta, varhaiskasvatukseen suuntautuneilta sosionomeilta kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Ammattikorkeakouluista valmistuu nyt varhaiskasvatuksen sosionomeja.
Vaikka lakimuutoksesta on kulunut jo monta vuotta, varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuva ja palkka ovat edelleen epäselvät. Ammattikorkeakouluista siis valmistuu varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joille ei ole määritelty paikkaa työelämässä.
Lisäksi varhaiskasvatuslakia muutettiin niin, että ylemmän ammattikorkeakoulu- eli YAMK-tutkinnon suorittaminen ei enää anna kelpoisuutta päiväkodin johtotehtäviin.
Samaan aikaan varhaiskasvatuksen työvoimapula on valtakunnallisesti erittäin vakava. Suuri osa kunnista voi olla varhaiskasvatuksen osalta laittomassa tilanteessa vuonna 2030. Etelä-Savossa eläköityy noin 280 lastenhoitajaa ja varhaiskasvatuksen opettajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Kymenlaaksossa eläköityvien määrä on noin 390 henkilöä.
Xamkin ratkaisuehdotus
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva ja palkka on määriteltävä pikaisesti. Varhaiskasvatuksessa on myös tunnistettava osaamiset ja vahvuudet, joita varhaiskasvatuksen sosionomiksi valmistuneilla on. Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi saa koulutuksessa erityisesti vahvan sosiaalipedagogisen osaamisen varhaiskasvatusosaamisen lisäksi.
Lakiin on kirjattava 1/3 henkilöstömitoitus, jolloin jokaisessa päiväkotiryhmässä on yksi varhaiskasvatuksen sosionomi.
Varhaiskasvatuksen sosionomien jatkokoulutusmahdollisuudet on turvattava. YAMK-tutkinnot ovat johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia, joten tutkinnon suorittaneen pitäisi voida hakea myös päiväkodin johtotehtäviin.
Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen työvoimapula ei kestä koulutusten eriarvoistamista tai yhden osaajajoukon sivuuttamista.
Xamk on ammattikorkeakouluista aktiivisin yhteiskunnallinen vaikuttaja
Xamk kouluttaa yli kolmasosan kaikista Suomen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoista
Sairaalaverkon supistus veisi Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta hoitoalan työpaikkoja ja koulutusta
Kiinnostaako yhteistyö?
Haluatko kehittää innovaatioita, vahvistaa henkilöstösi osaamista tai tehdä yhteistyötä opiskelijoidemme kanssa? Me voimme auttaa! Täytä verkkolomakkeemme ja ota ensimmäinen askel kohti yhteistyötä!