Uuden ajan johtajuus on ihmisten kohtaamista

Liian suuri määrä vastuuta sekä korkeat vaatimukset saavat suomalaiset karttamaan johtotehtäviä ja niihin pyrkimistä. Tämä käy ilmi 8.10.2024 julkaistusta Johtajuusbarometristä, jonka kohderyhmänä olivat 18-74 -vuotiaat johtavassa asemassa työskentelevät, johtajuutta houkuttelevana pitävät tulevaisuuden johtajat ja työikäiset suomalaiset.

”Vain joka kolmas yli 30-vuotiaista osoitti kiinnostusta tai suhtautui neutraalisti johtotehtäviä kohtaan. 30-45 -vuotiaat elävätkin ruuhkavuosien aikaa, minkä vuoksi lisävastuun ja johtajuuden sijasta tärkeämpää monelle on keskittyä toimeentuloon, lainojen maksuun ja perhe-elämään”, arvioi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin koulutusalajohtaja Sanna Valliaro (FT).

Empaattisuus ja avoimuus korostuvat modernissa johtajuudessa

”Myös yhteisöjen tarjoama tuki on tärkeää, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevien olisi mahdollista hakeutua johtaviin työtehtäviin. Emme myöskään enää elä maailmassa, jossa työura tehdään saman työnantajan palveluksessa ja joissa johtoasemiin kasvetaan työuran aikana”, Valliaro kertoo.

”Ammattijohtaja voi tulla tehtäväänsä firman ulkopuolelta, jolloin myös työpaikalla on annettava aikaa ja tukea tehtäviin kiinni pääsemiseksi.”

Valliaro itse on tutkinut johtamista kasvatustieteiden väistökirjassaan ”Asiantuntijajohtaminen ammattikorkeakouluissa”. Omassa tutkimuksessaan Valliaro on tehnyt samoja havaintoja kuin Johtajuusbarometrin: inhimillistä ja läsnäolevaa johtamista kaivataan aiempaa enemmän. Tulisi olla ihminen ihmiselle.

”Alle 30-vuotiaat toivovat johtajilta sellaisia piirteitä kuin avoimuutta, empaattisuutta ja tiimipelaajuutta. Yli 30-vuotiaat odottavat johtajilta oikeudenmukaisuutta, yhteistyökykyä ja vastuun antamista. Ikäpolvien välillä on selkeitä eroja”, Valliaro kertoo.

Ammattikorkeakoulut ovat vahvasti asiantuntijayhteisöjä, joissa yhdistyy niin opetushenkilöstön kuin tutkijoiden vahva osaaminen. Onko asiantuntijoita johdettava jotenkin eri tavoin kuin esimerkiksi perinteisen suorittavan työn tekijöitä?

Hyvä johtaja on kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu.

”Usein ajatellaan, että asiantuntija on hyvin itseohjautuva, eikä juuri tarvitse johtamista. Johtajuutta kuitenkin tarvitaan aina, eikä sen tarvitse ilmetä perinteisenä käskyn jakona vaan ihan aitona toisten kohtaamisena”, Valliaro tarkentaa, ”Hyvä johtaja on kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu.”

Johtajuus on muiden toiminnan mahdollistamista

Nykypäivän johtajat korostavat vastauksissaan usein tuloksia ja tuloshakuisuutta. Valliaron mukaan johtajan tärkein tehtävä on ennen kaikkea mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen. Kun työntekijät saavat keskittyä ja onnistua työssään, myös hyvät tulokset seuraavat.

”Johtajuus on ennen kaikkea muiden onnistumisen mahdollistamista.”

Millaisia tulevaisuuden johtajat sitten ovat? Millaisia työelämätaitoja johtajaksi haluavan olisi syytä oppia? Valliaron mielestä ihmisten kohtaamisen taito on ensiarvoisen tärkeää: kiireen keskellä liian helposti unohdamme, kuinka tärkeää on pysähtyä aidosti kuuntelemaan toista ja suoda aikaansa heille. Vaikka sosiaalisten tilanteiden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden vaikutuksia onkin vaikeampi mitata samalla tavoin kuin numeerisia tuloksia, on niiden merkitys jo työilmapiirin kannalta valtava. Korkeakouluissa opiskelee uusi tulevaisuuden johtajien sukupolvi, joka myös rohkeammin puhuu empatian ja ihmisen kohtaamisen tärkeydestä.

”Sosiaalisen median kautta nuorten käsitys johtajuudesta sekä siitä, miten erilaisia johtajia maailmassa on, on ehdottomasti laajentunut. Nuoret myös rohkeammin uskaltavat kertoa pyrkivänsä johtaviin asemiin, kun vanhemmat ikäpolvet ilmaisevat kunnianhimoaan varovaisemmin”, Valliaro arvioi.

Kiinnostus johtamista kohtaan on syytä saada nousuun

Myös korkeakoulujen on ravisteltava käsityksiä johtamisesta sekä rohkaistava opiskelijoita ja henkilökuntaa ottamaan vastuuta ja pyrkimään johtaviin asemiin. Kiinnostus johtamista kohtaan on syytä saada nousuun, jotta johtajia riittää myös tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

”Meillä Xamkissa esimerkiksi ei vielä ole yhteistä yli ammattirajoja ylittävää yleisjohtajuuden koulutusta. Ehkäpä sen aika joskus vielä koittaa”, Valliaro pohtii.

Johtajuusbarometri tutkimuksen toteutti Frankly Partners ja sen tilaajia ovat Suomen Nuorkauppakamarit, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, TYÖ2030-ohjelma, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Lab ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia.