Työhyvinvointia voidaan lisätä konkreettisin keinoin
Organisaatioissa seurataan tiiviisti taloudellisia tuloksia ja lukuja, joiden takana on itseasiassa suuri määrä työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi.
Vietämme työn ääressä melkoisen siivun arjestamme. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen, mutta myös yksilön kokonaishyvinvointiin. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Hyvinvointi on myös pitovoima- ja kilpailutekijä uusia työntekijöitä houkuteltaessa.
Työhyvinvoinnin yhteyksiä työn tuottavuuteen on tutkinut esimerkiksi Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kesti kehittämällä siihen liittyvän työelämänlaadun indeksin (Quality of Working Life -index). Tätä laskentakaavaa käytetään hyödyksi myös Xamkissa.
Työnantajalla on omat velvollisuutensa huolehtia mm. hyvästä johtamisesta, sopivasta kuormittavuudesta sekä yhdenvertaisuudesta – mutta työntekijällä on myös omat vastuunsa ja mahdollisuutensa. Muuttuvan työelämän näkökulmat tekevät mm. työpäivän muotoilemisen ajankohtaiseksi.
Tärkeää on avoin yrityskulttuuri, jossa työntekijät voivat muokata työtään itselleen mieleiseksi – esimerkiksi oman vuorokausirytmin mukaisesti.
Xamkissa työhyvinvointia tarkastellaan sekä työntekijän että työnantajan suunnilta – ja Active Life Labin mittausmenetelmiin perustuvat tutkimukset tarjoavat myös kiinnostavia käytännön vinkkejä.
– Työyhteisöjen hyvinvointi on sekä esihenkilöiden että työntekijöiden vastuulla. Tärkeää on avoin yrityskulttuuri, jossa työntekijät voivat muokata työtään itselleen mieleiseksi – esimerkiksi oman vuorokausirytmin mukaisesti. Sama asia on helposti sovellettavissa myös opiskelijaelämään, TKI-asiantuntija Marko Tanskanen sanoo.
Oman vuorokausirytmin tunnistaminen auttaa jaksamaan
Työpäivän tai työn muotoilemista itselle mielekkäämmäksi kutsutaan työn tuunaamiseksi. Mielekkyyttä voi lisätä pienillä muutoksilla ja rutiineja muuttamalla. Firstbeat-hyvinvointiteknologialla mitatut tutkimustulokset osoittivat, että luonnollisen vuorokausirytmin huomioimisella on merkitystä osana työn tuunausta. Tämä, erityisesti toimistotyössä sovellettava CARVE-hankkeen näkökulma on uusi ja varteenotettava tarkastelupiste työhyvinvointitutkimuksessa.
Kun työntekijän henkilökohtainen vuorokausirytmi eli kronotyyppi on selvillä, voidaan sen perusteella ohjeistaa vuorokausirytmin optimoimiseen sekä työssä jaksamisen edistämiseen yksilöllisesti. Tällöin esimerkiksi aamu- ja iltavirkut voivat suunnitella päiviensä aikataulut oman rytminsä mukaisesti, jos työn liukumat ja muut menot sen sallivat. Työtehtävien järjestystä voi myös suunnitella oman rytmin mukaisesti.
Oman vuorokausirytmin haltuun ottaminen kannattaa! Työn tuunaamiseen ja oman vuorokausirytmin tunnistamiseen voi perehtyä Energisoidu vuorokausirytmiin perustuvalla työn tuunauksella -verkkokurssilla, jonka saa maksuttomana verkkokaupastamme. Työyhteisöiden käyttöön soveltuva kurssi sisältää myös vinkkejä palautumiseen sekä etä- ja vuorotöihin sopeutumiseen.
Työtä tuunaamalla lisätään hyvinvointia
Vuorokauden aikana vireät hetket kannattaa käyttää haastavimpien tehtävien tekemiseen – ja vireystilan ollessa matala tehdä rutiininomaisempia tehtäviä tai jotain energisoivaa.
Eniten energiaa vieviä työtehtäviä selvityksessämme olivat epäselvien tilanteiden käsittely, töiden tekeminen työajan ulkopuolella, ylityöt, riskien ottaminen sekä sähköpostit ja muu hallinnollinen työ. Energiaa antoi puolestaan uusien taitojen opettelu, vaihtuvat työtehtävät, toisten auttaminen, yhteydenpito toisten kanssa ja luova työskentely.
Omaan vuorokausirytmiin perustuva työn tuunaaminen oli positiivisesti yhteydessä töissä koettuun vireystilaan, mielialaan ja suorituskykyyn sekä käänteisesti yhteydessä stressiin. Tällä on merkittävä yhteys työelämänlaatuun ja sen kautta tuottavuuteen.
Työntekijät, jotka voivat toimia oman luonnollisen vuorokausirytminsä mukaisesti, kokevat korkeampaa vireystilaa, mielialaa ja suorituskykyä työssään. Muun muassa hankkeen toimenpiteiden avulla työntekijöiden koettu fyysisen ja emotionaalisen turvallisuuden tunne kasvoi hieman yli 7 % ja Quality of Working Life (QWL-indeksi) kasvoi noin 5 %.
Osallistujilta saatua palautetta
“Minua se ainakin auttoi hyväksymään oman rytmini ja samalla ehkä myös kunnioittamaan sitä. Olen ihan hyvällä omallatunnolla töissä usein jo klo 7 ja lähden kotiin klo 14 jälkeen. Tauottamista pitäisi muistaa tehdä enemmän, välillä meinaa olla niin ”kiire” ettei muka ehdi. Kaiken kaikkiaan hanke ehkä muistutti ja laittoi ajattelemaan näitä palautumiseen ja omaan hyvinvointiin liittyviä asioita. Tärkeintä ehkä onkin, että joku välillä muistuttaa näistä asioista, muistaa sitten taas hetken aikaa kiinnittää niihin huomiota.”
”Uskoisin että suurin osa osallistujista on hyödyntänyt jossain määrin hankkeen oppeja. Lisäksi oman kehon parempi tuntemus mittausten avulla varmasti auttoi ja auttaa jatkossakin huomioimaan oleellisia asioita omassa päivärytmissä.”
Työhyvinvointi on sekä yksilöiden että organisaatioiden asia
Työntekijät ja työyhteisöt voivat olla aktiivisia toimijoita työhyvinvoinnin edistämisessä yksilö- ja organisaatiotasolla. Ratkaisevaa kuitenkin on, kuinka paljon työntekijöiden itseohjautuvuutta tuetaan organisaatiossa ja miten työntekijät voivat vaikuttaa tehtäviinsä sekä työympäristöönsä – joten viime kädessä työhyvinvointi palautuu johdon kysymykseksi.
Kehitämme työhyvinvoinnin johtamisen mallia ja etsimme vastauksia siihen, millaista työhyvinvointijohtamisen tulee olla, jotta se koetaan hyödylliseksi ja se johtaa vaikuttaviin tuloksiin. Tutkimustyön pohjalta rakennetaan työhyvinvointijohtamiselle käytäntöön sovellettavan malli. Mukana kehitystyössä on eteläsavolaisia julkishallinnollisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin työyhteisöjä. Lisätietoa Mintissä-hankkeesta
Mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen on pyritty organisaation ja yksilön muutoskyvykkyyttä kasvattamalla. Mukana oli myös vuorotyöläisiä. Kokeilluista hyvistä käytänteistä tehtiin erilaisia materiaaleja, esimerkiksi infokortteja ja mikrotaukovideoita, joita kaikki voivat edelleen hyödyntää. (Pysytään pinnalla -hanke)
Teemme myös tutkimusta istumisen vähentämisen vaikutuksesta 2-tyypin diabetestä sairastavien toimistotyöntekijöiden verensokeriarvoihin Älyshortsien ja kiihtyvyysanturin avulla selvitetään tutkittavilta lihasten passiivinen ja istumiseen käytetty aika. Työpäivän aikaista aktiivisuutta lisätään muun muassa pöydän alle asennettavalla polkulaitteella ja tauoista muistuttavalla älypuhelinsovelluksella. Tutkimuksen tuloksista on tarkoitus julkaista kansainvälisiä tutkimusartikkeleita. Lisätietoa Optimus-hankkeesta
Erilaiset toimialat vaativat erilaisia kehitystoimia. Esimerkiksi puunkorjuu-, metsäkuljetus- ja puunkuljetusyritysten kanssa kehitettiin työn organisointia, tuottavuutta, työmotivaatiota, työkykyä ja niiden seurantaa kehittäviä ratkaisuja ja uusia toimintatapoja, joissa hyödynnettiin digitaalisia järjestelmiä. Parantunut työhyvinvointi ja johtaminen vaikuttivat positiivisesti yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Ne paransivat työssä jaksamista ehkäisten myös ennenaikaista eläköitymistä. Lisäksi osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistuminen vaikuttivat positiivisesti alan vetovoimaisuuteen ja osaavien työntekijöiden saatavuuteen ja pysymiseen alalla. (Metsäalan osaajat 2020 -hanke)
Pysytään pinnalla -verkkolehti tarjoaa vinkkejä!
Tavoitteena ihmisen näköinen työelämä
Työhyvinvointi on monitahoinen kysymys, samoin aiheen parissa tekemämme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö. Meille tärkeintä on tuottaa käytäntöön sovellettavia, merkityksellisiä ja vaikutuksia tuottavia tutkittuja ratkaisuja.
Yksittäisten hankkeiden tulokset ovat pisaroita virrassa. Saatujen tulosten vaikutus yksilötasolla voi olla merkittävä – mutta laajempia vaikutuksia saavutetaan vasta vuosien päästä, jos menettelytavat vakiintuvat työelämän käytäntöihin.
Xamk pyrkii vaikuttamaan työelämän uudistumiseen, alueelliseen elinvoimaan ja vastuullisuuteen. Työhyvinvointi on yksi tulevaisuuden avain tässä kokonaisuudessa – yksi menestystekijä yrityksissä ja yksi kestävää hyvinvointia tuottava elementti.
Active Life Lab toimii Saimaa Stadiumin yhteydessä Mikkelissä. Kehittämisyhteistyössä on mukana useita organisaatiota ja verkostoon kuuluu yli 100 organisaatiota. Yhteistyössä kumppanien kanssa on kehitetty lukuisia tutkimuksellisesti testattuja palveluja. Lue lisää Active Life Labista.
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä laskee.
Vaikuttavat hyvinvointipalvelut ovat osa Xamkin Kestävän hyvinvoinnin TKI-vahvuusalaa. Tavoitteenamme on uudistaa Kaakkois-Suomen hyvinvointipalveluekosysteemiä ja lisätä Etelä-Savon elinvoimaa kehittämällä vaikuttavia hyvinvointipalveluita (terveet elintavat, hyvinvoinnin edistäminen, toiminta- ja työkykyisyyden vahvistaminen). Toimintamme tuloksena on syntynyt uutta kasvavaa liiketoimintaa sekä kansallisia ja kansainvälisiä hyvinvointipalveluinnovaatioita.
Xamkissa työhyvinvointia ja työterveyttä edistävää toimintaa on kehitetty muun muassa seuraavissa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa: CARVE – Työn tuottavuuden parantaminen yksilölliseen vuorokausirytmiin ja rauhoittumishetkiin perustuvalla työn tuunaamisella; Mintissä ja Pysytään pinnalla – muutoskyvykkyyden kehittäminen työssä sekä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Optimus.
Miten Xamk edistää vastuullisuutta ja alueellista elinvoimaa?
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Kymenlaakson lastensuojelun toimijoita vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön äärellä
Yritysvierailut työllisyyden tukena
