Tutkimustulos: Sisustusmateriaalin valinta vaikuttaa hyvinvointiin – puu parantaa stressinhallintaa

Ajan viettäminen puuhuoneessa nosti sykevälivaihtelua ja hidasti hengitystaajuutta verrattuna vertailuhuoneeseen, mikä viittaa stressin vähentymiseen sekä rentoutumisen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Sisustusmateriaalien psykofysiologisten terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, sillä ihmiset viettävät pitkiä aikoja sisätiloissa. 
– Mielenkiintoinen ja aika huikea tulos oli se, että puinen pintamateriaali laski automaattisesti hengitystiheyttä. Hengityksen rauhoittaminen ei ole ihmisille aina helppoa, mutta puu tekee sen automaattisesti, tutkija Susanne Kumpulainen kuvailee.  

Xamkin Active Life Labissa työskentelevän Kumpulaisen johtamassa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa luotettavasti, että puisten sisäpintojen vaikutukset ulottuvat myös fysiologiseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa verrattiin puuhuoneen ja hartsipinnoitetun huoneen vaikutuksia psykofysiologiseen hyvinvointiin akuutilla ristikkäistutkimuksella, mikä tekee tutkimuksesta erittäin luotettavan.

Puuympäristö koettiin luonnolliseksi, tutuksi, miellyttäväksi, turvalliseksi, estetiikaltaan houkuttelevaksi sekä miellyttäväksi kosketustuntumaltaan, tuoksultaan ja akustiikaltaan. Tunneperäisiä kokemuksia mittaavan kyselyn mukaan myös myönteiset tunteet lisääntyivät puuhuoneessa ja kielteiset tunteet vähenivät suhteessa vertailuhuoneeseen.
– Puu voisi tarjota monia mahdollisuuksia ympäristöissä, joissa on tärkeää tukea ihmisten palautumista ja toipumista, kuten kouluissa, työpaikoilla, hoitolaitoksissa, terveydenhuollossa ja julkisissa tiloissa. Uskon, että luonnonmukaisilla sisätiloilla voisi olla merkittävä rooli myös THL:n vastikään ehdottamassa kansallisessa luontoterveysohjelmassa, Kumpulainen arvioi.

Puuhuone ja hartsipinnoitettu huone vertailussa

Tutkimusta varten Mikkelin Saimaa Stadiumin ympäristöön rakennettiin kaksi identtistä huonetta, joiden seinät ja lattiat on valmistettu massiivipuusta ja katot läpinäkyvästä polykarbonaattilevystä luonnollisen valaistuksen saavuttamiseksi. Kummassakin testihuoneessa oli näkymä taivaalle ja puiden latvoihin.

Ainoa ero huoneiden välillä oli pintamateriaalit. Puuhuoneessa sisäpinnat käsiteltiin mahdollisimman kevyesti, jotta puun luonnollinen tuntu, näkö ja tuoksu säilyivät, ja näin saavutettiin moniaistinen kokemus. Näin pyrittiin säilyttämään myös mahdollinen hyödyllisten mikrobien vaikutus. Kokeiden aikana osallistujat olivat paljain jaloin saadakseen suoran yhteyden lattiapintaan. Vertailutilassa puolestaan ei ollut tunnistettavia puupintoja, vaan seinät ja lattia pinnoitettiin harmaalla hartsilaastilla.

Tulosten mukaan puiset sisäpinnat ovat hyvinvoinnin näkökulmasta parempia kuin keinotekoiset materiaalit.
– Biofiliahypoteesin mukaan ihmisillä on luontainen taipumus olla yhteydessä luontoon, ja tämä yhteys auttaa toipumaan stressistä. Meidän tuloksemme vahvistavat, että puu voi tukea merkittävästi terveyttä ja palautumista myös sisätiloissa, toteaa Kumpulainen.

Tulokset viittaavat siihen, että puisten sisätilojen pitkäaikainen käyttö voi kerryttää terveyshyötyjä ajan mittaan. Tulevissa tutkimuksissa on tärkeää selvittää, miten puiset sisäympäristöt vaikuttavat eri väestöryhmiin, erityisesti mielenterveyshaasteita kokeviin henkilöihin.

Tutkimus toteutettiin Active Life Labissa osana Xamkin Puusta hyvinvointi-innovaatioita (PUUSTA) -hanketta. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto ja sitä hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusala, projektipäällikkönä Matti Kilpiäinen. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta: https://www.xamk.fi/hanke/puusta-hyvinvointi-innovaatioita/

Lisätietoja:  

Artikkeli lehdessä Environment and Behavior: Wooden Interiors Improve Heart Rate Variability-Derived Psychophysiological Well-Being: An Acute Cross-Over Study: https://doi.org/10.1177/00139165241270631

Tutkija Susanne Kumpulainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Active Life Lab, planetaarinen aivoterveys -tiimin vetäjä, susanne.kumpulainen ( at )xamk.fi, 0401916946

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vahvuusalat/kestava-hyvinvointi/active-life-lab/tutkimusryhmat/