Tutkimus: vapaaehtoinen lapsettomuus tulisi tunnistaa paremmin myös palveluissa

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan perheiden, työelämän tai palvelujen suhtautumisessa vapaaehtoisesti lapsettomiin on edelleen kehitettävää. Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen kehittämistä tarvitaan muun muassa yksinäisyyttä tuntevien vapaaehtoisesti lapsettomien kohdalla ja seksuaaliterveyspalveluissa.

Vapaaehtoisesti lapsettomista eli veloista on melko niukasti tutkimustietoa. Tietoa ei ole ollut ollenkaan siitä, millaisia ovat heidän kokemuksensa osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) ja Vapaaehtoisesti lapsettomat ry ovat yhteistyössä tutkineet asiaa. Juuri ilmestynyt tutkimusraportti ”Vapaaehtoisesti lapsettomien kokemus osallisuudesta” on tiet­tävästi ensimmäinen lajissaan myös kansainvälisesti.

Kyselyyn vastasi yli 700 omasta halustaan lapsetonta. Tutkimuksessa sovellettiin Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden teemaan liittyviä kyselyjä.

– Velat kokevat edelleen vähättelyä ja holhoamista muun muassa palveluissa. Vapaaehtoista lapsettomuutta ei joko tunnisteta tai tunnusteta riittävästi yhteiskunnissa, joissa ydinperhettä pidetään normina, tutkimuspäällikkö Sirkka Komulainen Xamkista kertoo.

– Kyselystä ilmeni muun muassa, että sterilisaation ikärajaa, joka on 30 vuotta, pidetään liian korkeana. Sterilisaation kieltäminen on vaikuttanut kokemukseen hyvinvoinnista. Moni vastaaja mainitsi, että tyypilliset ehkäisymenetelmät eivät heille sopineet. Erilaiset vaivat olivat haitanneet seksielämää ja parisuhdetta.

Kyselyyn vastanneet välttelevät kertomasta vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan työympäristöissä (83 prosenttia vastaajista) ja perhepiirissä (47 prosenttia vastaajista).

– Ongelma on se, että vähemmistöjen ulossulkeminen ja tiedostamatonkin sivuuttaminen eri yhteisöissä voi johtaa osattomuuden kokemukseen ja lisätä yksinäisyyttä, Komulainen sanoo.

Mainituista ongelmista huolimatta kyselyyn vastanneet kokevat olevansa osallisia suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Tältä osin vapaaehtoisesti lapsettomat eivät poikkea muusta väestöstä, kun verrataan kyselyn tuloksia THL:n Terve Suomi-tutkimukseen, Komulainen kertoo.

AMMATILLISEN KOHTAAMISEN TAIDOT OVAT TÄRKEITÄ

Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyvät keskustelut liittyvät myös laajemmin väestökysymyksiin, asenteisiin vähemmistöjä kohtaan, yhdenvertaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja itsemääräämisoikeuteen. Palveluiden osalta kysymys on asiakkaan ammatillisesta kohtaamisesta ja moninaisuuden tiedostamista.

– Vapaaehtoisesti lapsettomia arvioidaan olevan Suomessa yli 10 prosenttia väestöstä, jolloin heitä ei voida sivuuttaa pelkkänä kuriositeettina, Komulainen muistuttaa.

– On selvää, että lisää tutkimustietoa vapaaehtoisesti lapsettomista tarvitaan Suomessa ja kansainvälisesti, esimerkiksi Pohjoismaita vertaillen. Tutkimukseen tarvitaan myös rahoitusta.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Sirkka Komulainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, puh. 044 702 8741, etunimi.sukunimi@xamk.fi

Tutkimusraportti verkossa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-573-4