OHJAUS TULEVAISUUDEN TYÖHÖN -BLOGI 3/2020
Uraohjaus voidaan määritellä monin tavoin. Lähtökohtana on toiminta, jolla lisätään ohjattavan itseymmärrystä ja kehitetään valmiuksia toimia muuttuvissa työ- ja oppimisympäristöissä. Lisäksi uraohjauksen tulee tukea muun muassa toimijuutta ja voimaantumista, resilienssiä ottaen huomioon opiskelijoiden erilaisuus. (Lampi ym. 2019; Kuurila 2014.) Tulevaisuusorientoitunutta otetta voidaan Sitran (s.a.) tulevaisuuden tekijän työkalupakkia mukaillen kuvata oman tilanteen ja siihen liittyvien omien sekä yhteiskunnan signaalien ja kehityssuuntien tunnistamiseksi. Tunnistamisen jälkeen on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja ja pohtia, millaisia vaikutuksia erilaisilla kehityskuluilla on. Kun tulevaisuuden suunta on hahmottunut, on mahdollisuus konkretisoida tarvittavia halutun tulevaisuuden eteen tehtäviä toimenpiteitä.
Edellä mainittuihin näkökulmiin perustuen on tarkoituksenmukaista pohtia, miten hyvin tunnistetaan koulutusalan ja sen työelämän tulevaisuutta, miten ja millainen tietoisuus opiskelijalle rakentuu tulevaisuudestaan ja keiden vastuulla on tulevaisuussuuntautuneen ajattelun ja relevanttien päätösten tukeminen. Muotoilun koulutuksessa alettiin suunnitella uraohjaukseen liittyvää pilottia. Tietoa ja kokemuksia kysyttiin Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa mukana olevan Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin opinto-ohjaajilta, haastateltiin muotoilun opiskelijoita ja pohdittiin uraohjausta muotoilun opettajien suunnittelukokouksessa.
Muotoilun pilotin kannalta keskeisiä näkökulmia suunnittelun taustalla ovat olleet tietoisuus muotoilun alan erityispiirteistä, ymmärrys muotoiluun hakeutuvien opiskelijoiden orientaatiosta ja tiedot valmistumisen jälkeen muotoilun koulutuksen tarjoamasta työelämästä. Monipuolisessa koulutuksessa on mahdollisuus profiloitua jalkinesuunnittelun, vaatetussuunnittelun tai lasi- ja keramiikkasuunnittelun osaamiseen. Kunkin profiilin työelämä ja muotoilun osaamisen tarve näyttäytyy erilaisena eri toimialoilla.
Kevään 2020 aikana muotoilun opetussuunnitelma on ollut ison uudistuksen kohteena. Uudistuksessa ohjauksen teema nimettiin Uramuotoiluksi (career management), johon suunniteltuja sisältöjä havainnollistan kuvalla:
Suuntana on hallittu urasuunnitelma. Ensinnäkin on tärkeää, että opiskelija tunnistaa alan, johon hän on hakeutunut, ja mieltää työelämän tarjoamat monipuoliset vaihtoehdot myös alan muutosten ennakointina (muotoilijan työmaat, urasuunnitelma on projekti). Työelämälähtöisyyden esiin tuominen eri muodoissaan on tärkeää heti alusta lähtien. Muotoilijan koulutuksessa perehdytään muun muassa kestävän ja älykkään muotoilun periaatteisiin, asiakas- ja käyttäjälähtöisiin suunnitteluprosesseihin sekä liiketaloudelliseen ja yrittäjyyttä korostavaan näkökulmaan. Näiden sisältöjen osaamista kehitetään työelämäprojekteissa ja työharjoitteluissa, alumnitoiminnalla ja vaihtelevasti mentoroinnilla. Ne tulevat edistämään omalta osaltaan opiskelijan itseymmärrystä omista vahvuuksistaan ja mahdollisuuksistaan sekä avaamaan tilaa oman ajattelun ja tulevaisuuden suuntien kirkastamiseksi (polku työelämään, näytön paikka). Menetelmällisesti keskitytään opiskelijan osaamisen kehittämisen lisäksi yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja yhteiseen reflektointiin, joiden kehittymistä tukevat kaikki opettajat. Uramuotoiluun suunnitellut osa-alueet toteutetaan eri opintovuosina prosessinomaisesti niin, että opiskelija saa hallitun kuvan urakokonaisuudestaan ja ymmärryksen omasta osaamisestaan ja tulevaisuudestaan.
Muotoilun opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu, että vieläkin enemmän tarvitaan aikaa opiskelijan oman osaamisen reflektointiin ja sanoittamiseen niin ennen käytännön jaksoja kuin niiden aikana ja jälkeen. Tämä on tärkeää, jotta toimijuus osana osaamisidentiteetin rakentamista tapahtuu realistisessa ”minä, yhteisöt ja yhteiskunta” kontekstissa (vrt. Kukkonen 2018; Raudasoja ym. 2019). On tärkeää, että opiskelija löytää opintojen aikana työuralleen suuntaa, jota hän syventää ja laajentaa jatkuvan oppimisen tarpeiden mukaisesti työelämässä. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta uraohjaus tulisi näin ollen nähdä kaikkien opettajien tehtävänä ja kiinnittyneenä sanoitetusti substanssin opettamiseen. Opiskelijat esittivätkin toiveen vielä monimuotoisemmista mahdollisuuksista tutustua tulevaan ammattialaansa esimerkiksi lisäämällä yritysvierailuja, rohkaisemalla keskusteluun eri tahojen työntekijöiden kanssa sekä konkretisoimalla työn tekemisen muotoja yritysten projektien esittelyllä. Lisäksi heidän puheenvuoroissaan tuli esiin muun muassa modernin osaamisportfolion käytön opettelu ja hyödyntäminen monipuolisemmin työn haussa. Muotoilun alalla portfoliota käytetään runsaasti, mutta sen fokuksena on muotoilijan osaamisen näyttäminen (näyteportfolio).
Opiskelijan opintojen aikana syntyvä hallittu tulevaisuuden suunta myös muuttunee ajan kuluessa jatkuvan oppimisen tarpeiden mukaisesti. Vaatimuksena opettajan osaamiselle on, että opettajien tulee olla tietoisia tulevaisuuden kehityssuunnista. Kaikkien opettajien tulee osallistua omalta osaltaan ohjaukseen ja toteuttaa monipuolisia menetelmällisiä tapoja, joilla opiskelijan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista tuetaan. Opettajien yhteistyö eri moduulien välillä on myös välttämätöntä.
KIRJOITTAJA
Leena Nikander, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kolmas kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. Tutustu aiempiin blogikirjoituksiin:
Ammattikorkeakoulut ohjaavat kohti tulevaisuuden työtä 24.4.2020
Muutoksen ja oppimisen aika 5.5.2020
Seuraa Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanketta myös
verkossa xamk.fi/ohjaustulevaisuudentuohon
Twitterissä twitter.com/OTyohon
Facebookissa facebook.com/ohjaus.tulevaisuudentyohon
Tämän kirjoituksen lähteitä:
Kukkonen, H. 2018. Osaamisperusteisuus ja opettajan identiteetti. Teoksessa Kukkonen, H. & Raudasoja, A. (toim.), Osaaminen esiin – ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja A. Tutkimuksia 23. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/A/23-Osaaminen-esiin.pdf [viitattu 5.6.2020].
Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Annales Universitatis Turkuensis C 384. Turun yliopisto.
Lampi, E., Vähäsantanen, K. & Rantanen, J. 2019. Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa. Aikuiskasvatus 3/2019, 208 – 220. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/85710 [viitattu 5.6.2020].
Raudasoja, A., Heino, S. & Rinne, S. 2019. Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 5.8.2019. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisidentiteetin-rakentuminen [viitattu 5.6.2020].
Sitra s.a. Tulevaisuuden tekijän työkalupakki. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupakki/#vaihe-1-trendit-ja-signaalit [viitattu 28.5.2020].
Infografiikka: Leena Nikander & Miia Karttunen.
Valokuva: Adeg, Pixabay.com