Tietomaa uudistaa

TIETOMAA UUDISTAA -hankkeen päätöswebinaari pidettiin 15.3.2023 ja samalla julkaistiin maaseudun tietotalouden ohjaamiseen liittyvät politiikkasusoitukset.
Tutkijaryhmän mukaan maaseudun tietotalouden ohjaamiseen liittyvät ohjauskeinot ovat seuraavanlaisia:

1. Ymmärrystä maaseudun tietotaloudesta tulee laajentaa ja syventää
2. Maaseudun tietotaloutta tulee uudistaa kohti monialaisuutta ja monitieteisyyttä
3. Maaseudun tietotaloutta tulee tarkastella enemmän ilmiölähtöisesti
4. Maaseudun pienet toimijat on otettava mukaan alueiden elinvoiman vahvistamiseen ja innovaatioekosysteemeihin
5. Tietotalouden edistämisessä tulee huomioida maaseudun yritystoiminnan erilaiset motiivit
6. Maaseudun tietotalouden edistämisessä tulee vahvistaa tulevaisuusajattelua

Ohjauskeinot on kohdennettu eri toimijoille, kuten Suomen valtiolle, maakuntien ja alueiden  strategisesta työstä vastaaville ja aluekehittäjille, kuntien päätöksentekijöille ja kehittäjille, korkeakouluille sekä maaseudun yrittäjille, yhteisöille ja asukkaille. Tutkimusraportissa politiikkasusositukset on avattu laajemmin taustatutkimuksen kautta sekä tiivistetty suositukset erilliseen tiedostoon. Raportissa esitellyt yrittäjäprofiilit myös konkretisoivat maaseutuyrittäjien motiiveja asettautua maaseudulle.

Materiaalit löytyvät täältä:

Tutkimusraportti Maaseudun yritykset tietotaloudessa – mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita

Tiivistelmä politiikkasuosituksista

Yrittäjäprofiilit

Päätöswebinaarin diasarja

Monialainen ja monitieteinen tutkimusryhmä kiittää hankkeen seuraamisesta ja osallistumisesta hankkeen  tutkimukseen ja päätöswebinaariin.

Teemu Haukioja, Emmi Maijanen, Pasi Saukkonen ja Kirsi Purhonen

TIETOMAA UUDISTAA -hankkeen* monitieteisessä ja monimenetelmäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin millaisilla kehittämis- ja ohjaustoimenpiteillä vaikuttavimmin edistetään maaseutuyritysten kytkeytymistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovirtoihin. Tutkimustulokset ovat nyt valmistuneet. Tuloksista tuotettiin myös politiikkasuosituksia maaseudun tietointensiivisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Hanke on päättymässä maaliskuun lopussa ja kutsumme Teidät  kuuntelemaan ja keskustelemaan millaista maaseudun tietotalous  Suomessa on ja miten sitä voidaan kehittää. Maksuton webinaari järjestetään Teamsissa 15.3.2023 klo 12-14  ja on avoin kaikille kiinnostuneille.

Webinaarin sisältö:

• Mitä ja miten tutkittiin?
• Millaisena maaseudun tietotalous näyttäytyy Suomessa?
• Mitkä ovat keskeisiä teemoja ja näkökulmia maaseudun tietotalouden kehittämisessä?
• Politiikkasuositusten esittely
• Yhteistä keskustelua

LIITY MUKAAN WEBINAARIIN TÄMÄN LINKIN KAUTTA

tai pyydä kalenterikutsu sähköpostitse kirsi.purhonen(at)xamk.fi

Tervetuloa!

*Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla, TIETOMAA UUDISTAA -hanke on rahoitettu Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Vetäydyimme Tietomaa uudistaa -hankkeen tutkijaryhmällä kesän alussa leireilemään Iitin  maaseudulle, Radalla Resorttiin, pohtimaan tähän asti kerättyjä aineistoja ja tekemään alustavia synteesejä tuloksista. Kasvokkain näimme ensi kertaa ja ilo oli sen mukainen. Iloa lisäsi myös se, että kuljetimme luovia ja palvelumuotoilun menetelmiä kahden päivän tiiviin työskentelyn matkassa. Tieto ja luovuus ovat yhdistelminä oivaltavia ja tekevät näkyväksi erilaisia vivahteita ja erilaista ajattelua. Käytetyt menetelmät tuottivat konkreettisia kuvauksia tutkimusaineistosta esimerkiksi yrittäjäprofiilien muotoilemisessa.

Hyödynsimme iltaohjelmassa myös luovuutta tuottamalla ajatuksia tulevaisuuden maaseudusta. Iltaohjelmaan sisältyi retki Iitin Hiidenvuorelle ja matkan varrelle ohjeistettiin dadaismiin perustuva runonkirjoitusprosessi. Runojen kirjoittamisen lisäksi prosessi huipentui vielä yhteisölliseen iltapalaan ja runojen lausuntahetkeen.
Hienot runot koottiin tutkijatiimin runokirjaksi.

Kirjoittaja: Kirsi Purhonen, projektipäällikkö

Mitä on tulla opiskelijana mukaan maaseutua tutkivaan ja kehittävään hankkeeseen, jossa käytetään monitulkintaisia ja vaikeita sanoja? Mitä tarkoittaa tietointensiivisyys, älykäs erikoistuminen ja paikkaperustaisuus? Miten MINÄ pärjään näin tutkimuksellisessa hankkeessa? Haukkaanko nyt liian suuren palan? Näitä asioita pohdin aloittaessani palvelumuotoilun harjoittelun Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaus Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA -hankkeessa.

Työharjoitteluni alkumetreillä hyppäsin heti suoraan syvään päähän ja sain työpöydälleni ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien sisällöllisen analyysin. Kehittämissuunnitelmien sisällön läpikäyminen auttoi osaltaan ymmärtämään näitä alussa mainitsemiani erikoisia sanoja, mutta edelleen ne jäivät hyvin hähmäiseksi näin opiskelija näkökulmasta.

Harjoittelun teko hankkeessa opintojen ohella oli minulle henkilökohtaisesti erittäin hyvä idea. Keväälle 2022 minulla oli opinnoissani kurssit Yhteiskehittämisestä ja Fasilitointitaidoista. Kurssitehtävänä pidin TIETOMAA UUDISTAA -hankkeen työpakettiin 2.2 ”Mahdollisuudet ja heikot signaalit” työpajan, jossa pohdittiin, miten saamme kontaktoitua edelläkävijäyrityksiä ja saamme heidän äänensä kuuluviin. Tavoitteena oli tehdä laadullista tutkimusta palvelumuotoilun keinoin. Opintojaksojen ohjeiden mukaisesti, aloin rakentamaan työpajaa. Pääsisimme ideoimaan ja pohtimaan, millä tavoin olisimme eri yrityksiin yhteydessä. Yritysten löytämisen väylä oli jo löydetty: Ruokaviraston Hankerekisteri.

Itse työpajan rakentaminen sujui mutkitta. Työpajan myötä pääsin kokeilemaan etäfasilitointia vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi. Osallistujia työpajassa oli kaksi kappaletta, molemmat TKI-konkareita joille palvelumuotoilun menetelmät ovat tuttuja. Työpajan pohjan rakensin MURAL-nimiselle alustalle, joka on verkossa toimiva valkotaulu post-it -lappuineen ja kuvan liittämismahdollisuuksineen. MURAL oli alustana hyvinkin helppokäyttöinen, kun olin paikallistanut ja oppinut tarvittavat toiminnot.

Pitämässäni työpajassa oli useita vaiheita ja pääsinkin kokeilemaan monia erilaisia menetelmiä turvallisessa ympäristössä. Ihan erikseen haluan mainita itse muokkaamani SWOT-nelikentän. Osio kulki nimellä ”Tiedonkeruun agendan tarkennus”. Tähän nelikenttään pohdimme post-it -lapuille asioita, jotka kertoivat, miksi näin tehdään, mitä halutaan selvittää, mitä halutaan välttää ja mitä täytyy tehdä, jotta kaikki kohdat täyttyvät. Juuri tämä nelikenttä kiteytti erittäin hyvin tämän työvaiheen ja työpaketin tarkoitusta: Teemme laadullista tutkimusta, jotta voimme kehittää yrittäjän näkökulmaan sopivia kehittämis- ja ohjauskeinoja. Haluamme selvittää, millaisia tiedonlähteitä yrittäjät seuraavat ja mihin tulevaisuuskuviin nykyiset ideat perustuvat, mutta emme halua, että yrittäjät tuskastuvat puuduttavan kyselyn vastaamiseen. Jotta pääsisimme näihin tavoitteisiin, meidän täytyy pohtia tarkkaan yhteydenottotapa ja pitää kaikki mahdollisimman yksinkertaisena ja helppona yrittäjälle. (Työpajan antia).

Toinen mainitsemisen arvoinen menetelmä oli 8×8. Tämä menetelmä on ideointimenetelmä, jossa lopputuloksena on 64 erilaista ideaa. Tähän työpajaan muokkasin toimintatarkoitusta sopimaan paremmin hankkeen tarpeisiin. Ensin kerättiin kahdeksan aihealuetta, joista halusimme tietää lisää. Tässä vaiheessa yrityksen perustiedot olivat mukana, kun tarkoituksena oli rakentaa tämän avulla kyselyilmoittautuminen Sitran Erätaukokeskusteluun. Muita aiheita oli muun muassa tietointensiivisyys ja tulevaisuus. Seuraavassa vaiheessa jokaiseen aiheeseen keksittiin kahdeksan kysymystä, joilla voidaan selvittää yrittäjien ajatuksia aiheesta. Lopulta 8×8 menetelmän tulokset kiteyttivät entisestään tämän työpaketin agendaa. Miten haluat tulevaisuudessa maaseutuun suhtauduttavan? Mikä maaseutu sinulle on? Mitä tietointensiivisyys tarkoittaa käytännössä yrittäjän arjessa? Miten maaseudun kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa hyödynnetään? Miten haluat kehittyä maaseutuyrittäjänä?

Työpajan loputtua suunnitelmat olivat selkeät. Keräsimme Ruokaviraston Hankerekisteristä yrityksiä, jotka ovat saaneet yrityksen perustamistukea maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Näille yrittäjille lähetimme kutsut Sitran Erätaukokeskusteluihin. 8×8 menetelmän tulosten avulla pystyimme löytämään ja kiteyttämään keskustelujen agendan ja mahdollisia apukysymyksiä ylläpitämään keskustelua.

Kirjoittaja, Oona Mäkinen, opiskelee palvelumuotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja tekee harjoitteluaan Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA -hankkeessa.

Älykkään erikoistumisen strategia (S3 Smart Specialisation) on Euroopan unionin useavuotinen lähestymistapa alueelliseen kehittämiseen ja aluekohtaiseen hyvinvointiin. Tärkeydestään huolimatta lähestymistapa ei ole yleisesti tunnettu, ja sen jalkauttamisessa on vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä. Älykkään erikoistumisen idean voi tiivistää seuraavasti: aikaisemman keskitetyn aluepolitiikan sijaan Euroopan alueiden odotetaan ottavan itse vastuuta omasta kehityksestään ja elinvoimastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aluekehittäjät yhdessä kunta-/kaupunkipäättäjien, yritysten, muun elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kansalaisten kesken löytävät yhteistyössä omat alueelliset vahvuutensa, joihin yhteisymmärryksessä tullaan panostamaan. Tämän yhteiskehittämisen usein käytettyjä käsitteitä ovat neloiskierremalli (Quadruple Helix) ja yrittäjämäinen etsintäprosessi (Entrepreneurial Discovery Process, EDP). Viimemainittu tarkoittaa alueelta kumpuavia ”bottom up”- yhteistoimintaprosesseja, joissa keskiössä on älykäs innovaatiotoiminnan tehostaminen.

Yhteiskehittäminen ja ekologisesti kestävät ratkaisut maaseudun voimavaraksi

Euroopan unionissa älykkään erikoistumisen strategiaa on kehitetty Suomen maakuntia vastaavalla aluetasolla, mutta esimerkiksi Baltian maissa maatasolla. Mikään ei kuitenkaan estä kaupunkeja, kuntia tai muita kokonaisuuksia kehittämästä omaa täydentävää älykkään erikoistumisen strategiaansa. Jotkut kaupungit ovatkin ottaneet älykkään kaupungin (smart city) kehityskonseptin käyttöönsä. Älykkään erikoistumisen maaseutua koskevia käsitteitä ovat älykäs maaseutukaupunki, älykäs kylä (smart village) ja älykäs maaseutu (smart countryside) tai älykäs maaseutukehitys (smart rural development). Eri teemojen ja toimintojen alle rakentuvia innovaatioekosysteemejä ja -hubeja ollaan kehittämässä kiihtyvällä vauhdilla ympäri maailmaa. Maaseutumaiset alueet voisivat hyötyä tällaisista yhteiskehittämisen alustoista, joissa yhteistyötä voidaan tehdä joko alueen sisällä tai ylialueellisesti myös erilaisten alueiden, kuten maaseutualueiden ja kaupunkien kesken. EU tarjoaa useita rahoitusinstrumentteja kyseiseen toimintaan.

Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2020–2027 todetaan: ”Maaseutu tarjoaa alustan, tilaa, resursseja ja vaihtoehtoisia malleja hyvään elämään, innovatiivisuuteen, kestävään yrittäjyyteen ja yhteiskuntaan.” Suomi on pinta-alaltaan Euroopan kuudenneksi suurin valtio, jolle on tyypillistä muutama kaupunkikeskittymä ja koko maan kattava harvaan asuttu maaseutu, jota Suomen maapinta-alasta on 95 %. Euroopassa Suomi on kaikkein harvaanasutuin, mikä asettaa aivan omanlaisia haasteita maaseutupolitiikalle verrattuna muuhun Eurooppaan. Suomen maaseudulla on mahdollistava rooli pyrittäessä ekologisesti kestävään elämäntapaan ja todellisiin ratkaisuihin ilmastonmuutoksen torjunnassa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja muissa ympäristöhaasteissa. Maaseutupolitiikan visiossa maaseutu voi tarjota kestäviä ratkaisuja koko yhteiskunnalle, yrittäjyydelle ja hyvälle elämälle paikallislähtöisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa paikallisia ratkaisuja kestävän elinvoiman haasteeseen. Tätä toteutetaan yhteistyössä alueella toimivien kehitysorganisaatioiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, maaseudun yritysten ja alueen asukkaiden välillä soveltaen neloiskierremallia ja yrittäjämäistä etsintäprosessia. Yhteiskehittämistoimenpiteiden seurauksena voi olla alueellinen tai toiminnallinen innovaatioekosysteemi. Toiminnalliset innovaatioekosysteemit mahdollistavat ylialueellisen yhteistyön ja strategiset innovaatiokumppanuudet, kun tunnistetaan piilevä innovaatiopotentiaali toimijoiden verkostossa. Onnistunut innovaatioekosysteemi tehostaa työnjakoa ja syventää strategisia kumppanuuksia, mikä näkyy yritysten kilpailukyvyn parantumisena sekä alueen yleisen tuottavuuden ja elintason kasvuna. Viimekädessä tällainen älykäs erikoistuminen heijastuu alueen asukkaiden hyvinvointiin, erilaisten alueiden tasavertaiseen kehittymispotentiaaliin ja mahdollisuuksiin pitää maamme asuttuna riippumatta alueen kaupungistumisasteesta.

Digitaalisuudesta vauhtia maaseudun kehittämiseen

Digitaaliset teknologiat ja alustatalouden toimintamallit muuttavat perusteellisesti jokapäiväistä elämää kaikilla alueilla; tapoja työskennellä ja harjoittaa liiketoimintaa, keinoja ymmärtää ja käyttää luonnonvaroja sekä muotoja olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja kouluttautua. COVID-19-kriisi on entisestään korostanut digitaalisten teknologioiden ja infrastruktuurien kriittistä roolia yrityksille sekä kansalaisten elämässä ja osoittanut, millä tavalla yhteiskuntamme, alueet ja yritykset luottavat digitaalisiin ratkaisuihin. Lisäksi se on nopeuttanut toimialojen digitaalista siirtymää, jonka merkitys maaseutualueiden kestävälle kehittämiselle, ml. saavutettavuus ja ihmisten sosiaalinen osallisuus, luonnonvarojen käytön optimoinnille sekä tuottavuuden kasvulle on keskeinen. Euroopan komission tuoreen Digitaalinen Eurooppa –työohjelma 2021-2022 näkemyksissä ihmiskeskeinen kaksoissiirtymä vihreään ja digitaaliseen Eurooppaan on merkittävimpiä nykysukupolven haasteita, ja tämä näkyy kaikkialla komission ehdotuksissa.

Suomen maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa maaseutu nähdään menestystekijänä, joka tarjoaa alustan sekä kestävästi hyödynnettäviä resursseja ja ratkaisuja hyvälle elämälle, innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle ja kestävälle yhteiskunnalle – laajasti ymmärrettynä. Digitalisaatiolla on näiden tavoitteiden vauhdittamisessa erityistä annettavaa ja potentiaalia. Maataloudessa digitaaliset teknologiat voivat mullistaa toimintatapoja auttamalla viljelijöitä työskentelemään tarkemmin, tehokkaammin ja kestävämmin. Monipuoliseen sensori-, satelliitti-, aluetalous-, toimiala- tai asiakasdataan ja niistä jalostettavaan uuteen tietoon perustuvat oivallukset voivat parantaa päätöksentekoa ja käytäntöjä sekä auttaa parantamaan ympäristönsuojelun tasoa samalla kun maaseudun toimialojen ja maataloustöiden houkuttelevuutta nuoremmille sukupolville voidaan edistää uusin keinoin. Digitaaliset teknologiat voivat myös tarjota kuluttajille suurempaa avoimuutta sen suhteen, miten heidän ruokansa tuotetaan. Alustatalouden ratkaisut ja uudet älykkäät teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia uudistaa liiketoimintamalleja arvoketjuissa, yhdistämällä tuottajat ja kuluttajat innovatiivisilla tavoilla. Maatalouden lisäksi digitaaliset teknologiat ovat avainasemassa maaseutuyhteisöjen houkuttelevuuden, älykkään ja kestävän kehityksen kannalta, sekä syrjäiseen sijaintiin liittyvien ongelmien vähentämisessä ja palvelujen saatavuuden parantamisessa. Tutkimus ja innovaatiotoiminnan edistäminen ovat elintärkeitä digitaalisen muutoksen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi maaseutualueilla.

Älykäs erikoistuminen

Älykäs erikoistuminen on mainittu maatalouspoliittisessa kokonaisohjelmassa yhden kerran (suluissa). Kuitenkin älykkään erikoistumisen problematiikka sopii lähes täydellisesti maaseutualueiden elinvoiman ja kestävyyden kehittämiseen. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa innovatiivista yhteiskehittämistä oman alueen kestävän elinvoiman parantamiseksi. Älykkään erikoistumisen jalkauttaminen käytäntöön edellyttää proaktiivisuutta; ei pidä jäädä odottamaan ohjeistusta ja resursseja ylemmältä taholta, kuten Bryssel tai Helsinki, vaan tulee itse tehdä aloitteita ja ryhtyä toimenpiteisiin älykkään erikoistumisen strategian hengessä. Tällöin huolellisesti toteutetut innovatiiviset paikallisratkaisut eivät ole ristiriidassa EU:n tai valtakunnallisten linjausten kanssa. Älykäs erikoistuminen, vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat maaseutualueille mahdollisuus paitsi kansallisesti myös avain kansainväliseen innovaatioyhteistyöhön. Suomi on ainutlaatuinen puhdasta luontoa ja vettä tarjoava pohjoinen maa, jolla on mahdollisuus ainutlaatuisiin ekosysteemipalveluihin myös globaalisti.

Kirjoittajat: Teemu Haukioja, Ari Karppinen ja Tuomas Pohjola, Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu

Elinkeinoelämässä pitkän aikavälin kehitystrendinä on ollut tietointensiivisyyden vahvistuminen. Tämä tarkoittaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan korostumista yritysten menestystekijänä. Samaan aikaan kasvukeskusajatteluun tukeutunut aluepolitiikka on johtanut tutkimus- ja kehittämisrakenteiden sekä korkeakoulutuksen keskittymiseen. Tämä on luonut haastavan tilanteen etenkin syvän maaseudun yrityksille.

Aluepolitiikassa korostetaan nykyisin paikkaperustaisuutta. Alueiden menestyksen katsotaan nojaavan yhä vahvemmin niiden omaleimaisiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Tätä ajattelutapaa edustaa EU:n älykkään erikoistumisen strategia, jossa lähtökohtana on paikallisten vahvuuksien ja niihin liittyvien arvoketjujen tunnistaminen ja vahvistaminen. Suomessa maakuntien liitot ovat tehneet näitä alueperustaisia strategioita osana maakuntien kehittämisohjelmia.

Maaseudun yritykset kestävässä tietotaloudessa

Siirtymä fossiiliperustaisesta taloudesta kestävämpään tietoperustaiseen yhteiskuntaan tarkoittaa lähtökohtaisesti suuria mahdollisuuksia maaseudun yrityksille, mutta myös haasteita. Viimeksi mainitut liittyvät erityisesti siihen, kuinka maaseudun yritykset pysyvät mukana aluetalouksien kestävän tietotalouden kehityksessä – tuoreen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021–2027 strategian terminologian mukaisesti tavoitellen jopa tuulenhalkojuutta.

Muutoksessa tieto ja osaaminen tulevat isoon rooliin. Puhutaan vaikkapa elintarvikkeiden jalostuksesta, matkailupalveluista, uusiutuvan energian ratkaisuista tai metsä- ja biotaloudesta. Nämä kaikki vaativat uutta tietoa ja sen muuttamista liiketaloudelliseksi hyödyksi. Tietotalous voidaankin määrittää tietoperustaisena tai tietovetoisena taloutena.

Uudistuminen keskiössä

Siirtymä kestävämpiin ratkaisuihin haastaa yritykset uudistumaan. Harva maaseudun mikro- ja pienyritys kykenee siihen yksin. Onnistuminen, ja haasteen muuttaminen menestystarinoiksi vaatii yhteisponnistelua niin yritysten, kehittäjien, rahoittajien kuin tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimijoiden kesken. Tähän projektimuotoisuus toimintatapana soveltuu hyvin, sillä kehittämishankkeiden ja niiden taustalla olevan ohjelmallisen kehittämispolitiikan keskeisenä tavoitteena on alueiden ja toimintojen uudistaminen sekä tärkeänä päämääränä erilaisten toimija- ja yritysverkostojen rakentaminen.

Tietomaa Uudistaa-hankkeen yhtenä tutkimuskohteena on maaseudun mikro- ja pienyritysten kytkeytyminen aluetalouksien tietotalouden verkostoihin. Sen tutkimuslaboratoriona toimii Manner-Suomen Maaseutuohjelman yhteistyö- ja innovaatiotoimenpiteet, joiden keskeisenä tavoitteena on yritysten uudistaminen sekä erilaisten toimija- ja yritysverkostojen rakentaminen. Tutkimusosion tavoitteena on selvittää maaseudulla toimivien yritysten uudistumista monitahoisella yhteistyöllä sekä sen vaikutusta yritysten kytkeytymisessä laajempiin aluetalouksien innovaatioympäristöihin.

Kirjoittaja: Pasi Saukkonen, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia/Itä-Suomen yliopisto

Maaseutua ja sinne asettumista on historiassa asemoitu monin tavoin. Perinteisesti maaseutu on nähty alkutuotannon ja kylien kautta, jossa maantieteelliset yhteydet ja tietoliikenneyhteydet ovat huonoja, niitä ei ole tai ne tehdään itse. Nykyinen maaseutu nähdään monimuotoisena, kansallisena ja arvokkaana kulttuuri- ja luonto- ja asumisympäristönä. Osaltaan maaseudun arvoa on kirkastaneet koronapandemian terveysturvallisuuteen liittyvät tekijät, etäisyyksien etsiminen ja luontomatkailu.  

Maaseutu tarvitsee edelläkävijöitä liiketoiminnan kehittämiseen 

Nykyaikainen maaseutu nähdään myös menestyksekkäänä, uusien liiketoimintamahdollisuuksien edelläkävijänä. Maaseutujen yritystoiminta on laajentunut perinteisestä alkutuotannosta uusiin muotoihin unohtamatta kuitenkaan alkutuotannon kehittymistä ja laajentumista uudenlaisille osa-alueille esimerkiksi hyödyntämällä tietoa ja teknologiaa. Maaseudun mahdollisuudet kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ovat loistavat, mutta edellyttää moniulotteista maaseutupolitiikkaa. Vuonna 2021 julkaistussa maaseutupolitiikan ohjelmassa, Ajassa uudistuva maaseutu Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027, korostetaan maaseudun potentiaalia ja mahdollisuuksia useasta eri näkökulmasta käsin.  

Maaseutu sisältää monenlaisia paikkoja ja seutuja

Maaseudun erilaiset alueet tarjoavat alustan, resursseja ja ratkaisuja innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle, kestävälle yhteiskunnalle ja kestävälle kehitykselle, sekä erilaisia ratkaisuja hyvälle elämälle. Maaseutuja määrittävät erilaiset rajaukset, joista paikkatietoon perustuva tilastollinen luokittelu on yleinen. Maaseutua voidaan tyypitellä mm. maaseudun paikalliskeskusten, kaupunkien läheisten maaseutujen, ydinmaaseutujen tai harvaan asuttujen seutujen kautta. On myös muistettava se, että paikkoihin liittyvät erilaiset olosuhteet, tarpeet ja resurssit tunnistetaan ja huomioidaan kehittämisessä sekä alueiden päätöksenteossa. Olemassa olevalla alueellisella ja paikallisella tiedolla voidaan kehittää alueita verkostoitumaan, oppimaan, erikoistumaan ja luomaan uutta liiketoimintaa tai muokkaamaan liiketoimintaa siten, että se pystyy säilyttämään merkityksensä, paikkansa ja mahdollisuutensa maaseuduille kiinnittyneiden ihmisten elämässä.  

Tutkimusta tarvitaan päätöksenteon tueksi 

Olemme hiljattain käynnistäneet maaseudun tietointensiiviseen liiketoimintaan liittyvää tutkimusta Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA –hankkeessa. Tehtävänämme on tutkia, minkälaiset kehittämis- ja ohjaustoimenpiteet edistävät parhaiten maaseudun tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä.  Hankkeessa tutkitaan, vertaillaan ja tunnistetaan erilaisten maaseutujen innovaatiopotentiaaleja, uudistumiskykyä, oppimista, verkostoitumista ja tietointensiivisiä heikkoja signaaleja. Näistä määrällisistä ja laadullisista tiedoista tuotetaan skenaariosynteesi sekä visioidaan ja tuotetaan politiikkasuosituksia auttamaan seutujen innovaatioekosysteemien kehittymistä tiedon avulla.  

Tutkimus ja politiikkasuositukset toteutetaan yhdessä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön, Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian, LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä.  Hanke on rahoitettu Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. 

Kirjoita meidän kanssa

Kirjoittelemme vuorotellen hankkeen blogiin erilaisia näkökulmia maaseudun kehittämisestä, tietointensiivisyydestä, tietointensiivisestä liiketoiminnasta, hiljaisista signaaleista ja maaseudun olosuhteista.  Olemme myös kiinnostuneita verkostoitumaan ja käymään keskustelua aiheesta. Ja jos haluat kirjoittaa aiheesta blogiimme vierailijana, niin sekin onnistuu. Olkaamme siis yhteyksissä toisiimme! 

Kirjoittaja: Kirsi Purhonen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu