Mentoring Neets

Tämän vuotinen Symbioosi-webinaari järjestettiin 7.10.2021. Webinaarin teemoina olivat nuoret, hyvinvointi ja liike (kehollisuus). Aamupäivän esitykset olivat englanniksi ja iltapäivän suomeksi. Webinaarin järjestivät Xamkin Mentoring NEETs -hanke ja Lasten ja nuorten säätiön  HUUMA-hanke. Tilaisuus oli samalla myös HUUMA-hankkeen päätöswebinaari. Juontajana toimi Niko Kosunen, joka kuljetti katsojat läpi webinaarin, esitteli puhujat ja avasi keskusteluja puhujien ja yleisön välillä. Yleisö pääsi jo ennen webinaaria tutustumaan puhujiin ja esitysten aiheisiin Symbioosin tapahtumasivulla.

Esitysten lisäksi päivä sisälsi muun muassa rentoutumisharjoituksia ja liikunnallisia hetkiä, joissa katsojia kannustettiin liikkeeseen. Lisäksi webinaarin lopussa oli taideyllätys, jota varten yleisöltä kerättiin iltapäivän ajan sanoja, kysymällä heiltä ”mikä on sinun supervoimasi?”.

Webinaarin aikana oli käytössä selaimessa toimiva Miro-alusta, johon oli koottu esittelyyn nuorisoalan hankkeita ja niiden erilaisia digitaalisia tuotoksia. Aamupäivän kahvitauko ”Coffee and galleria” oli tarkoitettu Miroon tutustumiselle ja yleisöä ohjeistiin ja kannustettiin käymään Mirossa.

Voidaanko luovan liikkeen menetelmillä vahvistaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta ja miten se tapahtuu? Millaista Huuma-toiminta on ja minkälainen vaikutus sillä oli nuorten arkeen?

Huuma-hankkeen monialainen työryhmä keskustelee näistä kysymyksistä päivän paneelikeskustelussa, jossa on mukana nuoria osallistujia, taiteilijaohjaaja, nuorten oma opettaja, ja arviointivastaava. Keskustelua johdattelee hankkeen projektipäällikkö.

Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia siihen, miten luovat liike ja hyvinvointi linkittyvät haastavissa elämäntilanteissa olevien nuorten elämässä. Mitä erityistä tarjottavaa liikeilmaisulla on ja miten se voidaan integroida koulun toimintaan? Tule kuulolle 7.10.!

Keskustelun Osallistujat

Huuman nuoret kokemusasiantuntijat: Emilia Vepsalainen ja Vanessa Saaranen

Anna-Maria Väisänen

On aktiivinen kuopiolainen freelance-tanssitaiteilija, joka toimii useissa taiteen eri konteksteissa. Väisänen toimii opettajana, fasilitaattorina, tanssijana ja koreografina. Vuodesta 2013 alkaen hän on päämäärätietoisesti hakeutunut työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa kyseenalaistaen sitä kenelle taide kuuluu. Väisänen pyrkii töissään tuomaan näkyväksi valtarakenteita ja kyseenalaistamaan perinteistä tanssijanormia, tarkastelemaan yhteiskunnan eri ilmiöitä ja tuomaan näkyväksi inkluusiota ja integraatiota.

Nina Pulkkinen

Toimii valma-ryhmän opettajana Kuopiossa. Hänen ryhmänsä on osallistunut Huuma-toimintaan.

Angelika Polak

Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) vastaa Huumassa arvioinnista ja toimii projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Luovien alojen tutkimusyksikössä eri projekteissa, tällä hetkellä Huuma-, Jatkumo- ja Tanssihetki-hankkeissa. Polakin asiantuntija-alueena ovat nuoret, hyvinvointi ja luovat menetelmät. Hänen roolinsa projekteissa on suunnitella, toteuttaa ja analysoida erityyppisiä tutkimuksia ja arviointeja ymmärtääkseen paremmin yhteiskuntaa, eri kulttuureja sekä parantaakseen hyvinvointia.

Anna Jussilainen

Toimii Huuman projektipäällikkönä ja asiantuntijana Lasten ja nuorten säätiön Huuma-hankkeessa (FM, MA). Hänen erityisosaamistaan on taiteen soveltava käyttö ja luovat menetelmät sekä positiivinen psykologia. Jussilainen on työskennellyt nuorten hyvinvoinnin kanssa eri yhteyksissä. Hän on myös työskennellyt yhteisö- ja esitystaiteilijana.

Mentoring NEETs -hanke julkaisi juuri englanninkielisen artikkelikokoelman, joka sopii oppimateriaaliksi sosiaali- ja nuorisotyön opiskelijoille sekä luettavaksi myös alan ammattilaisille.

Mentoring Neets in theory and practice -artikkelikokelma koostuu nimensä mukaisesti kahdesta osasta: teoria ja käytäntö. Teoriaosuus avaa kolmen maan, Puolan, Bulgarian ja Suomen NEET-nuorten näkymiä ja tutkimusta. Käytäntöosiossa esitellään esimerkkejä erilaisista kokeiluista, joita projektissa on tehty muun muassa nuorten tavoittamiseksi. Artikkeleissa käsitellään myös esimerkiksi vapaaehtoistyötä, ryhmätyön merkitystä nuorelle, saavutettavuutta, nuorisotyön ammattilaisten verkostoyhteistyötä sekä palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä.

Julkaisun kirjoittajina ovat hankkeen partnerit edellä mainituista maista. Toimittamisesta vastasi kansainvälisen hankkeen päätoteuttajan roolissa toimiva Xamkin hanketiimi. Kiitokset oivallisesta ja isosta toimitustyöstä kuuluvat Jaanalle, Ilarille ja Vapulle.

Julkaisuun pääset tästä: Mentoring Neets in theory and practice.

Antoisia lukuhetkiä!

Alkuvuodesta sähköpostiin pomppasi ilmoitus, että nuorten mentorointi hanke kaipaa uusia ajatuksia opiskelijoilta somesisältöön. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta tradenomiksi, myynnin ja markkinoinnin ammattilaiseksi ja olin samaan aikaan mukana toisessa somehommassa. Tämä herätti kuitenkin kiinnostukseni. 

Olen sitä mieltä, että kaikkeen pitää tarttua kiinni mikä yhtään kiinnostaa. Puhumattakaan siitä, että pidän myös haasteista. Uutta ammattia opiskellessani kaikki kokemus on hyvästä. En tainnut paljon aikailla, kun lähestyin hankkeen työntekijää Tiinaa mielenkiinnostani tehtävää kohtaan. Enkä ole katunut hetkeäkään.  

Tämä hankkeessa työskentely on tuonut niin paljon lisää kokemusta ja oppia opiskelemaani alaa kohtaan. 

Olen edelliseltä ammatiltani lähihoitaja ja tehnyt vanhusten parissa töitä 15 vuotta, ja tästä ajasta vuoden myös nuorten parissa. Alalle, jolle aikanaan kouluttauduinkin. 

Nuorten hyvinvointi on aina ollut itselleni ensiarvoisen tärkeää. Eikä koskaan ole huono hetki tukea ja auttaa niitä, jotka lähipiirissä tarvitsevat pientä tönimistä kohti tulevaisuutta ja jos omat voimavarat riittävät niin myös muita.  

Nuorten työttömyys ja kouluttamattomuus on tärkeä seikka, johon meidän kaikkien panos on enemmän kuin tarpeen. 

Olen päässyt kevään ajan tekemään hankkeen somesisältöä melko vapain käsin ja olenkin tänä aikana oppinut paljon myös itsestäni ja tavoistani toimia.  

Pakko on mainita yksi tämän työn kivijaloista. Luottamus. Luottamus mikä meitä kohtaan on alusta asti ollut. On annettu mahdollisuus tehdä juuri sitä mikä tuntuu hyvältä. Mielipiteitä on kuunneltu ja annettu toteuttaa.  

Varmaan tästäkin syystä olen entistä varmempi, että olen oikealla alalla. Mikä onkaan parempaa kuin onnistumisen tunne ja tunne siitä että on oikeassa paikassa. 

Koko kevään sain etänä työskennellä toisen opiskelijan Jessican kanssa ja vaikka ei koskaan tavattu kasvotusten, tehtiin kyllä mielestäni ihan todella hyvää työtä! Voidaan olla ylpeitä urakasta! Koronavuosi itsessään on opettanut monia muitakin taitoja meille jokaiselle ja onkin ollut hieno huomata, ettei se ainakaan vaikuttanut meihin negatiivisesti. 

Tarkoitukseni oli lopetella hankkeessa toimiminen tällä viikolla, mutta reilu kaksi viikkoa sitten sain sähköpostia, jossa pyydettiin yhteydenottoa aivan yllättäen. Sainkin kuulla hyvää palautetta työnjäljestäni ja mahdollisuuden jatkaa asiantuntija tehtävissä hankkeen parissa edelleen viestinnässä, mutta myös eri rooleissa. Ei varmasti tarvitse miettiä mitä vastasin.  

Olenkin otettu, että saan olla mukana tässä syksyyn asti. 

Sinä joka luet tätä, ota vastaan ne mahdollisuudet, joita sulle annetaan! Sun antama hyvyys tulee aina moninkertaisena takaisin. 

Johanna

Heippa!

Olen Jessica, 20-vuotias tradenomiopiskelija. Suuntaudun syksyllä myynnin ja markkinoinnin puolelle, ja ajattelin tämän hankkeen olevan mielenkiintoinen mahdollisuus nähdä ja oppia uutta sisällöntuottamisesta. Markkinointi, visuaalinen suunnittelu ja sosiaalinen media kuuluvat kaikki mielenkiinnonkohteisiini ja siksi tuntuikin luontevalta lähteä hommaan mukaan.

Puoleen vuoteen on mahtunut paljon asioiden tutkailua, ideoiden pallottelua ja niiden toteuttamista. Tämän mahdollisuuden myötä pääsin käyttämään paljon luovuutta ja hyppäämään pois mukavuusalueeltani esimerkiksi kuvatessani omia ajatuksiani videolle.

Työtehtäväni keskittyivät Instagram-tilin uuden ilmeen luomiseen ja sen aktiiviseen käyttöön. Työn tarkoituksena oli tavoittaa ja viestittää kohderyhmää sekä luoda tilistä yhtenäinen, matalankynnyksen alusta nuorille. Viikoittaisiin tehtäviini kuuluivat tulevan sisällön ideoiminen, kuvien ja kuvatekstien suunnittelu, itse julkaiseminen ja tilin aktiivinen käyttö.

Julkaisujen suunnittelu vei ajoittain yllättävän paljon aikaa. Opin, ettei luovuutta voi pakottaa vaan ajatustyölle kannattaa antaa hetki aikaa. Tästä syystä julkaisujen suunnittelu on hyvä tehdä ainakin osittain etukäteen, jotta laadukas sisältö säilyy.

On ollut ilo olla mukana hankkeessa ja antaa nuoren opiskelijan näkökulmaa asioihin. Hanke mahdollisti uuden oppimisen ja kehittymisen konkreettisesti, jonka koen itselleni parhaaksi tavaksi oppia.

Korona-vuosi on entisestään lisännyt jännitteitä yhteiskunnan sisällä. Vastakkain on asetettu milloin vanhat ja nuoret, kaupungit ja maaseutu tai kantaväestö ja maahanmuuttajat. Maamme rajoja on haluttu suojella virukselta, jota kukaan ei voi paljain silmin nähdä ja tunnistaa.

Valitettavasti ihmisten epävarmuus ja ymmärrettävä pelko oman terveyden puolesta on löytänyt tiensä myös muutenkin kärkkääseen sosiaalisen median keskustelukulttuuriin kuin myös politikkojen retoriikkaan.

Yhteiskuntatieteissä on aina käsitelty toiseuden käsitettä, ja miten ihmiset mieltävät kuuluvansa tiettyihin joukkoihin. Kansalaisvaltiot on pitkälti rakennettu sen varaan, että yksilöt tuntevat kuuluvansa johonkin ryhmään. Nationalismin rumat kasvot näyttäytyivät viime vuosisadan suursodissa, joiden jälkeen vallitsi tahtotila, jossa maapallo haluttiin nähdä enemmän yhteisenä kotina, missä maahanmuutto ja ihmisten halu parantaa elämänlaatuaan nähtiin positiivisena voimana.

Nyt, luonnon resurssien ollessa tiukoilla, elintilamme kavetessa ja taistellessamme tuotannon epätasaisen jakautumisen kanssa, kansallismielisyys on jälleen nousussa. Tämä heijastuu muukalaisvihamielisyytenä ja rasismina, jota ei pitäisi koskaan hyväksyä.

Erilaisuutta on kuitenkin monenmoista ihonväri, uskonto tai kansalaisuus pois lukien. Kiusaaminen, pilkka ja pahimmillaan väkivalta osuvat kipeästi liian moneen lapseen, nuoreen sekä aikuiseen. Usein vain sen vuoksi, että heidän käytöksessään, ulkonäössään tai mielipiteissään ja elämäntyylissään on jotain sellaista, johon tarttua.

Empatia ja erilaisuuden sietokyky ovat ominaisuuksia, joita tulee opettaa ja vahvistaa. Meillä kaikilla on vastuumme esimerkiksi siitä, miten puhumme ja käyttäydymme lasten läsnä ollessa. Jos huomaamme ympärillämme, että joku joutuu kiusaamisen tai pilkan kohteeksi, niin jo asiasta vaikeneminen ja katseen muualle kääntäminen on väärin.

Vietämme rasismin vastaista päivää 21.3. Oma toiveeni olisi, että jaksaisimme olla lempeämpiä kaikkia kanssaihmisiä kohtaan ja olisimme enemmän dialogissa myös heidän kanssaan, joiden elämäntilanne tai kulttuuri vaikuttaa itselle vieraalta. Toivon myös, että uskallamme asettua heidän puolelleen, joiden näemme joutuvan epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Loppujen lopuksi olemme kaikki ihmisiä, joiden perustarpeet ovat samanlaisia, ja jotka kaipaavat hyväksyntää, kiintymystä ja kunnioitusta.

Hankkeet voivat tarjota korkeakouluopiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan mielenkiintoisissa projekteissa. Mentorointihankkeen kehittämistyössä onkin ollut mukana monipuolinen joukko eri alojen opiskelijoita, joille olemme voineet tarjota opintoja tukevia tehtäviä.

Kehittämishankkeet ovat oiva oppimisympäristö, sillä niissä tehtävä työ on usein täysin uusien palveluiden kehittämistä, tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamista ja työelämän tarpeisiin vastaamista. Tyypillisesti hankkeet tarjoavat opiskelijoille opinnäytetyöaiheita ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi hankkeissa esiin nousevia tehtäviä ja aihioita voidaan ratkoa osana pakollisia opintojaksoja tai suorittaa vapaasti valittavina projektiopintoina. Mentoring NEETs –hankkeessa on ollut mukana sosionomi-, yhteisöpedagogi- ja palvelumuotoilun opiskelijoita, jotka ovat olleet osa tiimiämme ja osallistuneet nuorten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävään työhön konkreettisesti. Tänä talvena olemme tarjonneet projektitehtäviä myös tradenomiopiskelijoille, jotka hyppäsivät mukaan kehittämään some-markkinointiamme.

Työmme jatkuu vielä vuoden 2021 loppuun. Kehitämme erityisesti Kymenlaaksoon vapaaehtoistoimintaan perustuvaa nuorten mentorointipalvelua, jonka tarkoitus on auttaa nuorta muun muassa työnhaussa tai tsempata opintojen etenemisessä. Palvelun on tarkoitus toimia sekä live- että verkkototeutuksina ja sen on tarkoitus olla hyödynnettävissä myöhemmin myös muilla paikkakunnilla.

Mikäli harjoittelu, projektiopinnot, opinnäytetyön tekeminen tai mentorointi hankkeessamme tämän teeman parissa kiinnostaa, olethan meihin pian yhteydessä.

Olen Susanna, 22–vuotias yhteisöpedagogiopiskelija. Tein viimeisen työharjoitteluni Mentoring NEETs hankkeessa vuoden 2020 aikana. Työtehtäviini kuului etenkin hankkeen Discord-kanavan ylläpito ja nuorten kanssa kommunikointi siellä. Syksyllä 2020 minulle ehdotettiin, että voisin toimia mentorina nuorelle, joka oli hakeutunut palveluumme.

Mentorointi tapahtui verkon välityksellä. Tämä järjestely toimi kaikista parhaiten, sillä minä ja mentoroitava nuori asuimme eri paikkakunnilla. Meille molemmille verkossa viestiminen oli myös luonteva tapa kommunikoida. Mentoroinnin välineenä toimi Discord. Se oli meille molemmille sopiva, sillä se oli tuttu kanava kummallekin. Itselleni se oli hyvä siinäkin mielessä, että en juuri käytä Discordia yksityiselämässäni, joten keskusteluja ei ollut vaara sekoittaa joihinkin muihin, sekä käyttäjätili oli helppo luoda ensisijaisesti työpohjalle.

Sovimme nuoren kanssa alkuun, että keskustelisimme kaksi kertaa viikossa parin tunnin ajan. Chatissa keskustelu on kuitenkin hidasta kasvotusten keskusteluun verrattuja ja keskustelimme muullakin ajalla sitä mukaan, kun asiaa oli. Keskustelu saattoi jatkua pitkälle iltaankin, vaikka pyrin vastaamaan myöhään lähetettyihin viesteihin vasta aamulla. Kannustin nuorta ottamaan itse yhteyttä minuun, jos mieleen tulisi jotakin, josta hän haluaisi keskustella. Alun jälkeen näin tapahtuikin.

Aluksi keskustelu oli melko muodollista, mutta nuori jutteli kuitenkin melko avoimesti asioistaan. Ensimmäisellä keskustelukerralla meillä molemmilla oli pohjana keskustelu mentorointihankkeen työntekijän kanssa, ja sen pohjalta se mitä tiesimme toisistamme, kuten ikä, sukupuoli ja yleisen elämäntilanteen. Se auttoi uskoakseni meitä molempia hahmottamaan mihin suuntaan keskustelua voisi viedä. Ensimmäiset kaksi tai kolme kertaa menivät pitkälti tutustumisessa, nuoren tilanteen ja ajatusten kartoittamisessa, sekä mentoroinnin tavoitteiden rakentamisessa.

Mentoroinnin kannalta alussa suurin haaste oli se, ettei nuorella ollut juuri ajatuksia siitä, mihin suuntaan hän haluaisi edetä. Motivaatiota tehdä jotakin ja muuttaa olemassa olevaa tilannetta kuitenkin oli. Tarjosin tässä vaiheessa nuorelle paljon tietoa erilaisista palveluista ja opiskelumahdollisuuksista. Päätimme kuitenkin ottaa ensimmäisenä konkreettisesti työn alle harrastukset, sillä nuori koki kaikista eniten tarvitsevansa jotakin aktivoivaa toimintaa arkeensa, jotta yleinen mieliala olisi parempi. Kiinnostusten kartoittamiseen käytin netistä kalastamaani kyselyä, jossa oli lueteltu eri harrastusmuotoja. Löysimmekin kiinnostavia harrastusvaihtoehtoja ja ehdimme suunnittelemaan mihin toimintaan nuori voisi osallistua, mutta ne päätyivät jäämään suunnitteluasteelle.

Ikään kuin yllättäen mentoroinnin suunta kuitenkin muuttui, sillä nuori eräänä päivänä totesi keksineensä mihin haluaisi hakea opiskelemaan. Nuori tuntui tarvitsevan opiskelupaikkaa miettiessään paljon kannustusta ja kuuntelijaa, joka ei tuomitse hänen mielipiteitään ja kiinnostustaan. Huolellisen pohdinnan, keskustelun ja koulupaikkojen vertailun jälkeen nuori päättikin hakea ja onnistui saamaan opiskelupaikan. Sen jälkeen mentorointi jatkui opiskeluun liittyvien järjestelyjen parissa. Yhdessä mietittiin esimerkiksi opiskelupaikkakunnan paikallisliikennettä sekä Kelan tukien ehtoja.

Keskustelussa haastavaa oli se, että vaikka olen tottunut juttelemaan päivittäin ihmisten kanssa eri chat alustoilla, ohjaaminen vaati huomattavasti normaalia tarkempaa sanojen asettelua. Usein sain selittää, mitä jollakin ilmaisulla olin tarkoittanut, sillä en ollut ajatellut loppuun asti, miten joku toinen voisi toteamuksen ymmärtää. Koska en missään vaiheessa jutellut nuorelle kasvotusten, myös huumorin käyttäminen oli aina tietynlaista riskinottamista, koska keskustelukumppanin reaktioita tai mielentilaa ei voinut ennalta tietää. Kaikesta huolimatta keskustelu kuitenkin sujui mielestäni melko rennosti ja hyvin.

Mentorointiprosessi on ollut miellyttävä kokemus ainakin minulle mentorina. Ammatillisuuden kannalta on ollut ehdottomasti hyödyllistä saada kokemusta yksilönohjauksesta, sillä opinnot tarjoavat sitä muuten melko rajallisesti. On ollut hyvä tunne olla hyödyksi ja kyetä auttamaan jotakuta. Voisin mielelläni toimia jatkossakin mentorina.

Poikkeuksellisen kevään jälkeen päästään pian nauttimaan odotetuista kesälomista. Hanketiimimme toteutti keväällä verkkokokeiluja ja edisti mentorointimallin kehittämistä yhteistyökumppaneidemme kanssa kotitoimistoilta käsin. Kevään kokeiluita, muun muassa Kaupunkilyhäristä, avataan myöhemmin omissa julkaisuissaan. Tästä blogitekstistä voit lukea ajankohtaista kesästämme sekä tulevan syksyn suunnitelmista.

Tiimimme on tavoitettavissa myös kesällä

Tiimiimme saa kätevästi yhteyden verkkosivujemme kautta. Löydät sivujemme yläosasta palkit ”Hae mentoria” ja ”Hae mentoriksi”, joita klikkaamalla pääset yhteydenottolomakkeelle. Voit aina myös ottaa suoraan yhteyttä sähköpostitse tiimiläisiimme, olipa asiasi mikä tahansa mentorointiin liittyvä. Yhteystietomme löydät myös verkkosivuilta. Huomioithan, että lomailemme hieman eri aikoihin pitkin kesää, joten olethan akuuteissa asioissa yhteydessä Janiin: jani.lehtinen@xamk.fi.

Päivystyksemme Discordissa huilaa heinäkuussa ja palaamme linjoille elokuun puolivälistä alkaen (viikko 34). Ota seurantaan myös somekanavamme, jonne päivitämme ajankohtaisia asioita: Instagramissa @mentorit_xamk ja Facebookissa Mentoring NEETs – nuorten mentorointihanke.

Syksyllä ideoidaan yhdessä ammattilaisten, nuorten ja mentoreiden kanssa

Järjestämme elo-syyskuussa nuorten parissa toimiville ammattilaisille verkkotyöpajat, joissa ideoidaan ja kehitetään mentorointimalleja. Työpajoihin on kutsuttu ammattilaisia muun muassa kuntien nuorisotyöstä ja yhdistyksistä sekä muista nuorisohankkeista Kymenlaaksossa. Lisäksi kutsumme mukaan nuoria ja mentoreita kehittämään yhteistä palvelua. Työpajat järjestetään Teams-alustalla napakoina aamukahvitilaisuuksina. Toivommekin, että työpajojen keston ja verkkototeutuksen myötä mahdollisimman moni mukaan kutsuttu pääsisi osallistumaan prosessiin. Tavoitteenammehan on kehittää sekä nuorten, ammattilaisten että mentoreiden näkökulmista oikea-aikaista, toimivaa ja tarpeellista palvelua. Siksi on tärkeää, että sen suunnitteluun osallistuu palvelun eri käyttäjät.

Tutustu tarkemmin työpajasarjan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan:

Aikataulu ja sisällöt:

Ti 25.8. klo 8:45–10 | Mikä Mentoring NEETs -hanke? Hankkeen tavoitteet, tehdyt kokeilut

sekä ideointityöpajan tavoitteet. Keskustellaan alueen nuorten tarpeista ja pohditaan mihin

ja kenelle mentorointipalvelu sopii sekä millaisia hyötyjä palvelusta voisi olla eri toimijoille.

Ti 1.9. klo 8:45–10 | Ideointi. Jatketaan työskentelyä 1. työpajan perusteella kohti konkreettisempia

tavoitteita ja toteutuksia. Pohditaan missä vaiheessa kunkin toimijan palveluissa

mentoroinnista olisi hyötyä sekä minkälaisia mentorointipalvelu kokeiluja olisi mahdollista

tehdä. Työpajaan kutsutaan myös nuoria ja hankkeen vapaaehtoisia mentoreita.

To 10.9. klo 8:45–10 | Kokeilut käytäntöön. Suunnitellaan käytännön kokeilut: eri toimijoiden

organisaatioiden toimenpiteet mentorointipalvelun kehittämiseksi jokaisen toimijan

tarpeita vastaavaksi. Sovitaan käytännön toimenpiteiden toteutus ja seuranta. Hanke tukee

kaikkien kokeilujen toteuttamista.

Toivomme sitovia ilmoittautumisia 14.8.2020 mennessä. Ilmoittaudu mukaan: https://webropol.com/s/ideointityopajat

Välitäthän viestiä eteenpäin kollegoillesi, mikäli koet, että heidän olisi myös tärkeää osallistua työpajakokonaisuuteen.

Laita kalenteriin symbioosi-seminaari

Lasten ja nuorten parissa toimivat asiantuntijat sekä nuoret kutsutaan Symbioosi-seminaariin tunnelmalliselle Kouvolan Teatterin Klubille kuulemaan puheenvuoroja muun muassa nuorisohankkeista ja kulttuurihyvinvoinnista sekä seuraamaan nuorten esityksiä ja paneelikeskustelua. Symbioosi järjestetään 7.10.2020 livenä.

Symbioosi – Tietoa, sotea ja kulttuuria –seminaaria ovat järjestämässä TELL me about it ja Mentoring NEETs –hankkeet. Mentorointihankkeemme tiimi astelee lavalle muun muassa avaamaan tähänastisia kokeiluja ja kokemuksia mentorointimallin kehittämisen polulta. Lisäksi kokemuksiaan avaavat muut nuorten parissa toimivat hankkeet. Ohjelmaa on osittain myös englanniksi. Ohjelma täydentyy muun muassa panelistien osalta vielä myöhemmin. Voit kurkata jo sovitun ohjelman ja ilmoittautua täältä.

Näiden tapahtumien lisäksi syksylle on suunnitteilla myös Tulevaisuuteni tarina mentorointiryhmän verkkototeutus kotkalaisille nuorille sekä uusia kokeiluja Kaupunkilyhäri-toteutukseen. Mutta nyt,

AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ!

Korona sai siirtämään suunnittelemamme lyhytelokuvakurssin verkkoon. Kokeilemme ensimmäistä Kaupunkilyhäri Workshop -toteutusta pienellä porukalla, jotta voidaan antaa hallitusti myös henkilökohtaista opastusta lyhytelokuvan tekoon.

Mikä kaupunkilyhäri?

Kaupunkilyhärimme on inspiroitunut Kaupunkisinfoniasta, joka on 1920-luvulla syntynyt elokuvan laji. Kaupunkisinfonioiden tarkoituksena oli esittää kaupunkien elämää ja tunnelmaa, runollisesti ja rytmiä vaihtamalla. Ne saattoivat olla kokeellisia eikä juontakaan välttämättä tarvittu.

Lähde: https://www.elokuvaviikko.fi/wp-content/uploads/2017/02/Kaupunkisinfonia_web_080217.pdf

Kokeilemme verkkototeutuksena, miten pienryhmässä voitaisiin työstää omia lyhytelokuvia. Kaupunkilyhäri on vahvasti toiminnallinen projekti, jonka myötä käsitellään osallisuutta, omaa arkea ja ympäristöä, vaikuttamismahdollisuuksia kotikaupungissa sekä opitaan uusia taitoja. Videon myötä tehdään itselle tärkeitä asioita ja kokemuksia näkyväksi ja saadaan konkreettinen kokemus asian valmiiksi saattamisesta.

Kaupunkilyhärin ideana on pohtia omia lempipaikkoja ja itselle mielekästä tekemistä kotikaupungissa. Paikoista ja tekemisestä kuvataan ja editoidaan lyhytelokuva.

Kenelle se on?

Koska kehitämme 16-29-vuotiaille suunnattua palvelua Kymenlaaksossa, toivomme, että Kaupunkilyhäriin osallistuisi porukkaa juurikin tästä ikähaitarista. Osallistujan tulee myös asua Kymenlaaksossa. Ensimmäinen toteutuksemme järjestetään kouvolalaisille nuorille. Pyrimme toimimaan projektissa nuorten kanssa, jotka etsivät työtä tai opiskelu- tai harjoittelupaikkaa.

Miten projekti toteutetaan?

On ajateltu, että Kaupunkilyhäri sisältää viisi tapaamiskertaa verkossa. Verkkotapaamisissa käydään läpi ja opitaan muun muassa käsikirjoittamista, kuvaussuunnittelua, editointia ja musiikin lisäämistä. Verkkotapaamiset sisältävät koko ryhmälle yhteisiä osioita ja tehtäviä, kuten luentoja ja vinkkejä kuvaamiseen. Lisäksi kurssilla on tarkoitus työstää jokaisen osallistujan lyhäriä henkilökohtaisissa verkkotapaamisissa ohjaajan kanssa, mikäli osallistuja niin haluaa.

Verkkotapaamisiin osallistuu mahdollisesti myös mentoreita, jotka voivat olla media-alan ammattilaisia tai muita loistotyyppejä mentoriverkostostamme.

Osallistuja tarvitsee kuvaamiseen älypuhelimen, tietokoneen ja nettiyhteyden. Editointiin käytetään ilmaisia ohjelmia, jotka toimivat verkkoselaimen kautta. Aiempaa kokemusta videoiden tekemisestä ei edellytetä. Kaikkeen työskentelyyn ohjataan sekä ryhmässä että tarvittaessa myös henkilökohtaisesti.

Aikataulu ja workshopin runko:

12.5. klo 12:30-15 | Tutustuminen ja lisätietoa projektista. Käsikirjoittaminen ja videon suunnittelu alkaa.

13.5. klo 12:30-15 | Käsikirjoittaminen ja kuvaussuunnittelu.

15.5. klo 12:30-15 | Ohjeistusta ja vinkkejä kuvaamiseen.

18.5. klo 12:30-15 | Editointi, musiikin lisääminen.

22.5. klo 12:30-15 | Ensi-ilta! Eli videoiden katselmukset ja workshopin päätös.

Millainen on sinun kaupunkisi – ja tarinasi?

Miltä näyttää sinun kaupunkisi? Mistä sinä pidät täällä? Millaisen tarinan sinä kertoisit? Tule mukaan työstämään omaa kaupunkilyhäriäsi. Samalla pääset tutkimusmatkalle omaan kaupunkiisi ja ehkä löytämään jotain uutta 😉

ilmoittaudu mukaan!

Voit ilmoittautua mukaan suoraan tästä linkistä: https://webropol.com/s/kaupunkilyhari

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu, ilmoittaudu siis 8.5. mennessä!

Mikäli kaipaat lisätietoja tai sinulla herää Kaupunkilyhäri Workshopiin liittyen kysymyksiä, ota yhteyttä Tiinaan: tiina.ikkonen@xamk.fi tai 044 702 8960

Nuorten parissa toimivat tahot ovat siirtyneet laajalti verkkototeutukseen vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Kouvolan seudulla toimivia, sekä Mentoring NEETs-hankkeen kanssa yhteistyötä tekevien tahojen toimintaa verkossa.

Palveluita nuorille esteettä sekä luovin mielin

Koronavirustilanne on ajanut useat nuorten parissa toimivat tahot puhtaasti verkkopohjaiseen toteutukseen. Muun muassa Kouvolan Nuorisopalvelut sekä Ohjaamo ovat vahvasti siirtyneet verkossa toimimiseen eri alustoilla. Löytyy Discord-kanava, Twitch-striimi sekä tietenkin ”perinteiset” pikaviestinalustat, kuten Instagram, Snapchat ja tyylikkäästi ikääntynyt Facebook.

Kekseliäisyys sisällöntuotossa ei tunne rajoja; Nuorten Kouvola -Twitch-striimissä pelaillaan yhdessä nuorten kanssa, vapaaehtoistyöntekijät pitävät kokkikoulua Instagramin välityksellä ja tulossa on jumppavideoita, askarteluohjeita sekä visailuja. Mukautuminen uuteen tilanteeseen luo uusia toimintamalleja sekä haastaa kehittämään luovia menetelmiä. Verkkopohjaiset alustat tarjoavat oivan mahdollisuuden toteuttaa vaihtoehtoisia toimintamalleja, luovuuden ehdoilla.

Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen (Kakspy ry) alla toimivan Kulta-hankkeen kanavilla puuhaillaan kaikenmoista luovaa ajanvietettä ja Kakspy ry perustaa myöskin Huolipuhelimen, johon voi soittaa minkä tahansa mieltä askarruttavan asian tiimoilta. Huolipuhelin avautuu maanantaina 30.3.

Mentorointia verkon välityksellä

Mentoring NEETs -hankkeessa on alusta asti ollut tavoitteena kehittää, hankesuunnitelman mukaisesti, myös verkkopohjaisen mentoroinnin toimintamalli sekä juurruttaa se osaksi nuorille suunnattuja palveluja. Verkkomentoroinnin alustaksi on valikoitunut Discord, joka on hyväksi havaittu ja laajalti käytetty nuorisotyössä. Tarjoamme Discord-kanavallamme keskustelumahdollisuuden nuorille turvallisen aikuisen kanssa. Keskusteluaiheina voi olla esimerkiksi koulutukseen, työhön tai harrastuksiin liittyvät seikat. Mentorit ovat paikalla miltei jokaisena arkipäivänä ja keskustella voi myös avoimesti julkisella kanavalla. Lisätietoja sekä mentorien paikallaoloajat löytyvät osoitteesta xamk.fi/mentoring.

Kanavalla toimivat mentorit ovat monista eri taustoista tulevia tavallisia kansalaisia ja toiminta perustuu yhdenvertaisuuteen mentorin sekä nuoren välillä. Kanavalle liittyminen ja toimintaan osallistuminen on täysin maksutonta. Teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten edellä mainittu Kouvolan kaupungin Nuorten Palvelut sekä Ohjaamo, Monikulttuurikeskus Saaga, Suomen Punainen Risti, Parik-säätiö, Kymenlaakson Martat ry, Kakspy ry:n Kulta-hanke sekä useat muut tahot. Yhteistyön kautta saavutamme paremman lopputuloksen nuorten etujen ajamiseksi, koska siitä tässä kaikilla toimijoilla on kyse: nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen ja kehittäminen, yhteiskunnan tilasta riippumatta.

Nuorten Kouvolan sekä Ohjaamon palvelut verkossa

Nettisivut: nuortenkouvola.fi, ohjaamot.fi
Discord: discord.gg/xGPsNEk (Ohjaamo)
Twitch: twitch.tv/nuortenkouvola (Nuorten Kouvola)
IG: nuortenkouvola

Mentorointihankkeen palvelut verkossa

Nettisivu: xamk.fi/mentoring
Discord: discord.gg/axjcKBf
IG: mentorit_xamk
Snapchat: ilari_xamk

Kulta-hankkeen (Kakspy ry) palvelut verkossa

Nettisivu: kakspy.com/kulta-hanke
Huolipuhelin: 05 4600 6000 (maanantaina 30.3. alkaen, päivystys ma-pe klo 09-15)

Maahanmuuttajien kokema syrjintä on yksi kotoutumista sekä yhteiskuntaan sopeutumista merkittävästi haittaava tekijä. Paitsioon jääminen yleisesti, syntyperään katsomatta, lisää syrjäytymisriskiä ja täten meillä jokaisella on vastuu edesauttaa heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden sekä merkityksellisyyden kokemista.

Paikallisella tasolla voimme tarttua monin tavoin ongelman syrjään kiinni; toimimalla ihmislähtöisesti huomioiden sekä tunnistaen eri ryhmien haaveet, tavoitteet ja tarpeet yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Aktivoituminen lähtee ihmisestä itsestään, mutta meillä kestävän hyvinvoinnin toimijoilla on velvollisuus tarjota työkaluja sopeutumisen edesauttamiseen. Kestävän hyvinvoinnin toimijoina toimivat alan ammattilaiset sekä omalta osaltaan kaikki yhteiskunnan valveutuneet kansalaiset ikään, säätyyn tai sukupuoleen katsomatta. Jokaisella meillä on annettavaa yleisen suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen muodossa.

Yhtä lailla inhimillistä ja oikeutettua on olla myös epäileväinen, suhtautua kriittisesti ja kyseenalaistaa eri näkemykset ja mielipiteet, mutta avoin dialogi ja ymmärtämisen mahdollisuus tulisi taata jokaisen kohdalla. Tässä meillä jokaisella on oma vastuu siitä, miten suhtaudumme meille vieraisiin ja omasta sosiaalisesta ympäristöstä poikkeaviin seikkoihin. Avoin keskustelukanava eri ihmisryhmien välillä mahdollistaa yhteiskunnallisen kehityksen ihmislähtöisesti ja edesauttaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yhteistyön voimaa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) toimii yhteistyössä eri sosiaalisen hyvinvoinnin toimijoiden kanssa, kuten Suomen Punainen Risti, kulttuurikeskus Saaga, Parik-säätiö sekä useat muut kansalaisjärjestöt. Yhteistyöllä luodaan verkosto, joka toimii meidän kaikkien yhteisen hyvän eteen paikallisella sekä kansallisella tasolla.

Kansallista rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–23. maaliskuuta 2020. Kouvolan alueella järjestetään useita eri tapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Muun muassa kulttuurikeskus Saagan tiloissa pidetään yhteistyössä Parik-säätiön ja Xamk Juvenian Mentoring NEETs -hankkeen järjestämä workshop, jossa tarkastellaan luovin menetelmin kokemuksellisuutta liittyen osallisuuteen.

Minun Kouvola – tarinoita kotikaupungista

Minun Kouvola lyhytvideoprojekti yhdistää runollisen ilmaisun videoteokseen. Teos kertoo tekijänsä eli nuoren silmin kokemuksista omasta kotikaupungistaan. Runo sekä videoteos yhdessä luovat teoskokonaisuuden, jossa tarinan voima yhdistyy taiteelliseen näkemykseen.

Runotyöpaja järjestetään Rasisminvastaisen viikon yhteydessä, monikulttuurikeskus Saagassa tiistaina 17. päivä maaliskuuta, kello 16:00 alkaen. Työpajan kesto on kaksi tuntia. Lyhytvideon kuvaamisen voi toteuttaa omalla ajalla tai tiistain työpajan yhteydessä. Runotyöpaja on suunnattu erityisesti nuorille (16-29v.), mutta muutkin voivat osallistua.

Videon kuvaamista varten tarvitset videokameralla varustetun puhelimen tai videokameran. Kamerallisen puhelimen tai iPadin voi myös lainata teoksen toteuttamista varten. Laitteita on kuitenkin rajallinen määrä, joten oma kuvausväline on suositeltava.

Kuvattujen videoiden editointiin tarjoamme opastusta sekä neuvoja. Videot voi editoida itse tai yhdessä Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamajassa. Videoteokseen voi lisätä myös ääntä ja runon voi toteuttaa myös esimerkiksi räppäämällä. Teoksen voi halutessaan esittää monikulttuurikeskus Saagan tiloissa järjestettävässä valmiiden teosten ensi-illassa. Opastetun editoinnin ajankohta sekä teosten esityspäivämäärä ilmoitetaan myöhemmin.

Runollinen lyhytvideotyöpaja on Parik-säätiön sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama projekti ja osa Mentoring NEETs -hankkeen (ESR 2018–2021) toimintaa.

Aika: 17.3, klo 16:00 – 18:00
Paikka: Monikulttuurikeskus Saaga, Kouvolankatu 14, 45100 Kouvola

Mentoring NEETs -hankkeen tiimi vieraili marraskuun lopulla Bulgariassa, jossa tutustuimme hankekumppaniimme sekä heidän mentorointiryhmissä mukana oleviin nuoriin. Mentorointitilan seiniä koristivat kannustavat julisteet sekä nuorten tekemät kollaasit omasta elämästään. Nuoret kertoivat kollaasitöiden olleen yksi mielekkäimmistä tehtävistä. Ohjaajien mukaan kollaasityön tavoitteena oli saada nuoret kertomaan omasta elämästään, joka onnistuikin hyvin visuaalisen työskentelyn avulla. Kollaaseissa hyödynnetään muun muassa lehtiä, joista kuvia leikkaamalla ja uudelleen sommittelemalla voidaan tuottaa nopeasti ja vaivattomasti valmiita kuvia ja onnistumisen kokemuksia.

Taiteessa kollaasilla tarkoitetaan yhdistelmätekniikkaa, jossa eri materiaaleja yhdistetään samaan teokseen. Kollaaseja voidaan varioida myös veistoksiksi ja se voidaan nähdä taideteoksen lisäksi myös eräänlaisena sommittelupelinä tai keskusteluna. (http://www.atelierhannula.fi/tekniikka.html)

Kollaasi on tuttu työkalu muotoiluprosessissa, jossa sitä käytetään esimerkiksi tunnelmatauluissa/mood boardeissa, kun halutaan kuvata tuotteen tai tilan fiilistä sekä materiaali- ja värivalintoja. Myös palvelun, tilan tai tuotteen käyttäjät voidaan ottaa mukaan suunnitteluprosessiin, jolloin heidän koostamansa kollaasit antavat tietoa suunnittelijalle asiakkaiden mieltymyksistä ja arvoista.

Nuorisotyössäkin kollaasia hyödynnetään:

(https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/36184/stadia-1203606852-3.pdf;jsessionid=EE9596CB79B0ACA86A52419B0DC2B0A8?sequence=1

ja http://www.lahdenyliopistokampus.fi/wp-content/uploads/2019/08/tässämäolen-julkaisu.pdf)

Kuvan tekeminen sopii muun muassa identiteetin rakentamiseen, tulevaisuustyöskentelyyn, palautteiden keräämiseen sekä voimaantumiseen. Kollaasityöskentelyä voidaan hyödyntää prosessimaisesti esimerkiksi ryhmätoiminnan alussa ja lopussa. Tällöin työn avulla voidaan peilata vaikkapa yksilön itselleen asettamiaan tavoitteita tai kasvuprosessia. Yksittäisenä tehtävänä kollaasi toimii työkaluna esimerkiksi unelmointiin ja ajatusten selkeyttämiseen. Menetelmästä tehnee suositun sen yksinkertaisuus, visuaalisuus ja toiminnallisuus sekä sen rajattomat mahdollisuudet soveltaa aiheeseen jos toiseenkin. Mahdollisuus yhdistää valmiita kuvia, omia tekstejä ja piirustuksia varmasti madaltavat kynnystä osallistua työskentelyyn vaikkapa maalaamisen sijaan.

Digitaalisia kollaasinteko-ohjelmia löytyy sovelluksina ja verkossa. Yksi helppo ja ilmainen työkalu on Canva, jonka kuvapankeista löytyy valo- ja piirroskuvia, kuvakkeita sekä laaja valikoima fontteja. Canvassa tehdyn kuvan saa ladattua helposti vaikkapa pdf-muotoon, jolloin tulostaminenkin sujuu. Jos sopivia kuvia ei löydy lehdistä, voisi tekniikoita yhdistellä ja toteuttaa oman kollaasin osin digitaalisesti ja osin perinteisesti ”käsityönä” (esimerkkinä tämän blogitekstin kansikuva).

Itse toivon, että käsillä tekemisen kulttuuri ei katoaisi kaiken digitaalisuuden keskellä. Oulussa toimivan Veeran verstaan, nuorille aikuisille suunnatun taidepajan, toiminnanjohtaja Eeva Kejonen kiteyttää: ”Taito ja taitaminen ovat lähellä ihmisen kehoa, ne ovat ihmisessä kiinni. Tieto tulee hyödylliseksi, kun se liittyy taitoon. Taitoon liittyvä tieto sisältää paljon arkielämää koskevaa arkitietoa, elämän haasteista ja niistä selviytymisestä. Käsityö on kosketuksen kautta välittyvää tietoa ja taidon oppimisen koskettavuutta liittyen niin mieleen kuin kehoon. Keho aistii ja kokee ympäröivää todellisuutta, ihminen ilmaisee kokemuksin ja aistein taitojaan. Aistisuuteen liittyy koko keho, kyky nähdä, tehdä, kokea ja tuntea paremmin.” (Kejonen, 2012. Kaava. Nuorten harjoittelu, yritys, luovaan yhteisöyrittäjyyteen.)

Kirjoitti

Tiina Ikkonen, TKI-asiantuntija: palvelumuotoilu

Mentoring NEETs-hankkeen kansainväliset kumppanimaat ovat Bulgaria ja Puola. Yhteistyön merkeissä käymme vuoroin vieraissa ja marraskuun loppupuolella suuntana oli Rusen kaupunki Bulgariassa, lähellä Romanian rajaa.

Yhteistyötä ja osallisuutta

Ensimmäisessä vierailutapaamisessa kohteena oli paikallisen yhteistyökumppanin (NGO Peonies) vuokraama tila, jossa he järjestävät omia mentorointityöpajoja. Tapaamisessa oli mukana mentorointiin osallistuvia nuoria ja olikin mielenkiintoista kuulla heidän näkemyksiään mentoroinnista, sekä yleisesti heidän elämäntilanteistaan. Esille nousi muun muassa haaveet tulevaisuudesta työn suhteen sekä toiveet elämän suunnan kääntymisestä parempaan. Tarjolla oleva työ on usein huonopalkkaista ja haasteita tuo myös nuorten kuuluminen romanivähemmistöön, jolloin työnantajan suhtautuminen nuoreen saattaa olla asenteellista. Eräs nuori halusi ammattilaisjalkapalloilijaksi, tämä osoittaa positiivisuutta suhteessa tulevaan, haasteista huolimatta.

Toisena kohteena oli Punaisen Ristin ylläpitämä lastenkoti, jossa asuinpaikkoja on kahdeksalle nuorelle. Lastenkodissa järjestetään asumisen lisäksi myös koulutusta. Keskustellessa paikan työntekijöiden kanssa esille tuli muun muassa yhteiskunnalliset haasteet heikossa asemassa olevien nuorten suhteen. Valtiotasolla lasten ja nuorten etua ei ajeta riittävästi, paikallistason ponnisteluja lukuun ottamatta.

Iltapäivällä kävimme myös kehitysvammaisille sekä autismin kirjon lapsille ja nuorille tarkoitetussa päiväkeskuksessa. Toiminta päiväkeskuksessa on hyvin kulttuuripainotteista ja nuorten tekemät teokset koristivat keskuksen seiniä. Tiloihin tutustumisen lisäksi pidimme palaverin, jossa suunniteltiin tiedonvaihtoa sekä muuta mahdollista yhteistyötä tulevaisuudessa. Tyhjin käsin meidän ei tarvinnut päiväkeskuksesta lähteä, saimme lahjaksi lasten ja nuorten tekemiä käsitöitä kotiin viemisiksi.

Toisen päivän satoa

Matkamme toinen työpäivä alkoi round table-tilaisuudella, jossa ensin paikalliset yhteistyökumppanit esittelivät toimintaansa ja sitten oli meidän vuoro. Meidän esityksissä aiheina olivat yksikkömme toiminta yleisesti sekä hankkeessa toteutettavat seikat palvelumuotoilun ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Esittelimme myös työkaluja digipohjaiseen mentorointiin pienen demonstraation kera. Digimentorointikokeilussa pääasiallisena alustana tullaan hyödyntämään Discord-sovellusta ja tämä herätti mielenkiintoa paikallisissa. Discordia tullaan hyödyntämään myös paikallisten toimesta.

Paikalla tilaisuudessa oli yhteistyökumppaneiden lisäksi paikallisia päättäjiä ja mentorointihankkeeseen osallistuvia nuoria. Oli erittäin mukavaa päästä kertomaan omasta toiminnastamme ja myös kuulla bulgarialaisten toimista hankkeessa. Yhteistilaisuuden jälkeen pidimme vielä palaverin bulgarialaisten kollegoiden kanssa, jossa suunnittelimme yhteistoimia jatkon suhteen sekä vaihdoimme tietoa puolin ja toisin. Yhteistapahtuma oli mielestäni antoisa ja tulevien yhteistoimien kannalta olennainen.
Viimeisenä vierailukohteena oli paikallinen lastensuojeluyksikkö NGO Ekvilibrium. Yksikkö oli kunnostettu viime vuosina ja yksi emännistämme oli työskennellyt siellä sosiaalityöntekijänä. Yksikössä hoidetaan hyvin rankkoja tapauksia, ja meille esiteltiin muun muassa “sininen huone”, jossa psykologi haastattelee esimerkiksi hyväksikäytettyjä lapsia. Pimennetyn lasin toisella puolella tuomari ja muu virkavastuussa oleva henkilöstö voi seurata haastatteluja, jotka nauhoitetaan.

Yksikön toimintaan on käyty ottamassa esimerkkiä Ruotsista, mikä kuului yksikön johtajan esitellessä toimintaa. Vaikka ympäristö oli kolkon oloinen, niin yksikössä tehdään monialaista yhteistyötä ja ymmärretään selkeästi ennaltaehkäisevän työn tarve. Yksikön työntekijät työskentelevät paljolti kentällä ja yksikössä itsessään toimii myös pieni asumisyksikkö kiireellisiä huostaanottoja varten. Bulgariassa niin kuin Suomessakin lapsille yritetään löytää sijaiskoti niin pian kuin mahdollista, jopa kuukauden sisällä, mutta varsinkin teini-ikäisille lapsille on vaikea löytää paikkoja. Vierailukokemus oli silmiä avaava ja arvostus paikallisia työntekijöitä kohtaan suuri, hyvää työtä tekevät.

Matkailu avartaa

Meidän porukan matka kohti Bulgariaa alkoi Helsinki-Vantaalta iltalennolla kohti Bukarestia, jossa vietimme ensimmäisen yön. Aamulla matka jatkui noin puolentoista tunnin ajomatkalla rajan yli Ruseen. Jo paikallinen ajokulttuuri oli kokemus itsessään; turvavyön käyttö ei ole tuttu käsite, nopeusrajoitusten noudattaminen sinne päin (ei lähellekään) ja moottoritiellä vastaan tuli muun muassa hevoskärryjä. Useiden läheltä piti -tilanteiden jälkeen pääsimme kuitenkin turvallisesti perille Ruseen, kaikki hyvin siis.

Ruse, Bulgarian Wien, kuten paikalliset tuppaavat sanomaan, on kaunis ja kansainvälinen kaupunki Tonavan (bulgarialaisittain Danube) rannalla, joka tarjoaa kävijälleen aistillisia kokemuksia kauniiden rakennusten sekä bulevardimaisen keskusta-alueen avuin. Ruse on Bulgarian viidenneksi suurin kaupunki noin 150 tuhannella asukkaallaan ja kesän turistiaikaan kaupunki vilkastuu entisestään.

Turisteja kaupunkiin tulee lähinnä muualta Bulgariasta sekä naapurimaista, ennen kaikkea Kreikasta, paikallisilta saadun tiedon mukaan. Kaupungista löytyy useita hotelleja, ravintoloita ja paljon historiallista nähtävää, hintatason ollessa todella huokea. Karkeasti arvioiden, kaikki maksaa noin yhden neljäsosan Suomen hinnoista. Huoneen huippuhotellista saa siis erittäin huokealla hinnalla.

Kaupungin kauneus ja keskusta-alueen yleinen siisteys yllätti allekirjoittaneen positiivisesti, odotusten ollessa melko matalalla. Matkailu siis totutusti avartaa mieltä ja paikan päällä karisee monet ennakkoluulot. Yleisilmapiiri kaupungissa on keskieurooppalainen, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Liikenneyhteydet toimivat muualle maahan ja matkaa esimerkiksi Mustameren rantaan on 200 kilometriä ja pääkaupunki Sofiaan 300 kilometriä. Romanian pääkaupunki Bukarest sijaitsee 75 kilometrin päässä. Ruse onkin siis oivallinen kauttakulkuasema tai ”perusleiri” lähialueiden kiertelyyn.

Moni kakku päältä kaunis

Kuten monissa muissakin entisen Neuvostoliiton vallan alla olleissa sosialistisissa valtioissa, kasvaminen länsimaalaisen vapaan markkinatalouden kuosiin ei ole ollut Bulgariassa helppoa ja Rusen kaupunki ei tee tässä tapauksessa poikkeusta. 90-luvun taantumavuosien jälkeen Ruse on tehnyt taloudellista nousua koko 2000-luvun ajan, sosiaalis-taloudellisen hyvinvoinnin kuitenkin laahatessa kommunismin haamu harteillaan. Paikallisten elintaso ja hyvinvointi riippuu hyvin pitkälti asemasta yhteiskunnassa ja tuloerot sekä eriarvoisuus näkyvät monin tavoin katukuvassa. Paikallistason poliitikot ovat pyrkineet vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalipalveluiden rakenteisiin. Maahan on myös virrannut Euroopan sosiaalirahaston myöntämää tukea, jonka turvin pyritään luomaan mekanismeja, jotka tasaisivat eriarvoisuutta.

Bulgarian sosiaali- ja terveydenhuoltoa on vaikea verrata Suomen vastaavaan. Samankaltaista rakenteellista järjestelmää ei ole kuten Suomessa, mutta paikallistasolla työtä tehdään heikossa asemassa olevien kansalaisten eteen. Kokonaisuudessaan matka tarjosi melko kattavan näkemyksen maan tilanteesta sosiaalihuollon suhteen ja kehitettävää on vielä paljon, mutta ajan kanssa tämäkin seikka tullee paranemaan.

Bulgariaa ja Rusen kaupunkia voi suositella matkakohteena vilpittömästi. Maa tarjoaa paljon hyviä asioita matkaajalle ja paras tapa vaikuttaa maan ja sen kansalaisten hyvinvointiin onkin paikan päälle matkustaminen ja palveluiden käyttäminen; Rusenkin kaupunki elää paljon turismista. Kuten aiemmin totesin, kaupunki on upea ja sijaitsee oivallisella paikalla. Käymisen arvoinen mesta ehdottomasti!

Teemme Mentoring NEETs -hankkeessa yhteistyötä kymenlaaksolaisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Yksi kumppanimme on Kakspy ry ja sen myötä Karhulan Klubitalo Kotkassa. Aikeenamme on järjestää syksyllä Klubitalolla nuorten ryhmämentorointitoimintaa ja tätä varten kävimme kysymässä nuorilta minkälaista sisältöä ryhmätoiminnassa tulisi olla.

Palvelumuotoilun menetelmät ovat käytössä hankkeemme kehittämistoimenpiteissä. Olennaista palvelumuotoilussa on ottaa käyttäjät mukaan suunnitteluun eri tavoilla ja eri vaiheissa. Tällä kertaa järjestimme Klubitalolla suunnittelutilaisuudet, joissa kysyimme nuorilta muun muassa mihin aikaan ryhmätoiminta olisi parasta järjestää, minkälaisia aktiviteetteja toiminta sisältäisi, mitä taitoja haluaisi kehittää ja minkä kokoisessa ryhmässä mieluiten työskentelisi. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja päivän aikana suunnittelemassa kävi kahdeksan nuorta ja kolme nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. Työskentelyssä hyödynnettiin visualisoituja fläppipapereita ja post-it-lappuja, joihin osallistujat pääsivät kirjaamaan omia ajatuksiaan keskustelun lomassa.

Yksi nuorilta tullut ajatus, oli rakentaa yhdessä legoista ja pahvilaatikoista ”Tulevaisuuden Kotham”.

Suunnittelupaja oli antoisa, saimme hyviä ajatuksia ryhmämentoroinnin sisältöön ja ryhmän kokoon. Yksi nuorilta tullut ajatus, oli rakentaa yhdessä legoista ja pahvilaatikoista ”Tulevaisuuden Kotham”. Tällainen työskentely ryhmämentorointipajassa on mielestäni kokeilemisen arvoinen, sillä menetelmä kehittää ryhmätyötaitoja ja tulee varmasti herättämään yhteistä keskustelua oman kotikaupungin kehittämisestä sekä omista tulevaisuuden näkymistä Kotkassa. Rakenteluun voi yhdistää myös keskustelua vaikuttamisesta ja aktiivisesta roolista kaupunkilaisena.

Kysyminen ja kuunteleminen ovat mielestäni palvelumuotoilijan tärkeimpiä taitoja.

Vielä paluu palvelumuotoiluajatteluun… Tällä yhteissuunnittelutilaisuudella halusimme tuoda esiin erilaisen tavan tuoda esiin nuoren ääni. Kun jotain palvelua kehitetään, ei riitä, että työtä tehdään mutu-tuntumalla tai pelkkiin rasti ruutuun –kyselyihin perustuen. Kyselyt, haastattelut ja aiemmat tutkimukset vaativat kaverikseen muun muassa erilaisen työpajatyöskentelyn kautta saadun tiedon. Usein toiminnallisen työskentelyn kautta saadaan esiin tietoa, jota osallistuja ei osaisi muuten kertoa. Kysyminen ja kuunteleminen ovat mielestäni palvelumuotoilijan tärkeimpiä taitoja. Helppoa se ei aina ole. Kysyttäessä tärkeää on antaa osallistujalle tilaa sanoittaa itse eikä saisi antaa hiljaisten hetkien häiritä. Kysymisen ja kuuntelemisen lisäksi on tärkeää uskaltaa myös kokeilla. Kokeilut antavat tietoa mihin suuntaan kannattaa lähteä jatkamaan vai jopa palata taaksepäin hankkimaan lisää tietoa.

Suunnitelmissa on aloittaa nuorten ryhmämentorointipajat Kotkassa joulukuussa. Lupaamme, että ”Tulevaisuuden Kotham” –rakentelu on yhtenä aiheena 😉

Kirjoitti

Tiina Ikkonen, TKI-asiantuntija, palvelumuotoilu

Kuvasimme muutaman minuutin mittaiset esittelyvideot kahdesta mentoristamme. Videoiden tarkoituksena on tehdä mentoreitamme, sekä mentorointipalveluamme tutuiksi erityisesti nuorten kanssa toimiville ammattilaisille.

Video on helppo tapa antaa tietoa ja herättää kiinnostusta. Sen avulla voidaan tavoittaa isompiakin yleisöjä paikasta ja ajasta riippumatta. Huomasimme meillä olevan tarvetta ainakin kahdenlaiselle videolle: Nuorille suunnattu mentorointipalvelusta kertova, informatiivinen tuotos sekä nuorten parissa työskenteleville suunnattu video mentoreista. Koska olimme kevään aikana löytäneet muutamia mentoreita, päätimme lähteä liikkeelle heidän tarinoistaan.

Elämäntarina kompaktissa koossa

Pohdimme tiimissämme videoiden käsikirjoitusta. Rakentelimme sisällölle runkoa, teimme apukysymyksiä, mietimme, kuinka tekisimme kuvattavan olon rennoksi. Kysyimme mentoreilta itseltään mielipiteitä ja ajatuksia. Konsultoimme myös Xamkin laboratoriomestari Sauli Simolaa kalustopuolen asioissa ja saimme samalla kullanarvoisia vinkkejä ja ehdotuksia videon toteuttamiseksi.

Lopulta päädyimme toteuttamaan kuvaukset haastattelemalla mentoreita. Kysymykset sekä vinkit kameran edessä olemiseen toimitettiin mentoreille ennakkoon. Näin kuvattavilla oli aikaa valmistautua eikä jännittävää ja uutta tilannetta tarvinnut pahemmin stressata. Kuvauspaikaksi valikoitui Xamkin puupaja erään mentorin omasta ehdotuksesta. Puupaja oli hänelle luonteva ja tuttu ympäristö, joka kertoi samalla henkilöstä ja hänen kiinnostuksen kohteistaan. Toinen mentori kuvattiin kirjaston tiloissa.

Haastattelukysymysten avulla saatiin tallennettua muun muassa mentoreiden polkuja nykyiseen asuinpaikkaansa sekä heidän koulutus- ja työtaustojaan. Lisäksi videot kertovat enemmän mentoreista ihmisinä, persoonina, jotain sellaista, mitä emme pystyisi samalla tavalla välittämään tai kertomaan tekstinä. Toivomme, että videoiden yleisö, nuorten parissa toimivat ammattilaiset, pystyy tarinoiden avulla näkemään mentoroinnin mahdollisuuksia.

Mentorointimalli kehittyy

Videokokeilun avulla voimme samalla testata ja kehittää tulevaa mentorointipalvelua. Kokeilemme ja keräämme palautetta eri tavoin, eri vaiheissa. Kaksi ensimmäistä videota on nyt valmiina, joten pääsemme testaamaan, miten ammattilaiset ottavat ne vastaan ja löydämmekö ensimmäiset nuoret palvelun pariin. Tämän jäljiltä olemme myös itse viisaampia seuraavia videoita kuvatessamme. Näillä näkymin kuvaamme videot jokaisesta halukkaasta mentorista ja koostamme eräänlaisen mentoripankin tai –kirjaston. Tällainen työkalu voisi helpottaa sopivan mentoriparin muodostamisessa tai auttaa nuorta kohtaamaan mentorinsa ensimmäistä kertaa.

Tuotantotiimissä toimittajan hommaa hoiti Vappu, kuvaaja-leikkaaja-äänittäjänä toimi laboratoriomestarimme Sauli sekä käsikirjoittaja-ohjaajan tapaisena henkilönä hääri Tiina.

Kirjoitti:

Tiina Ikkonen, TKI-asiantuntija &  palvelumuotoilija