Kohti vastuullista matkailua

Kohti vastuullista matkailua -hankkeen kolmannen opintomatkan kohde on maailman johtava matkailualan messutapahtuma ITB Berlin. Ammattilaispäivien aikana keskiviikosta lauantaihin tapahtumaan sisältyy laaja seminaariohjelma sekä paljon muitakin puheenvuoroja eri puolilla messuja. Tapahtumassa on nyt neljä pääteemaa: ekologinen kestävyys, mobiili tulevaisuus, liikamatkailu ja matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisen kolme suurta muutosta. Messutarjontaan tutustutaan ja seminaariesityksiä kuunnellaan oman mielenkiinnon mukaan.  Matka on avoin kaikille Etelä-Savon matkailun toimijoille ja mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä.

Messuilla on mahdollisuus nähdä ja kuulla, millainen painoarvo vastuullisuudessa tällä hetkellä on matkailutarjonnassa, miten vastuullisuus ilmenee ja mitä yrityksissä ja kohteissa tällä hetkellä ajatellaan vastuullisuudesta. Kiinnostavaa on myös kuulla puheenvuoroja siitä, miten ilmastonmuutoksen uhka muuttaa matkailun totuttuja rakenteita ja toimintatapoja. Myös muista teemoista on mielenkiintoisia esityksiä. Sekä messuosastoilla että seminaarien yhteydessä on hyvä tilaisuus verkostoitua kansainvälisten toimijoiden kanssa.

ITB Berlin -messut on valtava tapahtuma ja sillä myös laajat nettisivut. Sivuja päivitetään koko ajan eikä koko tarjonta vielä ole näkyvissä. Lisätietoa esim. näitä sivuilta:

ITB Berlin 2019

Virtual Market Place -sivulla on hakutoiminto, jolla voi etsiä yrityksiä, tuotteita ym. erilaisten suodattimien avulla.

Kartta; siitä näkyy mm. että hallissa 4.1. ovat segmentit youth travel, adventure travel ja responsible travel.

Seminaariohjelmat

CSR Day 8.3.

-CRS (social corporate responsibility) Day -ohjelman keskiössä on ilmastonmuutos ja sen lisäksi käsitellään jakamistaloutta ja muoviongelmaa.

MATKAOHJELMA

Starttaamme Helsinki-Vantaan lentokentältä tiistaina 5.3. klo 17.35 ja paluulentomme on perillä Helsinki-Vantaalla lauantaina 9.3. klo 12.10. Molemmat suunnat lennetään Finnairilla.

Perilläoloaika keskiviikosta perjantaihin 6.-8.3. on varattu kokonaan tutustumiseen messuille ja osallistumiseen seminaareihin oman mielenkiinnon mukaan. Tapahtuma on avoinna päivittäin klo 10-18, mutta perjantai-iltana on mahdollisesti vielä vastuullisen matkailun verkostoitumistilaisuus klo 18-20.

Hotellimme Berliinissä on Park Inn by Radisson Berlin Alexanderplatz, josta on suora U-Bahn -yhteys messupaikalle. Hotellilla on Green Sign -sertifikaatti.

HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN

Matkan hinta riippuu ryhmän koosta, mutta on korkeintaan 330 e + alv.  Ryhmän maksimikoko on 12 henkeä ja sillä hinta on vielä edullisempi.

Hinta sisältää lennot, majoituksen, matkaliput Berliinissä sekä messulipun, jolla pääsee myös osallistumaan seminaareihin.

Huom! Matkaa lentokentälle ja sieltä takaisin ei järjestetä, eikä se siis sisälly hintaan. Hintaan ei myöskään sisälly ruokailuja.

Mukaan pääsee sitovien ilmoittautumisten järjestyksessä yksi henkilö/yritys, mutta siltä varalta että tilaa jää, varalle voi ilmoittaa toisenkin henkilön.

Alustavat ilmoittautumiset pyydämme 3.1. mennessä ja sitovat ilmoittautumiset 21.1. mennessä. Sitovan ilmoittautumisen jälkeen tulevista peruutuksista perimme mahdolliset lentolippujen ja majoitusten peruutuskulut.

Ilmoittautumiset minulle sähköpostiosoitteella etunimi.sukunimi@xamk.fi.

Annan myös mielelläni lisätietoa matkasta.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Itävalta on luomun suurvalta, jossa myös luomutuotannon ja matkailun synergiaedut on ymmärretty ja osattu hyödyntää. Maan matkailumarkkinoinnissa luomulla on keskeinen asema ja siitä hyötyvät niin luomuelintarvikkeiden tuottajat, jalostajat kuin luomuun sitoutuneet hotellit ja ravintolat. Matkailijan on helppo löytää luomutilat joilla vierailla, paikat joissa nauttia luomutuotteita sekä jakelukanavat, joista ostaa tuotteita.

Hankkeemme toinen opintomatka 9.-13.4.2018 suuntautui Itävaltaan Salzburgin ja Itä-Tirolin alueille, joissa luomun ja matkailun yhteistyö on tiivistä. Kohdealuevalinta ja teema – luomun ja matkailun synergiaedut – johtuivat siitä, että matka toteutettiin yhdessä Lähde luomun matkaan -hankkeen kanssa.

Luomuravintoloiden maatiloja ja maatilojen luomuravintoloita

Selvää on, että ravintolat voivat erikoistua luomuun ja myös hotellit voivat profiloitua luomuruokatarjonnalla. Kohdealueellamme oli tyypillistä, että monet suuretkin hotellit on aikanaan perustettu maatilojen yhteyteen ja että omistajilla on edelleen oma tai lähisuvun maatila, jolta luomutuotteita saadaan. Majoituspaikoistamme Hotel & Chalets Puradies ja Hotel Hinterregger olivat esimerkkejä tällaisista hotelleista. Landgasthof Steinerissä maatilan yhteydessä oli ravintola ja majatalo.

Lisäksi monet luomumaatilat harjoittavat tilallaan jatkojalostusta ja ovat kehittäneet tiloistaan käyntikohteita ravintola-, majoitus-, ohjelmapalvelu-, tilapuoti- ym. palveluineen. Tämä perustuu osin alueen maatalouden rakenteeseen. Vuoristoisilla alueilla maatilakeskus ja sitä ympäröivät muutaman hehtaarin pellot ovat laaksojen kylissä ja ylhäällä vuoristossa omien niittyjen tai yhteislaitumien luona on usein toinen tukikohta alppimajoineen. Valtaosa tiloista on pieniä, niillä on keskimäärin 12 lehmää sekä usein myös muuta pienimuotoista maataloustuotantoa.  Esimerkkejä ohjelmapalveluyrityksen suuntaan kehittyneistä tiloista olivat vierailukohteemme BioKäserei Fürstenhof ja bijoFARM. 

Yksinkertaisesti hyvää luomuruokaa

Luomuaterioiden ruokalajit olivat usein melko yksinkertaisia, vain muutamista raaka-aineista valmistettuja. Raaka-aineiden makuja ei yleensä peitetty voimakkailla mausteilla. Lähtökohtana oli selvästi se, millaisia luomutuotteita on saatavilla eikä se, että tavanomaisia ravintola-annoksia pyrittäisiin valmistamaan etsimällä niihin luomuraaka-aineita. Ruoka on merkittävä tekijä vastuullisessa matkailussa.

Nautimme luomulounaan ravintola Schützenvirtissä ja Landgastohof Steinerissä, joilla on molemmilla luomusertifikaatti. Tarjolla oli kummassakin yksinkertaisia salaatteja, keittoja, liha-, kala- ja kasvisannoksia sekä jälkiruokia, joissa luomun ohella oli hyödynnetty paikallista tuotantoa ja ruokakulttuuria.

Schützenvirtillä ei ollut omaa maatilaa, vaan sen erikoisuutena oli saman yrityksen erityiskoulu puutarhoineen. Ravintolan asiakkaat tulivat pääasiassa noin kahdenkymmenen kilometrin päästä Salzburgista ja muualta Itävallasta sekä Saksasta. Ravintola on mukana BioParadies-markkinointyhteistyössä, josta lisää alempana.

Landsgasthof Steinerin päärakennuksen ravintola ja majoitustilat sijaitsivat keskellä kylää. Maataloutta harjoitettiin sekä kylässä että vuoristossa yhteislaitumilla. Tila sijaitsi Hohe Tauernin kansallispuiston läheisyydessä ja isäntämme Alois Steiner kertoi, että he tekevät tiivistä yhteistyötä puiston kanssa. Ohjelmapalveluna tilalla oli ratsastusta ja hevosajelua sekä Arche-Hof -kotieläinpuisto. Arche-Hof -toiminnan tavoitteena on säilyttää uhanalaisia maatalouden alkuperäisrotuja.

Ravintola oli matkallamme ainoa,  jonka ruokalistassa oli merkinnät erityisruokavaliota noudattaville.

Olimme tilanneet vain lounaan,  mutta saimme kaupan päälle myös opastuksen navetassa ja kotimuseoksi sisustetussa satoja vuosia vanhassa asuinrakennuksessa. Päätöksemme lounastaa tällä tilalla perustui luomuruoan lisäksi juuri kotieläinpihaan, joten se toimii myös markkinointivalttina.

Yrityksillä on monta mahdollisuutta valita ”luomuisuuden” taso (esim. alempana kuvattu BioParadies Salzburgerland). Yövyimme BioParadiesiin kuuluvassa Hotel & Chalets Puradiesissa, jossa vain aamupalan ilmoitetaan olevan luomua. Yrittäjä Michael Madreiterin mukaan hotellin neljän tähden taso edellyttää joka aterialla laajaa valikoimaa erilaisia raaka-aineita ja tuotteita, joita kaikkia ei ole saatavilla luomuna joko laadun, suurien hankintamäärien tai muiden syiden vuoksi. Hotellissa luomun edelle menee paikallisuus, joka sekään ei hotellin volyymeilla ole läheskään aina mahdollista. On siis tehty strateginen valinta, jossa luomu on nyt käytännössä vain pieni sivujuonne, mutta jossa sitä kuitenkin hyödynnetään markkinoinnissa.

Hotel Hinterreggerin maatila on luomussa ja yrityksen verkkosivuilla luetellaan, mitä elintarvikkeita saadaan omalta tilalta. Alkuperästä kerrottiin hyvin myös aamupalatarjoilussa. Tilalla ei ole luomusertifikaattia, mutta yrittäjälle luomu tuntuu olevan lähes itsestäänselvyys.

Hinterregger on lähellä sijaitsevan Hohe Tauernin kansallispuiston yhteistyöyritys. Kansallispuisto olikin näkyvässä roolissa hotellin sisustuksessa ja yhteistyö muutenkin tiivistä.

Päätuotantosuuntana tilan ohjelmapalvelut

Matkailijoille säännöllisesti avoimia luomumaatiloja on kohdealueellamme paljon. Vierailullamme BioKäserei Fürstenhofin luomutilalla ja juustolassa näimme, miten yrittäjät ovat osanneet tuotteistaa tilakäynnit ja niistä on muodostunut heille merkittävä tulolähde.

Fürstenhofin tilalla on lypsykarjaa ja kaikki maito jalostetaan itse. Päätuotteet ovat juustot ja sivutuotteena syntynyttä heraa hyödynnetään kosmetiikassa. Valtaosa juustoista myydään suoraan tilan omasta puodista. Suurin tulolähde ovat kuitenkin juustonvalmistustyöpajat ryhmille. Asiakkaat tulevat pääosin Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä. Koululaisryhmiä käy vuodessa noin seitsemänkymmentä.

Vierailuohjelmamme BioKäserei Fürstenhofissa sisälsi tutustumisen tilan jersey- lehmiin,  juustonvalmistuksen esittelyn, käynnin ohjelmapalveluja varten rakennetussa lisäsiivessä sekä maistiaiset puodissa. Kierroksemme aikana kuulimme myös tilan historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Tuote oli valmiiksi hinnoiteltu, 6 euroa/henkilö.

Työpaja, jossa jokainen osallistuja valmistaa itse oman pienen juuston ja johon sisältyy juustomaistiaiset, maksaa aikuisryhmiltä 28 euroa/henkilö. Koululaisille on omat ohjelmansa. Kaikki ohjelmat hintoineen on selkeästi esitelty tilan verkkosivuilla.

BijoFARM on erikoistunut ruusutuotteisiin ja niiden varaan yrittäjä Birgit Schattbacher on rakentanut yrityksen brändin. Tilalla on pieni  bijoROSENkafe -kahvila, puoti, sekä  majoitusta kahdelle hengelle. Kahvila on avoinna vain keskiviikkoisin, mutta siellä järjestetään paljon yksityistilaisuuksia. Lisäksi tiloissa toimii talon tyttären hierontayritys, sekin ROSEN. Tällä tilalla päähuomio oli, että erikoistumalla, hyvällä brändäyksellä ja verkostoitumalla todella pienikin yritys voi menestyä.

Meille oli tilattu yritysesittely ja iltapäivän välipala kahvilassa. Kuulimme yrityksen tarinan, jossa tärkeitä teemoja olivat ruusuidean synty ja satoja vuosia vanhojen rakennusten kunnostaminen ja hyödyntäminen. Esittelystä ja tarjoilusta maksoimme 33 euroa/henkilö.

Tilalla  kasvaa satoja erilaista ruusulajeja ja -lajikeita. Ruusujen terälehtiä käytetään kahvilan tuotteissa, mm. mehuissa, teessä, hilloissa ja koristeina kakuissa. Terälehtiä on käytetty myös tilapuodissa myynnissä olevissa tuotteissa, esimerkiksi ruususuolassa ja kosmetiikkatuotteissa. Yrittäjä kerää tuotteisiinsa myös viiliyrttejä ja hyödyntää tilan muutaman lehmän, vuohen ja kanojen tuottoa. Lisätuloja hän saa ruusuaiheisista somistuksista ja konsultoinnista. Virallista luomumerkkiä tälläkään tilalla ei ole.

Kahvilan asiakkaista suurin osa on paikallista väkeä. Aukioloaikoina käy jonkin verran myös alueen hotellien asiakkaita. Majoittujat tulevat Airbnb:n kautta ympäri maailmaa.

Yhteistyöllä kilpailuetua luomusta ja vastuullisuudesta

Ohjelmaamme sisältyi miniseminaari, jossa BioAustrian, BioParadies Salzburgerlandin ja Salzburgerland Gmbh:n edustajat kertoivat luomun ja vastuullisen matkailun kehittämisestä alueella.Alueen luomutuottajien ja -yrittäjien sekä matkailun muiden sidosryhmien välinen yhteistyö näytti tiiviiltä. Yhteistyötä tehdään valtakunnallisten ja alueella toimivien organisaatioiden puitteissa. Yhteistyön perustana on luomun vankka asema kohdealueillamme, yhteistyön pitkät perinteet sekä sijainti keskeisellä matkailualueella lähellä merkittäviä eurooppalaisia lähtömaita. Myös sillä on varmasti merkitystä, että Itävallassa valtio tukee Alppien perinnemaataloutta ja siellä ymmärretään myös maatalouden perinnemaisemien merkitys matkailulle.

Valtakunnallinen Bio Austria on maan suurin luomutuottajien etujärjestö, jonka tavoitteena on kehittää luomutuotantoa ja edistää luomun käyttöä. Järjestöllä on oma, EU-luomumerkkiä tiukempi luomusertifikaatti. Bio Austrian varapuheenjohtaja ja Salzburgerlandin osaston vetäjä Daniel Herzog kertoi meille järjestön toiminnasta ja erityisesti yhteistyöstä matkailutoimijoiden kanssa. Bio Austria Salzburgerland mm. järjestää omia tapahtumia ja tempauksia sekä tekee yhteistyötä muiden tapahtumajärjestäjien kanssa.

Itävallassa on useita muitakin valtakunnallisia luomumerkkejä. Luomun suosiosta ja asemasta kertoo, että  suurimmilla kauppaketjuillakin on omat luomumerkkinsä, joiden avulla ne haluavat erottautua ”tavallisesta” luomusta.

BioParadies Salzburgerland on jäsentensä markkinointia varten vuonna perustettu yhdistys, johon kuuluu Salzburgin osavaltiossa sijaitsevia BioAustrian sertifioimia ravintoloita, maatiloja, majataloja ja hotelleja. Luomuruuasta vuonna 2009 liikkeelle lähteneen yhdistyksen perustajia olivat mm.  Salzburgerland Tourismus GmbH, Bio Austria Salzburg ja Holidays on the Farm. Tällä hetkellä mukana on 32 jäsentä: hotelleja, ravintoloita, vierasmajoja sekä luomumaatiloja. Kaikilla jäsenillä on BioAustrian sertifikaatti ja ne tarjoavat luomu- ja lähiruokaa. Yhdistyksen markkinointikanavana on verkkosivujen lisäksi oma lehti, jossa kerrotaan yrityksistä ja niiden tarjonnasta.

BioParadies Salzburgerlandin jäsenyritys voi valita, tarjoaako se luomua vain aamupalalla, kaikilla aterioilla vai onko kaikki tarjonta luomua. Eri väriset perhoslogot kertovat ”luomuisuuden” tason.

Salburgin osavaltion matkailutoimiston Salzburgerland Tourismus Gmbh:n Birgit Neureuterin mukaan alueen vastuullisen matkailun pääperiaatteita on, että tukeudutaan olemassa oleviin vahvuuksiin ja suositaan paikallisia tuotteita ja palveluita. Talvimatkailun ohella kärkiteemoja ovat perinteiseen maatalouteen perustuvat Almsommer ja Bauernherbst, joista kerrotaan laajasti alueen matkailuportaalissa. Almsommer tarkoittaa laidunkautta, jolloin karja on ylhäällä vuoristoniityillä. Salzburgerland Gmbh on hyödyntänyt Almsommer-teemaa mm. sertifioimalla vanhoja niittymajoja Almsommer huts -majoituskohteiksi. Alm-brändiä näimme käytettävän myös monissa elintarvikkeissa ja muissakin tuotteissa.

Bauernherbst on Almsommerin jälkeen tuleva kausi, jolloin karja tuodaan alas laaksoihin. Nykyisin Bauernherbstiin sisältyy yli 2000 tapahtumaa ja luomulla on keskeinen asema niissä. Myös BioParadies Salzburgerland on näyttävästi esillä portaalissa ja sieltä on helppo löytää jäsenyritysten palvelut.

Kansallispuistolla ja osuuskunnalla yhteistyössä iso rooli

Hohe Tauernin kansallispuiston matkailumarkkinoinnista ja -kehittämisestä vastaavaan Sandra Gutterning kertoi tapaamisessamme, että puisto on alueensa matkailun kokoava voima. Puistolla on riittävästi osaamista ja resursseja laajaan kehittämistyöhön yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Tästä esimerkkinä on Nationalpark Sommer Card, jonka tavoitteena on vähentää yksityisautoilua puiston alueella. Kortin saavat kaikki kansallispuiston yhteistyöyrityksissä yöpyvät matkailijat ja joka sisältää yhteensä noin 60 erilaista palvelua, mm. vapaan julkisen liikenteen käytön alueella eli esimerkiksi ”retkibussit” puistoon, maisemahissilippuja ja pääsylippuja käyntikohteisiin.

Gutterningin mukaan tällä hetkellä vain osa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksistä on kansallispuiston partnereita, mutta tavoitteena on saada ne kaikki mukaan yhteistyöhön. Puiston johdolla on työn alla myös alueen vastuullisen matkailun kriteerien määrittely yhdessä yritysten kanssa.

Esimerkki Hohe Tauernin yhteistyöyrityksestä ja muutenkin toimialat ylittävästä yhteistyöstä oli keskellä Matrei in Osttirolin kylää sijaitseva Talmark. Se on samanimisen osuuskunnan ylläpitämä kauppa, jossa on myynnissä elintarvikkeita, kosmetiikkaa, käsitöitä ym. tuotteita, kaikki alueen omilta maatiloilta tai muilta yrittäjiltä. Kaikki tuotteet eivät olleet luomua, mutta valikoimassa pidetään kiinni korkeasta laadusta ja vastuullisesta tuotannosta.

Osuuskunnan tavoitteena on tukea alueen alppimaataloutta ja lisätä sen alueelle tuomaa tuloa. Sekä Talmarkilla että kansallispuistolla on tavoitteena myös lisätä yhteistyötä, jolla voitaisiin tukea kansallispuiston toimintaa ja matkailun kehittämistä alueella.

Talmarkin toimitusjohtaja Georg Oberlohr kertoi, että liiketilan tarjoaa seinän takana oleva paikallispankki. Siellä on oivallettu osuuskunnan ja sen kaupan tuovan vaurautta koko kylään.

Ýritysten välinen yhteistyö alueella näkyy mm. siinä, että hotellit kertovat asiakkailleen mahdollisuuksista vierailla luomutiloilla. Joissakin yrityksissä oli myös myynnissä omien tuotteiden lisäksi muidenkin yrittäjien tuotteita. Yrityksillä on myös yhteisiäbrändejä, joiden alla he valmistavat luomutuotteita. Esimerkiksi Almkäse-luomujuustoja tuottaa kuusi juustolaa Hohe Tauernin alueella.

Eco, organic vai bio?

Englanniksi luomu on organic (organic farming). Saksaksi käytetään virallisesti sanaa bio (biologische Landwirtschaft) ja vapaammin organic-määrettä. Vain maataloustuotteilla voi olla EU:n virallinen luomustatus ja vain luomukriteerit täyttävät elintarvikkeet voivat käyttää EU:n luomumerkkiä, vihreää lehteä.

Luomuteemaa hyödynnettiin myös sellaisissa tuotteissa, jotka virallisesti eivät voi olla luomua EU-lainsäädännön mukaan. Luomutilat valmistivat esimerkiksi ”BIO”-voiteita ja kylpysuolaa. Niillä ei ollut kosmetiikassa käytettyä kaupallista luomusertifikkaattia, esimerkiksi Euroopassa tunnettua IFOAM-järjestön logoa, eikä niitä suoranaisesti markkinoitu luomuna. BIO-etuliite voi kyllä helposti harhauttaa kuluttajaa luulemaan näitäkin tuotteita luomuksi.

Luomu ja lähi ovat tuplavahvuus

Tutkimusten mukaan vastuullisuuden painoarvo matkailijoiden päätöksissä kasvaa ja paikalliset ruuat ja juomat ovat merkittävä osa matkailijan asiakaskokemusta. Luomua pidetään usein myös keskeisenä vastuullisuuden elementtinä, vaikka suuri osa sen suosiosta edelleen perustuu tuoreuteen, puhtauteen ja makuun sekä aitouteen – mitä se sitten tarkoittaakaan. Paikallisuuden ja luomun yhdistäminen on tuplavahvuus.

Luomun saatavuudessa ja brändäyksessä itävaltalaiset ovat meitä valovuosia edellä. Kohdealueellemme luomun ja vastuullisen matkailun avulla tavoiteltavat kohderyhmät ovat pitkälti samoja, joita meille Saimaan alueelle toivotaan lisää. Siksi kannattaa tarkkaan tutkia, mitä itävaltalaiset ovat tehneet ”luomumatkailun” menestyksen hyväksi.

On tärkeää, että luomulla on selkeät standardit logoineen ja että luomussa on mahdollista olla mukana monella eri tasolla. Silti meilläkin voitaisiin kehittää luomun ohella myös muita sopivasti luonnonmukaisia tuotteita ja palveluja.

Lue koko matkaraportti:  Itävallan opintomatka 9.-13.4.2018, raportti

Eeva Koivula, Kohti vastuullista matkailua -hanke

Hanna-Maija Väisänen, Kohti vastuullista matkailua -hanke ja Lähde luomun matkaan -hanke

Suomalaisia ja venäläisiä matkailijoita kiinnostavat matkailuyritysten kestävyyden ja vastuullisuuden markkinointiviestinnässä hyvin samansuuntaiset asiat, joista keskeisimpänä ovat paikallisuuteen liittyvät teemat. Tämä selviää Kohti vastuullista matkailua -hankkeen vastuullisuusviestinnän tutkimuksesta, jota varten kerättiin laaja tutkimusaineisto talvella 2018 suomalaisten ja pietarilaisten kuluttajien keskuudessa.

Kestävyydestä ja vastuullisuudesta viestiminen parantaa mielikuvaa tuotteen laadusta

Aiemman tutkimuksen pohjalta tiedetään, että vastuullisuusviestinnän tulisi olla muun muassa uskottavaa ja luotettavaa, suostuttelevaa, vedota kuluttajien tunteisiin, olla suunnattu suoraan kuluttajille sekä kertoa hyödyistä, joita matkailija saa vastuullisuuden eteen tehdyistä toimenpiteistä (ks. Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta). Tutkimuksessamme hyödynsimme tätä tietoa ja loimme tutkimusten perusteella kuvauksen kuvitteellisesta vastuullisesta mökkimatkailutuotteesta Saimaan rannalla, ja testasimme sen vastuullisuusviestien kiinnostavuutta suomalaisten ja pietarilaisten matkailusta kiinnostuneiden kuluttajien keskuudessa. Halusimme tietää, mitkä ovat ne mielenkiintoisimmat asiat vastuullisuudessa – kärjet, joiden kautta vastuullista matkailua voitaisiin lähteä tuomaan mukaan matkailuyritysten markkinointiviestintään. Tutkimukseen saatiin 515 vastausta Suomesta ja 501 vastausta Venäjältä.

Vastuullisuusviesteillä täytetty mökkikuvaus koettiin vastaajien keskuudessa hyvin positiivisena ja se sai molemmilla markkina-alueilla yli 90 prosentille vastaajista aikaan hyvin positiivisen mielikuvan. Vastaajat arvioivat asteikolla yhdestä (ei lainkaan todennäköistä) kymmeneen (erittäin todennäköistä), kuinka todennäköisesti he haluaisivat yöpyä kuvauksen mukaisessa mökissä seuraavalla Suomen lomalla, jos mökki sijaitsisi heidän matkakohteensa alueella. Mökki oli valtaosan mielestä hyvinkin houkutteleva, sillä suomalaisten vastaajien keskiarvo oli 7,47 (mediaani 8) ja pietarilaisten vastaajien keskiarvo oli 7,93 (mediaani 8). Vastuullisuuden huomioiminen liiketoiminnassa vaikutti myös vastaajien mielikuvaan matkailutuotteen laadukkuudesta. Pietarilaisista 63 prosenttia ja suomalaisista 57 prosenttia uskoi, että mökkikuvauksen mukaiset toimet vastuullisuuden eteen tekevät heidän lomastaan laadukkaamman. Yli kaksi kolmesta vastaajasta molemmilla markkina-alueilla tuntisi myös itse toimivansa vastuullisesti, jos vuokraisi kuvauksessa esitetyn kaltaisen vastuullisen mökin lomalleen. 

Paikallisuuden viestiminen keskeistä

Teemat, jotka vastuullisuusviestinnän näkökulmasta olisivat mielenkiintoisimpia ostopäätöksen kannalta, olivat hyvin samankaltaisia suomalaisten ja pietarilaisten kuluttajien keskuudessa. Tulosten mukaan kaikkein kiinnostavimmat aihepiirit liittyvät molemmilla markkina-alueilla paikallisuuteen. Matkailijat ovat kiinnostuneita lukemaan esimerkiksi paikallisesta maisemasta, ruuasta ja ruokakulttuurista, sekä siitä, kuinka he itse pääsevät tutustumaan niihin. Pietarilaiset kuluttajat olivat kiinnostuneita yleisestä ympäristön tilasta ja puhtaudesta, mutta suomalaiset tämän lisäksi myös muun muassa kierrätysmahdollisuudesta yrityksessä. Venäläisiä puolestaan kiinnosti suomalaisia huomattavasti enemmän julkisen liikenteen mahdollisuudet mökille pääsemiseen. Vähiten kiinnostavia teemoja olivat suomalaisten keskuudessa erilaiset sertifikaatit, huonekalujen ja sisustustavaroiden alkuperä ja sähköauton vuokrausmahdollisuus. Pietarilaisia kuluttajia sen sijaan kiinnosti vähiten yrityksen paikallistaloudellinen vaikuttavuus ja kestävyys sekä sertifikaatit.

Viestintää kohderyhmät huomioiden

Tutkimuksen tulosten valossa voidaan sanoa, että matkailuyritysten kannattaa kertoa viestinnässään omista vastuullisuuden eteen tekemistä toimenpiteistään. Kuluttajat ovat siihen valmiita, se kiinnostaa matkailijoita sekä luo tuotteesta positiivisen ja laadukkaan mielikuvan. Vastuullisuudesta viestimällä saadaan myös lisättyä matkailijoiden ymmärrystä vastuullista matkailua kohtaan. Kaikkea ei kuitenkaan saa esimerkiksi verkkosivuille tai sosiaalisen median viestintään mahtumaan, joten vastuullisuusviestinnän voi aloittaa muutamilla kuluttajien näkökulmasta kiinnostavimmilla teemoilla.

Suomalaisille kuluttajille kannattaa ensisijaisesti kertoa paikallisuuteen liittyvistä teemoista, kuten paikallisesta elämäntavasta, paikallisesta ruuasta ja sen saavutettavuudesta ja yrityksen läheisestä paikallisesta maisemasta sekä luonnonympäristöstä. Suomalaisia kiinnostavat kuitenkin myös syvällisemmät ekologiset aspektit, joten heille voi kertoa etenkin kierrätysmahdollisuuksista yrityksissä, mutta myös esimerkiksi yrityksen toimenpiteistä energian säästämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi.

Myös Venäjällä ympäristötietoisuus on ollut viime vuosina kasvussa, mutta venäläisiä kuluttajia kiinnostavat tällä hetkellä etenkin ne vastuullisuuden osa-alueet, joita he arvostavat lomallaan muutenkin. Näitä ovat esimerkiksi puhdas luonto, luontoliikunta-aktiviteetit, kuten marjastus, sienestys, kalastus ja hyvä ruoka. Näin ollen pietarilaisille kuluttajille vastuullisuudesta kannattaa ensisijaisesti lähteä viestimään näiden teemojen kautta. Heitä kiinnostaa erityisesti, kuinka he pääsevät tutustumaan paikalliseen maisemaan, ruokaan ja luontoon, sekä niiden merkitys vastuullisuuden näkökulmasta.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2018.

Katja Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos, Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus

Kohti vastuullista matkailua -hankkeen asiantuntija

Hankkeemme opintomatka Irlantiin viime syksynä antoi paljon ajattelemisen aihetta. Heti tuoreeltaan ja edelleenkin, pitkän pohdinnan ja taustatyön jälkeen, vastuullisen matkailun kehittämisen keskiöön nousevat yhteistyö ja yritysverkostot. Kävi myös selväksi, että profiloituminen vastuulliseen matkailuun vaatii selkeitä yhteisiä periaatteita ja toimintamalleja sekä pitkäjännitteistä työtä ja sille resursseja.

Opintomatkamme pääkohteena oli Burrenin alue Irlannin länsirannikolla Wild Atlantic Way -reitin varrella. Tutustuimme Burren & Cliffs of Moher Geoparkin ja siihen tiivisti kytkeytyvän Burren Ecotourism Network (B.E.N.) -verkoston toimintaan sekä Wild Atlantic Way -reitin kehittämiseen.

Ohjelmassamme oli vierailuja yrityksiin, jotka ovat mukana B.E.N. verkostossa ja/tai kuuluvat Ecotourism Ireland -järjestöön. Tutustuimme yritysten palveluihin ja kuulimme yrittäjien näkemyksiä vastuullisesta matkailusta sekä matkailun kehittämisestä yleisesti. Lisäksi meillä oli kolme sovittua tapaamista matkailu- ja sidosryhmäorganisaatioiden edustajien kanssa.

Yritysverkostolla oltava selkeät periaatteet, toimintatavat ja resursseja

B.E.N.-verkosto koostuu geoparkin alueella toimivista ja sen eettisiin periaatteisiin (”code of ethics”) sitoutuneista yrityksistä. Verkoston tavoitteena on kehittää Burrenista kansainvälisesti tunnettu kestävän matkailun alue ja siten turvata alueen taloudellinen ja sosiaalinen kasvu sekä sen yhteisöjen, ympäristön ja kulttuuriperinnön kestävä kehitys. Verkosto muodostui vuonna 2008 Burren and Cliffs of Moher Geoparkia edeltäneen hankkeen myötä.

Geoparkin alueella on vastuullisen matkailun periaatteiden lisäksi määritelty niihin perustuvat vastuullisuuden indikaattorit ja kriteerit yrityksille. Yrityksen on luotava itselleen ympäristöohjelma ja toimintasuunnitelma ja ryhdyttävä toteuttamaan niitä sekä huolehdittava ohjeiden mukaisesta markkinoinnista ja vieraiden opastuksesta. Hankintojen on oltava ympäristöystävällisiä ja liikkumisessa on suosittava ja suositeltava kestäviä vaihtoehtoja. Yritysten on käytävä Leave no Trace -koulutus ja noudatettava ohjelman periaatteita.

Verkostolla on aina valittuna vetäjä ja verkostoon kuuluville on määritelty jäsenmaksu. Maksu riippuu yrityksen työntekijöiden määrästä ja vaihtelee välillä 350-1000 euroa/vuosi. Maksuun sisältyy yhteinen markkinointistrategia ja sen toteuttaminen yhteisellä markkinointiviestinnällä, useita koulutuksia, tilaisuuksia sekä muut yhteiset operaatiot. Uusille verkostoon mukaan haluaville yrityksille on tarjolla käytännönläheisen koulutusohjelma, joka auttaa yritystä saavuttamaan verkostoon liittymisen kriteerit. Geopark tukee verkoston toimintaa, mutta ei rahoita sitä.

Lokakuussa 2017 B.E.N.-sivuston mukaan verkostossa oli 48 varsinaista jäsentä, mutta marraskuussa vain 39. Kuulemamme mukaan yrityksiä tulee ja menee, mutta verkoston toiminnan kannalta olennainen on vahva ja riittävän laaja ydinjoukko.

Alueen maine perustuu yritysverkoston toimintaan

Verkoston yhteinen markkinointistrategia ja sen toteuttaminen on jäsenille merkittävä etu. Verkoston jäsenyritysten tarjonta matkailijoille on verkossa esillä Visit the Burren -portaalissa. Siellä kerrotaan myös verkoston toiminnasta. Sivuston ja tapaamiemme yrittäjien kanssa käymiemme keskustelujen perusteella verkoston yhteistyö markkinoinnissa ja tuotekehityksessä sekä erilaisissa projekteissa on tiivistä.

Hyvä esimerkki B.E.N. -verkoston yhteistyöstä on Burren Food Trail. Sen kantavana ajatuksena on paikallisen ruoan arvostus ja tarjoaminen matkailijoille. Mukana on maatiloja ja puutarhoja, elintarvikkeiden valmistajia, ravintoloita sekä muita yrityksiä, jossa tuotteita on myynnissä. Syksyllä Food Trailissa oli yhteensä noin kolmenkymmentä yritystä. Kohdeyrityksistämme useat olivat mukana ja ilmeisesti yhteistyö on ollut tuloksellista, sillä yrittäjät kertoivat siitä innostuneesti.

Food Trail ei ole vain yksi reitti. Käyntikohteet on koottu neljän eri ruokateeman alle ja kaikista teemoista on verkossa omat esittelynsä yhteystietoineen. Sekä verkossa että printtinä on saatavissa myös karttaesite, jossa teemat ja kohteet on esitelty. Lisäksi alueella järjestetään ruokatapahtumia ympäri vuoden. Food Trailin yritysten on täytettävä laatukriteerit, joihin sisältyy mm. se, että asiakkaille on osattava kertoa ruoan alkuperästä ja alueen ruokakulttuurista.

Jokaisessa Food Trailin ravintolassa on oma Burren Food Traili -erikoisannoksensa, “ Signature Dish”. Useissa niistä käytetään suositun käyntikohteen, Aillwee Caven, maatilapuodin (”Farm Shop”) yhteydessä toimivan Burren Gold Cheese  -juustolan tuotteita. Maatilapuodissa oli runsaat valikoimat muitakin pääasiassa alueella tuotettuja elintarvikkeita ja juomia. Muissakin yrityksissä vieraillessamme oli merkillepantavaa, miten hyvin Food Trail – materiaalit olivat esillä, kuinka yrittäjät kertoivat ylpeinä alueen elintarvikkeista ja miten näkyvästi tarjonnassa hyödynnettiin verkoston muiden jäsenten tuotteita.

Ruokamatkailun kehittäminen ja Food Trail ovat saaneet  kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta myös erilaisten kilpailujen kautta. Visit the Burren -portaalissa ja Food Trailiin kuuluvien ravintoloiden kotisivuilla näkyvä Foodie Towns 2015 -logo kertoo siitä, että alue voitti The Restaurants Association of Ireland -järjestön vuoden 2015 kilpailun. Perusteluina mainittiin elävät ruokatoritapahtumat, innovatiiviset kasvu- ja kehittämisstrategiat, vahva yhteistyöverkosto sekä yhdessä tehty päätös siitä, että kaikille alueelle matkustaville on tarjolla ainutlaatuinen ”unique food story”.

B.E.N.-verkostossa on kehitetty myös muita teemallisia reittejä sekä kävely- ja pyöräilyreittejä ja niistä on Visit the Burren -portaalissa erinomaiset kuvaukset karttoineen. Matkailijoille on valmiiksi suunniteltu 2-3 päivän omatoimiohjelmia sekä varattavissa olevia paketteja, joissa hyödynnetään monipuolisesti alueen luonnon- ja kulttuurihistoriaa.

Yhteistyössä Clare Countyn ja kuljetusyritysten kanssa on järjestetty matkailijoille ilmaisia bussikuljetuksia merkittävimpien kohteiden ja retkeilyreittien alku- ja loppupisteiden välillä. Kuljetukset on suunniteltu niin, että patikoijat voivat hyödyntää niitä. Julkisen liikenteen ohella verkostossa halutaan edistää liikkumista omin lihasvoimin, mistä osoituksena osa verkoston yrityksistä tarjoaa pyörällä saapuville matkailijoille ilmaisen kupin teetä.

Vastuullisuudesta kilpailuetua?

Kysyimme tapaamiltamme yrittäjiltä, millainen kilpailuetu vastuullisuus on heille. B.E.N -yrittäjillä tuntui olevan yhteinen käsitys siitä, että kilpailuetu ei niinkään synny oman yksittäisen yrityksen vastuullisuudesta tai vastuullisuusviestinnästä, vaan yritysverkoston ja geoparkin kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

Vastuullisuus siis nähdään alueen kilpailuetuna. Vastuullisuuteen profiloitumalla toivotaan ja haetaan matkailijoita, jotka viipyvät pitempään, käyttävät paikallistaloutta vahvistavia palveluja ja jättävät siten alueelle enemmän rahaa kuin päiväkävijät. Kilpailuetua vastuullisuudesta saadaan parhaiten, kun koko alue ja merkittävä osa yrityksistä sitoutuu vastuullisen matkailun periaatteisiin. Silloin myös yritysten on helpompi rakentaa verkostoja ja toteuttaa erilaisia ideoita ja operaatioita. Yhteistyössä ja laajemmalla yrityspohjalla myös vastuullisuudesta viestiminen on tehokkaampaa. Luotettavat sertifikaatit, standardit ja menestyminen kilpailuissa tuovat lisää tunnettuutta ja näkyvyyttä erilaisissa portaaleissa ja muilla matkailusivustoilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Lue tästä WAW-opintomatkan raportti.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti  vastuullista matkailua -hanke

Hankeyrityksemme Kaidan Kiho on kolmantena eteläsavolaisena matkailuyrityksenä saanut Green Key -sertifikaatin. Sertifikaatin kautta työ vastuullisuuden eteen tulee asiakkaille entistä näkyvämmäksi ja tuottaa näin yritykselle kilpailuetua. Kohti vastuullista matkailua -hankkeen myötä yrityksessä on viime vuosina panostettu erityisesti hiilijalanjäljen laskemiseen ja vastuullisuudesta kertomiseen siten, että näkökulmana on hyöty asiakkaalle.

– Ekologisuus on ollut jo pitkään toiminnan ytimessä Kaidan Kiho Villoissa ja Tuukkalan Tilan B&B:ssä. Green Key vaatima ympäristötyön taso toteutui heillä erinomaisesti ja ylittyi monelta osin. Green Key -sertifioituna kohteena Kaidan Kiho on mukana maailmanlaajuisesti lähes 3000 kohteen kanssa edistämässä näkyvästi ja tunnistettavasti kestävää matkailua. Green Key tuo työhön selkeän seurattavuuden ja nostaa sen entistä selkeämmin myös asiakkaan nähtäväksi Suomessa ja kansainvälisesti, kertoo ohjelmajohtaja Marketta Viljasaari Green Key -ohjelmasta.

Leena ja Esko Valkonen halusivat Green Key -sertifikaatin, sillä kansainvälisesti tunnettuna merkkinä se tuo uskottavuutta yrityksen profiloitumiseen ”ekologisen luksukseen” ja antaa vahvaa tukea työhön vastuullisuuden kehittämiseksi edelleen.

–Vallitsevan mielikuvan mukaan ekologisuus ehkä yhdistetään  alkeellisiin, vailla mukavuuksia olevaan majoitukseen, jossa on kantovesi ja ulkohuussi. Tämä mielikuva mielessämme ryhdyimme suunnittelemaan huviloitamme. Kaidan Kihon huviloissa vieras voi nauttia hyvällä omallatunnolla  kaikista nykyajan mukavuuksista, sillä elokogisuus on huomioitu jo huviloitten suunnitteluvaiheessa. Mukavuustaso on jopa viety  korkeammalle tasolle kuin perinteisillä mökeillä. Osassa huvioitamme on mm. huonekohtaiset kylpyhuoneet. Green Key sertifioinnin myötä uskomme saavamme vieraita jotka arvostavat ekologisia ratkaisuja ja haluavat varmistua, että toiminta todella on  sitä mitä luvataan eikä pelkkää mielikuvien luomista. Uskomme olevamme oikealla tiellä, sillä tulevaisuudella on vain yksi  oikea suunta: kestävä kehitys.

Green Key -ympäristösertifioituja matkailutoimijoita on Suomessa nyt jo lähes 80. Maailmanlaajuisesti Green Key toimii 58 eri maassa ja sertifikaatin on saanut yli 2 900 kohdetta. Etelä-Savossa Green Key -sertifikaatin ovat aiemmin saaneet Lossiranta Lodge Savonlinnassa ja Savonlinnan ja Mikkelin Sokos-hotellit. Green Key -sertifioidun kohteen tulee täyttää kaikki Green Key -ympäristökriteerien pakolliset kohdat sekä raportoida vuosittain ympäristötyöstään.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Matka2018 –messuilla toteutetun minikyselyn mukaan suomalaiset matkailijat ovat kiinnostuneita vastuullisesta matkailusta ja etsivät siitä omien sanojensa mukaan tietoa matkustuspäätöstä tehdessään. Suomalaiset matkailijat ovat kohtalaisen hyvin perillä siitä, mitä vastuullisella matkailulla tarkoitetaan. He yhdistävät vastuulliseen matkailuun erityisesti ekologisen vastuullisuuden, mutta ymmärtävät vastuullisuuden sisältävän muitakin osa-alueita, kuten paikallisväestön huomioon ottamisen, eettisyyden ja moraalisuuden sekä taloudellisen kestävyyden. Matkailijat liittävät vastuullisuuteen vahvasti myös matkustamisen turvallisuuden.

Vastuullisuus vahva kehittämisen teema

Matkailun kestävyys ja vastuullisuus ovat vahvasti nousussa olevia teemoja sekä matkailututkimuksen että kehittämisen rintamalla tällä hetkellä. Esimerkiksi Visit Finland on käynnistänyt vuosille 2018-2019 Arktinen kestävä matkailudestinaatio -projektin, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta entistä kestävämpi matkailukohde ja lisätä myös Suomen tunnettuutta vastuullisena matkailumaana. Meillä on kuitenkin hyvin vähän tietoa vielä siitä, mitä matkailijat tietävät kestävästä ja vastuullisesta matkailusta ja mitä se heille merkitsee.

Tähän liittyen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus toteutti Matka2018-messuilla tammikuussa messukävijöille pienen kyselyn, jolla selvitimme, missä suomalaisten matkailijoiden osalta mennään kesävyyden ja vastuullisuuden rintamalla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 164 henkilöä, joista 64 prosettia oli naisia ja 35 prosenttia miehiä.

Mitä vastuullisuus matkailussa merkitsee suomalaisille matkailijoille?

Pyysimme messukävijöitä ensin kertomaan, mitä vastuullisuus matkailussa heille merkitsee. Tässä vaiheessa heille ei annettu minkäänlaista määritelmää vastuullisesta matkailusta vaan he saivat kirjoittaa, millaisia asioita heille spontaanisti tuli mieleen kysymykseen liittyen. Vastaukset olivat hyvin moninaisia, mutta valtaosa vastaajista oli aihepiirin kanssa täysin oikeilla jäljillä. Kommentit olivat pääosin hyvin yleisellä tasolla, eikä yksityiskohtaisiin esimerkkeihin juuri menty. Vastaajista ainoastaan 38 (23,2 %) oli sellaisia, joiden vastauksen eivät liittyneet vastuullisuuteen tai niitä ei voinut luokitella mihinkään yleisimmästä viidestä kategoriasta, koska ne olivat esimerkiksi liian yleisellä tasolla.

Suurin osa vastaajista mainitsi korkeintaan yhteen tai kahteen vastuullisuuden osa-alueeseen liittyviä asioita. Suurin osa liitti vastuullisuuden ekologisiin ja ympäristönsuojelullisiin asioihin (83 vastaajaa; 50,6 %). Tällaisia kommentteja olivat muun muassa

-Pyyhkeiden yms. vaihto vain tarvittaessa, ei joka päivä. Jätteiden kierrätystä, luonnonvarojen säästämistä.

-Yritän suunnitella matkan siten, että se olisi ekologisia ja eettisiä näkökulmia huomioon ottava. Esim. yritän miettiä, olisiko kohteeseen mahdollista kulkea muuten kuin lentäen. Jos kohde on suht lähellä, juna on mainio kulkuväline.

-Ei pidä matkailla ollenkaan, valita kohteita ja matkustustapoja, mitkä vaikuttaa negatiivisesti mahdollisimman vähän.

-Kierrätys

-Ennen kaikkea hiilijalanjäljen minimointia

Tämän jälkeen vastuullisuuteen liittyen mainittiin useimmiten kulttuuriin ja paikallisuuteen liittyviä seikkoja (58 vastaajaa; 35,4 %).

-Että kunnioittaa muiden maiden kulttuuria uskontoa ja tapoja.

-Paikallisten ihmisten ja kulttuurien kunnioittamista ja niistä oppimista.

-Kannattaa valita hotelli, joka ei kuulu kansainväliseen ketjuun, jotta rahat menisi paikallisille. Samasta syystä kannattaa ostaa paikallisten käsitöitä ym. tuliaisia.

-Vieraan kulttuurin huomioimista ja kunnioittamista.

Jonkin etiikkaan ja moraaliin liittyvän asian mainitsi 32 henkilöä (19,5 %), turvallisuuden 26 henkilöä (15,9 %) ja taloudellisen kestävyyden 25 henkilöä (15,2 %).

-On hyvä välttää turistikohteita/aktiviteetteja, joihin liittyy eläimiä, joiden hyvinvointi laiminlyödään tai eivät saa toteuttaa lajille tyypillisiä tarpeita. Ihmiskauppaa ei saa tukea.

-Sitä, että matkakohteen ihmisiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä ei riistetä matkailun vuoksi.

-Eläinten oikeudet ja sosiaalinen vastuu, kuten työntekijöiden olot, ovat myös tärkeitä.

-Paljon, mukava matkustaa, kun vakuutukset kunnossa ja itse tehnyt voitavansa vastuulliseen ja turvalliseen matkailuun.

-Rokotukset

-Matkustusturvallisuutta

-Pyrin matkustamaan turvallisiin maihin poliittisesti epävakaiden paikkojen sijaan ja paikan päällä yritän tukea pieniä yrittäjiä luksusrikkaiden yrittäjien sijaan

-Kannattaa valita hotelli, joka ei kuulu kansainväliseen ketjuun, jotta rahat menisi paikallisille.

Vastuullisuus osana matkustuspäätöksentekoa

Tämä avoimen kysymyksen jälkeen vastaajille annettiin seuraavanlainen vastuullisen matkailun määritelmä:

”Vastuullisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä matkakohteen tai matkailuyrityksen tekemiä toimenpiteitä ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden eteen. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luonnon- ja ympäristön suojelu, kasvihuonepäästöjen vähentäminen, veden ja energian säästäminen, paikallisen työvoiman ja osaamisen hyödyntäminen, lähiruuan käyttäminen, paikallisen kulttuurin vaaliminen sekä paikallistalouden tukeminen. Vastuullisuuteen kuuluu myös eettinen ja moraalinen tapa toimia.”

Tämän jälkeen heiltä kysyttiin muutamien väittämien kautta vastuullisuuden merkitystä heidän matkustuspäätöksentekoprosessissaan eli vaikuttaako vastuullisuus matkakohteen valintaan tai etsivätkö he ylipäätään tietoa vastuullisuuteen tai kestävyyteen liittyen.

Vastuullisuuteen ja kestävyyteen näytetään kiinnittävän huomioita yleisellä tasolla, kun etsitään tietoa eri matkakohteista verkosta ja se vaikuttaa myös melko usein matkakohteen valintaan. Aktiivisesti tietoa vastuullisuudesta etsitään kuitenkin harvemmin. Kun mennään kohti yksityiskohtaisempaa vastuullisuuteen liittyvää tietoa, kuten sertifikaatteihin, kiinnostus vähenee ja myös vaikutus ostopäätöksiin pienenee.

Vaikka kyseessä oli vain pieni gallup-tyyppinen kysely muutamalla kysymyksellä, voidaan tuloksista päätellä, että suomalaiset matkailijat ovat kohtalaisen valveutuneita vastuullisen matkailun osalta ja aihe kiinnostaa heitä. Näin ollen matkailuyrityksillä ja matkanjärjestäjillä olisi oiva tilaisuus lisätä viestintää vastuullisuuden eteen tehdyistä toimenpteistä, jotta matkailijoiden olisi entistä helpompaa ottaa huomioon vastuullisuuden osa-alueita tehdessään päätöksiä tulevaisuuden matkakohteistaan. Viestintää lisäämällä myös suurempi matkailijoiden määrä tulee tietoiseksi erilaisista vastuullisuuden osa-alueista ja oppii kiinnittämään niihin huomiota pikkuhiljaa. Tietoisuutta lisäämällä voidaan päästä ennen pitkää tilanteeseen, jossa valtaosa matkailijoista vaatii tietoa siitä, mitä yritys tai matkakohde tekee vastuullisuuden ja kestävyyden eteen, ja kuinka he voivat omalta osaltaan vaikuttaa matkakohteen kestävyyteen.

Katja Pasanen

Itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus

Asiantuntija Kohti vastuullista matkailua hankkeessa

Opintomatkamme ohjelma on nyt tarkentunut.

Ohjelmamme alussa miniseminaarissa saamme hyvän orientaation alueen matkailuun, luomutuotantoon sekä niiden synergiaetuihin, joita Itävallassa on kehitetty ja osattu hyvin hyödyntää. Sen jälkeen vierailemme yrityksissä ja Hohe Tauernin kansallispuistossa. Myös majoitus- ja ruokailupaikoissamme olemme sopineet yritysesittelyistä.

Jatkoimme hiukan ilmoittautumisaikaa: 8.3. mennessä.

Opintomatkan ohjelma

Miniseminaarin ohjelma

Aikataulu, hinta ja ilmoittautuminen

Bussikuljetus Sln-Mli-Hki-Mli-Sln, suora lento Hki-München-Hki

• Lähtö Savonlinnasta 10.4 noin klo 8.30 (lennon lähtöaika 16.15), paluulento perillä Helsinki-Vantaalla 13.4. klo 22.35
• Hinta 500 euroa/hlö + alv
  • sisältää ohjelman mukaiset kuljetukset, majoitukset, ruokailut ja ohjelmapalvelut
  • majoitus kahden hengen huoneissa, voi esittää toiveen yhden hengen huoneesta (jos järjestyy, siitä osallistuja maksaa hinnan erotuksen)
• Matka on avoin kaikille matkailun sidosryhmille Etelä-Savossa
  • ensisijaisesti 1 henkilö/yritys (varalle voi esittää myös toisen henkilön, pääsee mukaan jos tilaa jää)
  • ryhmäkoko 25 henkeä
• Sitovat ilmoittautumiset 9.3. mennessä: eeva.koivula@xamk.fi
  • mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä
  • yrityksen osallistujan nimen voi vaihtaa ilman kuluja 27.3. saakka, sen jälkeen nimenmuutoksesta veloitetaan 120 e/hlö
• Peruutusehdot 5.3. jälkeen (ellei saada tilalle toista osallistujaa, silloin maksu vain nimenmuutoksesta 27.3. jälkeen)
  • 27.3. saakka 50 % lentolipun hinnasta ja sen jälkeen 100 % lentolipun hinnasta (lentolipun hinta 248 e), kummassakin tapauksessa lisäksi mahdolliset kulut majoitusten peruuntumisesta

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu , p. 040 772 3365, eeva.koivula@xamk.fi

-Hankekoordinaattori Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, p. 044 3001216, hanna-maija.vaisanen@helsinki.fi

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Juvalla 21.2. järjestämässämme tilaisuudessa pohdittiin, miksi yrityksen kannattaa panostaa vastuullisuuteen ja mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa. Alustusten jälkeen käytiin vilkasta keskustelua siitä, mitä mukana olleissa yrityksissä jo on tehty ja mitkä voisivat olla seuraavia askelia vastuullisuuden/kestävyyden parantamiseksi.

Kestävyyttä voi parantaa ilman sertifikaattiakin, hyödyntäen esimerkiksi Green Keyn ohjeita ja mittareita. Sertifikaatin avulla yritys saa kuitenkin vahvemman tuen kehitystyöhönsä, uskottavuutta vastuullisuusviestintäänsä sekä näkyvyyttä vastuullisuutta painottavissa jakelukanavissa. 

Tutkimusten perusteella vastuullisuutta arvostavien matkailijoiden määrä kasvaa. Vastuullisuus näkyy myös yhä useammassa jakelukanavassa. Siitä huolimatta asiakkaat kertovat saavansa liian vähän tietoa matkailukohteiden ja -tuotteiden vastuullisuudesta.

Asiakkaan on myös vaikea löytää yksittäistä vastuullisesti toimivaa yritystä. Verkostoituminen muiden yritysten kanssa, sertifikaatit ja osallistuminen erilaisiin kilpailuihin ovat hyviä keinoja parantaa näkyvyyttä.

Etelä-Savossa Green Key-sertifioituja yrityksiä ovat Lossiranta Lodge Savonlinnassa ja S-ryhmän hotellit Vaakuna Mikkelissä ja Seurahuone Savonlinnassa.

Yksinkertaisia keinoja yrityksen kestävyyden parantamiseksi

Green Key on maailmanlaajuinen majoitusalan sertifikaatti, joka soveltuu erikokoisille yrityksille ja kattaa myös niiden yhteydessä toimivat kahvila- ja ravintolapalvelut. Sertifikaatin toimenpiteissä keskitytään asioihin, jotka parantavat resurssitehokkuutta ja viestintää ympäristötietoisuuden kasvattamiseksi. Kriteeristö on jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) ympäristöjohtaminen 2) viestintä ja koulutus 3) resurssitehokkuus, joka samalla tarkoittaa kustannustehokkuutta. Periaatteena on jatkuva parantaminen.

Kyseessä ei kuitenkaan ole vain ympäristömerkki, sillä sertifikaatin valinnaisiin kriteereihin sisältyvät myös lähituotteiden ja -palvelujen käyttäminen, kulttuurisesti kestävän matkailun arvostaminen, paikalliskulttuurin ja paikallisen elämäntavan suojeleminen sekä alueen elinvoimaisuuden tukeminen.

Green Keyn Marketta Viljasaari nosti puheenvuorossaan esille käytännön toimet yrityksessä. Vesi, jäte, energia, puhtaanapito, ympäristöaktiviteetit ja elintarvikkeet ovat osa-alueita, joissa kestävyyden parantaminen on yksinkertaista ja lisäksi usein alentaa kustannuksia. Esimerkiksi hanojen ja suihkupäiden virtaamaa pienentämällä voidaan saada aikaan mittavat säästöt vesi- ja energialaskuissa. Hanoja ja suihkupäitä ei edes tarvitse uusia, sillä saatavana on vanhoihin hanoihin asennettavia edullisia suuttimia. Käyttömukavuus säilyy silti ennallaan.

Ympäristöaktiviteetteihin sisältyy esimerkiksi se, että yrityksen on tarjottava asiakkailleen mahdollisuus ympäristöystävälliseen liikkumiseen. Yrityksellä itsellään ei kuitenkaan tarvitse  olla luontopolkuja, polkupyöriä, kajakkeja tai muita liikuntavälineitä, riittää että asiakkaalle kerrotaan missä hän voi liikkua ja mistä palveluja on saatavissa. Myös elintarvikkeiden hankinnan ja tarjonnan kriteerit ovat sellaisia, että niihin on helppo päästä ja kaikissa yrityksissähän näin pitäisi olla: vähintään viisi lähi- tai luomutuotetta ja vähintään yksi kasvisvaihtoehto.

Marketta Viljasaari korosti, ettei ympäristötyö ole vain pino papereita tai Excel -taulukko – vaikka niilläkin on tehtävän – vaan jokapäiväistä toimintaa, johon kaikkien yrityksessä täytyy sitoutua. Kestävyyttä voi parantaa myös ilman sertifikaattia, ja usein yrityksissä onkin jo tehty iso osa sertifikaatin edellyttämistä toimenpiteistä. Silti monesti vasta sertifioinnin myötä ympäristöä säästävät ja muut vastuullisuuden elementit tunnistetaan ja dokumentoidaan ja niistä aletaan viestiä aktiivisesti.

Helppoa – jo isäni isomummo osasi tämän homman

Lossiranta Lodge Boutique Hotel Savonlinnassa sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä majoitusyrityksenä Itä-Suomessa. Yrittäjä  Cristine Lundin viesti sertifikaatin periaatteiden noudattamisesta on selvä: työ kestävyyden eteen on helppoa, kyse on maalaisjärjestä. Se tarkoittaa säästäväisyyttä, materiaalien kierrätystä ja omavaraisuutta siinä missä se on mahdollista.  Se ei tarkoita mukavuudesta tai tyylikkyydestä luopumista.

Lossirannassakin toimittiin monissa asioissa kestävyyden periaatteiden mukaisesti  jo ennen sertifikaattia. Silti lämmityksen ja valaistuksen säätämisellä sekä varsinkin hanojen virtaaman pienentämisellä saavutettiin merkittäviä säästöjä.  Muita toimenpiteitä ovat olleet mm.uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien entistä johdonmukaisempi suosiminen hankinnoissa ja kertakäyttötuotteista luopuminen. Christine Lundin mukaan nykyisin on myös helppo löytää ympäristöystävällisiä tekstiilejä, pesuaineita ja muita kemikaaleja, mutta pakkausmateriaaleissa on vielä toivomisen varaa.

Eniten työsarkaa Lossirannassa on ollut mittaamisessa ja dokumentoinnissa. Yllättävää on kustannussäästöjen lisäksi ollut se, miten vahvasti henkilökunta on sitoutunut kestäviin käytänteisiin ja kuinka kiinnostuneita asiakkaat ovat niistä olleet.  Christine Lund korosti myös yhteistyökumppanien merkitystä.  Samanhenkiset yrittäjät tukevat toistensa työtä ja näkyvyyttä ja levittävät yhdessä kestävyyden ”tartuntaa”.

Sertifikaatti harkintaan ja ehkä hankintaan

Mukana olleilla yrittäjillä oli paljon kysymyksiä erityisesti siitä, mitä hyötyä juuri oma yritys käytännössä saisi sertifioinnista ja millainen prosessi se olisi – sekä tietysti hinnasta. Ilmeisesti hyödyt nähtiin merkittävinä, sillä keskustelu sertifioinnista jatkuu nyt yrityskohtaisena. Green Key tarjoaa yrityksille tukea hakuprosessin alusta alkaen.

Hintakategoriat on kerrottu Marketta Viljasaaren esityksessä, johon linkki alla. Ne sekä  paljon muuta hyödyllistä tietoa, mukaan lukien hakemuslomakkeet, löytyvät  Green Keyn sivuilta.

Lossiranta Lodgen Green Key -sivu

Tilaisuuden kaksi diaesitystä:

Marketta Viljasaari,  Green Key luo kestävää matkailua

Eeva Koivula, Vastuullisen matkailun kysynnästä ja tarjonnasta sekä pohdintaa vastuullisuudesta

Esitykset ovat katsottavissa Fb-ryhmässä Vastuullinen matkailu Saimaa.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Matkakohteessa matkailija voi tutustua lähiympäristöön usealla tavalla. Toisille riittää kävelyetäisyys majapaikasta, kun taas toiset haluavat nähdä lähikaupungin ja vuokraavat ehkä matkaan auton. Matkakohteessa pienet välimatkat voidaan ajella vaikkapa polkupyörällä. Polkupyöräily katsotaan päästöttömäksi matkustusmuodoksi, ja samalla myös maisemat tulevat ihan eri lailla tutuiksi.

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa tarkasteltiin Three Farm Safari –pyöräilytuotteen hiilijalanjälkeä.  Retki on kestoltaan kolme vuorokautta ja sisältää yöpymiset aitta- tai huonemajoituksessa tai pienessä mökissä. Retken majoituspaikat ovat Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi ja Naaranlahti Punkaharjulla.

Pyörällä päästöttömästi

Hiilijalanjälkilaskennan avulla haluttiin selvittää pyöräretken hiilijalanjäljen suuruutta sekä verrata sen toteutusta eri tavoin. Pyöräilytuotteen hiilijalanjälki koostuu majoituksista, ruokailuista, matkanaikaisista aktiviteeteista sekä matkatavaroiden kuljetuksesta. Laskentaan otettiin esimerkeiksi perhe sekä 10 hengen työporukka. Retki tehdään pyörillä, mutta matkan hiilijalanjälkeä verrataan myös vastaavaan autolla tehtyyn matkaan.

Esimerkkilaskennassa perheen osalta hiilijalanjälki oli yhtä suuri sekä pyörällä vai autolla tehtynä, sillä pyöräilypakettiin kuului matkatavaroiden kuljetus autolla jokaiseen majapaikkaan. Pyöräilyn vaikutus hiilijalanjälkeen näkyy, jos retkeläiset kuljettavat matkatavaransa itse pyörän kyydissä. Hiilijalanjälki pienenee myös, mikäli retkeläisiä on enemmän kuin yhteen autoon mahtuu, ja matkatavarat saadaan kuitenkin kuljetettua yhdellä kerralla.

Jos pyöräretki toteutetaan siten, että retkeläiset pakkaavat mukaansa vain pyörällä kuljetettavat tavarat ja suuremmat matkatavarat ovat sen aikaa retken pääte- ja aloituspisteessä, ei auton aiheuttamia päästöjä synny. Mikäli retki toteutetaan vain osittain, esimerkiksi vain kaksi yöpymispaikkaa tai lähtöpaikkaan ei palata, vaativat suuremmat matkatavarat välttämättä kuljetuksen lähtöpisteestä päätepisteeseen. Tällöin auton aiheuttama hiilijalanjälki on huomioitava laskennassa.

Toiseksi esimerkiksi otettiin 10 hengen työporukan osallistuminen pyöräilyretkeen. Tällöin matkan hiilijalanjälki pyörällä tehtynä oli n. 94 % autolla tehdystä. Ero muodostuu siitä, että ihmisten kuljettamiseen tarvitaan kaksi henkilöautoa, kun taas tavarat siirtyvät paikasta toiseen yhden auton kyydissä.

Listätietoja: Three Farm Safari -verkkosivu, Three Farm Safari -raportti sekä tuotekehitysvaiheessa kirjoitettu majoitus B&B Hepokatin blogipostaus.

Vaihtoehtoja hiilijalanjäljen pienentämiseen

Matkailuyritys ei voi yksin pienentää matkailijan hiilijalanjälkeä, vaan myös matkailijalla on vastuu toimia kestävästi ja tehdä oikeita valintoja. Yritykset voivat kuitenkin luoda edellytyksiä matkailijoiden vastuulliselle toiminnalle esimerkiksi oman viestintänsä avulla. Tarjoamalla erilaisia vähäpäästöisiä vaihtoehtoja vaikkapa lähiympäristöön tutustumiseen voidaan myös matkan hiilijalanjälkeä pienentää.

Hiilijalanjälkilaskennan avulla pystytään myös löytämään suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Laskennan avulla voidaan myös kohdentaa vähennystoimenpiteet tehokkaammin. Jos hiilijalanjälkilaskentaan ei ole perehtynyt, voi olla vaikeaa hahmottaa, mikä hiilijalanjäljen suuruuden aiheuttaa tai miten voisi siihen itse vaikuttaa. Myös valinta eri vaihtoehtojen välillä – olipa kyse majoituspaikasta tai kulkuvälineestä – voi tuottaa vaikeuksia, jos käytettävissä ei ole tarpeeksi tietoja. Yksittäinen hiilijalanjälki ei aina kerro koko totuutta, sillä laskutapoja on erilaisia ja laskennan rajauksetkin vaihtelevat. Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa lasketaan matkailuyritysten ja matkan aktiviteettien hiilijalanjälkeä ja siten osaltaan tarjotaan lisätietoa sekä matkailuyrityksille että matkailijoille.

Riina Tuominen

Asiantuntija

Kohti vastuullista matkailua –hanke

Kohti vastuullista matkailua -hanke ja Lähde luomun matkaan -hanke järjestävät yhdessä kaikille eteläsavolaisille matkailun toimijoille avoimen opintomatkan Itävaltaan 10.-13.4.2018. Matkan tavoitteena on saada omassa toiminnassa käyttökelpoisia, vastuulliseen matkailuun ja luomuun liittyviä kehittämisideoita, tutustua yritysverkostoihin ja ottaa oppia niiden toiminnasta sekä verkostoitua kansainvälisten toimijoiden ja muiden matkalle osallistujien kanssa.

Kohdealue ja matkan sisältö

Matka suuntautuu Salzburgerlandin ja Osttirolin alueelle.

Ohjelmassa on aluksi miniseminaari, jossa BIO AUSTRIA Salzburg -järjestön, Salzburgerland Tourismus GmbH:n sekä The Organic Paradise SalzburgerLand -järjestön edustajat kertovat alueen luomutuotannosta, vastuullisen matkailun kehittämisestä sekä erityisesti luomun ja matkailun kytkennöistä.

Lisäksi ohjelmaan sisältyy vierailuja matkailu- ja ravintolapalveluja tarjoaville luomumaatiloille, (mm. bijoFARM), tutustuminen Hohe Tauernin kansallispuiston luontomatkailuun (Nationalparkhaus Matrei in Osttirol, esittely & opastus), opastettu kävelyretki alppimaisemissa sekä muita luomua/vastuullista matkailua edustavia kohteita. Myös majoitus- ja ruokapaikoissa kuulemme yrittäjien kokemuksia ja näkemyksiä luomutuotannosta ja muista vastuullisen matkailun näkökulmista sekä yritysyhteistyöstä ja -verkostoista.

Tarkemman matkaohjelman julkaisemme hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä (5.3.).

Miniseminaarin puheenvuorot ja yritysesittelyt ym. on pyydetty englanniksi. Matkailla ei ole tulkkausta.

Aikataulu, hinta ja ilmoittautuminen

Bussikuljetus Sln-Mli-Hki-Mli-Sln, suora lento Hki-München-Hki

• Lähtö Savonlinnasta 10.4 noin klo 8.30 (lennon lähtöaika 16.15), paluulento perillä Helsinki-Vantaalla 13.4. klo 22.35
• Hinta 500 euroa/hlö + alv
  • sisältää ohjelman mukaiset kuljetukset, majoitukset, ruokailut ja ohjelmapalvelut
  • majoitus kahden hengen huoneissa, voi esittää toiveen yhden hengen huoneesta (jos järjestyy, siitä osallistuja maksaa hinnan erotuksen)
• Matka on avoin kaikille matkailun sidosryhmille Etelä-Savossa
  • ensisijaisesti 1 henkilö/yritys (varalle voi esittää myös toisen henkilön, pääsee mukaan jos tilaa jää)
  • ryhmäkoko 25 henkeä
• Sitovat ilmoittautumiset 5.3. mennessä: eeva.koivula@xamk.fi
  • mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä
  • yrityksen osallistujan nimen voi vaihtaa ilman kuluja 27.3. saakka, sen jälkeen nimenmuutoksesta veloitetaan 120 e/hlö
• Peruutusehdot 5.3. jälkeen (ellei saada tilalle toista osallistujaa, silloin maksu vain nimenmuutoksesta 27.3. jälkeen)
  • 27.3. saakka 50 % lentolipun hinnasta ja sen jälkeen 100 % lentolipun hinnasta (lentolipun hinta 248 e), kummassakin tapauksessa lisäksi mahdolliset kulut majoitusten peruuntumisesta

Tervetuloa mukaan matkalle!

Lisätietoja:

eeva.koivula@xamk.fi, Kohti vastuullista matkailua -hanke

hanna-maija.vaisanen@helsinki.fi, Lähde luomun matkaan -hanke

Kohti vastuullista matkailua  -hankkeen tilaisuudessa kerrotaan ja keskustellaan siitä, miksi matkailuyritysten on syytä kehittää vastuullisuuttaan ja vastuullisuusviestintäänsä ja miten Green Key -sertifiointi voi olla avuksi tässä työssä. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.  

Paikka: Partalan kuninkaankartano, Huttulantie 1, 51900 Juva

Ohjelma

Klo 12.30 – 13.00   Avaus & Vastuullisuus asiakkaiden toiveissa ja ostopäätöksissä

Eeva Koivula, projektipäällikkö

Klo 13.00 -13.45      Green Key eli mitä vastuullisuus tarkoittaa käytännössä arjen tekoina

 Marketta Viljasaari, Green key -ohjelmajohtaja

Klo 13.45 – 14.15     Helppoa – jo isäni isomummo osasi tämän homman

 Christine Lund, Lossiranta Lodge boutique hotel, Savonlinna

Klo 14.15 – 15.30     Kahvit, keskustelua sekä yritysten ja yritysryhmien sparrausta

Tervetuloa mukaan – ilmoittautuminen tilaisuuteen tästä 14.2. mennessä.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Ympäristöteknologian opinnäytetyössä ”StMichel 2017 –ravitapahtuman hiilijalanjäljen laskeminen” laskettiin ravien aiheuttamia ilmastovaikutuksia ja tehtiin ehdotuksia tapahtuman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. StMichel -ravit on kaksipäiväinen tapahtuma ja se ajetaan Mikkelin raviradalla heinäkuun puolivälissä. Vuonna 2017 tapahtumaan saapui 22 530 katsojaa ja kahden päivän lähdöissä kilpaili yhteensä 248 hevosta ja 39 ponia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kohti vastuullista matkailua -hanke.

Laskennan aineistona käytin Mikkelin Ravirata Oy:ltä ja tapahtuman alihankkijoilta saamiani tietoja tapahtumassa käytetyn sähkön määrästä, tapahtuman vedenkulutuksesta, käytettyjen painopaperien määrästä, tapahtuman tuottamiseen liittyneistä kuljetuksista sekä tapahtumassa syntyneiden jätteiden määristä, joiden avulla laskin niiden tuottaminen CO₂-päästöjen määrän. Laskennassa käytin apuna WWF Finlandin eli Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston ylläpitämältä Ilmastolaskuri-nettisivulta löytyviä eri toiminnoille laskettuja päästökertoimia, jotka tarkoittavat kullekin polttoaineelle, jätejakeelle tms. laskettua kerrointa, joka ilmaisee syntyvien CO₂-päästöjen määrän tuotettua energian yksikköä (Wh), käytetyn polttoaineen määrää tai kulutetun materiaalin määrää kohden.

Lisäksi arvioin tapahtumassa käytettyjen ruoan raaka-aineiden ja ruoan valmistuksen tuottamia CO₂-päästöjä Luonnonvarakeskuksen ”Ruoan ilmastovaikutukset” -raportin tietojen pohjalta. Raportissa kerrotaan, että lounaan ilmastovaikutus on tyypillisesti 1 kg CO₂-ekv.

Osallistujien matkat Mikkeliin ja takaisin rajasin laskennan ulkopuolelle, koska niiden osuuden selvittäminen olisi edellyttänyt tietojen keräämistä kävijöiltä.

Tapahtuman aikana syntyneiden CO₂-päästöjen määrä oli kaikkiaan n. 31,7 t CO₂. Suurin CO₂-päästöjen aiheuttaja on ollut ruoka, jonka aiheuttamien päästöjen määrä oli n. 24,0 t CO₂. Seuraavaksi suurimat päästöjen aiheuttajat olivat tapahtuman tuottamiseen liittyneet kuljetukset n. 4,0 t CO₂, tapahtuman sähkönkulutus n. 1,8 t CO₂ sekä tapahtumassa syntyneet jätteet n. 1,2 t CO₂. Syntyneiden CO₂-päästöjen määrä jaettuna tapahtuman katsojien määrällä antaa tulokseksi n. 1 408 g CO₂-päästöjä katsojaa kohden.

Opinnäytetyöhöni kuului myös toimenpide-ehdotusten tekeminen CO₂-päästöjen pienentämiseksi. Toimenpide-ehdotuksia olivat sähkön kulutuksen tarkempi mittaaminen sähkömittareiden määrän lisäämisen avulla, istumakatsomon liittäminen kaukolämpöverkkoon sekä ympäristövaikutusten arvioinnin ottaminen mukaan yhtenä hankintakriteerinä uusia hankintoja tehtäessä. Tapahtuman vastuullisuusnäkökohdista kertovan osion lisäämistä raviradan internet-sivustolle suositeltiin. StMichel -ravien hiilijalanjälkeä seuraavan kerran laskettaessa on syytä myös kerätä tietoa kävijöiden matkustamisesta ja laskea siitä syntynyt hiilijalanjälki.

Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Marita Lahtinen

Ympäristöteknologian insinööri (AMK) opiskelija

Matkailun hiilijalanjälki on viime kuukausina noussut keskusteluun aivan eri tavalla kuin aiemmin. Siihen on kaksi syytä: ilmastonmuutoksen riskien entistä laajempi tiedostaminen ja vastuullisuuden merkityksen kasvu matkailussa. Nyt viimeistään on  jokaisen matkailun parissa toimivan  syytä olla tietoinen siitä, mitä hiilijalanjälki tarkoittaa ja mistä se syntyy, miksi sitä on tärkeää laskea ja kuinka sitä voidaan pienentää. Hiilijalanjäljen pienentämisellä voidaan myös saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

Tiivis artikkeli matkailun hiilijalanjäljestä on luettavissa Xamkin Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalan tuoreessa  julkaisussa täällä (artikkeli Matkailun hiilijalanjälki, s.56-60). Laajemmin matkailun hiilijalanjälkeä on käsitelty vuonna 2016 ilmestyneessä Kohti vähähiilistä matkailua -julkaisussa, joka on edelleen tästä aiheesta kattavin suomenkielinen katsaus.

Erityisesti lentämisen suuret päästöt ovat nousseet otsikoihin. Keskustelua on herättänyt mm. Luken tutkimus, jonka mukaan lentävä kasvissyöjä kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin Suomessa kahdeksan vuotta pysyvä naudanlihansyöjä. MTV:n uutisissa taas verrataan lentämistä ja yksityisautoilua.

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen, palvelun tai toiminnon ilmastokuormaa. Se ilmoitetaan CO₂-ekvivalenttina (CO₂ekv), joka kertoo tarkasteltavien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset yhdellä luvulla. Esimerkiksi lentämisessä vapautuvien kasvihuonekaasujen kokonaiskuormitus, joka koostuu hiilidioksidin (CO₂) lisäksi monista muista kaasuista, voidaan näin ilmaista CO₂-ekvivalenttina. On siis syytä olla tarkkana, puhutaanko vain hiilidioksidipäästöistä (CO₂) vai  hiilijalanjäljestä (CO₂ekv).

Nykyinen meno – business as usual – kasvattaa matkailun hiilijalanjälkeä

Matkailun osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on yli 5 %. Matkailun hiilijalanjälkeä on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu merkittävästi pienennettyä, kun sitä lasketaan matkailijaa kohden, esimerkiksi CO₂ekv/lennetty kilometri  ja CO₂ekv/majoitusvuorokausi. Mutta koska matkailu kasvaa niin voimakkaasti, matkailun maailmanlaajuinen hiilijalanjälki kasvaa koko ajan. Alla oleva kuva näyttää matkailun kasvun ja kasvihuonekaasupäästöjen lisäyksen Islannissa.

Matkailun hiilidioksidipäästöistä noin 75 % tulee liikenteestä, 21 % majoituksesta ja 4 % aktiviteeteista. Myös ruokailuilla on vaikutusta, mutta sen osuutta on vaikeampi laskea. Liikenteessä lentämisen osuus on hiukan suurempi kuin automatkustuksen. Lentämisessä ongelmana on se, että toisin kuin maaliikenteessä, siellä fossiilisia polttoaineita korvaavien energialähteiden kehittäminen on paljon hankalampaa. ”Ratkaisuksi” lentoyhtiöt ja kansainvälinen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO tarjoavat päästökauppoja ja kompensaatioita.  ICAO:n tavoitteena on näin saada vuodesta 2020 tapahtuva kasvu hiilineutraaliksi.  Itse lentämisen päästöt eivät kuitenkaan näillä keinoilla vähene.

Hiilijalanjäljen laskenta antaa pohjan päätöksenteolle

Hiilijalanjäljen laskeminen on tärkeää, sillä laskenta antaa pohjan tavoitteiden asettamiselle ja päätöksenteolle. Laskennan avulla nähdään päästöjen lähteet, arvioidaan tehokkaimmat tavat vähentää niitä sekä seurataan päästöjen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta. Laskennan avulla voidaan myös arvioida päästövähennysten kustannusvaikutuksia. Yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälki kiinnostaa koko ajan enemmän myös yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Kyse on siis myös maineenhallinnasta ja kilpailuedusta. Yhä useampi yritys raportoi jo hiilijalanjäljestään ja on todennäköistä, että päästövähennysten tiukentuessa sitä ryhdytään yrityksiltä edellyttämään.

Verkossa on saatavilla matkailuyrityksille soveltuvia hiilijalanjälkilaskureita. Niistä osa on ilmaiseksi käytettävissä (esim. Y-hiilari) ja osa on maksullisia (esim. CARMACAL). Joillakin ympäristösertifikaateilla, esimerkiksi Green Key-ympäristömerkillä, on omat laskentatapansa, mutta useimmissa hiilijalanjälkeä ei lasketa, vaan sen pienentämiseen pyritään mm. energiansäästön ja resurssitehokkuuden kautta. Kohti vähähiilistä matkailua -hankkeessa kehitettiin Excel-pohjainen laskuri (pilottiversio).

Monet yrittäjät kokevat hiilijalanjäljen laskennan hankalaksi ja toivoisivat siihen parempia välineitä ja apua. Lisäksi eri laskureissa käytetään erilaisia rajauksia, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Laskureita on siis syytä kehittää edelleen.

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa lasketaan Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki ja laaditaan suunnitelma sen seurantaan. Kokonaisuuden hahmottamiseksi ja hyvien esimerkkien tuottamiseksi hiilijalanjälkeä lasketaan myös hankeyrityksissä.

”Kaikki muuttuu”

Monien tutkijoiden mielestä kun ilmasto muuttuu, kaikki muuttuu. Ilmastonmuutoksen edetessä paineet sen hillitsemiseksi kasvavat, mikä vaikuttaa matkailuun moni tavoin. Jos/kun matkailussa todella halutaan vähentää päästöjä ilmastotavoitteiden mukaisesti, täytyy lentämistä vähentää ja päästöt saada kuriin kaikilla muillakin matkailun osa-alueilla. Kukaan ei varmaankaan vielä tiedä, kuinka tämä tapahtuu. On kuitenkin jo olemassa skenaarioita siitä, kuinka matkailuelinkeino voi selvitä tästä mullistuksesta ja kehittyä edelleen.

Hiilijalanjälkikeskustelua kannattaa seurata ja olla edelläkävijöiden joukossa myös toiminnassa. Ilmastonmuutoksen tämänhetkinen tila ja laskentoihin perustuvat skenaariot osoittavat, että edessä on joka tapauksessa suuria muutoksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla on siis jo varauduttava muutoksiin.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Matkailijana meille merkitsevät jotkin asiat matkallamme enemmän kuin toiset. Ne ovat niitä asioita, joista meille henkilökohtaisesti syntyy positiivinen ja kenties mieleenpainuva matkailukokemus/elämys. Matkailu on kuluttajalle nimenomaan elämyksiä ja kokemuksia. Vaikuttava ja onnistunut matka on todennäköisesti koskettanut matkailijaa tunnetasolla, fyysisesti, älyllisesti ja henkisesti.

Matkailulta edellytetään tänä päivänä yhä enemmän vastuullisuutta. Ajatus veden säästämisestä tai pyyhkeiden uudelleen käyttämisestä lomalla ei matkailijasta välttämättä kuulostaa houkuttelevalta. Ovatko miellyttävä matkailuelämys ja vastuullisuus siis yhdistettävissä vai toisensa poissulkevia? Voiko vastuullisuus olla osa matkailuelämystä ja siten tärkeä ja merkityksellinen matkailijalle?

Vastuullisuuden esiintyminen Tripadvisorin matkailija-arvosteluissa

Kohti vastuullista matkailua –hankkeessa on tarkasteltu matkailijoiden Tripadvisorissa kirjoittamia arvosteluja siten, että niistä on etsitty matkailijoiden vastuullisuuteen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tripadvisor on maailman suurin matkailusivusto, jossa palveluun kirjautuneet matkailijat voivat kirjoittaa arvosteluja ja jakaa kuvia eri matkakohteista ja yrityksistä. Palvelusta löytyy yli 400 miljoonaa arvostelua ja mielipidettä miltei 7 miljoonasta majoituspaikasta, ravintolasta ja nähtävyydestä. Tähän tarkasteluun kerättiin koko Etelä-Savon alueen majoitusta, ruokaa ja aktiviteettipalveluja koskevat asiakaskommentit (suomen kielisten lisäksi englannin ja venäjän kieliset kommentit).

Kaiken kaikkiaan matkailijoiden arvosteluissa vastuullisuus tulee suoraan esille varsin vähän. Kun arvosteluja tarkasteltiin hieman ”laajemmilla vastuullisuuslaseilla”, niin kerronnoista nouseekin esiin monentyyppisiä tavalla tai toisella vastuullisuuteen linkittyviä huomioita.

Majoituspaikkojen arvosteluissa matkailijat kertovat selkeästi eniten majoituspaikan tai -alueen maisemista ja näkymistä. Erityisesti venäjänkieliset tuovat esille hiljaisuuden ja luontoon liittyviä asioita. Matkailijat kiinnittävät huomiota myös rakennuksien, huoneiden ja ympäristön kuntoon. Ruoka on olennainen osa myös majoituspaikoissa, sillä paikallinen ruoka tunnistetaan.

Ruokapaikkojen arvosteluista poimituista vastuullisuuteen liittyvistä arvosteluista itse ruoka on keskiössä: lähiruoka, paikallinen ruokaa tai luomuruoka tunnistetaan. Sosiaalista vastuullisuutta edustavia kommentteja ovat erityisryhmien huomioiminen, joka tässä yhteydessä tarkoitti useimmiten erikoisruokavaliomahdollisuutta, mutta myös lapsiperheiden, eri kieliryhmien, liikuntaesteisten ja lemmikkien huomioon ottamisesta ruokapaikassa. Ruokailijat kiinnittävät arvostelujen perusteella suhteellisen paljon huomioita rakennuksien ja miljöön ylläpitoon.

Nähtävyyksiä koskevissa matkailija-arvosteluissa nousee eniten esille sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät aiheet. Useimmiten mainitaan erityisryhmien huomioiminen (mm. lapsiperheet, liikuntaesteiset, eri kieliryhmät). Opasteet saavat joko kiitosta tai moitteita. Arvostelujen perusteella matkailijat kiinnittävät myös huomioita rakennuksien ja miljöön ylläpitoon.

Vastuullisuus osaksi matkailua asiakaslähtöisesti

Arvostelujen tarkastelun tulokset osoittavat mitkä asiat ovat majoituksessa, ruokailussa ja aktiviteeteissä matkailijalle tärkeitä matkailukokemuksen syntymisessä. Mutta niistä paljastuu myös vastuullisuuden näkökulmasta merkityksellisiä tekijöitä. Yrityksille voisi olla eduksi nostaa vastuullisuutta esille erityisesti niissä asioissa, jotka ovat matkailijoille merkityksellisiä matkailuelämyksen näkökulmasta. Esimerkiksi tärkeä osa majoituselämystä ovat maisemat ja näkymät. Yrityksen kannattaisikin kertoa mitkä ovat ne toimenpiteet, jotta kaunis ja puhdas luontomaisema säilytetään.

Matkailuyrityksen ympäristön, kulttuuriperinnön ja sosiaalisten olojen eteen tehdyt teot ovat tärkeitä. Vastuullisen matkailun edistämiseksi olisi hyvä luoda vastuullisuudesta lisäarvoa erityisesti matkailijalle eli asiakkaalle. Yksi tie on luoda lisäarvoa matkailutuotteeseen sisällyttämällä siihen sellaisia vastuullisuusasioita, jotka ovat matkailijalle tärkeitä matkallaan – asiat, jotka ovat osallisena luomassa positiivista matkailukokemusta.

On todettu, että vastuullisuus tuo positiivista mainetta yritykselle ja sen tuotteille/palveluille. Vastuullisuus voi parantaa ja lisätä jopa tuotteen/palvelun laatumielikuvaa ja näin vaikuttaa myönteisesti kuluttajan ostoaikeisiin. Asiakkaan merkitys vastuullisuustyön liikkeellepanevana voimana vahvistuukin entisestään. Ilman asiakkaita ei ole matkailuliiketoimintaa, mikä on ehkä ihan hyvä syy vastata asiakkaiden tarpeeseen ja valjastaa vastuullisuus kilpailutekijäksi ja erottautumisen välineeksi oikealla tavalla. Asiakaslähtöinen vastuullisuus voisi olla siis varteenotettava lähtökohta vaikuttavampaan vastuulliseen matkailuun!

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Kun yritys sitoutuu vastuullisuuteen, se huomioi ja ottaa vastuuta toimintansa synnyttämistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat ympärillä oleviin ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Yritysten vastuullisuuden merkitys asiakkaiden ostopäätöksissä kasvaa jatkuvasti, ja mitä paremmin vastuullisuus näkyy, sen paremmin asiakkaat myös huomioivat sen. Matkailuyritysten on siis syytä panostaa vastuullisuuteen, sillä sen tuloksena ne voivat paitsi laskea kustannuksiaan myös saavuttaa kilpailuetua. Kilpailuetua yritykset saavat vastuullisuudesta parhaiten, kun ne osaavat viestiä siitä asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti sopivat kohderyhmät huomioiden.

Myös matkailuala reagoi ilmastonmuutokseen

Tällä hetkellä ilmastonmuutos on vakava haaste, johon liittyy paitsi ekologisia myös taloudellisia ja sosiokulttuurisia muutoksia. Jotta muutoksista johtuvia kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää, on tärkeää, että myös matkailun alalla kannetaan vastuuta ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksesta vastuuta kantava matkailu tarjoaa kestävämpiä toimintatapoja ja käytäntöjä kaikkeen matkailutoimintaan. Jotta alalla voidaan vaikuttaa erityisesti alueellisen matkailun kestävään kehitykseen, on alan toimijoiden ymmärrettävä syvällisesti, millaiset ovat kasvavan matkailun ekologiset, taloudelliset ja sosiokulttuuriset vaikutukset sekä millainen merkitys vastuullisuudella on matkailuelinkeinon ja -ympäristön tulevaisuudelle.

Mistä muodostuu tehokas pyöräilyreittien vastuullisuusviestintä?

Olen intohimoinen pyöräilijä, ja monet Suomessa sijaitsevat pyöräilyreitit ovat minulle tuttuja. Harrastukseni avasi opinnäytetyöni aiheeseen liittyvän problematiikan minulle pyörämatkailijan näkökulmasta ja teki aiheen tutkimisen mielestäni tärkeäksi. Opinnäytetyössäni olen saanut osallistua vastuullisen matkailun edistämiseen analysoimalla pyöräilyreittien viestintää vastuullisuuden näkökulmasta sekä kehittämällä uusia ideoita, jotka parantavat Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien vastuullisuusviestintää.

Tehokas vastuullisuusviestintä on strategisesti suunniteltua ja laadukkaasti toteutettua. Matkailuyritys pyrkii omalla vastuullisuusviestinnällään lisäämään sekä itse yrityksen että sen tuotetarjonnan houkuttelevuutta kuluttajille. Houkuttelevuutta lisääviä ratkaisuja haetaan sisällyttämällä viestintään kuluttajien tarpeita tyydyttävien asioiden lisäksi kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä aineksia. Tämä teoreettinen tieto toimi opinnäytetyössäni peruslähtökohtana ja ohjasi minua analyysi- ja kehittämistyössäni. Opinnäytetyössäni kehitin Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien vastuullisuusviestintää vertaamalla Turun saaristossa sijaitsevan kansainvälisesti tunnetun ja pyörällä ajettavan matkailureitin, Saariston Rengastien, vastuullisuusviestintää pyöräilyreittien nykyiseen vastuullisuusviestintään.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa suoritin viestinnän tehokkuuteen keskittyvän sisällönanalyysin Saariston Rengastien vastuullisuusviestinnästä. Toisessa vaiheessa pyöräilin Saariston Rengastien läpi ja samalla tein havaintoja sen vastuullisuusviestinnän käytännön toteutumisesta. Tutkimuksessani Saariston Rengastie toimi siis esimerkkinä, jonka vastuullisuusviestinnän pohjalta muodostin kehittämisehdotuksia, joita voidaan soveltaa käytettäväksi Etelä-Savoon.

Tutkimusten tuloksista ilmenee, että Saariston Rengastien vastuullisuusviestintä on pituuteensa ja tarkoituksiinsa nähden kohtuullisen hyvin suunniteltua ja toteutettua. Vastuullisuusviestintään on sisällytetty useita ideoita, joita voidaan jo sellaisinaan hyödyntää Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien markkinointi- ja vastuullisuusviestinnässä. Tästä huolimatta on tuloksia tarkasteltaessa kuitenkin huomioitava, että myös Saariston Rengastien vastuullisuusviestinnässä on vielä kehittämisen varaa. Erityisesti vastuullisuusviestinnän tehokkuuteen liittyvien epäkohtien vuoksi kehittämisehdotuksia on syytä mallintaa Etelä-Savoon tästä esimerkistä soveltaen.

Uusi suunnittelun työkalu matkailualalla toimiville

Laadin tutkimustulosten pohjalta seitsemän kategorian konseptin, joka voi toimia työkaluna niille matkailualan toimijoille, jotka osallistuvat yritysten vastuullisuusviestinnän suunnitteluun ja vaikuttavat sen sisältöön ja toteutukseen. Kun pyöräilyreittiä tuotteena myyvä yritys suunnittelee uutta vastuullista viestintästrategiaa ja sen toteuttamista, on yrityksen hyvä tiedostaa, että jokainen konseptiin sisällytetty kategoria on otettava järjestelmällisesti huomioon. Jos yksikin kategoria joutuu laiminlyödyksi tai unohtuu, kehitystyön lopputulos kärsii. Opinnäytetyöni tavoitteena muodostamani kehittämisehdotukset rakentuvat tämän laatimani konseptin ympärille.

Kehittämisehdotuksia hyödyntämällä Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien kestävyydestä ja vastuullisuudesta on mahdollista viestiä nykyistä tehokkaammin. Ehdotukset liittyvät viestinnän erottautumiseen, aitoon vastuullisuuteen, yhtenäisyyteen, kohdistumiseen, uskottavuuteen, vakuuttavuuteen ja myönteisyyteen. Nämä ovat ne seitsemän vahvasti vastuullisuudesta viestittävää tekijää, jotka laadukkaasti ja vahvassa keskinäisessä sidoksessa toteutettuina takaavat tehokkaan pyöräilyreittien vastuullisuusviestinnän. Kun kehittämisehdotuksia sovelletaan opinnäytetyössäni suositelluilla tavoilla, Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien vastuullisuusviestinnästä voidaan suunnitella ja kehittää ensiluokkaista, Suomen vaikuttavinta ja houkuttelevinta. Samalla kyetään myös vastuullisen matkailun tasoa nostamaan Etelä-Savossa merkittävästi.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kohti vastuullista matkailua -hanke.

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan

Alexis Vauterin

Xamkin restonomi (AMK) -opiskelija

Tiistaina 7.11. järjestetyn ensimmäisen Mikkelin matkailufoorumin teemoina olivat yhteistyö ja vastuullisuus ja alueena Saimaa.  Puheenvuoroissa nousivat esiin yhteistyö yritysten, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä alueellisten ja valtakunnallisen matkailuorganisaatioiden kesken. Yhteistyö on tarpeen myös etsittäessä keinoja parantaa matkailun vastuullisuutta ja tehostaa vastuullisuusviestintää.  Vastuullisuuden ja vastuullisuusviestinnän kehittämisessä on syytä pitää mielessä asiakkaan näkökulma. Ryhmätyössä heräteltiin osallistujia miettimään, mitkä voisivat olla Etelä-Savon ja jatkossa mahdollisesti koko Saimaan matkailun vastuullisuuden periaatteet.

Yhteistyön voima näkyi myös siinä, että tilaisuuden järjestivät yhdessä Miksei Mikkeli ja Xamk/Kohti vastuullista matkailua hanke ja järjestelyistä vastasivat Xamkin restonomiopiskelijat. Matkailutorilla yrittäjien ja opiskelijoiden kohtaamista tehosti opiskelijoiden kehittämä Xinder.

Puheenvuorot

Kuusamosta Saimaalle – Mitä voimme oppia Kuusamon ja Lapin matkailun menestyksestä/Timo Halonen

Mikkelin kaupunginjohtaja ja Mikkelin seudun Matkailupalvelu ry:n puheenjohtaja Timo Halonen painotti puheenvuorossaan sitä, kuinka vahvasti matkailualueen ja -kohteen mielikuva vaikuttaa matkailijoiden päätöksiin. Hän korosti yhteistyön merkitystä ja vertaili Kuusamon ja Saimaan matkailun tilannetta.

Hän  myös esitti matkailun kehittämiselle ajattelutapaa, jossa maailma ei järjestykään paikkojen kautta, vaan perustuu virtoihin. Paikka-ajattelu edistää keskittymistä ja tuo etua suuruudesta, mutta matkailijavirtojen kautta pienikin paikkakunta tai alue voi olla menestyksellinen.

Puheenvuoron videotallenne, osa 1 ja osa 2

Saimaa-brändi pähkinänkuoressa/Maisa Häkkinen

Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä esiteli Saimaa-brändin. Brändin perusta –  arvot, brändilupaukset, graafinen ohjeisto ym. – on  rakennettu yhteistyöllä, mutta  haasteena on silti Saimaan alueella operoivien alueorganisaatioiden suuri määrä.

Vaikuttavampaa vastuullisuutta ja vastuullisuusviestintää/Hanna-Maija Väisänen, Ruralia-instituutti

Hanna-Maija Väisänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esitteli ensimmäisiä tuloksia Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa toteutetusta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu matkailijoiden eteläsavolaisista yrityksistä ja kohteista Tripadvisoriin kirjoittamia kommentteja. Tuloksista saadaan tukea vastuullisuusviestinnän kehittämiseen siten, että osataan nostaa esiin asiakkaalle merkityksellisiä asioita.

Ajankohtaista kansainvälisestä markkinoinnista / Kiti Häkkinen, Visit Finland

Kiti Häkkinen Visit Finlandista toi tilaisuuteen VF:n tuoretta tutkimustietoa Suomen matkailusta sekä ajankohtaisia kuulumisia matkailun kansainvälisestä markkinoinnista. Yleisöä kiinnostivat erityisesti Lakeland -suuralueen käytännön toimenpiteet  ja yhteys Saimaa-brändiin.

Xamkin opiskelijapuheenvuoro

Sini Sievälä toi esille opiskelijoiden toiveet opintoihin liittyvästä yhteistyöstä yrittäjien kanssa sekä työllistymisestä. Vasta valmistuneella ei voi olla vuosien työkokemusta, mutta intoa ja valmiutta oppia sekä uusia ideoita sitäkin enemmän.

Puheenvuoro videotallenteena

Ryhmätyö Etelä-Savon matkailun vastuullisuuden periaatteista

Ryhmätyön tarkoituksena oli kerätä osallistujien näkemyksiä siitä, mitkä voisivat olla vastuullisen matkailun yhteisiä periaatteita Etelä-Savossa. Lisäksi pyydettiin pohtimaan, kuinka yritykset osoittavat sitoutumisensa näihin yhteisiin periaatteisiin. Tuloksia hyödynnetään Etelä-Savon vastuullisen matkailun kriteerien/indikaattorien määrittelyssä.

Ryhmätyölle varattu aika oli lyhyt, mutta toivon mukaan jätti itämään ajatuksia vastuullisuuden määrittelystä.

Liity myös Vastuullinen matkailun Saimaa -Fb-ryhmään. Se on tarkoitettu sekä tiedon jakamiseen että keskusteluun.

Ryhmätyön toimeksianto

Mikkelin matkailufoorumin 7.11. 2017 ryhmätyön tulokset

Matkailutori ja Xinder

Matkailutori Mikpolin ala-aulassa oli tarkoitettu verkostoitumiseen. Restonomiopiskelijoiden ideoima Xinder oli yrittäjien ja opiskelijoiden kohtaamispaikka.

Xinderin toimipisteellä opiskelijoiden oli mahdollista tavata työnantajia ja yrittäjien puolestaan mahdollisia tulevia työntekijöitä. Opiskelijat hakivat myös harjoittelupaikkoja ja mahdollisia opinnäytetyöaiheita. Niitä voi tarjota rohkeasti suoraan opiskelijoille tai opettajien kautta.

Kiitokset kaikille osallistujille!

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Yritysten vastuullisuusviestintää voidaan tehostaa merkittävästi, kun viesti puhuttelee suoraan asiakasta, kärkenä on hyöty asiakkaalle, viestintään sisällytetään faktojen lisäksi tunnetta ja vastuullisuudesta kerrotaan monipuolisesti ja selkeästi. Tässä esimerkkejä ja ohjeita muidenkin hyödynnettäväksi.

Syys-lokakuussa yritysvierailuilla tarkasteltiin hankeyritysten nykyisiä nettisivuja ja mietittiin yhdessä, kuinka vastuullisuusviestinnän vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Samalla pohdittiin esimerkkien valossa viestintää yrityksissä paikan päällä.

Yritysten nykyisten nettisivujen tekstejä tarkasteltiin Hanna-Maija Väisäsen niistä tekemän analyysin pohjalta. Tarkastelussa ja kehittämisehdotuksissa hyödynnettiin myös hankkeessa toteutettavan vastuullisuusviestinnän tutkimuksen alustavia tuloksia sekä Katja Pasasen vastuullisuusviestinnän tutkimustuloksista tekemää koostetta ja tietopakettia.

Kun yritykset ja yrittäjät ovat hyvin erilaisia, myös nettisivuissa oli suuria eroja. Joissakin yrityksessä viestinnässä painottuivat faktat ja tunnepuolta oli vähän – ja toisissa yrityksissä päinvastoin. Viestiin ei myöskään aina huomata nostaa hyötyä asiakkaalle: ”What’s in it for me?”

Esimerkkejä

Uusiutuvan energian käytöstä ja tuotannosta, energiaa ja vettä säästävistä ratkaisuista ja jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä kannattaa kertoa selkeästi ja täsmällisesti, sillä se lisää uskottavuutta. Jotkut asiakkaat ovat lisäksi todella kiinnostuneita näistä ratkaisuista. Suurimmalle osalle asiakkaista on kuitenkin tärkeintä se, mitä hän näistä ympäristöä ja pitemmän päälle yrittäjän kukkaroa säästävistä toimenpiteistä hyötyy: ”…mökissämme sinulla on lämmintä eikä nurkista vedä – ja säästämme yhdessä ympäristöä tuleville sukupolville (lapsillesi!)”.

Yritysten nettisivuilla on lähes aina kuvia niiden luontoympäristöstä ja ympäristöä kuvataan useimmiten myös sanallisesti. Asiakkaalle maisema ja ympäristö ja erityisesti se, mitä hän näkee ja kuulee, on tärkeää. Mutta aina hän ei ainakaan etukäteen osaa ajatella kaikkia ympäristön tuottamia hyötyjä, ellei niitä hänelle kerrota: ”…mökin ikkunasta voit seurata lintujen pesintää lähietäisyydeltä …”.

Maalailevat, tunteisiin vetoavat viestit lähiruoasta taas saavat uskottavuutta, kun kerrotaan konkreettisesti, mistä tuotteet tulevat ja annetaan asiakkaalle mahdollisuus saada niistä lisätietoa. Myös lähiruoan hyöty asiakkaalle kannattaa muotoilla selkeästi: saat ”puhdasta, terveellistä ja tuoretta ruokaa…”.

Paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö ja vanhojen rakennusten hyödyntäminen liittyvät sekä ekologiseen, sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Hyötyjä asiakkaalle ovat esimerkiksi paikan kulttuurihistoriaan liittyvät elämykset ja tunne osallisuudesta, jonka kautta asiakas pääsee tukemaan alueen elinvoimaisuutta ja siten arvostamiensa palvelujen jatkuvuutta: “…yhdessä asiakkaidemme ja muiden paikkakunnan toimijoiden kanssa teemme Punkaharjusta maailman parhaan matkailukohteen, jonne on aina syy palata…”

Yrityksissä paikan päällä vastuullisuudesta kannattaa viestiä monella eri tavalla: infotauluilla, tarroilla, huonekansioissa (jos sellaiset ovat käytössä) ja fyysisen ympäristön avulla. Viestejä kannattaa sijoittaa paikkoihin, joissa asiakkaat luonnostaan pysähtyvät; esimerkiksi aulaan hissin viereen tai infotiskille. On tärkeää muotoilla viesti niin, että se kutsuu asiakkaan osallistumaan toimintaan.

Koskettavimmat viestit sisältävät tarinan. Tarinat kiinnostavat ja jäävät mieleen ja lisäksi ne erottavat tuotteet muista samankaltaisista. Tarinat sopivat nettisivuille hyvin ja niitä kannattaa viljellä myös paikan päällä, sillä henkilökohtainen viestintä suoraan asiakkaalle kohdennettuna on vaikuttavaa. Mielikuvitusta ja huumoriakin voi käyttää sopivasti: ”…näytti siltä, kuin leikkuri olisi ollut kiipeämässä omenapuuhun…”

Työkalu vastuullisuusviestinnän vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen

Hankeyritysten nettisivujen tekstejä arviointiin Pereran (2016) kehittämän mallin mukaan.  Mallissa vastuullisuusviestintää tarkastellaan neljän ulottuvuuden avulla: 1) kerrotaanko kestävyydestä yleisesti vai näkyvätkö viestinnässä kaikki osa-alueet (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen, 2) kenelle hyöty kohdistetaan (yritys, asiakas, liiketoiminta yleisesti), 3) kuinka uskottava viesti on (onko viesti järkevä, sisältääkö informaatiota ja todistusvoimaa) ja 4) kuinka vaikuttavaa viestinnän sisältö on (miten selkeää ja täsmällistä kieltä, vetoaako viesti tunteisiin, sisältääkö  elämyksellisyyttä, osoittaako sitoutumista, kytkeekö kestävyyden sosiaalisiin normeihin). Tätä työkalua käytettiin myös Savonlinnan matkailufoorumissa keväällä 2017; aineistossa malli suomeksi käännettynä.

Lisätietoa ja käytännön ohjeita

Hanna-Maija Väisäsen tutkimus matkailijoiden vastuullisuuteen liittyvistä kommenteista Tripadvisorissa valmistuu marraskuun alkuun mennessä – siitä siis lisätietoa myöhemmin.

Katja Pasanen on koostanut matkailuyrityksille tietopaketin, jonka avulla yritys voi parantaa vastuullisuusviestintää markkinoinnissaan ja paikan päällä.

Diaesityksen muotoon laadittu tietopaketti on käytettävissä Slide Sharessa

Eeva Koivula, Xamk

Katja Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos, Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä vastuullisuuden elementtejä matkailuyrityksen markkinointiviestinnässä ilmenee ja millä tyyleillä elementeistä viestitään. Tavoitteena oli saada benchmarkkaamalla kerättyä Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien vastuullisuusviestintään kohdistettavia kehittämisideoita. Tutkimuksesta saatiin mielenkiintoisia tuloksia, joiden pohjalta suoritetaan jatkotutkimus, jonka tarkoituksena on auttaa kehittämään Etelä-Savossa sijaitsevien pyöräilyreittien vastuullisuuteen liittyvää markkinointiviestintää nykyistä tehokkaammaksi.

Yritystoiminnan vastuullisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti. Vaikka yhä useammissa matkailuyrityksissä huomioidaan vastuullisuus osana yritystoiminnan kannattavuutta, vastuullisuuteen sitoutumista ei ilmaista riittävän näyttävästi ja ymmärrettävästi yritysten viestinnässä. Matkailuyritysten puutteellinen vastuullisuusviestintä voi jättää negatiivisen jälkensä paitsi niiden kilpailukykyyn myös talouteen. Tämän matkailuyrityksen vastuullisuusviestinnästä tehdyn tutkimuksen tulosten avulla voidaan nyt lisätä tietoa ja ymmärrystä vastuullisuusviestinnän tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä aktivoida matkailuyrittäjiä tarkastelemaan ja kehittämään omaa vastuullisuusviestintäänsä.

Tutkimuksen kohteina olivat englantilainen pääasiassa Euroopassa aktiivimatkoja tarjoava matkanjärjestäjä Headwater sekä yksi Headwaterin tarjoama pyörämatkailutuote, Highlights of Lake Constance by Bike. Tutkimuksessa tarkasteltiin Headwaterin toteuttamaa vastuullisuuteen liittyvää markkinointiviestintää ja verrattiin sitä aiempien saman aihepiirin ympäriltä suoritettujen tutkimusten tuloksiin. Laadukkaan vertailun avulla saatiin tuotettua uutta tutkimustietoa siitä, mitä tapoja ja tyylejä matkailuyrittäjien kannattaa hyödyntää silloin, kun he viestivät yritystensä toiminnan vastuullisuudesta.

Tutkimus toteutettiin etsimällä Headwaterin verkkosivuilta sekä siellä tarjolla olevan Highlights of Lake Constance by Bike -pyörämatkailutuotteen yhteydestä vastuullisuuteen ja kestävyyteen viittaavat tekstit, väitteet ja ilmaisut sekä analysoimalla niitä. Vastuullisuusviestinnän analysoinnissa tehokkaiksi määriteltiin ne vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvät tekstit, väitteet ja ilmaisut, jotka ovat sisällöiltään asiakaslähtöisiä, uskottavia ja vakuuttavia. Sisällönanalyysi suoritettiin käyttämällä tukena analyysirunkoa, joka johdettiin Pereiran[i] tutkimuksessaan julkaiseman ja hyödyntämän kategorisoinnin pohjalta. Kategorisointiin Pereira on koonnut vastuullisuusviestinnän ja sen tehokkuuden kannalta tärkeät neljä ulottuvuutta ja 25 muuttujaa.

Headwater osoittaa verkkosivuillaan olevansa näkyvästi vastuullinen matkailuyritys, sillä sivuilla on melko runsaasti viittauksia vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Headwaterin verkkosivujen sivuilta sekä verkkosivuilla tarjolla olevasta Highlights of Lake Constance by Bike -pyörämatkailutuotteesta löytyi yhteensä 54 vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvää ilmaisua ja väitettä. Näistä ilmaisuista ja väitteistä 14 löytyivät Highlights of Lake Constance by Bike -pyörämatkailutuotteen yhteydestä ja loput 40 muilta sivuilta.

Monesta matkailuyrityksestä poiketen Headwaterilla on verkkosivuillaan sivu, Responsible tourism, joka käsittelee ainoastaan vastuullista matkailua ja sitä, millä tavalla yrityksessä edistetään kestävää kehitystä. Myös muiden matkailuyrittäjien on kannattavaa toteuttaa tätä käytäntöä yritystensä viestinnässä, sillä se tuo kuluttajille näkyvällä tavalla ilmi yrittäjien halun sitoutua vastuullisuuteen. Toisaalta, vaikka vastuullisuudelle ja kestävyydelle varataan oma sivunsa, ei tämä toimenpiteenä yksinään riitä, vaan uskottavuuden ja vakuuttavuuden takia aiheen on syytä ilmentyä selkeästi ja helppolukuisesti myös yritysten kaikessa muussa viestinnässä.

Headwaterin vastuullisuusviestinnässä näkyvät suurelta osin sellaiset hyödyt, jotka kohdistuvat itse yritykseen ja sen yhteistyökumppaneihin. Tässä Headwaterilla on vielä parannettavaa, sillä jotta yritysten vastuullisuusviestintä olisi tehokasta ja saavuttaisi tavoitteensa, sen on kohdistuttava asiakkaisiin ja korostettava hyötyjä, joita asiakkaat saavat osakseen. Matkailuyritysten viestinnässä on tärkeää huomioida oikeat kohderyhmät sekä asiakkaiden näkökulma, jotta kuluttajat saadaan sitoutumaan vastuullisuuteen ja toteuttamaan sen periaatteita. Toisaalta on kuitenkin hyvä ja uskottavuutta tehostavaa, että yritysten viestinnässä näkyy myös se, kuinka yritykset itse sekä niiden yhteistyökumppanit hyötyvät vastuullisuudesta ja kestävyyden edistämisestä. Nämä hyödyt eivät silti saa nousta liian näkyvästi asiakkaille kohdistuvien hyötyjen ja elämysten yläpuolelle.

Lisäksi, jotta matkailuyritysten vastuullisuusviestintä olisi tehokasta, sen on oltava niin uskottavaa ja vakuuttavaa kuin mahdollista. Headwaterin toteuttama vastuullisuusviestintä antaa suuntaa siihen, minkälaisia vastuullisuuden elementtejä matkailuyrittäjien on hyvä sisällyttää yritystensä markkinointiviestintään ja minkälaisilla tyyleillä elementeistä on kannattavaa viestiä. Yrityksen uskottavasti toteutettu vastuullisuusviestintä paitsi tukee yrityksen imagoa voi myös mahdollistaa yrittäjälle suuremmat voitot. Kaikki merkit viherpesusta, kuten puutteellisesta informaatiosta, liioittelusta tai valehtelusta, voivat vahingoittaa yrityksen brändiä pysyvästi.

Headwater ei toteuta vastuullisuusviestintäänsä tasalaatuisesti vaan sen toteuttamassa viestinnässä erottuu, mitä tarkoitusta varten tekstit on verkkosivuille kirjoitettu ja mitä teksteillä tavoitellaan. Vaikka matkailuyritysten vastuullisuusviestinnässä saa erottua, mitä sivuille kirjoitetuilla teksteillä tavoitellaan, on kuitenkin hyvä muistaa, että yritysten vastuullisuusviestinnän on oltava pääsääntöisesti yksiselitteistä, helposti ymmärrettävää ja informatiivista. Viestinnän vakuuttavuuden kannalta on tärkeää huomioida myös se, että viestintä sisältää kuluttajien tunteisiin pohjautuvia sekä heitä osallistavia ja sitouttavia väitteitä sekä ilmaisuja. Erityisesti kuluttajien tunteisiin vetoaminen sekä heidän osallistaminen ja sitouttaminen ovat Headwaterin verkkosivuilla suhteellisen vähäisiä. Tämä voi antaa kuluttajille sellaisen mielikuvan, ettei heitä ymmärretä tasavertaisina vaikuttajina yrityksen toimintaan ja kestävään kehitykseen.

Alexis Vauterin

Xamkin restonomi (AMK) -opiskelija, joka tekee opinnäytetyötä pyöräilyreittien vastuullisuusviestinnästä

Miten tärkeää on, että voimme ihailla talvella puhtaanvalkeaa lunta, voimme kesällä uida puhtaissa järvissä ja kulkea tuoksuvissa metsissä. Poimia sieniä tai marjoja ja antaa lastemme juosta paljain jaloin kostealla nurmella. Tämä kaikki on vielä mahdollista, mutta entä tulevien sukupolvien kohdalla, tuhoammeko kaiken kauneuden?

Taloudellinen levottomuus, luonnonresurssien hupeneminen ja hyvinvoinnin haasteet asettavat yritykset ja koko yhteiskunnan vakauden koetukselle niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vastuullisuus ja kestävyys ovat jo nyt, ja tulevat vielä suuremmassa määrin olemaan yritykselle tarpeellisia työkaluja.

Mutta miten kestävän strategian toteutus miellettäisiin pakollisen toteuttamisen sijaan kilpailuedun kehittämiseksi?

Olen itse työskennellyt pitkään, yli 15 vuotta suurehkossa hotellissa Keski-Suomessa. Suurimman osan ajasta toimin esimiesasemassa, olin mukana laskemassa hotellin hiilijalanjälkeä ja myös mukana ympäristökatselmuksessa, jossa kartoitettiin hotellin mahdollisuutta saada ympäristömerkki. Hotellissa seurattiin energian kulutusta, kierrätettiin, huolehdittiin raaka-aine hävikistä ja tehtiin joka vuosi ympäristösuunnitelma, johon kirjattiin myös henkilöstön hyvinvointiin liittyviä asioita. Hotellissa siis vaalittiin kestävää kehitystä; niin ekologista, taloudellista kuin sosiaalistakin ulottuvuutta. Kuitenkaan en voi sanoa ymmärtäneeni aiheen moniulotteisuutta ennen lopputyöni tekemistä. Nyttemmin toimiessani henkilöstöpalvelualan yrityksessä StaffPointissa, hotelli- ja ravintola-alan asiakkuuksien ja rekrytoinnin parissa tiedostan, että aiheen painoarvo lisääntyy koko ajan.

Kestävä kehitys on jatkuvaa muutosta

Kestävä kehitys on lyhyesti sanottuna yksilöiden ja yhteisöjen toiminnan muutosta, joka pyrkii takaamaan terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Sen tavoitteena on turvata ympäristön kantokyvyn sekä luonnon ja kulttuurien monimuotoisuus.

Kestävä kehitys sisältää neljä eri ulottuvuutta:

• Ekologinen kestävyys on ympäristöä kuormittavien toimintatapojen muutosta, kulutuksen vähentämistä, materiaali- ja energia-tehokkuutta ja ympäristöystävällisiä hankintoja.
• Taloudellinen kestävyys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja ylikuluttamista.
• Sosiaalinen kestävyys on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kehitystä sekä hyvinvoinnin tasapuolista jakaantumista.
• Kulttuurinen kestävyys on erilaisten kulttuurien hyväksymistä ja kulttuuriperinnön säilyttämistä tuleville sukupolville.

Tutkimus herätti miettimään, koetaanko kestävä kehitys rasitteena

Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoni opinnäytetyön aiheena oli eteläsavolaisten matkailualan yritysten ympäristövastuu osana heidän liiketoimintaansa, toimeksiantajana työssäni toimi Etelä-Savon Maakuntaliitto. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää eteläsavolaisten matkailualan yritysten kestävän kehityksen tila (ekologinen näkökulma) olemassa olevien ympäristömerkkien, yrityksen omien arvojen, vastuullisten tekojen sekä viestinnän kannalta. Saatujen vastausten perusteella tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia siihen, kuinka alueen vastuullisuutta voitaisiin viedä eteenpäin ja millä keinoilla yritykset voisivat viestiä kestävän kehityksen edistämisestä yrityksessään.

Opinnäytetyötä tehdessäni ymmärsin, että olin ainoastaan mekaanisesti suorittanut ympäristövastuutekoja työssäni ymmärtämättä lainkaan koko termiä kestävä kehitys. Yksi suurimmista haasteista työssäni oli se, että yrityksiltä oli todella vaikea saada vastauksia sähköiseen Webropol-kyselyyn. Näin ollen vastausprosentti jäi hyvin pieneksi, ja jäin myös pohtimaan sitä, valikoituiko vastaajiksi enimmäkseen ympäristötietoisia vastaajia. Onko koko termi kestävä kehitys liian vaikea ymmärtää, koetaanko ympäristövastuu tylsänä ja välttämättömänä pahana liiketoiminnassa? Kuinka ympäristövastuu alettaisiin ymmärtää kilpailuetuna?

Ympäristömerkki toi toimintaan konkretiaa

Vastausten perusteella pystyin päättelemään, että kaikki vastaajat toteuttivat jollain tavoin ympäristötyötä, mutta ympäristömerkkejä ei kovin suurella prosentilla ollut hallussaan. Ympäristömerkkien hankintaa pidettiin kalliina ja vaivalloisena prosessina. Kuitenkin vastaajista ne, keillä ympäristömerkki oli hallussaan, olivat huomanneet, että konkreettisten tekojen kautta oli saatu huomattavia säästöjä ja itse ympäristömerkkikään ei ollut tullut kalliiksi.

Työssäni tulin siihen tulokseen, että yritysten tietoisuutta pitäisi lisätä niin, että yritykset saisivat tietoa niin ympäristömerkeistä, niiden hankinnasta ja kustannuksista, kuin myös siitä, millaisia hyötyjä yritykselle ympäristömerkin myötä voi koitua. Lisäksi yritykset tarvitsisivat tietoa siitä, mistä ja miten erilaisiin hankkeisiin voi hakea tukea esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ensisijaisen tärkeää on myös koulutus ja yrittäjien tietoisuuden lisääminen niin, että yritykset ymmärtävät kestävän kehityksen tärkeyden osana liiketoimintaa niin, että voivat kertoa siitä myös henkilöstölleen. Näiden pohjalta yritykset voivat alkaa myös viestiä vihreydestään.

Meidän olisi aika alkaa tehdä konkreettisia tekoja elinympäristömme eteen, ei vain Etelä-Savossa, vaan koko Suomessa, kaikkialla täällä pienellä maapallollamme, jotta me ja tulevat sukupolvemme voimme elää täällä vielä tuhansia vuosia. Oletko sinä ja yrityksesi mukana?

Hanna-Kaisa Hänninen

Asiakkuuspäällikkö, StaffPoint

Xamkin restonomi (YAMK) -opiskelija

Opinnäytetyö liittyy Kohti vastuullista matkailua -hankkeeseen.

Savonlinnan Matkailufoorumissa 6.-7.4. Maisa Häkkinen esitteli brändityöryhmän ehdotuksen Saimaa-brändin arvoiksi: kestävyys, vieraanvaraisuus ja yhteistyö. Foorumin osallistujien mielestä ne ovat kohdallaan. Loistavaa!

Foorumin ensimmäisen päivän päätteeksi pohdittiin sitten ryhmätyönä, kuinka vastuullisuus näkyy ja kuinka sen tulisi näkyä Saimaa-brändissä. Seuraavan päivän digiklinikassa tarkasteltiin yrittäjien kanssa vastuullisuuden näkymistä heidän nettisivuillaan.

Keskustelua Saimaa-brändin attribuuttien taustalla olevista arvoista käytiin jo aiemmassa työpajassa Mikkelissä. Vastuullisuuden pohtiminen on erityisen tärkeää suhteessa lupaukseen vapaudesta. Onko matkailijoilla oikeus toimia millä tavalla tahansa nauttiakseen alueen hiljaisuudesta ja rauhasta ja tavoitellessaan voimaantumista ja harmoniaa?

Vastuullisen matkailun edellytys on, että vastuullisuus koskee kaikkia – niin matkailijoita, matkailuyrityksiä kuin niiden sidosryhmiäkin.  Vastuullisuus arvona tarkoittaa sen huomioon ottamista strategiatasolla sekä käytännön toimenpiteissä. Saimaa-brändin kehittämistyössä on nyt juuri oikea aika pohtia, mitä vastuullisuus arvona tarkoittaa ja miten se käytännössä näkyy. Tähän työhön Kohti vastuullista matkailua tarjoaa resursseja ja osaamista.

Ryhmätyössä mietittiin vastuullisuutta Saimaa-brändissä

Foorumin ensimmäisen päivän ryhmätyön alustukseksi Kohti vastuullista matkailua -hankkeen Hanna-Maija Väisänen kertasi lyhyesti, mitä tiedetään vastuullisuuden vaikutuksesta matkailijoiden ostopäätöksiin (ks. hankeblogin edellinen postaus).  Sen jälkeen ryhmät pohtivat, mitä vastuullisuus tarkoittaa Saimaa-brändissä ja mikä/mitkä vastuullisuuden osa-alue(eet) on/ovat erityisen tärkeä/tärkeitä ja miksi. Osa ryhmistä mietti sitten, missä asioissa vastuullisuus korostuu (asiakkaan näkökulmasta) ja kuinka vastuullisuuden tulisi näkyä Saimaa -brändissä. Lisäksi kysyttiin, millainen on maakunnan yhteinen vastuullisuusviesti ja pyydettiin tuottamaan  muutama vastuullisuutta kuvaava lause. Muiden ryhmien tehtävänä oli miettiä, kuinka asiakkaille osoitetaan alueen matkailun vastuullisuuden taso, mitkä voisivat olla Saimaan matkailun yhteiset vastuullisuuden indikaattorit ja tulisiko sitoutua johonkin vastuullisuusohjelmaan/-sertifikaattiin – jos, niin millaiseen.

Sanapilvestä nähdään, mitkä asiat nousivat eniten esille ryhmien keskusteluissa. Tuloksia analysoidaan myös vielä tarkemmin.

Kun Saimaa-brändin logossa jo näkyy puhtaus (Purest Finland), ei ole yllätys, mikä sana pilvessä korostuu eniten. Seuraavaksi vahvimmista sanoista kiinnittää huomiota erityisesti paikallisuus. Vastauksissa näkyi vahva tahto huolehtia paikallisen kulttuurin säilymisestä, työpaikoista paikallisille ihmisille sekä  matkailupalvelujen kehittäminen paikallisiin vahvuuksin tukeutuen. Yhteistyö ei sanapilvessä korostu, mutta ilman sitä on vaikea kuvitella Saimaa-brändin rakentamista yhteisesti sovittujen arvojen ja brändiattribuuttien mukaisesti.

Digiklinikalla  analysoitiin yritysten vastuullisuusviestintää

Matkailufoorumin toisena päivänä järjestetyn digiklinikan rasteilla käsiteltiin markkinointiviestinnän sisältöä vastuullisuuden näkökulmasta. Lyhyen johdannon jälkeen ryhdyttiin keskustelemaan rastille tulleiden yrittäjien kanssa siitä, miten heidän yrityksessään vastuullisuus toteutuu ja kuinka se näkyy heidän neittisivuillaan. Ensin on tietysti tarpeen päättää, onko yrityksellä edellytyksiä tai tarvetta saada vastuullisuudesta kilpailuetua, vai onko sen kilpailuetu jokin muu, esimerkiksi hinta. Mutta silloinkin, jos kahden samanlaisen tuotteen hinta on sama, voi vastuullisuus ratkaista ostopäätöksen.

Aluksi analysoitiin, mikä näkökulma yrityksen vastuullisuusviestinnässä on vahvin: yrittäjän arvomaailma, yritykselle koituva liiketoiminnallinen etu vai asiakkaalle koituva hyöty. Asiakkaallehan on tärkeintä se, mitä hyötyä – aineellista tai aineetonta – hänelle yrityksen vastuullisuudesta on. Tätä yrittäjä ei aina tule ajatelleeksi kertoessaan innokkaasti siitä, mitä kaikkea yrityksessä tehdään.

Vastullisuusviestinnällä voidaan saavuttaa kilpailuetua silloin, kun todella toimitaan vastuullisemmin kuin muut yritykset ja/tai vastuullisuudesta viestitään tehokkaammin kuin muut. Klinikalla käyneiden yritysten toiminnassa oli paljon sellaista, mitä hyvin voisi nostaa vielä tehokkaammin esille, esimerkiksi omin käsin rakennetut mökit, vanhan rakennuksen suojelu, yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa, läheltä tulevat elintarvikkeet ja itse tehty ruoka.

Joskus vastuullisuutta voi olla vaikea löytää nettisivuilta, koska se viestit siitä ovat niin monen klikkauksen takana.  Jos vastuullisuudesta halutaan kilpailuetua, sen täytyy näkyä yrityksen sivuilla ilman erillistä hakua, esimerkiksi tuotekorteissa tuotteen sisällön kuvauksessa. Vastuullisuudesta kertovan tekstin on hyvä olla selkeätä ja yksiselitteistä, ei ympäripyöreitä ilmaisuja. Toisaalta tekstit on kirjoitettava niin, että ne vetoavat asiakkaisiin myös tunnetasolla. Kuvien merkitys on erittäin suuri, mutta sitä ei varsinaisesti käsitelty tällä klinikalla.

Toivomme, että klinikalle osallistuneille yrittäjille jäi kytemään ajatus, kuinka kehittää yrityksensä vastuullisuusviestintää. Meille hanketoimijoille klinikka oli antoisa, sillä saimme keskusteluista paljon tietoa vastuullisuusviestinnän ajatuksista yrityksissä ja pääsimme samalla testaamaan vastuullisuusviestinnän kehittämisen yhtä työvälinettä, Pereiran (2016) arviointikehikkoa

Vastuullisuusviestintä -rastin aineisto

Savonlinnan Matkailufoorumin järjestämisessä yhteistyö on voimaa

Savonlinnan Matkailufoorumi on jo vakiinnuttanut paikkansa alueen matkailuyritysten ja sidosryhmien jokakeväisenä tapahtumana. Xamkin (aiemmin Mamkin) matkailu- ja ravitsemisala oli nyt Savonlinnan Yrityspalvelujen kanssa toista kertaa mukana järjestelyissä ja ohjelman kokoamisessa. Mukana oli Kohti vastuullista matkailua -hankkeen lisäksi vastuullisuusteemaan liittyen Vastuullisuudesta valttia -hanke ja reitistöjen kehittämiseen kohdentuva Outdoors ESA-hanke – kaikki vahvasti Saimaa-brändiin liittyviä teemoja. Käytännön järjestelyissä oli mukana tammikuussa aloittaneita restonomiopiskelijoita. He saivat foorumilta sekä ajankohtaista tietoa että tilaisuuden verkostoitua yrittäjien kanssa.

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Vastuullinen kuluttaminen on viime vuosina valtavirtaistunut. Vastuullisuus on siis tullut osaksi arkea yhä useammalle kuluttajalle. Mutta miten vastuullisuus vaikuttaa matkailun toimialalla; ottaako matkailija vastuullisuuden huomioon matkailutuotteen ostamisessa?

Matkailijan ostopäätökseen vaikuttavat monet eri tekijät ja päätöksen takana on usein monimuotoinen valintaprosessi. Yleisesti matkailutuotteen valintaan vaikuttavat sellaiset tekijät kuten hinta, helppous, viestintä, palvelun laadukkuus, majoitustyyppi, aktiviteettivalikoima tai matkakohteen uutuus itselle. Ympäristöystävällisyys, vähähiilisyys, paikallisuus tai muu vastaava vastuullisuuteen liittyvä tekijä on harvoin tärkein matkan ostopäätökseen vaikuttava asia – ainakaan vielä.

Moni matkailijaryhmä arvostaa jo vastuullisuutta

Suuri osa matkailijoista kuuluu ryhmään, jotka suhtautuvat yleisesti positiivisesti kestävyyteen, mutta eivät ole halukkaita maksamaan vastuullisista matkailutuotteista juurikaan enemmän. On todettu, että ne matkailijat, jotka ovat aikaisemmin valinneet matkansa kestävyyden perusteella, ovat vastaanottavaisempia ja kiinnostuneempia yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen matkailutuotteen vastuullisuuteen. Lisäksi tämä joukko voi olla myös halukkaampi maksamaan enemmän vastuullisesta matkailutuotteesta. Vastuullisuutta arvostava asiakaskunta ei ole kuitenkaan homogeeninen, eikä arvosta kaikkia vastuullisuuden osa-alueita samalla tavoin. Esimerkiksi kulttuurista kestävyyttä arvostava matkailija ei välttämättä näe ympäristövastuullisuuden korostamista tärkeänä valitessaan matkailukohdetta tai päinvastoin. Ne asiakkaat, joille vastuullisuus ei ole tärkeä, voivat kokea vastuullisuudesta viestinnän ostopäätökseen negatiivisesti vaikuttavana tekijänä, jopa estävänä.

Kuluttajista löytyy myös kestävyyttä arvostavia asiakasryhmiä. Esimerkiksi LOHAS-kuluttajat huomioivat kestävyyden, hyvinvoinnin, henkisyyden ja terveyden ostokäyttäytymisessään. Heitä ohjaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä arvomaailma. LOHAS-kuluttajat voivat valita yrityksen tai palvelun, joka edistää ympäristöystävällisyyttä, vaikka tuote olisikin kalliimpi.

Vihreäitä kuluttajia ovat usein kuvattu ”itsekkään epäitsekkäiksi” (”selfism altruism”), sillä ostaessaan tuotteita tai palveluita he pyrkivät hyödyttämään sekä itseään että ympäröivää maailmaa, mieluummin kuin pelkästään ympäröivää maailmaa. Vihreä kuluttaja voidaan kuvailla rationaalisena ja moraalisesti vastuullisena taloudenpitäjänä, jonka mielestä pienilläkin ympäristöteoilla on merkitystä. Vihreälle kuluttajalle on tyypillistä vaatimattomuus sekä kiinnostuneisuus henkiseen kasvuun, kiireettömyyteen ja luonnonläheisyyteen.

Eurooppalaisista matkailijoista on löydettävissä myös ns. ”moderneja humanisteja”. Moderni humanisti kuvataan matkailijana, joka ei välitä massaturismikohteista ja on kiinnostunut vieraista kulttuureista, historiasta ja perinteistä. Modernia humanistia kiinnostaa myös kestävyys.

Mikä matkailijaa kiinnostaa vastuullisessa matkailutuotteessa – miksi sellainen valitaan?

Matkailijoiden tiedetään etsivän tuotteita ja palveluita, joiden avulla he voivat edistää omien arvojensa mukaista elämää. Ostokäyttäytymisellään kuluttaja viestittää näin omista arvoistaan ja onkin entistä valmiimpi panostamaan ostokäyttäytymisessään ekologisuuteen ja eettisyyteen. Esimerkiksi vähähiilisen majoitusvaihtoehdon valinta voi antaa tunteen, että toimii ympäristöä säästävällä tavalla. Vähähiilisen tuotevaihtoehdon halvempi hinta voi myös vaikuttaa valitsemaan juuri tämän tuotteen. Paikallisruoan kohdalla matkailija voi kokea tukevansa paikallisia yrittäjiä ja elinkeinoja. Sen lisäksi paikallinen ruoka voi myös tuottaa matkailijalle unohtumattoman elämyksen.

Matkailu on nimenomaan elämyksiin perustuvaa liiketoimintaa. Voisiko vastuullisuus tavoittaa kuluttajan paremmin, jos vastuullisuus sidottaisiin enemmän osaksi matkailuelämystä? Nuku levollisesti hengittävässä ja hiilineutraalissa hirsimökissä tai pulahda virkistävään ja puhtaaseen järviveteen…

Lisää tietoa vastuullisuuden merkityksestä asiakkaille

Kohti vastuullista matkailua –hankkeessa selvitetään, mitä on asiakkaille merkityksellinen vastuullisuus matkailussa. Koska matkailu perustuu elämyksiin, tarkastellaan erityisesti matkailijoiden kokemuksia ja elämyksiä. Matkailijoiden kokemuksia tutkitaan analysoimalla matkailijoiden digitaalisissa medioissa kirjoittamia arvosteluja ja kommentteja. Tavoitteena on löytää, mitkä vastuullisuuden osa-alueet ovat osallisina matkailijan elämyksessä.

On todettu, että vastuullisuus tuo positiivista mainetta yritykselle ja sen tuotteille/palveluille. Vastuullisuus voi parantaa ja lisätä jopa tuotteen/palvelun laatumielikuvaa ja näin vaikuttaa myönteisesti kuluttajan ostoaikeisiin. Asiakkaan merkitys vastuullisuustyön liikkeellepanevana voimana vahvistuukin entisestään. Ilman asiakkaita ei ole matkailuliiketoimintaa – mikä on ehkä ihan hyvä syy vastata asiakkaiden tarpeeseen ja valjastaa vastuullisuus kilpailutekijäksi ja erottautumisen välineeksi oikealla tavalla.

Asiantuntija Hanna-Maija Väisänen

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

hanna.maija.vaisanen@helsinki.fi

Kohti vastuullista matkailua -hanke

Keskustelua matkailun vastuullisuudesta on herätelty ja käyty kevään aikana useilla foorumeilla. Vastuullisuusnäkökulman tuominen matkailun kehittämiseen toimiikin parhaiten juuri näin: kytkemällä se ajankohtaisiin ja osallistujien intresseissä oleviin kehittämisen teemoihin.

Outdoors ESA-hankkeen Tanhuvaarassa 15.2. pidetyn seminaarin ryhmätöissä pohdittiin retkeilyreittien kehittämistä eri näkökulmista. Pääsin mukaan johdattelemaan keskustelua ryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia vastuullisuutta luontomatkailussa.

Ryhmässä oli hyvin erilaisia toimijoita ja ilahduttavaa oli, miten monia eri näkökulmia vastuullisuudesta tuli esille. Yläkuva kertoo, mistä ryhmässä keskusteltiin. Luontomatkailussa korostuu tietysti vastuu ympäristön tilasta, mutta samalla kun pidetään huolta ekologisesta kestävyydestä, on huolehdittava myös vastuullisuuden muista elementeistä.

Saimaa-brändi -workshopissa Mikkelissä hotelli Vaakunassa 10.3. käsiteltiin Saimaan alueen uutta, työn alla olevaa matkailubrändiä. Tilaisuuden esitysten mukaan vastuullisuus ei sisältyisi brändin attribuutteihin.  Näkemyksemme mukaan se tulisi ottaa huomioon brändin arvolupauksessa – ja tietysti myös matkailun kehittämisessä, jotta kyse ei olisi vain markkinointiviestinnästä. Tässä oli brändityöryhmällä vielä pohdittavaa.

Rural Growth -hankkeen kokoontumisessa Kruunupuistossa Punkaharjulla 22.3. oli tilaisuus kertoa kansainväliselle osallistujajoukolle Etelä-Savon matkailusta, vastuullisuudesta maakunnan matkailustrategiassa selkä vastuullisuudesta yleisemminkin – ja tietysti hankkeestamme. Osallistujat nostivat esiin erityisesti aitouden merkityksen, mutta myös mm. matkailun hiilijalanjälki ja sen kompensointi kiinnosti.

Rural Finlad -hankkeen aluetapaamisessa 30.3. Puumalan Sahanlahdessa oli koolla maaseutumatkailun kehittäjiä ja yrittäjiä. Projektipäällikkö Raija Ruusunen kertoi mm. että he ovat koonneet ja analysoineet eri puolilla Suomea toteutuksessa olevien hankkeiden suunnitelmia. Yhtenä ulottuvuutena  tarkastelussa on vastuullisuus. Tätä koostetta voimme hyödyntää selvittämällä tarkemmin, mitä muualla Suomessa tällä hetkellä tehdään matkailun vastuullisuuden kehittämiseksi. Kooste löytyy hankkeen sivuilta Hankerekisteri-nimellä.

Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta esitteli viime vuonna käyttöön otettua  D.O. Saimaa laatu- ja alkuperämerkkiä. D.O (Designation of Origin) -merkintä edellyttää tuotteelta alueellisen alkuperän lisäksi myös yhteiskuntavastuullisuutta.  Merkkiä  voi hakea elintarvikkeille, ruokatuotteille sekä design- ja taidekäsityötuotteille. D.O. Saimaa on Suomen ensimmäinen alueellinen laatu- ja alkuperämerkintä ja mielenkiintoista on nähdä, kuinka yrittäjät ottavat sen omakseen ja millainen vaikutus sillä on kuluttajien valintaan.

Kohti vastuullista matkailua -hankkeen esittelyn yhteydessä esitin toivomuksen, että vastuullisuudesta keskusteltaisiin myös esim. yritysryhmähankkeissa, joiden edustajia paikalla oli. Muutenkin tapaaminen vahvisti käsitystä, että yhteistytöä matkailun kehittämisessä on edelleen syytä lisätä.

Viimeisin tilaisuus, jossa olimme mukana, oli Savonlinnan matkailufoorumi 6.-7.4.  Xamkin Savonlinnan kampuksella.  Siellä tavoitteenamme oli keskustella Saimaa-brändiin liittyen siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa, kuinka sitä voisi arvioida ja kuinka alueiden ja yritysten tulisi viestiä siitä. Foorumin ensimmäisenä päivänä Hanna-Maija Väisänen alusti ryhmätyötä esityksellään vastuullisuusviestinnästä ja toisena päivänä vastasimme Katja Pasasen kanssa digiklinikan vastuullisuusviestinnän rastista.

Foorumin tuloksista vastuullisuuden näkökulmasta kerromme tarkemmin, kun olemme analysoineet siellä toteutetun ryhmätyön tulokset.

Eeva Koivula, projektipäällikkö

Kohti vastuullista matkailua -hanke

eeva.koivula@xamk.fi

Vastuullinen matkailu on monitahoinen kysymys, sillä siihen sisältyy aina ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma.  Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa tarvitaan siis monipuolista asiantuntemusta vastuullisuuden eri osa-alueilta sekä näkemystä matkailun kehittämisestä. Siksi hankkeessa työskentelee projektipäällikön lisäksi kolme osa-aikaista asiantuntijaa.

Xamkista asiantuntemusta on matkailun ja ympäristöteknologian alueilta ja Ruralia-instituutti ja Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus tuovat hankkeeseen erityisesti vastuullisuusviestinnän ja digitaalisen ympäristön tutkimusosaamista. Hankkeessa jokaisella on omia vastuualueita, mutta kokonaisuutena hanketyötä tehdään tiiminä. Tässä tietoa tekijöistä.

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopisto, Ruralia-insituutti,

-toteuttaa vastuullisuusviestinnän tutkimuksen ja osallistuu sen kehittämiseen

etunimi.sukunimi(at)Helsinki.fi, puh. 044 300 1216

Katja Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan osaamis- ja tutkimuskeskus

-toteuttaa vastuullisuusviestinnän testauksen ja osallistuu sen kehittämiseen

etunimi.sukunimi(at)uef.fi, puh.50 4390 925

Riina Tuominen, Xamk, TKI/Metsä, ympäristö- ja energia

-laskee  Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen ja laatii ehdotuksen sen seurannasta sekä toteuttaa hiilijalanjäljen laskennat hankeyrityksissä

etunimi.sukunimi(at)xamk.fi, puh. 040 637 1482

Eeva Koivula, Xamk, Matkailu-, ravitsemis- ja nuorisoalan koulutusyksikkö

-projektipäällikkönä vastaa hankkeesta kokonaisuutena, toteuttaa muut toimenpiteet ja osallistuu asiantuntijana myös vastuullisuusviestinnän kehittämiseen

etunimi.sukunimi(at)xamk.fi, puh. 040 772 3365

Olkaa yhteydessä meihin, otamme mielellämme vastaan toiveita ja ideoita hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen!

Projektipäällikkö Eeva Koivula

Kohti vastuullista matkailua -hanke