Jatkoväylä

Jatkoväylä hanke päättyy 31.12.2018. Hankkeen tulokset elävät osana ammatillisten koulutusten ja ammattikorkeakoulujen perustoimintaa. Voit lukea hankkeen uusimman julkaisun Jatkoväylällä täältä.

Toivotan kaikille kumppaneille, verkostotoimijoille ja yhteistyötahoille hyvää joulua ja menestystä vuoteen 2019.

Piia-Elina Ikonen
Jatkoväylän projektipäällikkö

Jos opiskelija suorittaa vähintään 55 opintopistettä Karelia-ammattikorkeakoulun tarjoamia väyläopintoja, hän voi hakeutua Kareliaan tutkinto-opiskelijaksi ja edetä korkeakouluopinnoissa suoraan toiselle lukuvuodelle.

Tänä vuonna vuoden väyläopinnot on aloittanut 25 Riverian eri alojen opiskelijaa.

Väyläopintojen tavoitteena on lyhentää opiskelijan ammatillisen toisen asteen ja korkeakouluopintoihin käyttämää kokonaisopiskeluaikaa.

Väyläopinnoilla kaksinkertainen hyöty – lyhyempi kokonaisopiskeluaika.

Eri aloilla tämä toteutuu hiukan eri tavoin. Esimerkiksi rakennus- ja talotekniikan perustutkinto-opiskelijat opiskelevat viimeisimmän ammatillisen koulutuksen vuotensa Karelian rakennus- tai talotekniikan insinöörikoulutuksen ensimmäisen vuoden opinnoissa.

Kun osaamista kertyy Kareliassa, sitä tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi ammatillista perustutkintoa ja opiskelija osoittaa hankkimansa osaamisen Riverian näytöissä. Siten opinnot etenevät molemmissa oppilaitoksissa samanaikaisesti.

Tutustu talotekniikan opiskelija, Villen väyläopintokokemuksiin

Rakennusalan opiskelija Oton väyläopintokokemuksia

Viimeisimmäksi väyläopintoja on kehitetty Jatkoväylä-hankkeessa

Vaikka hanke päättyy tämän vuoden lopussa, kehittäminen jatkuu strategisten kumppaneiden eli Riverian ja Karelia-amk:n kesken. Hankkeen aikana on kehitetty vuoden väyläopintomahdollisuus tekniikan ja metsätalousinsinöörin, restonomin, medianomin sekä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksiin.

Suvituulin, nyt jo Kareliassa restonomiopintoja jatkavan entisen väyläopiskelijan mietteitä

Puolen vuoden väylä on käytössä sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomikoulutuksessa. Väyläopinnoissa on tarjolla lisäksi korkeakouluopintoihin valmentavia ja yksittäisiä opintojaksoja.

Miian mietteitä sairaanhoitajan väyläopinnoista

Jatkoväylä-hankkeessa kehitettiin valtakunnalliset suositukset väyläopintojen ja -opiskelijoiden ohjauksen järjestämiseksi

Suositusten ja väyläopintojen kehittämisen taustavaikuttajina ovat olleet koulutuspoliittinen tahto opintojen nopeuttamisesta ja ammatillisen koulutuksen reformi, joka kannustaa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulut entistä vahvempaan yhteistyöhön. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella suomalaisista olisi korkeakoulututkinto.
Jatkoväylä-hankkeen päätösseminaarissa julkaistiin artikkelikokoelma, jossa kuvataan hankkeen tuloksina ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä syntyneitä rakenteita, kokemuksia ja toimintamalleja väyläopinnoista ja –ohjauksesta. Linkki artikkelikokoelmaan 

Lisätietoa valtakunnallisista Jatkoväylä-hankkeessa laadituista suosituksista.

Eine Paldan, uraohjaaja, Riveria

Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Syksyllä 2018 toteutettu jatkoväyläopintojen ja –ohjauksen tilannekartoitus oli jatkoa Jatkoväylä-hankkeen ensimmäiselle, alkuvuodesta 2017 toteutetulle tilannekartoitukselle (Tamlander & Hohenthal, 2017). Jatkokyselyt kohdistettiin niihin ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin toisen asteen oppilaitoksiin, jotka vastasivat ensimmäiseen tilannekartoitukseen. Vastauksia saatiin koulutusalat ja maantieteellisesti kattavasti 10 ammattikorkeakouluista ja 32 ammatillisen toisen asteen oppilaitoksista.

Jatkoväyläopintoja toteutetaan lähiopetuksena omina erillisinä ryhminä ja paikallisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetukseen integroituna sekä verkko-opetuksena. Opiskelijoiden opintosuoritusten määrä vaihtelee koulutusorganisaatiosta riippuen muutamasta opintopisteestä 60 opintopisteeseen.

Kyselyyn vastanneista ammattikorkeakouluista 60 % tarjoaa verkossa toteutettavia jatkoväyläopintoja valtakunnallisesti toisen asteen opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen määrä on hiukan kasvanut viimeisen 1,5 vuoden aikana. Kyselyyn vastanneiden mukaan ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyön määrä jatkoväyläopinnoissa on lisääntynyt viimeisen 12 kk aikana (amk 90%, amis 59%).  Valtaosa vastaajista (amk 70% ja amis 79%) arvioi jatkoväyläopintojen tarjonnan kasvavan tulevina vuosina.

Jatkoväyläopintoja tukevia ohjauspalveluita ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa toteuttavat pääasiassa opinto-ohjaajat (85%) sekä opettajat (81%). Ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa ohjausta annetaan yksilö- ja ryhmäohjauksena, infoina ja Wilman kautta. Ammattikorkeakouluissa ohjausta annetaan sähköpostitse, vierailuina ammattikorkeakouluissa, tiedotustilaisuuksissa, tapaamisissa opinto-ohjaajan kanssa ja tutustumiskäynneillä alan opintoihin.

Ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden amk-opiskeluvalmiuksissa on vastaajista (amis-kysely) 69% havainnut haasteita. Näiden vastaajien mukaan opiskelija tarvitsee vahvistusta tiedonhankintaan, itsenäiseen opiskeluun, luetun ymmärtämiseen ja tekstintuottamiseen liittyvissä valmiuksissa. Amis-kyselyyn vastanneista 14% ei ole havainnut haasteita opiskelijoiden amk-opiskeluvalmiuksissa ja 17% ei osaa sanoa.

Amis-kyselyyn vastanneista 54% oli sitä mieltä, että opinto-ohjaajilla on riittävästi tietoa opiskelijoiden jatkoväyläopiskelun ohjaamisessa ja 14% katsoi opettajilla olevan riittävästi tietoa tähän ohjaamiseen. Jatkoväyläopintojen resursointi myös ohjauksen osalta toteutetaan pääosin perusrahoituksesta osana normaalia toimintaa.

Kyselyihin vastanneet toivovat ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen väliseen yhteistyöhön selkeää työnjakoa opiskelijan ohjaukseen, yhteistyön laajentamista, ammattiaineiden opettajien kohtaamista ja yhteisopettajuutta.

Keskeisimmät tulokset infograafina tästä.

Seija Huttunen

projektityöntekijä, Jatkoväylä-hanke

Kyllä. Se kuuluu ihan kaikille opettajille, opoille ja muille ohjauksen toimijoille läpi koulutusjärjestelmän. Koulutustenjärjestäjien tulee varmistaa, että opiskelijat saavat riittävästi ohjausta ja tukea urasuunnittelunsa tueksi. Laadukas ohjaus- ja opetustyö syntyy aidoista kohtaamisista, ajasta ja yhteistyöstä.

o Jatkoväyläopiskelija tarvitsee nimetyn opettajan amk:ssa!
o Opetuksen ja ohjauksen sujuva yhteistyö amiksen ja amkin välillä ehdottoman tärkeää
o Opetushenkilöstön uraohjausvalmiuksien vahvistaminen on tarpeellista
o Koulutustenjärjestäjien tulee huolehtia ohjauksen ja opetuksen resursseista ja laadusta

”Monissa oppilaitoksissa HOKS-ohjausta toteuttavat pääsääntöisesti ammatinopettajat, joten heidän uraohjaustaitojensa kehittäminen on erittäin ajankohtaista. Opinto-ohjaajien uraohjausasiantuntijuutta tulisikin mielestämme entistä enemmän hyödyntää kehittämällä heidän konsultoivaa ja ohjauspalveluja koordinoivaa rooliaan.”  (Juutilainen & Mäkelä, 2018, s.103.)

”Jatkoväyläopiskelijan opiskeleminen ammattikorkeakoulussa edellyttää myös ammattikorkeakoulun opettajalta vahvaa ohjauksellista työotetta vastaajien mukaan. Toisen asteen opiskelija tarvitsee rohkaisua, aitoa kiinnostumista ja kannustusta kenties ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaa enemmän, siirtyessään opiskelemaan jatkoväyläopintoihin.  Vastaajien mukaan jatkoväyläopiskelijat tarvitsevat ammattikorkeakoulussa nimetyn opettajan, joka toimii opiskelijan ohjauksellisena tukena vastuuopettajan tavoin.” (Ikonen, 2018.)

Katso tästä opiskelija Antti Suortamon terveiset: Minustako AMK-opiskelija?

Jatkoväylä hankkeen päätösseminaarissa 29.11.2018 kuultiin asiantuntijoiden puhetta ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä, osaamisesta, siirtymävaiheesta, työelämän toiveista tulevaisuuden koulutukselle, erilaisista opiskelijoista sekä kulttuurisesta pedagogiikan murroksesta.

Keskustelussa pureuduttiin jatkoväyläopintojen ja –ohjauksen valtakunnallisiin suosituksiin, mutta keskusteluissa pohdittiin laajemmin tulevaisuuden osaamista ja sen kehittämistä.

Professori Jouni Välijärvi pohdiskeli puheessaan, vaadimmeko nuorilta opiskelijoilta enemmän kuin ennen? Onko osaamisen vaatimukset kiristyneet ja osaammeko koulutuksen toimijoina mahdollistaa nuorille ja ylipäätään opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia? Jatkoväyläopiskelun ja sen ohjaamisen kontekstissa Välijärvi muistutti erilaisuudesta, – on syytä muistaa ettei ole olemassa stereotyyppi-opiskelijaa.

”Siirtymä on kehitysprosessi, ei vaan yksittäinen tapahtuma” professori Jouni Välijärvi

Jokainen opettaja on tärkeä opiskelijan ohjaaja, joten ohjausajatteluun täytyy satsata! Jatkossa osaaminen on yhä vahvemmin keskiössä, ja Välijärven mukaan osaamisperustainen keskustelu onkin jopa vallankumouksellista. Välijärvi haastaa pohtimaan, voiko osaamista tunnustaa ja tunnistaa myös toiseen suuntaan, – amk-opiskelijat suorittaisivat opintoja ammatillisesta koulutuksesta? Esimerkkinä Välijärvi käytti johtamisen erikoisammattitutkintoa.

Mitä työelämä ajattelee? Teknologiateollisuuden Johtava asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen toi esille, että on tärkeää reippaasti lähteä tekemään yhteistyötä, eikä ainoastaan suunnitella. Ahkola-Lehtinen näkee jatkoväylän hyvänä esimerkkinä osaamisen hankkimisesta, sen ekosysteemistä. Hän kuitenkin muistuttaa, että etenkin teknologiateollisuuteen tarvitaan osaajia niin ammatillisesta koulutuksesta kuin korkeakouluistakin.

Samokin Korkeakoulupoliittinen asiantuntija Anniina Sippola muistutti, että ammatillisessa koulutuksessa (kuten myös amkissa) on tärkeää pitää huolta kaikkien opiskelijoiden ohjauksen tarpeista. Hän korosti, että äänekkäät pärjää, mutta liian usein hiljaiset opiskelijat jäävät huomiotta. Myös heitä tulee tukea, ohjata ja kannustaa myös jatkoväyläopintoihin. Sippola huomauttaa myös, että lähes kaikilta korkeakouluopiskelijoilta nousee toive vahvalle ohjaukselle, – sitä pitää olla riittävästi saatavilla! Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kaakon hallituksen jäsen Eeva Vissel pohti omassa kommentissaan, miten saada mukaan myös hukassa olevat nuoret? Hän kertoi omasta koulutuspolustaan ammatillisen koulutuksen kautta ammattikorkeakouluun. Eevan polku on sisältänyt epävarmoja ja hapuilevia vaiheita. Kokemuksiin pystyvät samaistumaan varmasti monet opintopolkuaan kulkevat, tulevaisuuttaan pohtivat nuoret.

Professori Välijärvi pohtikin tähän viitaten, että nuoren näkökulmasta tämän hetken yhteiskunnallinen puhe on hyvin ristiriitaista. Toisaalta puheissa on vapaus, joustavuus ja yksilöllisyys, toisaalta jotain muuta. Myös jatkoväyläopintoja tulee ajatella vaihtoehtona ja mahdollisuutena, ei reittinä, joka on kuljettava yksin, tehokkaasti ja nopeasti.

Arenen Toiminnanjohtaja Petri Lempinen muistutti myös, että ammatillisessa koulutuksessa on hyvin erilaisia opiskelijoita, jonka vuoksi yksilölliset opintopolut ja niiden räätälöiminen erilaisiin tarpeisiin on tärkeää. Jatkoväylät tuovat erinomaisen mahdollisuuden myös maahanmuuttajien koulutuksellisiin tarpeisiin. Tätä näkökulmaa tulisikin tarkastella vielä lisää ja tarkemmin.

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö edellyttää tahtotilaa ja asennetta. On kyse kulttuurisesta muutoksesta, ei siitä kuka tekee vaan pitäisi mennä tarve ja tavoitteet edellä. Voisi siis olla kyse ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteisestä ekosysteemistä Veli-Matti Lampunkin sanoin. Lisäksi jatkoväylän koulutuspoliittisena etuna voidaan nähdä Haaga-Helia AOKK:n koulutuspäällikkö Mika Saranpään mukaan erilaisia asiantuntijuuksia, joita on ammatillisen koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa, – myös toiselta asteelta valmistuu oman alansa asiantuntijoita.

Katso tästä tallenne seminaarin aamupäivän osuudesta.

Amiksen opiskelijalla on mahdollisuus valita ammattikorkeakouluopintoja osaksi ammatillista tutkintoa jatkoväylän avulla. Tällöin jatkoväyläopinnot voivat lyhentää opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulun opintopolulla.

Jatkoväyläopintojen ja –ohjauksen valtakunnalliset suositukset julkaistiin ja niistä olivat keskustelemassa koulutuksen eri asiantuntijat ja kehittämistyön toimijat yhdessä opiskelijoiden kanssa Haaga-Helia amk Pasilan kampuksella 29.11.2018. Seminaarin ohjelmaan voit tutustua tästä.

Jatkoväylällä: Yhteistyöllä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun  –julkaisussa kuvataan Jatkoväylä-hankkeen tuloksina ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä syntyneitä rakenteita, kokemuksia ja toimintamalleja jatkoväyläopinnoista ja –ohjauksesta. Nämä tiivistyvät kirjan lopussa valtakunnallisiksi suosituksiksi  jatkoväyläopintojen ja –ohjauksen järjestämisestä ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Tästä pääset myös tutustumaan opiskelija Miia Huvilan kokemukseen jatkoväyläopinnoista: Väyläopinnot innostivat ammattikorkeakouluun.

Hyria koulutuksen mukaanlähtö Jatkoväylän tapahtui yhteistyöoppilaitoksen Keudan kutsusta, mistä olemme lämpimästi kiitollisia. Keudan puolelta hankepohjustusta ja –valmistelua oli tehty noin vuoden ajan ja Uudenmaan aluekokeiluverkostoa kootessa myös Hyria sai kutsun Jatkoväylän hankeverkostoon. Näin jälkikäteen voi todeta, että hankevalmistelussa oltiin hyvin ajan hengessä ellei peräti jopa hiemaan aikaa edellä, sillä samankaltaisia hankkeita sai rahoitusta samassa haussa että myös tämän jälkeenkin samainen sujuvat siirtymät (ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluun) ja kokonaisopintoajan pidentäminen ovat olleet kehittämisen kohteena erinäisissä hankesuunnitelmissa.

Uudenmaan Ohjatusti yrittäjyysosaajaksi -aluekokeilun toimijoita ovat Haaga-Helia aokk, Keuda ja Hyria.  Haaga-Helia aokk:n kanssa ei ollut aiempaa systemaattista yhteistyötä takana, joten oli suorastaan jännittävää aloittaa heidän kanssa näin tärkeän asian äärellä hankeyhteistyötä.  Keuda, tuo lähellä oleva pätevä kilpailija ja rakas yhteistyökumppani, oli Hyrialle tuttu useista erinäisistä hankeverkostoista ja kehittämistapaamisista mm. vankilakoulutuksen kehittämisen äärellä, mutta allekirjoittaneen oma henkilökohtainen intressi nosti tässä kohden päätään: itseltäni uupui oma henkilökohtainen verkosto  Keudan, kuten myös Haaga-Heliankin kohdalla. Hankkeen lähestyessä loppuaan, koemme Hyriassa olevamme äärimmäisen onnekkaita saadessamme tehdä työtä näiden upeiden, osaavien ja innostavien persoonallisuuksien kanssa. Koen, että hanketoimijoiden välille on syntynyt hyvä, syvä, luottamuksellinen ja pitkälle kantava yhteistyösuhde, jonka äärelle voi palata myöhemminkin Jatkoväylä-hankkeen päätyttyä.

Aluekokeilun nimestä päätellen, meidän siis tuli toiminnassamme keskittyä yrittäjyyteen ja ohjaukseen, mieluiten jopa yhdistää nämä kaksi asiaa. Yrittäjyyspolulla eli yrittäjyyden, yritystoiminnan ja liiketoiminnan alueilla aluekokeilussa teimme mm. opetussuunnitelma-arviointia (ammatillinen 2. aste, amk-taso), projektioppimisen toteutusyhteistyötä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa, vertaisoppimista sekä yhteinen 24 h-yrittäjyysleiri. Opettajien kohtauttaminen ja mukaansaaminen em. toimintoihin on tuonut konkretiaa tekemiseen ja oman ”vastinparin” kanssa keskustelu on myötävaikuttanut tekemisten jatkuvuuteen myös tulevaisuudessa. Yrittäjyysleiri oli iso ponnistus ja siitä onkin hankkeen loppuraportissa oma kuvauksensa.

Aluekokeilun toinen teema – ohjaus – oli myös erittäin ajankohtainen teema. Hankkeen yli puolivälin odoteltiin ja selviteltiin ammatillisen koulutuksen reformia ja sen vaikutuksia ammatillisen koulutuksen eri prosesseihin ja käytänteisiin, ja hankkeen toteutuksessa oli sen myötä pienoisia haasteita konkretisoida ammatillisen koulutuksen ohjauskäytänteiden kehittämistä Jatkoväylän viitekehyksessä. Paljon oli talon sisällä meneillään, paljon oli kysymysmerkkejä ilmassa ja kuitenkin meillä oli lupauksia hankesuunnitelmassa lunastettavana. Laurea ammattikorkeakoulun kanssa toteuttavat P2P-opinnot toivat mukanaan myös omanlaisensa tarpeen ohjauksessa: Asiakaslähtöisen ohjauksen tarpeen, kun ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija lähtee AMK-ympäristöön amk-opiskelijoiden kanssa suorittamaan perustutkintoonsa sisällytettäviä AMK-opintoja. Hankkeen aikana toteutettiin Hyrian opinto-ohjaajille kokonaisvaltaisen ohjauksen kehittämisen näkökulmasta ohjauksen työpaja-sessiota Haaga-Helian fasilitoimana. Nämä saivat runsaat kiitokset osallistujilta.

Eli summa summarum: tyypilliset hanketyön ominaispiirteet ovat olleet läsnä myös Jatkoväylä-hankkeessa. Hankkeen isoon verkostoon tutustuminen on vaatinut aikaa ja hetkittäin omaksumiskyky on ollut koetuksella muun työn ohessa. Asioita on saatu hyvään vauhtiin, ja sehän tarkoittaa vain, että työ jatkuu jatkuvan kehittämisen otteella. Kiitos kaikille, ja kuten Napoleon Hill totesi: ”A goal is a dream with a deadline”.

Lämmöllä,
Anne Miettinen,
kehityspalvelupäällikkö
Hyria koulutus

Marraskuussa minä sain hienon mahdollisuuden päästä osallistumaan Nuorisotutkimuspäiviin 2018, jotka järjestettiin tänä vuonna 5.- 6.11. Helsingissä. Sain lokakuun puolella viestin Jatkoväylä hankkeen projektipäälliköltä Ikosen Elinalta, jossa hän pyysi minua mukaan Nuorisotutkimuspäiviin kertomaan omista jatkoväylä-opiskelukokemuksista. Minä kiinnostuin asiasta ja lähdin innolla mukaan.

Ostin tiistain 6.11. aamupäivälle junalipun Helsinkiin. Ennen matkaan lähtöä tutustuin tapahtuman ohjelmaan ja Jatkoväylän diaesitykseen. Junamatka meni rauhallisesti ja nopeasti, saavuin kaupunkiin jo noin 12.30. Elinan kanssa tavattiin asemalla, jonka jälkeen lähdimme kävelemään kohti Helsingin Yliopistoa. Sieltä minä sain infolehden ja seminaarilapun.

Seminaari alkoi klo 13.00, ja meillä oli vielä hetken aikaa käydä syömässä. Lähdimme lounaalle lähellä sijaitsevaan Nepalilaiseen ravintolaan. Lounasseurassamme oli vielä muutamia nuorisotyötutkijoita, niin minä ainakin muistin. Olin vähän kadoksissa sillä hetkellä, koska edessä oli osallistuminen seminaariin ja ajattelin lähinnä esiintymistä.

Tilaisuuden aloitti espanjalainen tutkija, joka puhui nuorten opiskelusta, työkokemuksen puutteesta ja sen seurauksena syntyvästä työttömyydestä Espanjassa. En saanut kaikkia asioita kiinni mutta ymmärsin, että kaikissa maissa opiskelijat eivät saa ammattiin liittyvää työkokemusta lainkaan. Se vaikeuttaa työn saantia valmistumisen jälkeen ja johtaa ansaan. Tavoitteena on vähentää nuorten työttömien määrää ja parantaa heidän työkykyjään.

Seuraavaksi kuulimme esityksen ohjaamisesta. Mikä on hyvä ohjaus, mistä se koostuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Esityksen aikana sain suhteellisen hyvän kokonaiskuvan aiheesta. Esille tuotiin hyvien ohjaustaitojen pyramidi, jossa mielestäni merkittävimpiä tekijöitä oli ympäristötekijät. Meitä ympäröivät ihmiset, kulttuuri ja asuinpaikka tekevät vaikutuksia meidän kehittymiseen ja ymmärtämiseen.

Kolmas esitys koski ohjaamoita. Olkkari on monelle nuorelle tuttu paikka. Minun monet kaverit käyvät Mikkelin Olkkarissa aina koulun jälkeen viettämässä vapaa-aikaa. Esityksessä kuitenkin kuulimme että Olkkarissa voit tehdä muutakin kuin vaan olla. Ohjaamolta saa apua työnhakuun, nuoret saavat tukea opinnoissa, maahanmuuttajat saavat apua kielen opiskelussa jne. Voisin itsekkin käydä joku päivä Olkkarissa ja tutustua siihen paremmin.

Lopuksi oli meidän vuoro kertoa Jatkoväyläopinnoista. Aloitimme perinteisesti esittäytymällä ja siirryimme sitten asian ytimeen. Elina kertoi lyhyesti mikä on jatkoväylä, milten se toimii ja mitä hyötyä siitä on opiskelijalle. Kun asia oli käyty läpi, tuli aika kuulla nuoren mielipiteitä ja ajatuksia. Minä yritin puhua lyhyesti ja nopeasti ja samalla pysyä tärkeimmässä. Seurasin samalla kuulijoiden ilmeitä ja käyttäytymistä. Minulle oli tärkeää, että tulen ymmärretyksi. Ja taisin hyvin onnistua siinä.

Kerroin omista kokemuksista, että jatkoväyläsysteemi on ollut hyödyksi, eikä se vie paljon aikaa muusta opiskelusta. Toin esille kuitenkin sen, että ohjausta ja neuvomista olisi hyvä saada lisää. Ehkä lähipäivät olisi myös hyvä keino parantaa ohjausta, koska tällöin ollaan fyysisesti paikalla, asia pääsee helpommin perille, tutustutaan opettajaan (jonka on sitten helpompi saada kiinni jos tulee ongelmia) ja luokkaan, mikä on minun mielestä tärkeä asia.

Sanoin vielä muutamasta asiasta, kuten opettajan ja oppilaan välinen ymmärrettävyys. Opettajan on hyvä olla kannustava ja yrittää ymmärtää että kaikki nuoret eivät ole samanlaisia. Hyvä opettaja voi tavallaan laskeutua nuoremman tasolle ja yrittää selittää asiat niin sanotusti nuorten kielellä. Eli niin yksinkertaisesti kuin pystyy. Silloin asia tulee ymmärretyksi ja on intoa jatkaa opiskelua eteenpäin.

Miksi opiskelija yleensä jättää opiskelun tai esimerkiksi vaihtaa tutkintoa? Koska se ei ole hänen juttunsa tai hän ei ymmärrä/osaa! Ajatellaan että ymmärtäminen ja osaaminen on jokaisen oma ongelma ja vika, mutta ei! Kuten eräs ranskalainen filosofi lausui “Ei ole huonoja oppilaita, on huono opettaja” Hyvä opettaja osaa kannustaa ja neuvoa, ymmärtää ja puhua.

Kun aikamme loppui, loppui myös seminaari. Minua kiitettiin osallistumisesta ja nuoren näkökulmista. Tutkijat vaihtoivat sanaa ja me poistuimme. Kun ei mitään kokouksia enää ollut ohjelmassa, lähdimme sitten Elinan kanssa kävelemään hotellille. Siellä odotimme Elinan kollegoja ja kyytiä takaisin Mikkeliin. Pääsin sillä aikaa hetkeksi hengähtämään ja käydä kaupungilla. Enempää ei tällä kertaa keritty, mutta päivä oli silti hyvä. Seminaari oli minulle uusi ja hyödyllinen kokemus! Tästä sain uusia näkökulmia moneen asiaan, joita voisin joskus tuoda esille.

Alisa Tyuchkalova 10.11.2018
Jatkoväyläopiskelijana Xamkissa,
opiskelijana Esedussa ja Mikkelin etä- ja aikuislukiossa

Kymenlaakson teemoina Jatkoväylässä olivat yhteiset oppimisympäristöt ja siirrettävät opetuslaitteet. Alunperin tavoitteena oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Etelä-Kymenlaakson ammatiopiston (Ekami) ja Kouvolan seudun ammattiopiston (Ksao) kesken kolme tekniikan pilottia jatkoväyläopintoihin. Yksi peliohjelmointiin ja kaksi energiatekniikkaan.

Peliohjelmoinnin pilotti jäi toteutumatta useiden henkilövaihdosten ja erilaisten syiden takia. Energiatekniikassa tavoitteet olivat pilotit bioenergian ja automaation opetuksiin. Bioenergiaan liittyvä pilotti vaikeutui, kun Ksao lakkautti luonnonvaran opetuksen ja yhteiseksi oppimisympäristöksi suunnitellun Biosammon (bioenergian tutkimuskeskus) tilanne muuttui. Pilotti saatiin kuitenkin toteutettua opiskelijan harjoitteluna Biosammossa.

Automaation opetuspilotti jäi opetussuunnitelmien ja työjärjestyksien tutkimiseen Ekamin kanssa. Sopivia opiskelijoita, hetkeä ja yhteistä säveltä ei löytynyt. Ksaon kanssa automaation pilotti onnistui. Sopiva opiskelijaryhmä ja kurssi oli juuri tulossa. Tulossa oli juuri sopivasti 10 osaamispisteen automaation kokonaisuus, johon sisällytettiin osaksi Xamkin avoimen amk:n kolmen opintopisteen mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikan perusteet kurssi.

Opetuksen suunnittelu ja toteutus oli yhteisopettajuutena. Teoriat olivat kummallakin koululla oman opettajan pitäminä ja käytännön harjoitukset opetettiin yhdessä Xamkin automaatiolaboratoriossa Kotkassa. Käytännön harjoitusten esittely ja johdanto pidettiin Kouvolassa siirrettävällä lämmitysprosessilla ja sitä ohjaavalla ohjelmoitavalla logiikalla sekä pc valvomolla. Ksaon opiskelijoiden kulkeminen Kouvolasta Kotkaan onnistui Ksaon logistiikkaopiskelijoiden harjoituksena. Ksaon opiskelijaryhmä pysyi hyvin koossa, kun oma opettaja oli mukana ja kaikki meni hienosti.

Toteutus esiteltiin Lappeenrannassa keväällä Zoomi -hankkeen järjestämässä arviointipajassa, jossa arviointiin Sujuvat siirtymät -verkostoon kuuluvien hankkeiden hyviä käytäntöjä. Arvioitavana oli yhteensä 16 käytäntöä. Kymenlaakson Xamkin ja Ksaon automaatiotekniikan pilotti yhteisopettajuudesta valittiin arvioinnissa hankehelmeksi. Asiantuntijaraatiin kuului asiantuntijoita Opetushallituksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Työpajayhdistyksestä.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteiden lisäksi toteutus markkinoi Ksao:n opiskelijoille Xamkin opintoja. Ammattiopistolle yhteisopettajuudesta ja -toteutuksesta on apua toisen asteen reformissa. Opettajille yhteisopettajuus on verkostoitumista ja tiedonjakamista oman alan ihmisten kesken.

Entä jatko, kuinka opetusta voi kehittää edelleen. Teoriaopetuksien yhdistäminen verkonvälitteiseksi? Ajankohtaisena on ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun kehittäminen sekä digitaalisuuden hyödyntäminen. Pystyisiköhän erityisesti nuorisoa kiinnostavan tubettamisen ja opiskelun yhdistämään?

Vesa Kankkunen, lehtori
Rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikkö, Xamk

Xamkin avoin amk on avannut uuden jatkoväylän yhteisöpedagogiopintoihin. Jatkoväylälle voivat hakea kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa suorittavat ammatillisen toisen asteen opiskelijat.

Lukuisa joukko Suomen Nuoriso-opiston, eli Paukkulan opiskelijoita innostui jatkoväyläideasta ja kuusi opiskelijaa ilmoittautui opintoihin saman tien. Kaksi heistä Suvi ja Tiitus, jotka aloittivat jatkoväyläopintonsa nuorisokulttuurit ja nuoruuden ilmiöt –opintojaksolla.

Tiituksella on ollut selvät sävelet suuntautumisestaan yhteisöpedagogiopintoihin jo ensimmäisestä opiskeluvuodestaan lähtien. Nyt hän pääsee aloittamaan yhteisöpedagogiopintoja viimeisenä opiskeluvuotenaan Paukkulassa ja saa sisällytettyä nämä amk-opinnot kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoonsa.

Suvi aloitti pari viikkoa sitten opiskelunsa Paukkulassa ja kuultuaan näistä amk-opinnoista, halusi liittyä mukaan. Suvilla on jo aiemmin hankittu media-assistentin koulutus sekä hän on käynyt kuvataidelinjan Kymenlaakson opistossa. Yhteisöpedagogin opinnot kiinnostavat ja tässä vaiheessa on kiva ottaa maistiaisia jatkoväyläopinnoista.

Molemmat kokivat amk-opintojen suorittamisen uudenlaisena ja mukavan haasteellisena ja sen myötä ovat aikoneet antaa vertaistukea toisilleen tämän ensimmäisen opintojakson suorittamisessa.

Tervetuloa uudet jatkoväyläopiskelijat!

Seija Huttunen
projektityöntekijä, Jatkoväylä-hanke

Ryhmällä on ollut tapaamisia säännöllisesti sekä KPEDUn Kannuksen toimipaikassa, että Centrian Ylivieskan kampuksella. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että meillä on Pohjanmaalla todella mukava ja yhteistyökykyinen Jatkoväylä-porukka. Vaikka osa henkilöistä on hankkeen aikana siirtynyt muualle, niin tilalle on aina tullut uusia saman henkisiä toimijoita.

Hanke on tuonut eri kouluasteet lähemmäksi toisiaan aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Hanke on lisännyt kaikkien osapuolien ymmärrystä ja tietämystä: Centria-ammattikorkeakoulun toimijat ovat saaneet paremman käsityksen toisen asteen opinnoista ja opetussuunnitelmista, toinen aste vastaavasti ammattikorkean opinnoista ja vaatimuksista. Tällainen henkilöiden ja koulutuksen välinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi.

Hankkeen aikana olemme oppineet tuntemaan uusia ihmisiä, verkostoituneet ja saaneet myös vinkkejä omaan työhömme. Esitteitä ja infoja on täydentänyt henkilökohtainen yhteistyö, jota tiivistävät sekä tapaamiset että myös yhteiset matkat erilaisiin hanketapahtumiin. Ryhmän kesken on syntynyt hyvä luottamus, ja mm. materiaalia on jaettu avoimesti ja luontevasti koko ryhmän käyttöön.

Keskiviikon tapaamisessa oli jälleen vapaa tunnelma ja mukavan yhdessäolon lisäksi myös tiukkaa asiaa. Käsittelimme mm. hankkeen tavoitteiden toteutumista, syksyn HOKS-keskusteluja ja niihin liittyen opojen muistuttamista väyläopinnoista. Päivän aikana vertailimme KPEDUn ja JEDUn HOKS-prosesseja, ja pohdimme väyläopintojen ottamista/sijoittumista mukaan prosessiin.

Centria-amk:ssa oli tehty kooste Averkon opintojaksotarjonnasta 2018 – 2019 ja ammattiin opiskeleville/lukiolaisille tarkoitettu flyer. Molempia versioita jaetaan KPEDUn ja JEDUn toimipisteisiin.

Hankkeen päättyminen ja sen jälkeinen yhteistyö puhutti myös. Väyläopinto-ajatus elää, ja mm. luonnonvara-alan väyläopinnot ovat jo suuntautuneet Oulun ammattikorkeakoulun suuntaan. Hankkeen päätyttyä Centria-amk tarjoaa edelleen maksuttomia väyläopintoja vielä ainakin vuoden 2019 loppuun saakka. Yhteistyö jatkuu myös opintopolkujen suunnittelussa, jolloin on hyvä mahdollisuus täydentää opintoja ja lukujärjestystä.

Olimme yksimielisiä siitä, että näin hyvää yhteistyötä ei voi mitenkään päättää vuoden lopussa, vaan se jatkuu ja kehittyy edelleen. Seuraavaksi lähdemme porukalla päätösseminaariin Haaga-Heliaan.

Anne Kaartinen JEDUsta ja Pohjanmaan hankeryhmä

Kehittämistyö on tuottanut tulosta ja tänä syksynä seitsemän väyläopintoja suorittanutta opiskelijaa aloitti tutkinto-opiskelijana Kareliassa. Sujuva siirtymä on heidän kohdallaan toteutunut ammattiin valmistumisen lisäksi!

Suvituuli Soininen on yksi heistä. Videolla hän kertoo tunnelmistaan ja tavoitteistaan viime talvena, jolloin hän oli aloittanut restonomin väyläopinnot.

Video

Olemme kokeilleet ja pilotoineet erilaisia toimintamalleja Pohjois-Karjalassa lukuvuoden 2017-2018 aikana. Yksi niistä on malli, jossa Riverian ammatillisen koulutuksen opiskelijat opiskelevat viimeisen opiskeluvuotensa ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmissä. Opiskelijat suorittavat ensimmäisen vuoden AMK-opinnot ja hakevat suorituksilla osaamisen tunnistamista ammatilliseen perustutkintoon. On myös mahdollista, että ammatillisen koulutuksen opiskelija osoittaa osaamisensa sovituista AMK-opintojaksoista ns. AMK+-näytöillä.

Tällaista vuoden väylää olemme kokeilleet medianomi- ja restonomitutkinnoissa. Hieman toisenlainen malli on ollut liiketalouden tradenomitutkinnossa, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat voineet suorittaa 15-20 opintopisteen kokonaisuuksia.

Opinnot kirjataan avoimen ammattikorkeakoulun suorituksiksi. Kareliaan voi hakea tutkinto-opiskelijaksi suoritettuaan 55 op avoimessa ammattikorkeakoulussa. Haku tapahtuu erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta. Tutkinto-opinnot jatkuvat saman ryhmän mukana toisen vuoden opinnoilla.

Lisäksi olemme pilotoineet sosionomiopinnoissa mallia, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelija on suorittanut ensimmäisen lukukauden opinnot (30 op) aloittavan tutkinto-opiskelijaryhmän mukana. Opintojen aloittamisen edellytyksenä on ollut soveltuvuuskokeen suorittaminen hyväksytysti. Samalla on pilotoitu erillishakukäytäntöä ja tutkinto-opiskelijaksi on voinut hakea 30 op:n suorituksella.

Toimintamalleja on laajennettu useisiin muihin tutkintoihin ja esimerkiksi insinööriopinnoissa aloitti tänä syksynä kymmenen ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, joiden tavoitteena on opiskella ensimmäisen vuoden opinnot ammattikorkeakoulussa.

Mervi Lätti, Karelia-ammattikorkeakoulu

Aloitin uudelleen opiskelijaelämän kolmisen vuotta sitten saadessani opiskelupaikan Etelä-Savon ammattiopiston matkailulinjalta, edellisistä opinnoista olikin jo kulunut tovi. Valmistuin 1993 Mikkelin ammattikoulusta ensin suurtalouskokiksi ja jatko-opinnoilla erikoistuin dieettikokiksi.

Kaksi kokin tutkintoa taskussani, ajauduin kuitenkin kaupanalalle. Tuon työn piti olla vain väliaikaista ja haaveissa oli jatko-opinnot ravitsemisalalla. Väliaikaisuus kesti yli 20 vuotta, työ oli mielekästä ja ylenin osa-aikaisesta myyjästä täysipäiväiseksi tuoteryhmävastaavaksi. Myymälämme sai erilaisia meriittejä, mm. Vuoden luomukauppa, Juustoseuran kunniamaininta parhaasta juustotiskistä jne. Työyhteisöllä oli kova draivi päällä ja työ oli kivaa!

Vuosikymmenet suorastaan lensivät, ihmiset ja organisaatiokin muuttuivat ajan myötä. Kahdenkymmenen vuoden uran jälkeiset muutokset antoivat minulle potkun miettiä; ”Mitä nyt?”. Minun oli aika siirtyä uuteen, päätin hakeutua matkailuvirkailijan opintoihin Esedulle.

Parin vuoden opintovapaa työstä tuntui helpottavalta ja jännittävältä. Opinnot sujuivat helposti ja motivaatio oli huipussaan. Opettajani ammattiopistolla antoi kullanarvoisia mahdollisuuksia opinnoissa ja verkostoituminen alkoi luontevasti eri projektien ja harjoitteluiden muodossa.

Osan tutkinnostani suoritin Xamkin avoimen amk:n puolella ja tuli sieltä poimittua muutama kurssi ihan vain mielenkiinnosta. Espanjan kieltäkin kävin opiskelemassa avoimessa ennen harjoitteluani Espanjan Lleidassa. Avoimesta kertyi opintopisteitä ja ammattikorkean kampus tuli tutuksi. Palo opiskeluun roihusi vielä, kun jo piti suunnitella viimeisiä kuukausia ja näyttöjä ennen valmistumista matkailuvirkailijaksi. Hakeminen restonomikoulutukseen tuntui hyvin luonnolliselta. Koska olin käyttänyt oikeuteni opintorahaan Esedun koulutuksen aikana, hain restonomi (AMK) monimuoto-opintoihin, jota voisin suorittaa työn ohessa.

Voi sitä onnenpäivää, kun tieto valinnastani tuli!

Tiesin, että edellisistä opinnoistani ja kokemuksestani tulisi olemaan hyötyä opinnoissani ammattikorkeakoulussa. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, kuinka opettajat osasivat hyödyntää jo opitun ja kokemuksen henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehdessään. Hyväksiluvuilla jo opituissa asioissa ja pienillä lisätehtävillä, moni kurssi olikin jo suoritettu. Xamkin avoimessa suoritetuista kursseista puhumattakaan.

Aloitus Xamkissa tuntui helpolle – ensimmäinen lukuvuosi ammattikorkeassa oli ohi aivan hujauksessa. Opintoympäristöt Moodle ja Office 365 olivat tulleet tutuiksi jo Esedulla sekä avoimessa opiskellessa. Väylä matkailuvirkailijasta restonomiopintoihin oli kuin luonnollinen jatkumo – entiset opinnot tukevat nykyistä ja tulevaa.

Hyvää lukuvuotta!

Marika
Restonomi (AMK) –opiskelija, Mikkeli

Alkanut lukuvuosi on käynnistynyt menestyksekkäästi jatkoväyläopintojen infoilla ja orientaatiopäivillä eri kampuksilla. Jatkoväyläopinnoista kiinnostuneita ammatillisen toisen asteen opiskelijoita on ollut ilahduttavan suuri määrä. On tullut aika jakaa kehittämistyön hedelmiä. Onnistuneen yhteistyön ansiosta jatkoväyläopinnoille on rakennettu opintokokonaisuuksia koulutusparien kesken ja ensimmäinen jatkoväylähaku tutkinto-opiskelijaksi avautuu ensi keväänä.

Orientaatiopäiviä järjestettiin ensimmäisen kerran vuosi sitten, ja näiden palautteiden ja kokemusten pohjalta tämä hyvä käytäntö päätettiin ottaa jokavuotiseksi. Orientaatiopäivät tarjoavat ammatillisen toisen asteen opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden käydä kokemassa amk-fiilistä paikan päällä. Moni opiskelija saa vahvistusta kiinnostukselleen tutustumiskäynnillä.

Etelä-Savon ammattiopiston matkailun ja tekniikan alojen opiskelijoille järjestettiin elokuussa orientaatiopäivät Xamkin Mikkelin kampuksella. Tilaisuuksissa käytiin läpi yleistä asiaa ammattikorkeakoulusta ja siellä opiskelusta sekä jatkoväyläopintojen tarjontaa.

Insinööriopintojen orientaatiopäivässä käytännön tutustumisen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestiin osallistuville järjestettiin lisäksi tutustumiskierros tekniikan tiloissa sekä tarjottiin lounas opiskelijaravintolassa.

Jatkoväyläopinnot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ja valmentautua ammattikorkeakoulussa opiskeluun. Jatkoväyläopinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, jotka voidaan sisällyttää ammatillisen toisen asteen tutkinnon opintoihin.

Ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä alan jatkoväyläopinnot suorittanut opiskelija voi hakea tutkinto-opiskelijaksi jatkoväylähaussa. Haku on auki kaksi kertaa vuodessa.

Keväällä 2019 Xamkin jatkoväylähaussa oleva koulutusparit:

Lisää hyviä käytäntöjä ja opiskelijatarinoita luvassa tällä kanavalla – pysy kuulolla!

Seija Huttunen

projektityöntekijä, Jatkoväylä-hanke

Psykoterapeutti Maaret Kallio kysyi taannoin viideltä tunnetulta suomalaiselta mitä he haluaisivat sanoa nuorelle itselleen. Yksi heistä oli muusikko Kasmir eli Thomas Kirjonen, 33.

”Amiksesta tuli paljon kuittailua kavereilta, etenkin, kun muut kaverit hakivat Kauniaisten lukioon ja valloittivat aivan toisenlaiset reviirit. Nuorena miettii paljon sosiaalisia kuvioita ja sitä, jääkö ulkopuolelle. Fear of missing out, sitähän se oli. Ulkopuolelle jäämisen pelko voi pahimmillaan johtaa vaikeisiinkin mutkiin, jos on oltava muiden mukana hinnalla millä hyvänsä. Jossain määrin minuunkin tarttui pitkäksi aikaa muiden tarjoama amisleima, johon liittyi paljon häpeää ja noloutta. Mietin usein salaa kavereidenkin seurassa, olenko huonompi kuin muut. Ikään kuin olisi jotenkin automaattisesti luuseri, jos halusi amikseen. Vaikka ei se ollut minulle joutumista, vaan oma tahto ja valinta.” (Helsingin Sanomat, 31.5.2018)

Kasmir haluaisi kertoa nuorelle itselleen häpeävänsä turhaan amisleimaa!

Amis ei ole leima, eikä jatkokouluttautumisen este. Siitä Jatkoväylä-hankkeessakin on osaltaan kyse – amiksen vetovoiman kasvattamisesta sekä opiskelijoiden jatko-opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä!

Amis ei ole leima, eikä jatkokouluttautumisen este.

Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat haastoivat Jatkoväylän opoja, opettajia ja koulutuksen kehittämisen parissa työskenteleviä muistelemaan nuoruusvuosiaan. Heitä pyydettiin piirtämään omakuva toisen asteen opiskelijana sekä pohtimaan, millaista ohjausta opettajat ja opot olisivat nuorena kaivanneet?

Oli kuuskyt- ja ysikytluvun nuoria. Oli nuoria näiden vuosien väliltä. Ajatukset vei amikseen tai lukioon. Oppilaitosten ammattilaisista kuoriutui muistoissaan nuoria, jotka harrastivat, juhlivat, seurustelivat miettivät välivuotta, elivät hetkessä. Oli kunnianhimoisia, päämäärätietoisia ja koulumyönteisiä nuoria. Oli myös nuoria, joille tärkeintä olivat harrastukset, musiikki, liikunta, autoilu, kaverit ja kotoa poissa oleminen sekä hauskan pitäminen.

Tulevaisuuden suunnitelmat opiskeluun ja työllistymiseen liittyen tuntui mietityttävän opettajia ja opoja nuoruusvuosina. He kuvasivat päämäärän puuttumista, sattuman vaikutusta, epävarmuutta, maailman avoimuutta, unelmia ja avointa mieltä elämään. Kesätyöt olivat monille tärkeitä.

Eräs opettaja muistelee lukion opinto-ohjaajansa ohjaustaitoja: ”Sinusta ei tule koskaan mitään!” Toisin kävi. Kokemus on kuitenkin selkeästi kulkenut mukana pitkään. Onneksi myönteisiä muistoja oli enemmän: ”Lukion opettaja kysyi, olenko ajatellut opettajan uraa > kannusti löytämään vahvuuksiani > sijaiseksi”.

Millaista ohjausta olisi kaivattu nuorena?

Muutama ei kaivannut minkäänlaista, koska nuorenahan tietää ja elämä on nyt.

”Tiedän itse! Päätän itse! ”

Jotain kuitenkin kaivattiin, kuten keskustelumahdollisuuksia. Kaivattiin vahvuuksien sekä mahdollisuuksien kartoittamista. Kunnollista ohjausta opiskeluun. Uraohjausta – mistä haaveilet, missä olet hyvä? Vuorovaikutustaitoihin, kansainvälistymiseen ja yrittäjyyteen kaivattiin enemmän ohjausta ja treeniä! Yksilöohjausta. Omilta kouluvuosiltaa jäätiin kaipaamaan myös tietoa valinnanmahdollisuuksista, opintojen suuntaamisesta, työnhakuun ja työllistymisvaihtoehtoja sekä pohdintaa, miltä tulevaisuusopintojen jälkeen näyttää.

Mitä itse jäin lukiovuosiltani kaipaamaan? Ehkä sitä, että joku olisi aidosti koulussa kysynyt mitä kuuluu, mitä ajattelen ja mistä haaveilen tulevaisuudessa. Tsempannut vahvuuksissa ja uraohjannut! Haluaisin tänään sanoa tuolle nuorelle lukiolaiselle, että riität ja osaat. Näet vielä!

Haluaisin tänään sanoa tuolle nuorelle lukiolaiselle, että riität ja osaat.

Jokainen tarvitsee ohjausta – läpi elämän! Yritetään siis jättää myönteisiä jälkiä!

Hyvää juhannusta ja aurinkoa,

Piia-Elina Ikonen
Jatkoväylä-hankkeen projektipäällikkö

Jatkoväylä-hankkeen tekniikan pilotissa syntynyt hyvä käytäntö ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston (Xamk-KSAO) yhteisopettajuudesta energiatekniikan opintojaksolla oli mukana Zoomi-hankkeen järjestämässä asiantuntija-arviointipajassa, jossa arvioitiin Sujuvat siirtymät -verkostoon kuuluvien hankkeiden hyviä käytäntöjä. Arvioitavana oli yhteensä 16 käytäntöä, joista kaksi valittiin hankehelmiksi. Asiantuntijaraatiin kuului asiantuntijoita Opetushallituksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Työpajayhdistyksestä.

Asiantuntijaraati totesi palkitun hyvän käytännön edistävän osanottajien osaamista sekä kouluasteiden välistä yhteistyötä. Raati katsoi, että erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin näkökulmasta tarkastellen esitetty yhteisopettajuus madaltaa kynnystä hakeutua AMK-opintoihin sekä mahdollistaa yksilöllisiä polkuja osaajille ja rohkaisee hakeutumaan AMK-opintoihin.

Koulutus ja sen rahoitus ovat muutoksessa ammattiopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa. Toisen asteen reformi supistaa ammattiopetuksen rahoitusta ja vähentää perinteistä lähiopetusta koululla. Oppiminen siirtyy enemmän työelämään. Tähän lisänä tai vaihtoehtona voi ajatella oppimisen siirtymistä myös avoimeen ammattikorkeakouluun ja sitä kautta helpottamaan opintojen jatkamista ammattikorkeakouluun.

Jatkoväylä hankkeena ja sen pilotit ovat edistäneet ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja verkostoitumista. Käytännössä tekniikan aineopettajien yhteisopettajuus on hyvä esimerkki tästä yhteistyöstä. Yhteisopettajuudessa ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun opettaja suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä kurssin tai opinnon niin että se käy osaksi ammattitutkintoa ja samalla siitä saa myös avoimeen ammattikorkeakouluun tekniikan insinöörintutkintoon hyväksiluettavissa olevan suorituksen.

Jatkoväyläopintona tarjolla oleva avoimen ammattikorkeakoulun opintojakso toimii markkinointina jatko-opintomahdollisuuksista ja rohkaisee tutun ammattiopiston opettajan tukemana jatkamaan ammattikorkeakouluun myös ammattiopistosta. Ammattikorkeakoulu tulee kurssilla tutuksi sekä koulu- että oppimisympäristönä.

Kansallisesti on tärkeää, että tekniikan alan jatko-opinnot kiinnostavat myös ammattiopistoista valmistuvia.

Usealla tekniikan alalla on ammattikorkeakoulussa opintoihin hakevista puutetta, vaikka tekniikan alalla on kova pula insinööreistä. Kansallisesti on tärkeää, että tekniikan alan jatko-opinnot kiinnostavat myös ammattiopistoista valmistuvia. Ammattikorkeakoulussa tekniikan opintojen alussa on tasokokeet kielissä ja luonnontieteissä. Käytännön näkemykselle ja osaamiselle ei ole tasokoetta. Tekniikan jatkoväyläaineopinto antaa arvostusta myös tälle osaamiselle.

Yhteisopettajuudella, yhteisellä opetuksen sisällön ja toteutuksen suunnittelulla sekä toteutuksella, jatkoväyläopinnot onnistuvat luontevasti sekä samalla markkinoivat insinööriopintoja.

Yhteisopettajuus toteutettiin opintojaksolla Mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikan perusteet (3op), jonka toteutuksesta vastasi Vesa Kankkunen (Xamk) yhdessä Saku Tiaisen (KSAO) kanssa. Tekniikan yhteisopettajuutta on pilotoitu myös Savonlinnassa Prosessitekniikan koneet ja laitteet -opintojaksolla. Muun muassa nämä pilotit esiteltiin Jatkoväylä-hankkeen työseminaarissa Mikkelissä toukokuussa 2018.

Zoomi on opetus- ja kulttuuriministeriön Osuvaa osaamista –toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät –osion koordinointihanke, joka toteutetaan Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto Saku ry:n yhteistyönä 1.8.2015-30.4.2019.
Lue lisää: Zoomi – Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi

SAKU ry:n Arjen arkki –palvelutoiminnan tavoitteena on kehittää ja levittää hyvinvoinnin edistämisen malleja ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyötä tehdään koulutuksen järjestäjien, asiantuntijaorganisaatioiden sekä järjestöjen kanssa.
Lue lisää: http://arjenarkki.fi/

Sujuvasta siirtymästä vetovoimaa Amikseen!

Ammatillisen koulutuksen vetovoima kasvaa, kun on riittävästi valinnan mahdollisuuksia edetä korkea-asteelle.

Jatkoväyläopintojen yksi tavoite on lyhentää opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta toisen asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta. Väliarvioinnin vastaajat eivät kuitenkaan vielä osanneet helmikuussa 2018 tarkkaan määritellä, kuinka paljon jatkoväyläopinnot jatkossa tulevat lyhentämään kokonaisopiskeluaikaa. Myös koulutusalojen välisiä eroja on vastaajien mukaan.

Tavoitteena on, että jatkoväyläopinnot lyhentäisivät opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa noin puolella vuodella. Vastauksista kuitenkin ilmenee, että opinnot voisivat parhaimmillaan lyhentää opintoja jopa vuodella tai enemmän. Kokonaisopiskeluajan lyhenemiseen vaikuttaa moni tekijä eikä asia ole yksiselitteinen. Jotta opiskeluaika aidosti lyhenisi, tulee vastaajien mukaan muun muassa ottaa huomioon jatkoväyläopintojen ajoitukset ja laajuus.

Lisää mahdollisuuksia oman näköisiin valintoihin. Voi koota oman henkilökohtaisen polun, joka on tavallista lyhyempi.

Vastaajien mukaan jatkoväyläopinnot vaikuttavat ammatillisen koulutuksen vetovoimaan. Eräs vastaaja kuvaa vetovoiman kasvua mahdollisena, mikäli toisen asteen uraohjaus toteutuu laadukkaasti, tiedottaminen ja neuvonta kaikilla kouluasteilla toimii hyvin, valintaprosessi sekä opinnot ovat läpinäkyvästi toteutetut. Lisäksi vastaajat pohtivat, onko jatkoväyläopinnot mahdollistavalla ammatillisella oppilaitoksella myös opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan vaikuttavia myönteisiä merkityksiä.

Voi olla jollekin peruskoululaiselle lukion vaihtoehto.

Vaihtoehtojen tulevaisuutta rakentamassa

Amis on vaihtoehto lukiolle sekä mahdollisuus siirtyä opiskelemaan korkea-asteelle. Kuitenkin vieläkin kuulemme tarinoita yläkoulujen vanhempainilloista, joissa tätä mahdollisuutta ei esitellä vaihtoehtona lukio-opinnoille.

Jatkoväyläopinnoilla ja erillishaun mahdollistamisella lisätään ammatillisen toisen asteen opiskelijan valmiuksia AMK-opintoihin sekä madalletaan kynnystä hakeutua opiskelemaan korkea-asteelle. Sujuva siirtymä on mahdollista saada toimimaan hyvällä oppilaitosten välisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä sekä opiskelijalähtöisillä ratkaisuilla. Eri laajuisia jatkoväyläopintoja on käynnistynyt Jatkoväylä-hankkeen aikana eri oppilaitoksissa. Ensi keväänä aukeaa myös uusia erillishaun mahdollisuuksia jatkoväyläopiskelijoille.

Hyvää kesää ja lämpimät onnittelut kaikille ammattiin- tai ylioppilaaksi valmistumisen johdosta!

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ohjauksen ja opetuksen resurssit jatkoväyläopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa

80 % Jatkoväylä-hankkeen väliarvioinnin vastaajista ajattelee, että hankkeen aikaiset ohjaus- ja opetuksen resurssit ovat olleet riittäviä tavoitteiden toteutumiselle. Myös hankkeen päätyttyä jatkoväyläopintojen suunnitteleminen ja toteuttaminen ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä edellyttää ohjaus- ja opetushenkilöstön riittäviä aikaresursseja. Vastaajat toivovat resurssointia jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksen eri vaiheisiin, (yhteis-)opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä opinnoista tiedottamiseen. Vastaajien mukaan jatkoväyläopiskelijat tarvitsevat ammattikorkeakoulussa nimetyn opettajan, joka toimii opiskelijan tukena ryhmänohjaajan tavoin. Hankkeen aikana opiskelijoille on myös tarvittaessa tarjottu lisätukea opintoihin.

Lisätuen keinot hankkeen aikana:

• Ohjaustukea amiksesta
• Tukiopetus
• AMK-tutoreiden ohjaus
• Ammattiopiston opinto-ohjaajien ohjaus ja opintojen seuraaminen
• Pienryhmäopetus
• Opintoihin ja opiskeluun orientoivat tilaisuudet
• Lisäohjauksen ja opetusresurssien mahdollisuus projektiresursseilla

Saattaen vaihtaen – amiksesta ammattikorkeakouluun

Ammatillisen koulutuksen vastuina vastaajien mukaan nähdään opinto-ohjaajan ohjaustyö koko jatkoväyläprosessin aikana. Lisäksi korostetaan ammatinopettajan rinnakkaisohjausta/yhteisopetusta jatkoväyläopintojen aikana. Esimerkiksi jatkoväyläopiskelijan opiskellessa verkko-opintoja, ammatillinen opettaja tukee ja lisäohjaa opiskelijaa tarvittaessa. Edellä mainittuihin jatkoväyläopiskelijoiden yksilöllisiin tukikeinoihin toivotaan resursseja myös jatkossa, ei vain hankkeen aikana.

Preppausta ja ”yhdessä” tekemistä opettajan ja opiskelijan kanssa. Esim. ensimmäinen AMK-verkkokurssi: ammatinopettaja koko ajan käytettävissä tukeen ja ohjaukseen AMK-opettajan lisäksi.

Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja opettajat riittäviä resursseja laadukkaan opiskelijaohjauksen ja opetuksen toteuttamiseen. Hyvänä käytänteenä jatkoväylä hankkeen aikana on havaittu muun muassa malli, jossa opiskelijalle tarjotaan vahvaa ohjauksellista tukea jatkoväyläopintojen alkuvaiheessa ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Ammatillinen opettaja antaa opiskelijalle yksilöohjausta ja –opetusta tarvittaessa, etenkin jatkoväyläopintojen alussa. Ammattikorkeakoulun opettaja vastaa luonnollisesti jatkoväyläopintojen toteutuksesta ja arvioinnista. Opetuksen ohjauksellisuus ja yhteisvastuullisuus toteutetaan opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiden. Lisäksi opiskelijan tukena toimii ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaaja.

Jotta opiskelijat pysyvät opinnoissa mukana, on tärkeää olla ohjausresurssia, jota ei tavallisesti amk-opetuksessa ole.

Kun opiskelijan ohjaukseen panostetaan riittävästi, ennaltaehkäistään jatkoväyläopintojen keskeytyminen sekä varmistetaan opiskelijan eteneminen jatkoväyläopintopolulla kohti ammattikorkeakoulun tutkintopintoja. Sehän on kaikkien etu!

Viimeinen väliarviointi-juttusarjan teksti käsittelee jatkoväyläopintoja kokonaisopiskeluajan näkökulmasta ja ottaa kantaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaan.

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pedagogiset mallit ja työelämälähtöiset oppimisympäristöt

Jatkoväylä-hankkeen väliarviointi toteutettiin kaikille osatoteuttaja oppilaitoksille 14.12.2017-2.2.2018, ja sitä jatkettiin vastaajien toiveesta 7.2.2018 saakka.  Väliarvioinnin tavoitteena oli kerätä osahankkeiden toimijoiden kokemuksia Jatkoväylä-hankkeen aluekokeiluista, arvioida saavutettuja tavoitteita sekä mahdollisuuksia niiden juurtumiseen.

Pedagogiset mallit ja rakenteet

Väliarvioinnin vastaajien mukaan jatkoväylä–hankkeen aikana on kehitetty erilaisia pedagogisia malleja ja käytänteitä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Oppilaitosten yhteistä oppimisympäristöistä hyvinä käytänteinä kuvataan esimerkiksi Haaga-Helian (AOKK & SUS), Keudan ja Hyrian yrittäjyysleiriä sekä Karelian Y-akatemian opintoja.

Rakenteita jatkoväyläopintoihin kuvataan 10-30 opintopisteen laajuisina kokonaisuuksina eri koulutuksiin painottuen (esim. sosiaaliala, liiketalous, tekniikka). Kehittämistyö kokonaisuuksien ja rakenteiden osalta on ollut väliarvioinnin aikaan kesken monessa oppilaitoksessa.

Myös 30 op:n kokonaisuuksia on suunnitteilla koulutuksiin, Työtä tullaan jatkamaan vielä hankkeen loppuaika ja hankkeen jälkeen.

Vastaajien mukaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osaamisen näyttöjä on kehitetty, samoin ammatillisen koulutuksen osaamisen tunnistamista ja –näyttöjä eri koulutuksiin liittyen. Yhteisopettajuutta on toteutettu jatkoväyläopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä opintojen markkinoimisessa opiskelijoille. Opintojaksoihin liittyen kehittämistyötä on tehty amk-opiskelutaitoja vahvistavien opintojen, verkko-opintojen sekä pääsykokeisiin valmentavien opintojen osalta.

Väliarvioinnissa kysyttiin, minkälaisia pysyviä rakenteita ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun siirtymävaihetta tukevien opintojen toteuttamiseen on Jatkoväylä-hankkeen aikana muotoutunut. Vastaajat erittelivät vastauksissa pysyvinä rakenteina toisen asteen opiskelijoille maksuttomia jatkoväyläopintoja, pääsykokeisiin valmentavia opintoja, toimintamalleja jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksesta ja opinnoista. Lisäksi vastaajat kuvasivat verkko-opintoihin, yrittäjyysmalliin, yhteistyökäytänteisiin ja jatkoväylärakenteisiin liittyviä kokonaisuuksia.

Väliarviointi päättyi helmikuussa 2018, jolloin jatkoväylän kehittämistyö oli monessa oppilaitoksessa pysyvien rakenteiden osalta vielä täysin eri vaiheessa kuin tällä hetkellä. Rakenteiden muodostumista, kuten osaltaan myös koko jatkoväylä hankkeen kehittämistyötä on hidastanut myös ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon liittyvät tekijät.

Työelämälähtöisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen jatkoväylässä

Väliarvioinnin vastaajat kuvasivat työelämälähtöisten oppimisympäristöjen osalta tekniikan alan oppimisympäristöjä, verkko-oppimista, monialaisia oppimisympäristöjä sekä yrittäjyyteen tai projektioppimiseen painottuvia ympäristöjä. Lisäksi vastaajat erittelivät hankkeen aikaisia kokeiluja, joista ei tule pysyviä käytäntöjä. Esimerkiksi tekniikan alan työmaavarjostus ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä ei vastaajien mukaan toteudu tarkoituksenmukaisesti työelämäyhteistyön toiveita sekä toisaalta opiskelijan oppimistavoitteita ajatellen.

Vastaajien mukaan työelämän toiveita, tarpeita ja asiantuntijuutta tulisi huomioida jatkoväyläopintoihin liittyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta pysyviä rakenteita onnistutaan rakentamaan.  Jatkuva vuoropuhelu ja avoimuus on tärkeää.  Jatkoväyläopintojen toteuttaminen työelämäyhteistyössä edellyttää erittäin paljon jalkautumista työpaikoille. Yhteistyön tekemiseen tarvitaan molemminpuolista aikaa, jonka löytäminen on ajoittain haasteellista. Työpaikkojen kiire sekä alakohtaiset erot vaikuttavat opiskelijoiden ohjaamisenresursseihin. Työelämä tarvitsee myös riittävästi perehdytystä. Yhteiset, työelämälähtöiset oppimisympäristöt hyödyttäisivät ammatillisen opiskelijan ja ammattikorkeakouluopiskelijan oppimista sekä mahdollistaisivat opiskelijoiden yhteistyön.

Seuraava väliarvioinnin tuloksiin keskittyvä teksti käsittelee ohjauksen ja opetuksen resursseja jatkoväyläopintojen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen.

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pohjanmaalla on järjestetty jo muutaman vuoden ajan väyläopintoja verkko-opintoina. Tietoisuus tästä mahdollisuudesta on levinnyt jo melko hyvin opinto-ohjaajien välityksellä perustutkintoja suorittavien opiskelijoiden keskuuteen, mutta tehokasta informointia tarvitaan edelleen, sillä tieto ei ole tavoittanut kaikkia opiskelijoita. Varsinkin aikuisopiskelijat eli ammattitutkintoja suorittavat tai oppisopimusopiskelijat tarvitsevat lisää tietoa ja kannustusta ammattikorkeakouluopintoihin.

Pidämme tärkeänä, että opiskelija alkaa jo ammattiopintojen alkuvaiheessa miettiä omia mahdollisuuksiaan jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Väyläopinnot ovat hyviä ”maistiaisia” kokeilla, millaisia opiskelutaitoja ammattikorkeakoulussa tarvitaan ja riittääkö oma motivaatio ja taidot näihin opintoihin. HOKS-keskustelussa kannattaa esitellä väyläopinnot yhtenä mahdollisuutena rakentaa yksilöllinen opintopolku, joka tukee jatkokoulutukseen hakeutumista. Opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmia tulee kartoittaa alustavasti jo opiskelun alkuvaiheessa, jotta väyläopinnot ennätetään saada alkuun viimeistään opintojen puolivälissä.

Opintojen aikana uraohjaus lisääntyy ja jatkokoulutukseen ohjaamiseen kannattaa panostaa.

Opintojen aikana uraohjaus lisääntyy ja jatkokoulutukseen ohjaamiseen kannattaa panostaa. Mikäli opiskelija harkitsee jatko-opintoja, niin suosittelemme väyläopintojen liittämistä HOKSiin. Opiskelija voi korvata väyläopinnoilla esimerkiksi osan YTO-opinnoista. Pohjanmaan aluekokeilussa olemme verranneet YTO-opintojen osaamisvaatimuksia joihinkin Centria-ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksojen sisältöihin ja todenneet, että ainakin kaikki 9 osaamispistettä valinnaisia tutkinnon osia voivat olla väyläopintoja. Myös osa pakollisista opinnoista voidaan tehdä väyläopintoina, esimerkiksi Centria-ammattikorkeakoulun verkko-opintoina tarjoama Kommunicera på svenska 3 op korvaa Viestinnän ja vuorovaikutuksen toisella kotimaisella kielellä, sekä pakollisen että valinnaisen tutkinnon osan. Samoin Brush Up Your English 3 op korvaa sekä pakolliset että valinnaiset englannin opinnot. EkoPro 3 op -kurssilla voi korvata Kestävän kehityksen edistämisen opinnot. Kielenhuolto ja kirjoittaminen 3 op -kurssilla voi korvata osan Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä opintoja, mutta koska verkkokurssi ei sisällä suullista osuutta, niin siltä osin kurssia tulee täydentää.

Väyläopinnot voidaan liittää tietenkin myös ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin ”Korkeakouluopinnot 5 – 15 osp” tai ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja 1-25 osp” (paitsi sosiaali- ja terveysala 1 -15 osp).

Kirjallisen tekstin tuottamisen taidot korostuvat verkko-opinnoissa, joten suosittelemme opiskelijaa aloittamaan väyläopintonsa Kielenhuolto ja kirjoittaminen 3 op -kurssista.

Teimme Jedun ja Kpedun ryhmänohjaajille, vastuuohjaajille ja opinto-ohjaajille kyselyn väyläopinnoista. Saimme 63 vastausta, joista 64 % tuli Jedusta ja 36 % Kpedusta. Kyselyn mukaan toivottiin lisää infoa, tietoa, markkinointia ja ohjeistusta sekä mm. vielä selkeää peruspakettia väyläopinnoista ja siitä, miten ne liitetään HOKSiin. Vain 15 % vastaajista koki, ettei tarvitse lisää tietoa asiasta, mutta muuten tietoa toivottiin opinto-ohjaajalta (38 %), Centria-amk:sta (35 %), nettisivuilta (28 %) tai perustutkintovastaavalta (17 %).

Kehitämme Pohjanmaalla vielä selkeämmin väyläopinnoista tiedottamista, jotta kaikki opiskelijat saavat tasapuolisesti tietoa tästä mahdollisuudesta osana omaa urasuunnitteluaan ja HOKSia.

Edelleen siis tarvitaan rummutusta väyläopinnoista ja kannattaa ohjeistaa kaikki HOKSien tekijät tähän mahdollisuuteen. Kehitämme Pohjanmaalla vielä selkeämmin väyläopinnoista tiedottamista, jotta kaikki opiskelijat saavat tasapuolisesti tietoa tästä mahdollisuudesta osana omaa urasuunnitteluaan ja HOKSia.

Terhi Petäjä, KPEDU Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Anne Kaartinen, JEDU Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

Jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Jatkoväylä-hankkeen väliarvioinnissa kysyttiin jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Vastaajilta eli Jatkoväylä-hankkeessa mukana olevien oppilaitosten hanketoimijoilta (4 ammattikorkeakoulua ja 7 ammatillisen koulutuksen järjestäjää) kysyttiin kokemuksia jatkoväyläopiskelijoista ja heidän antamista palautteista jatkoväyläopintoihin liittyen. Lisäksi kysyttiin kokemuksia jatkoväyläopiskelijoiden tasavertaisuudesta suhteessa ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoihin.

67 % väliarviointiin vastaajista ajattelee, että jatkoväyläopiskelijat ovat tasavertaisia ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden tasavertaisuuteen vaikuttaa vastaajien mukaan muun muassa avoimen ammattikorkeakoulun status. Loput vastaajista kokee, että jatkoväyläopiskelijat eivät ole tasavertaisia ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Tähän vaikuttaa muun muassa jatkoväyläopiskelijalle nimetyn opiskelijavastaavan puute ammattikorkeakoulussa sekä jatkoväyläopiskelijoiden suppeampi valintatarjotin.

Opiskelijoiden palautteita jatkoväyläopinnoista

Jatkoväylä–hankkeen opiskelijat ovat kuvanneet kokemuksiaan opettajille ja opinto-ohjaajille suullisesti sekä kirjallisin palautteita väliarvioinnin vastaajien mukaan. Opiskelijat ovat kuvanneet myönteisiä kokemuksiaan opintoihin liittyen onnistumisen kokemuksina, kiinnostuksen heräämisenä amk-opintoihin, itsensä ylittämisenä sekä kehittymisenä. Haasteiksi tai epäkohdiksi opiskelijat ovat nimenneet mm. ruokailun järjestymisen sekä kaksoistutkinto-opiskelijoiden aikatauluista johtuneet poissaolot amk-oppitunneilta. Lisäksi opiskelijat ovat kuvanneet opintojen vaativuutta, päällekkäisiä aikatauluja oman oppilaitoksen kanssa, verkko-opiskelun kokemattomuutta sekä epävarmuutta omasta osaamisestaan.

Vastaajien mukaan jatkoväyläopinnot valmensivat ammattikorkeakouluun, lisäsivät motivaatiota hakeutumiseen sekä pääsykokeisiin tekniikan alalla. Opiskelijat suosittelisivat jatkoväyläopintoja kaikille ammattikorkeakouluun tähtääville. Jatkoväylä-opinnot kuitenkin edellyttävät opiskelijalta itseohjautuvuutta sekä työtä. Tiedonkulkuun ja aikatauluihin opiskelijat toivovat parannusta jatkossa.

Jatkoväyläopintojen keskeyttämisen syitä

Palkallinen työssäoppimispaikka vei voiton jatkoväyläopinnoista.

Väliarvioinnin vastaajien mukaan jatkoväyläopiskeluiden keskeyttämisen suurin syy on erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät syyt, kuten yllättävät elämäntilanteiden muutokset tai haastava elämäntilanne. Osa opiskelijoista on jättänyt jatkoväyläopinnot kesken, koska ovat kokeneet ne vastaajien mukaan liian vaativiksi tai työläiksi. Osa opiskelijoista on kokenut myös verkossa tapahtuvan opiskelun liian vaativaksi itsenäisesti suorittaen. Jatkoväyläopintojen keskeyttämisen syinä oli myös opiskelijoiden työssäkäynti, aikatauluhaasteet ja opintojen päällekkäisyys- sekä maantieteelliset välimatkat oppilaitosten välillä. Lisäksi opiskelijat kuvasivat syiksi, että AMK-opinnot eivät olleet hyödyllisiä, ohjauksen puutetta sekä oppimisvaikeuksia.

Jatkossa olisi tärkeää huomioida ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö jatkoväyläopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkoväyläopintojen tulisi olla osa ammatillisen koulutuksen toteutussuunnitelmaa, jolloin päällekkäisyyksiä ei opintojen osalta tule. Lisäksi opiskelija tarvitsee ohjauksellista tukea koko jatkoväylä opiskeluprosessin aikana, jottei turhia opiskelun keskeytyksiä pääse syntymään.

Opiskelijoiden kokemuksista lisää ymmärrystä

Jatkoväylä-hankkeen neljästä ammattikorkeakoulusta (Xamk, Haaga-Helia, Centria ja Karelia) kerätään ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun siirtyneiden opiskelijoiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta ammattikorkeakouluopintoihin. Artikkeli julkaistaan Jatkoväylä-hankkeen julkaisussa marraskuussa 2018. Opiskelijoiden kokemukset täydentävät hankkeessa toteutettua kehittämistyötä ja lisäävät ymmärrystä ja kenties jatkokehittämiseen liittyviä ajatuksia opiskelijoiden ohjaukseen liittyen.

Juttusarjan seuraava, neljäs osa käsittelee väliarvioinnin tulosten pohjalta hankkeen aikana rakentuneita pedagogisia malleja ja oppimisympäristöjä.

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Jatkoväyläopinnot ja ohjaus

Jatkoväylä hankkeen väliarvioinnissa tarkasteltiin osatoteuttajien kokemuksia suunnitelmallisesta ohjaus– ja opetustyöstä sekä opiskelijoiden aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukemisesta ennen jatkoväyläopintoja ja niiden aikana.

Väliarvioinnin vastaajien mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ohjattiin jatkoväyläopintoihin eniten ammatillisen- ja ammattikorkeakoulun opettajien yhteistyöllä. Seuraavaksi eniten opiskelijoita ohjattiin opinto-ohjaajan tai uraohjaajan yksilöllisessä ohjauksessa ammatillisesta koulutuksesta.

Vastaajien mukaan jatkoväyläopiskelijan opiskeleminen ammattikorkeakoulussa edellyttää opettajalta ohjauksellista työotetta. Toisen asteen opiskelija tarvitsee rohkaisua, aitoa kiinnostumista ja kannustusta kenties amk tutkinto-opiskelijaa enemmän siirtyessään opiskelemaan jatkoväylälle.

Opintojen alkuvaiheen ohjaus korostuu, jotta opiskelu käynnistyy ja opiskelija luottaa pärjäämiseensä ammattikorkeakoulussa. Vastaajat toivovat ammattikorkeakoululta opiskelijalle nimettyä ”omaa opettajaa”, johon voi tarvittaessa olla yhteydessä. Tämän lisäksi nähtiin tärkeänä, että oma opinto-ohjaaja tai opettaja ammatillisesta koulutuksesta toimisi opiskelijan tukena opintojen ajan. Eri oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteistyön merkitys korostuu jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksessa.

Jatkossa jatkoväyläopiskelijoiden ohjaamisessa voisi hyödyntää myös amk-tutkinto-opiskelijoita ja tutor-opiskelijoita. Jatkoväyläopiskelijan joukkoon kuulumisen tarve ja toisaalta myös opiskelijoiden ryhmäytymisen merkitys täytyy tiedostaa, joten erilaisia ohjauksellisia keinoja tarvitaan jatkoväyläopiskelijoiden opiskelun tueksi.

Opettajalta vaaditaan substanssin lisäksi pedagogisia taitoja (ohjausosaamista) ja ymmärrystä toisen asteen opiskelijoiden tilanteesta.

Ajatuksia opiskelijoiden ohjauksesta

Ohjauksen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa entisestään, kun amisreformin mukaisesti opiskelijoille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opettajien, opinto-ohjaajien sekä yhteistyökumppanien välillä. #Kun koulu loppuu nuorten tulevaisuusraportti osoittaa, että 48 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista nuorista aikoo pyrkiä opiskelemaan ammattikorkeakouluun (N=3105). Lisäksi raportissa otetaan vahvasti kantaa siihen, että kunnianhimo yhdistää kaikkia nuoria, jolloin aikuisten ennakkoluulojen ei tule estää tätä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita tulee kannustaa kohti jatkoväyläopintoja, ja yhteistyötä eri koulutusasteiden toimijoiden kesken tulee vahvistaa. Opinto-ohjauksen resursseista tuleekin huolehtia, jotta opiskelijat saavat kaipaamaansa ohjausta lisäksi uravalinnoissaan.

Myös ammattikorkeakouluissa tarvitaan vahvaa ohjausosaamista ja ymmärrystä toisen asteen opiskelijoiden opiskelusta ja kokonaistilanteesta. Jatkoväyläopiskelija voi olla jopa alaikäinen nuori, jolloin hän tarvitsee myös vahvempaa ohjauksellista tukea kuin ammattikorkeakoulussa opiskeleva tutkinto-opiskelija. Ohjauksellinen orientaatio työotteena hyödyttää lopulta kaikkia opiskelijoita, ikäryhmästä, taustasta tai opiskelumuodosta riippumatta.

Seuraava juttusarjan teksti käsittelee väliarviointiin vastanneiden näkemyksiä jatkoväyläopiskelijoista ja heidän kokemuksistaan.

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Seuraavien viikkojen aikana Jatkoväylä-hankkeen blogissa julkaistaan juttusarja, joka käsittelee hankkeen väliarvioinnin tuloksia. Juttusarjan ensimmäinen blogiteksti käsittelee väliarvioinnin taustaa sekä ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä.

Kannanottoja ja kehittämissuuntia

Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hankkeen väliarvioinnin tavoitteena oli kerätä osahankkeiden toimijoiden kokemuksia Jatkoväylä-hankkeen aluekokeiluista, arvioida saavutettuja tavoitteita sekä mahdollisuuksia niiden juurtumiseen. Arviointiaineistoa hyödynnetään valtakunnallisten ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisten siirtymävaihetta tukevien opintojen eli jatkoväyläopintojen valtakunnallisten suositusten laatimisessa.

Jatkoväylä-hankkeen väliarvioinnissa toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisiä opintoja nimitettiin siirtymävaihetta tukeviksi opinnoiksi, joita toteutetaan Jatkoväylä-hankkeessa. Kehittämistyön edettyä Jatkoväylä-hanke esittää ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisten siirtymävaihetta tukevien opintojen valtakunnalliseksi nimeksi jatkoväyläopintoja.

Jatkoväylä-hankkeen väliarviointi toteutettiin 14.12.2017-2.2.2018, ja sitä jatkettiin vastaajien toiveesta 7.2.2018 saakka. Väliarviointi toteutui webropol-kyselynä, joka toimitettiin hankkeen osatoteuttajien projektipäälliköille.

Välirviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin hengessä eli keskustelemalla oman oppilaitoksen hanketoimijoiden kesken toteutuneista tavoitteista – onnistumisista, haasteenpaikoista sekä kehittämisideoista. Kyselyyn vastattiin osatoteuttajan hanketoimijoiden yhteistyönä. Väliarviointi koostui 31 kysymyksestä, joista kolme kysymystä oli monivalintakysymyksiä. Väliarviointiraportti julkaistaan myöhemmin.

Aito yhteistyö palkitsee, vaikka välillä haastaakin

Vastaajien mukaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opettajien välinen yhteistyö tuottaa onnistumisen kokemuksia ja on edellytyksenä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteiskehittäminen edellyttää tutustumista, tiimiytymistä sekä innostuneisuutta. Ammatillisen koulutuksen tutkinnonosien vertaaminen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin on lähtökohtana jatkoväylä opintojen suunnittelussa ja rakentumisessa. Jatkoväyläopinnot toimivat vastaajien mukaan matalan kynnyksen siirtymänä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun.

Jatkoväylä-hankkeen aluekokeilut ovat vastaajien mukaan lisänneet ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden tietoisuutta jatko-opiskelumahdollisuuksista, vahvistaneet opiskelijoiden verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä edistäneet osaltaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Merkittävänä tekijänä hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa vastaajat näkevät oppilaitosjohdon tuen ja osallistumisen kehittämistyöhön.

Kehittämistyön haasteiksi vastaajat kokevat oppilaitosten tahtotilaan, yhteistyön tekemiseen sekä hankkeen ulkopuolisten toimijoiden sitoutumiseen liittyviä tekijöitä. Amisreformi on osaltaan aiheuttanut muutoksia henkilöstön toimenkuvissa sekä organisaatiorakenteissa, mikä on hidastanut tai aiheuttanut epävarmuutta myös jatkoväylä-hankkeen kehittämistyössä. Osa vastaajista kokee, että lukio-opiskelijoita arvostetaan ja suositaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita enemmän ammattikorkeakoulussa.

Opintokokonaisuuksien pilotoimisessa haasteena koettiin muun muassa eriparisuus koulutusalojen välillä, jolloin luonnollinen jatkumo ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun puuttuu. Sama ilmiö näkyi osittain myös tekniikan alan työelämäyhteistyön toteutumisessa. Oppilaitosten välinen maantieteellinen etäisyys tuottaa opiskelijoiden siirtymisessä haasteita. Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen aikataulujen yhteensovittaminen koetaan ajoittain haasteelliseksi, esimerkiksi eripituisten lukukausien vuoksi. Yhteistyön suunnitelmallisuus on jatkossa tärkeää.

Yhteistyö palkitsee ja haastaa. Yhteistyön virittämiseen edellytetään riittävästi aikaa, sekä riittävästi ymmärrystä erilaisuudesta. Tarpeet, mahdollisuudet ja kulttuuri ovat omanlaisiansa jokaisella koulutusalalla sekä eri oppilaitoksissa. Yhteistyörakenteiden juurtumiseen tarvitaan riittävästi aikaa ja yhteistä vuoropuhelua, mikä madaltaa kynnystä aitoon kumppanuuteen.

Seuraava juttusarjan blogiteksti käsittelee ohjauksen näkökulmaa jatkoväyläopinnoissa.

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Olen ensimmäisen vuoden matkailu- ja palveluliiketoiminnan opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Mikkelistä, ja päädyin Jatkoväylä-hankkeeseen osana projektiosaamisen opintojaksoa. Opintojakson tarkoituksena oli oppia projektin eri vaiheista sekä ymmärtää se kokonaisuutena ja kuinka toimia yhteistyössä eri alojen henkilöiden kanssa. Suunnittelimme ja toteutimme pienen opiskelijatoveriryhmämme kanssa jo kampuksella järjestetyn tietokilpailuprojektin, mutta Jatkoväylä-hankkeessa sain hypätä uusiin hommiin ja työskennellä paljon laaja-alaisemmin.

Hankkeessa olen mukana noin kuukauden ajan ja tehtäviini kuuluu muun muassa sosiaalisen median päivittäminen tapahtumissa: kuvien ja videoiden ottaminen sekä jakaminen. Tätä pääsin tekemään ensimmäistä kertaa hankkeen seminaarissa 2.-3.5.2018, ja se oli aika mielenkiintoista. Aluksi oli hankalaa hahmottaa niin sanotusti työnkuvaani ja olla avoimesti kuvaamassa, olen tottunut olemaan huomaamaton henkilö väkijoukossa. Sopeudun kuitenkin hyvin tilanteeseen kuin tilanteeseen ja pääsin pikkuhiljaa jyvälle asioista. Toimin lisäksi apuna juoksevissa asioissa, kopioinnissa, ihmisten ohjaamisessa oikeisiin paikkoihin ja luokkahuoneisiin.

Seminaarissa pääsin konkreettisesti näkemään hankkeen toimijoita ja esityksiä mm. ohjauksen toimintamalleista, tekniikan alan aluekokeiluista sekä eniten itseäni kiinnostavasta matkailun jatkoväylästä.

Seminaari ja projektissa mukana olo on saanut minut vieläkin vakuuttuneemmaksi Jatkoväylä-hankkeen tarpeellisuudesta. Jos itse olisin nuorena saanut tietää tällaisesta matalan kynnyksen opintoja nopeuttavasta väylästä, olisin tarttunut siihen. Upeaa, että meillä on jo niin paljon ihmisiä toteuttamassa tätä ja toimimassa asian hyväksi!

Anniina Holopainen

Restonomi-opiskelija, Xamk

Jatkoväylä-hankkeen työseminaarissa 2.-3.5.2018 esitetyt aineistot löytyvät ohesta.

2.5.2018 Ohjaus reformissa

Ohjauksen toimintamallien esittelyt:

• Ohjauksen toimintamallit, Riveria – Jatta Herranen, Sini Ahvensalmi, Pälvi Malinen ja Eine Paldan
• Ohjaus, Hyria – Maija Pihkola ja Leena Hietanen
• Ohjaus Keudassa – Erja Kärnä
• Uraohjaus – Missä mennään Etelä-Savossa? – Minna Hallikainen, Jukka Siitonen, Sanna Siitonen ja Helena Teittinen

3.5.2018 Päivä jatkoväylällä 

• Jatkoväylä-hankkeen väliarvioinnin tulosten esittely – Piia-Elina Ikonen
• Talotekniikan projekitoimiston esittely – Taru Potinkara

Iltapäivän pisteiden esitykset:

• Mikkelin aluekokeilu – Petteri Järvelä, Petra Paasonen ja Antti Pylkkänen
• Savonlinnan aluekokeilu –  Ritva Käyhkö ja Jukka Ahonen
• Kymenlaakson aluekokeilu – Vesa Kankkunen ja Jonne Huikko
• Matkailun yhteisopettajuus – Tuula Höglund ja Niina Liukkonen
• Kliiniset taidot lähihoitajille Xamkissa – Haija Kankkunen ja Piia Pöysä
• Juvenian esittely – Veli Liikanen ja Sari Tuuva-Hongisto

Tuusulan Keudaan kokoontui viime viikolla sparrattavaksi joukko opiskelijoita eri toimialoilta liikeideoineen. Osa opiskelijoista aloitti ideoinnin nollasta, osalla oli jo valmiita ideoita jalostettaviksi. Ilmassa oli todellista sähkön tuntua kun Keudan ja Hyrian 70 opiskelijaa aloittivat 24 h boot camp –kilvoittelun Yrittäjyysleirillä.  Päivien ohjelma oli hyvin aikataulutettu kattavine alustuksineen.

Yksi mielenkiintoisimmista puheenvuoroista kuultiin tradenomiopiskelija Joel Lehtoselta, joka oli kulkenut Haaga-Heliaan ammattistartin ja Keudan kautta. Joel jakoi oman tarinansa siitä, miten pääsi avustamalla eteenpäin – löysi juttunsa, jossa on hyvä. Joel painotti sitä, että esteet ovat vain pään sisällä, eikä aina tarvitse olla varma siitä, mikä on oma ala. Opiskelu kannattaa aina. ”Ammattinimike ei määrittele teitä; teillä voi olla vaikka neljä ammattia.” – Joel rohkaisi kuulijoita. Keudassa opiskellessaan hänellä oli ollut mahdollisuus tutustua ammattikorkeakoulun lähiopetukseen viikon ajan tunnustellakseen olisiko amk-opinnot hänen juttunsa. Vastoin yläkoulun opettajalta kuulemaansa lyttäystä osaamisestaan, löysi Joel pian itsensä ammattikorkeakoulusta tutkintotavoitteisena opiskelijana. Häntä motivoi se, että hän halusi hyvän duunipaikan ja kodin –  hyvän elämän.

Mikko Järvinen Haaga-Helian Start Up Schoolista kertoi, että tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yrittäjämäisiä taitoja. Kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta tavoitteena on auttaa löytämään näitä taitoja. Start Up Schoolissa osallistujalla on idea, jota kirkastetaan myyntipuheella. Järvinen täsmensi tarkoittavansa yrittäjämäisillä taidoilla enemmän pehmeitä taitoja kuin mitä yleisesti näistä taidoista ajatellaan. Hän näkee tiettyjä ominaisuuksia, kuten optimismi ja sitkeys, ja lainalaisuuksina kamppailun omista resursseista askeleittain (efectual thinking) sekä vastuullisesti. Järvinen painotti, että yrittäjämäisyyden tekeminen ei ole tulevaisuuden ennustamista. Hän haastoi pikemminkin pohtimaan, onko sinusta yrittäjäksi juuri nyt.

Keudan opiskelijat Emma Boman ja Anniina Kärki uivat kuin kalat vedessä yrittäjyysaiheen ympärillä. He olivat suorittaneet kaikki mahdolliset yrittäjyyteen ja liiketalouteen liittyvät opinnot jo yläkoululta alkaen. Keudan tarjonnasta he olivat ottaneet niin ikään kaiken irti, ja edellisenä vuonna he olivat osallistuneet NY Vuosi Yrittäjänä –ohjelmaan. Anniinan ja Emman ryhmän tuoteideana oli tarjota ratkaisu lähes päivittäin esiintyvään käytännön ongelmaan: mitä tehdä, kun taas akku loppui puhelimesta? Heidän ryhmänsä ideoi sovelluksen, jonka avulla voi varastoida varavirta-akkua samalla kun lataa puhelinta. Kyseessä on siis varavirta, jota voi tarvittaessa myös lähettää kaverille.

Emma ja Anniina suuntaavat mitä todennäköisimmin ammattikorkeakouluun. He kokevat saaneensa yrittäjyysopinnoista todella paljon erityisesti henkistä pääomaa. Yrittäjämäisinä taitoina he luettelevat oma-aloitteisuuden, itsenäisyyden, rohkeuden, ongelmanratkaisutaidot ja avoimen asenteen. Jos uudelle opiskelijalle tarjotaan maistiaisia yrittäjyysopinnoista, he suosittelevat aloittamaan mielenkiintoisella Yrittäjätarinat-opintokokonaisuudella, jossa opiskelija pääsee itse tarinaan mukaan kehittämään sitä eteenpäin.

Yrittäjyysleiriä kannatteli ajatus rohkeasta heittäytymisestä ja oman menestystarinan löytämisestä. Tavoitteena oli innostaa opiskelijat yrittäjyyteen sekä tarjota vertaussparrausta eri tahoilta. Leiri oli esimerkillinen näyttö oppilaitosten sekä opiskelijoiden yhteistyöstä.

Yrittäjyysleirin järjestivät yhteistyössä Keuda, Hyria, Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Haaga-Helian Start Up School. Leiri kokosi yhteen liki 100 osallistujaa 12.-13.4.2018.

Seija Huttunen, Jatkoväylä-hankkeen projektityöntekijä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Olen yleisen kasvatustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja tein alkuvuodesta aikuisopettajan pedagogisiin opintoihini liittyvän kahden kuukauden mittaisen harjoittelun Jatkoväylä-hankkeessa Karelia-ammattikorkeakoululla. Kun selvisi, että opettajaopintojeni soveltava harjoittelujakso olisi mahdollista suorittaa oppilaitoksessa tehtävän kehittämistyön parissa, päätin tarttua mahdollisuuteen. Olin työskennellyt kuluneen syksyn opetusharjoittelijana ammattiopiston puolella ja tiesin meneväni tekemään syventävää harjoittelua myöhemmin keväällä ammattikorkeakoulun puolelle. Olin kiinnostunut ohjaukseen ja opintopolkuihin liittyvistä kysymyksistä, joten harjoittelu Jatkoväylässä, jonka toiminta-alueena on näiden kahden oppilaitoksen yhteistyö, sopi tilanteeseeni paremmin kuin hyvin.

Projektityöskentely ja projektimaailma olivat minulle täysin uutta ja opin paljon harjoitteluni aikana. Kahden kuukauden aikana pääsin hankkeessa työskentelemään monipuolisesti vaatimustasoltaan erilaisten tehtävien parissa: työstin kirjallista tilastopohjaista raporttia Karelia-ammattikorkeakoulun hakijoista, toteutin hankkeen toimesta opiskelijahaastatteluja, päivitin nettisivuja sekä kuvasin videota väyläopintojen markkinointiin. Osallistuin myös erilaisiin palavereihin, yhteistyöskentelyyn sekä tapasin Helsingin työseminaarissa hanketoimijoita ympäri Suomen. Olin myös mukana Pohjois-Karjalan alueen toimijoiden yhteisessä kehittämisiltapäivässä, jossa esittelin harjoittelutyöskentelyni tuotoksia alueen opettajille, opoille ja muille kehittäjille. Monet työtehtävistäni olivat itsenäisiä, mutta harjoittelupäiväni myös kuluivat usein Karelialla tai ammattiopisto Riverialla yhteistyöskentelyn tai opiskelijahaastatteluiden merkeissä. Yhteistyö eri hanketoimijoiden kanssa olikin iso osa harjoitteluani, mikä oli mielestäni yksi harjoitteluni parhaista sekä opettavaisimmista puolista.

Jatkoväylä-hankkeen tavoite on mielestäni tärkeä. Ilmiönä ”sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun” on moninainen ja laaja, mikä tuli myös ilmi työtehtävistäni. Raporttini mukaan Pohjois-Karjalassa Karelia-ammattikorkeakoulun hakijoista yli puolella on ammatillinen pohjakoulutus. Opiskelijahaastattelut taas osoittivat opiskelijajoukon olevan moninainen ja tarpeet tuelle ja opintojen sujuvoittamiselle vaihtelivat. Mielestäni väyläopintojen kehittäminen on tarpeellista, koska se tarjoaa opiskelijoille yhden erilaisen mahdollisuuden tarttua jatko-opintoihin. Tietoisuuden lisääminen opiskelijoiden keskuudessa sekä väylä- että jatko-opinnoista yleisesti on myös tärkeää. Tuskin enää halutaan kuulla opiskelijan toteavan, ettei edes tiennyt jatko-opintojen olevan mahdollista ammattiopistossa opiskellessaan, kuten yksi haastattelemistani opiskelijoista totesi.

Opettajana kehittymisen näkökulmasta harjoittelu syvensi ymmärrystäni erilaisista opiskelijoista ja sain arvokasta tietoa toisen asteen sekä jatko-opintojen nivelvaiheesta. Tulevana aikuisopettajana osaan harjoittelukokemukseni myötä paremmin ottaa huomioon erilaiset pohjakoulutukset ja niiden tuomat haasteet ja mahdollisuudet omassa opetuksessani. Myös tietämykseni koulutuksen monipuolisuudesta lisääntyi, kun tutustuin väyläopintorakenteeseen. Ymmärsin myös erilaisten projektien olevan yhä kasvavassa määrin osa opettajien työnkuvaa niin hyvässä kuin pahassakin. Projektit ja kehittämistyö ovat antoisaa, mutta myös lisäävät työn kuormittavuutta ja sitä kautta sitoutuminen työskentelyyn oman opetuksen ohella voi olla haastavaakin.

Oman kasvatustieteilijän ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta ehdottomasti tärkein oppi harjoittelustani Jatkoväylässä oli projektityöskentelytaitojeni kehittyminen. Työnkuvan vaihtelevuus esimerkiksi tarjosi minulle hyvän oppitunnin joustamiseen ja kehitti taitoani muuttaa suunnitelmia ja kykyäni priorisoida omaa työtäni uusien työtehtävien ilmaantuessa. Myös usean pienemmän ”projektin” läpivienti yhtäaikaisesti oli opettavaista. Pääsin myös esittämään omia näkökulmia opintojen kehittämistyöhön ja tunsin olevani osa hankkeen työyhteisöä, vaikka ajallisesti olin mukana vain muutaman kuukauden ajan.

Kaiken kaikkiaan harjoittelu Jatkoväylässä oli onnistunut ja monta uutta oppia rikkaampana jatkan opetukseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten parissa. Tulevaisuus näyttää missä roolissa: opettajana, projektityöntekijänä vai sekä että.

Katariina Kaskes

Jatkoväylä-hankkeen harjoittelija ja Itä-Suomen yliopiston opiskelija

Ammattiopiston opiskelijoilta löytyy usein ammatillisen koulutuksen aikana kerrytettyä käytännön osaamista, jota lukion opiskelijoilta puuttuu. Automaatiotekniikka on hyvä esimerkki tästä. Automaatio-opinnoissa lukiolaisille tulee vastaan täysin uutta asiaa, kun taas ammattiopiston automaatiotekniikkaa opiskelleet tuntevat perusmittaukset ja niiden kytkemisen automaatiojärjestelmään. He tuntevat myös erialisia automaatiojärjestelmiä sekä osaavat niiden ohjelmointia.

Lukiolaiset suoriutuvat helposti amk-insinööriopintojen alun tasokokeista ja silloin heidän ei tarvitse osallistua opintojen alun valmentaville kursseille. Osasta tasokokeita saa myös valmentavaan kurssiin hyväksytyn suorituksen ja suorituspisteet. Käytännön osaamiselle vastaavia tasokokeita ei ole ollut käytössä.

Energiatekniikan automaation pilottikurssi integroitui Kouvolan seudun ammattiopiston (Ksao) menossa olevaan automaatiotekniikan opintokokonaisuuteen. Ammattiopiston opiskelijat pääsivät näyttämään osaamistaan jatkoväylän pilottina pidetyllä Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun kolmen opintopisteen mittaus-, säätö ja automaatiotekniikan perusteet -opintojaksolla.

Osassa teoriaopetusta hyödynnettiin siirrettävää ohjelmoitavalla logiikalla ohjattua lämmitysprosessia, johon oli valvomo sekä tiedonkeruu prosessikokeille kannettavalla tietokoneella. Näin johdanto ja esittely käytännön harjoituksiin pystyttiin pitämään Ksaon tiloissa Kouvolassa. Opiskelijoille käytännön harjoitukset järjestettiin Kotkassa Xamkin automaatiotekniikan opetuslaboratoriossa.

Kurssin sisällön ja toteutuksen suunnittelu sekä opetus tapahtuivat Ksaon ja Xamkin opettajien yhteistyössä opettajaparina. Hyvä yhteistyö oli tärkein edellytys opintojaksokokeilun onnistumiselle. Esimerkiksi yksi haaste ammattiopiston opiskelijoille oli etäisyys ammattikorkeakoulun käytännön harjoituksiin Kotkaan. Kuljetuspulma kuitenkin ratkesi yhteistyön voimin ammattiopiston logistiikkapuolen järjestämänä.

Lisätietoja:

Vesa Kankkunen

Lehtori

Rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikkö, Xamk

Jatkoväylä-hankkeen toiminta perustuu pitkälti alueellisiin kokeiluihin. Kymenlaakson alueella on toteutettu erityisesti yhteisten oppimisympäristöjen käyttöön keskittyvää kokeilua tavoitteena parantaa ja lyhentää opintopolkua sekä tehostaa resurssien käyttöä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneina Kymenlaaksossa ovat alueen ammatilliset oppilaitokset Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami).

Yhtenä kokeiluna Xamkin ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija suoritti harjoittelun tutkimuskeskus BioSammossa viime kesänä 2017. Ympäristö-ja energiatekniikan insinööritutkinnon lisäksi, opiskelija opiskelee Kouvolan seudun ammattiopistossa bioenergia-alan ammattitutkintoa. Harjoittelu hyväksyttiin hänelle osaksi ammattikorkeakoulu- sekä ammattitutkintoa.

Opiskelijan harjoittelu kesti kuusi viikkoa. Tuona aikana hän osallistui tutkimusbioreaktorin suunnitteluun ja toteuttamiseen, tutkimuslaitteiden huoltamiseen, eri tutkimus prosessien ajamiseen sekä tulosten analysointiin. Analysointiin sisältyi mm. erilaisia pitoisuuksien määrittämistä ja arvojen laskentaa.

Harjoittelu oli monipuolista ja käytännönläheistä; siihen kuului reaktorin rakentamista sekä prosessin lämpötilamittausten suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi opiskelija osallistui Ghanalaisten vaihto-opiskelijoiden perehdyttämiseen prosessien toimintaan ja opasti heitä käyttämään tutkimusprosesseja.

Opiskelija oli tyytyväinen mielenkiintoiseen harjoitteluun bioenergian parissa ja hän haluaa edelleen kehittää osaamistaan biokaasuun jalostamisessa sekä bakteerien toimintaan liittyvissä asioissa.

Vesa Kankkunen
Lehtori
Rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikkö, Xamk

Katso video opiskelijan harjoittelusta:

Tervetuloa Jatkoväylä-hankkeen kevään toiseen seminaariin 2.-3.5.2018 Xamkin Mikkelin kampukselle. Seminaarin kantavina teemoina ovat uraohjaus reformissa sekä tekniikan alan jatkoväylät ja yhteistyö. Seminaari on tarkoitettu Jatkoväylän hanketoimijoille sekä muille koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Voit ladata seminaarin ohjelman pdf-muodossa tästä .

Pyydämme tekemään seminaariin ilmoittautumiset 13.4.2018 mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/6863DC6EED9E09EA.par

Lisätietoja:

Projektipäällikkö

Elina Ikonen

piia-elina.ikonen@xamk.fi

Viime viikolla, 11.-12.1.2018, toteutettiin Jatkoväylä-hankkeen ensimmäinen työseminaari Haaga-Heliassa. Työseminaarissa päästiin jakamaan hanketyön kokemuksia sekä aluekokeilujen alustavia tuloksia. Etenkin ensimmäisenä seminaaripäivänä ohjelma painottui vahvasti hankkeessa kehitettyjen hyvien käytänteiden kokoamiseen ja jakamiseen hanketoimijoiden kesken. Tavoitteena oli suunnata ajatuksia kohti valtakunnallisia suosituksia ja siinä onnistuttiin hienosti.

Työseminaarissa saatiin myös tilannekatsaus Nopsa-hankkeeseen projektipäällikkö Tuomas Eerolalta (HAMK) ja kuultiin ammattikorkeakoulujen valintauudistuksen ajankohtaisista tuulista, kun projektipäällikkö Marko Borodavkin Metropolia ammattikorkeakoulusta esitteli AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanketta.

Työseminaarissa olivat siis mukana kaikki Jatkoväylä-hankkeen osatoteuttajaoppilaitokset sekä muutamia muita aihepiiristä kiinnostuneita vierailijoita. Kantavana teemana läpi seminaaripäivien oli yhteistyön merkitys eri oppilaitosten toimijoiden välillä, ja tätä kuvattiin mm. legorakennelmien muodossa.

Jatkoväylä-hankkeen hyvinä käytänteinä kuvattiin muun muassa Karelian ja PKKY:n malli sosionomiväylästä, ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin valmentavat opinnot, amk-opintojen sisällön ja opintovaatimusten avaaminen toisen asteen opiskelijoille ammattikorkeakoulun opettajien toimesta, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien vertaamiseen liittyvä yhteistyö sekä opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen merkitys jatkoväyläopintojen toteutuksessa.

Työseminaaripäivien loppupuolella osallistujat kuvasivat kokemuksiaan päivien annista, ja tavoitteista, jotka voisi viedä mukana omaan oppilaitokseen ja työhön. Keskustelussa korostui erityisesti yhteisopettajuuden merkitys ja yhteistyö eri oppilaitosten välillä. Lisäksi vahvistui ajatus, että pitää olla ylpeä jo saavutetuista tavoitteista. Päivien antina kuvattiin myös vertaiskokemusten jakamisen tärkeyttä ja kohtaamista, sekä hankeprosessien etenemistä eri vaiheisesti eri oppilaitoksissa.

Askeleen lähempänä valtakunnallista suositustyöskentelyä!

Jatkoväylä järjesti yhteistyössä Ohjaamo 2.0 ja Work Smart – Älykkäästi töihin -hankkeiden kanssa urasuunnittelupäivän. Joensuussa 1.9.2017. Päivän aikana pohdittiin mm. miten uraohjaus opinnoissa ja työllistymisen tuki toteutuvat tulevaisuudessa, ja millaista työnhaku on tänä päivänä. Asiantuntijapuheenvuoron piti KT, opintoja-ohjaaja Helena Kasurinen.

Kasurisen puheenvuoro tallennettiin ja tämä tallenne sekä muut päivän materiaalit löytyvät täältä: http://pkky-wp.pkky.fi/ammattiura/materiaalikansio/

Tervetuloa opinto-ohjaajille sekä uraohjaus- ja työllisyystoimijoille tarkoitettuun urasuunnittelupäivään 1.9. Joensuun Tiedepuistolle. Päivän aikana pohditaan mm. miten uraohjaus opinnoissa ja työllistymisen tuki toteutuvat tulevaisuudessa, ja millaista työnhaku on tänä päivänä. Asiantuntijapuheenvuoron pitää Satakunnan ammattikorkeakoulun Erja Kuurila. Lisäksi kuullaan PKKY:stä ja Karelia-amk:sta valmistuneiden uratarinoita sekä työskennellään yhdessä päivän aiheiden parissa.

Seminaari tallennetaan ja striimataan verkkoon aamupäivän osalta klo 8.30-10.00. Voit seurata live-lähetystä osoitteessa https://connect.funet.fi/karelia_host1 Tallenteen linkki tulee myöhemmin Jatkoväylä-hankkeen blogiin.

Tilaisuuden järjestävät hankkeet Ohjaamo 2.0, Work Smart – Älykkäästi töihin sekä Jatkoväylä.

Lataa seminaariohjelma!

Aiemmasta tiedosta poiketen päivän pääpuhujana on KT, opinto-ohjaaja Helena Kasurinen. Hän on tehnyt pitkän uran opokouluttajana ja ministeriöissä ja hänet valittiin vuoden opoksi 2017.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö, Jatkoväylä-hanke

Karelia-ammattikorkeakoulun (Karelia AMK) talo-, rakennus- ja konetekniikan koulutukset ovat olleet mukana valtakunnallisessa Jatkoväylä -hankkeessa selvittämässä keinoja, joilla tuetaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) tekniikan alan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa insinööritutkinto Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmissa väylähankkeissa on jo selvitetty, mitä yhteisiä, mahdollisesti AMK+ -näyttöinä suoritettavia opintoja ko. koulutuksissa on. Samalla on luotu väyläopintoja, joilla on tuettu ammatillisen puolen opiskelijoiden mahdollisuuksia selvitä tekniikan alan matemaattis-luonnontieteellisistä opinnoista sekä tekniikan alan pääsykokeista.

Meneillään olevassa Jatkoväylä-hankkeessa Karelia-AMK:n tekniikan alan opinto-ohjaajat haastattelivat keväällä 2017 PKKY:stä Karelia-amk:un hakeutuneita opiskelijoita. Haastatteluilla pyrittiin samaan selville, miksi PKKY:stä valmistuneet opiskelijat ovat hakeutuneet juuri Karelia AMK:n talo-, rakennus- ja konetekniikan koulutuksiin. Samalla selvitettiin mistä hakijat olivat saaneet tietoa opinnoita ja millaista tukea ja informaatiota he olisivat kaivanneet hakuvaiheessa. Opiskelijoilta kysyttiin lisäksi, mitä haasteita heillä on insinööriopintojen aikana ollut ja haluaisivatko he mennä kertomaan insinööriopinnoista aikaisempaan oppilaitokseensa.

Rakennustekniikassa selvitys tehtiin kyselylomakkeella ja siihen vastasi kuusi henkilöä. He olivat tulleet joko rakennustekniikan koulutuksesta, talotekniikan koulutuksista tai jostakin muusta tekniikan koulutuksesta. Kaikki haastatellut olivat olleet töissä valmistumisen jälkeen, mistä koettiin olevan hyötyä varsinkin ensimmäisen vuoden opinnoissa. Pisimmillään työt olivat jatkuneet 3 vuotta, mutta suurimmalla osalla alle vuoden. Rakennustekniikan opinnot nähtiin kautta linjan mahdollisuutena parantaa omaa osaamistaan ja mahdollisuutena päästä etenemään urallaan.

Suurin osa vastaajista olisi kaivannut hakuvaiheessa lisätietoa opintojen sisällöstä ja toteutustavasta. Erityisesti matemaattisten aineiden määrä ja osaamisvaatimukset olivat mietityttäneet. Näistä olisi vastaajien mielestä ollut hyvä käydä kertomassa jo ammatillisten opintojen aikana. Kaikki vastanneet kuitenkin totesivat, että vaikka matemaattiset aineet koettiin hankaliksi, niistä oli kohtuullisen helppo selvitä, jos oli valmis tekemään töitä niiden eteen. Itsenäisen opiskelun suuri määrä olikin tullut monelle yllätyksenä. Pääsääntöisesti vastaajat pitivät rakennustekniikan insinööriopintoja mielenkiintoisina ja ennakko-odotusten mukaisina ja moni olisi valmis myös käymään esittelemässä niitä aikaisemmassa oppilaitoksessaan.

Talotekniikassa selvitys tehtiin haastattelemalla, mutta kysymykset olivat samat kuin rakennustekniikassa. Yhteensä haastatteluihin saatiin seitsemän henkilöä, joiden pohjakoulutus oli hyvin moninainen: sähkö-, automaatio-, ilmastointi-, putki- tai koneenasentaja. Yhdellä vastanneista oli kaksoistutkinto. Myös talotekniikan opiskelijat olivat olleet töissä ammattikoulusta valmistumisen jälkeen vaihtelevia jaksoja. Aikaisemmasta työkokemuksesta oli kaikkien vastaajien mielestä apua insinööriopinnoissa. Päätös insinööriopintoihin hakeutumisesta oli syntynyt joko töissä tai aikaisempien opintojen aikana. Yksi vastanneista oli tosin tiennyt jo ennen ammatillisten opintojen alkua, että haluaa jatkaa suoraan ammattiin valmistuttuaan vielä insinööriopintoihin.

Aikaisemmista opinnoista koettiin olevan talotekniikassakin hyötyä perusopinnoissa. Varsinkin sähkötekniikan perusopinnot olivat vastaajien mielestä sisällöltään samanlaisia molemmissa oppilaitoksissa. Vastaajien mielestä oli hyvä, että sähkötekniikan perusaineissa osaamisen oli voinut halutessaan todentaa näytöllä. Myös osa harjoittelusta oli ollut mahdollista suorittaa osaamisen näyttönä, jos opiskelijalla on aikaisempaa työkokemusta alalta. Hankaliksi aineiksi talotekniikan opiskelijat kokivat matemaattisten aineiden lisäksi kielet. Yhdellä vastaajalla myös LVI-alan opinnot olivat tuottaneet vaikeuksia, koska hänellä oli tutkinto ja työkokemusta vain sähköalalta. Opiskelijat olivat kuitenkin selvinneet haastavista aineista yhdessä opiskelemalla. Talotekniikan opiskelijat olivat hieman varovaisempia lähtemään esittelemän omaa alaa aikaisempaan oppilaitokseensa, mutta innokkaitakin löytyi.

Konetekniikan selvitys tehtiin opiskelijoiden kehityskeskustelujen yhteydessä. Pääosa ammattiopistosta tulleista oli käynyt metallipuolen koulutuksen, kuten hitsauksen, koneistuksen tai koneasennuksen opinnot. Muilta aloilta oli muutamia sieltä täältä. Ammattikorkeakouluun oli tultu joko suoraan ammattiopistosta tai parin – parinkymmenen vuoden työuran jälkeen. Yhtenäisenä motivaationa oli ajatus siitä, että sitä voisi vaikka pärjätä insinöörin työssä. Tämä ajatus oli tullut joko opiskelumenestyksen tai työssä tehtyjen havaintojen seurauksena.

Opetus Karelia AMK:ssa oli vastannut hyvin odotuksia. Matemaattiset aineet ja kielet olivat teettäneet töitä, mutta siihen oli osattu varautua. Osalla nuo aineet olivat sujuneet ”yllättävän hyvin”. Etenkin töissä olleet olivat käyttäneet keskiverto-opiskelijoita huomattavasti enemmän aikaa yhdessä opiskeluun. He olivat kokeneet sen myös helpottavan huomattavasti opiskelua.

Yhteenvetona voisi todeta, että usein ammatillisen koulutuksen käyneiden opiskelijoiden päätös jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa syntyy eri mittaisten työssäolojaksojen jälkeen. Kuitenkin ammatillisen koulutuksen aikana olisi hyvä tuoda enemmän esille jatkokoulutusvaihtoehtoja, kertoa millaisia koulutukset ovat ja millaisissa töissä amk:sta valmistuneet insinöörit työskentelevät. Tällöin hakeutuminen ehkä myöhemmässäkin vaiheessa on helpompaa. Ammattikorkeakouluopinnoista voisi käydä kertomassa kyseisestä ammattikoulusta valmistunut opiskelija, jolloin he tietäisivät ja tuntisivat hyvin kohderyhmänsä. Mikäli kiinnostus jatko-opintoihin on jo herännyt toisen asteen opintojen aikana, kannattaisi opiskelijoiden valita ylimääräisiä matemaattisten aineiden ja kielien osaamista tukevia opintoja, jolloin polku ammatillisesta koulutuksesta insinööriopintoihin voisi helpottua.

Johanna Luostarinen, talotekniikan opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jukka Tulonen, konetekniikan opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Janne Väätäinen, rakennustekniikan opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jatkoväylä-hankkeen 9.5.2017 järjestämässä seminaarissa esitetyt aineistot löytyvät ohesta.

Pdf-tiedostot aukeavat uudella välilehdellä näkyvää ensimmäistä diaa klikkaamalla.

Aamupäivän seminaaripuheenvuorot:

• Jatta Herranen, ammatillisen koulutuksen reformi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta
• Ilmari Hyvönen, ammatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat
• Timo Vainionpää, ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjaajan näkökulmasta
• Tiia Tamlander, selvitys ammatillisen koulutuksen ja amkn välisestä siirtymävaiheesta

Iltapäivän Learnin Café -sessioiden esitykset:

• Perho LTO, HBC ja Haaga-Helia, väyläopintomalli
• Centria ja KPEDU, Opiskeluvalmiuksien parantaminen väyläopinnoissa
• PKKY_Ura-ja työelämäpalvelut & Work Smart -hanke
• Hyrian ja Laurean projektimuotoiset väyläopinnot

Seminaarissa esitelty julkaisu on luettavissa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-012-8.

Jatkoväylä-hankkeessa toteutetun selvityksen raportti on luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-012-8.

Hankkeessa toteutettu selvitys kartoittaa, missä määrin ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoja ja ohjauspalveluita näiden koulutusasteiden välisen siirtymävaiheen tukemiseksi. Selvityksessä tutkittiin myös, miten paljon ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut tekevät keskenään yhteistyötä siirtymävaihetta tukevien palveluiden järjestämiseksi. Selvityksen tuottamaa tietoa käytetään apuna, kun hankkeessa laaditaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen siirtymävaiheen toteuttamisen valtakunnalliset suositukset.

Opiskelijoiden näkökulmasta helposti saatavilla olevat ja toimivat nivelvaiheen tukipalvelut, kuten siirtymää tukevat opinnot ja ohjaus, lyhentävät merkittävästi kokonaisopiskeluaikaa ja sujuvoittavat siirtymiä. Ohjauksessa korostuvat erityisesti opiskelijoiden kannustamisen ja opiskelukyvyn tukemisen merkitys sekä uraohjaus.

Eri puolilla Suomea mietitään, miten ammatillisen koulutuksen opiskelijat voisivat sujuvammin siirtyä AMK-opintoihin, liittää AMK-opintoja osaksi ammatillista perustutkintoa ja näin kenties lyhentää kokonaisopiskeluaikaa. Useita kehittämisprojekteja on käynnissä, esimerkiksi Jatkoväylä-hanke. Miten ja millä nimellä näitä opintoja voisi tai pitäisi kutsua?

Pohjois-Karjalassa sujuvaa väylää amiksesta amkiin on suunniteltu vuodesta 2012 ja käytännössä toteutettu vuodesta 2013 alkaen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Vuosien myötä alueelle ja yhteistyöhön on vakiintunut nimi väyläopinnot. Virallinen nimi on sujuva väylä, mutta niin opiskelijoiden kuin henkilöstön arkikäytössä nimeksi on muotoutunut väyläopinnot. Väyläopinnot pitävät sisällään yksittäisiä opintojaksoja, laajempia opintokokonaisuuksia tai puolen vuoden ja joissain tilanteissa jopa vuoden opintojen mahdollisuuksia. Väyläopintoja on olemassa siksi, että ne antavat mahdollisuuden tutustua AMK-opintoihin ja parhaimmillaan myös lyhentävät kokonaisopiskeluaikaa. Nimitys väyläopinnoista on levinnyt myös alueen lukioyhteistyöhön tarjoten lukiolaisille yksittäisiä opintojaksoja eri AMK-tutkinnoista.

Valtakunnallisesti nimikäytännöt vaihtelevat: toiset puhuvat väyläopinnoista, toiset siltaopinnoista, joku kurkistuskursseista ja osalla toimijoista ei ole asialle nimeä. Uskon, että kaikki ovat yhtä mieltä kuitenkin asian tärkeydestä ja merkityksestä. Rakkaalla lapsella on siis monta nimeä ja jossain päin lapsi on vielä nimeämättä.

Mikä siis lapselle nimeksi? Vai voiko olla niin, että nimet vaihtelevat alueellisesti ja yhteistyökumppaneiden kesken? Tai olisiko opinnoilla yleisnimi ja sen alla useita (lempi)nimiä huomioiden se, että jossain nimitykset ovat jo vakiintuneet , elävät ja voivat hyvin amislaisten keskuudessa? Niin, että nimi olisi nuoren amislaisen  suuhun sopivan notkea ja että siitä kuultaisi into ja ylpeys siitä, mihin opinnoilla tähdätään!

Mervi Lätti, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hanke

AMK- ja ammatillisen koulutuksen kentällä on toteutettu viime aikoina useampia erilaisia kyselyjä. Jatkoväylä-hanke jatkaa osaltaan kartoituskyselyjen toteuttamista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi selvitti laajasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden välisen yhteistyön toimivuutta vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa järjestetyllä kyselyllään. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavan koulutuspolun toimivuudesta. Arvioinnissa analysoitiin koulutuspolkuihin ja työelämän kehittämisen yhteistyöhön liittyvien käytänteiden vahvuuksia ja heikkoja kohtia.

Lopputuloksena Karvi antaa tammikuussa 2016 julkaistussa raportissaan runsaasti kehittämissuosituksia eri aihealueista:

• opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen
• ohjauksen saatavuuden varmistaminen ja ohjausmuotojen kehittäminen
• ura-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestelmällinen kehittäminen
• ohjausresurssien käytön optimointi
• osaamisperusteisuuden hyödyntäminen
• opiskelijahaun ja –valinnan kehittäminen
• opiskelijahakuun liittyvän tiedotuksen tehostaminen
• yhteistyön lisääminen ja kehittäminen
• työelämäyhteistyön hyödyntäminen
• kannusteiden lisääminen.

Opetushallituksen ja Saku ry:n Zoomi -hanke toteutti puolestaan viime vuonna ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita kartoittavan selvityksen. Zoomi koordinoi kaikkien Osuvaa osaamista -toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät -kokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden toimintaa. Zoomin kyselyssä tarkastelun alla olevia osa-alueita olivat koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen, henkilökohtaistaminen, yksilöllisyyden toteutuminen ja koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät, valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen ja nivelvaiheisiin liittyvien siirtymien arviointi. Kyselyssä on selvitetty myös keskeyttämistilanteisiin liittyvän ohjauksen toimivuutta. Zoomin kyselytulosten poimintoihin voi tutustua tällä sivulla. Tuloksista julkaistaan kevään aikana kattava raportti verkkojulkaisuna.

Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hanke jatkaa omalta osaltaan valtakunnallisten kartoituskyselyiden tekemistä. Hankkeella on parhaillaan käynnissä kaikille ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjille ja ammattikorkeakouluille suunnattu kysely. Kyselyllä selvitetään ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen siirtymävaiheen tueksi tarjottavien opintojen järjestämistä, siirtymävaiheen ohjauspalveluiden tarjoamista sekä näihin liittyvän yhteistyön määrää ja laatua koulutuksen tarjoajien välillä. Kyselyn vastauksista toivotaan nousevan esiin vastaajien hyviä käytänteitä sekä vastaavasti vielä kehittämistä tarvitsevia osa-alueita nimenomaan opiskelijalle tarjolla olevien opintojen, ohjauksen ja koulutuslaitosten välisen yhteistyön näkökulmista.

Edellä mainittu Zoomi-hanke koordinoi myös Jatkoväylän toimintaa. Zoomi suositti Jatkoväylän hankehakemuksen viimeistelyvaiheessa tekemään siirtymävaiheen opintoja ja ohjauspalveluja kartoittavan selvityksen valtakunnallisena, jotta tuloksena saatava tilannekuva olisi mahdollisimman todenmukainen ja kattava. Näin tulokset toimivat luontevana pohjana myös hankkeessa laadittaville ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välistä siirtymävaihetta koskeville valtakunnallisille suosituksille. Myös Karvin raportissa luetellut kehittämissuositukset toimivat suunnannäyttäjinä Jatkoväylä-hankkeen kehittämistyölle.

Jatkoväylä-hankkeen toteuttaman kyselyn tulokset ja niiden pohjalta laadittava verkkojulkaisu julkaistaan tiistaina 9.5.2017 Helsingissä järjestettävässä seminaarissa. Tilaisuuden kutsut ja seminaariohjelma lähetetään jakeluun viimeistään maaliskuun lopulla. Osallistumisesta kiinnostuneet voivat ilmoittaa yhteystietonsa kutsun toimittamista varten osoitteeseen tiia.tamlander@xamk.fi.

Tiia Tamlander
Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hanke
projektipäällikkö