Huuma
Tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin
Positiivisten osallisuuden kokemusten ja innostumisen myötä nuoret oppivat taitoja, joiden avulla heidän oli helpompi siirtyä opintoihin ja työelämään.
Hanke on päättynyt.
Huumassa ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevat 16–29-vuotiaat nuoret osallistuivat tanssityöpajoihin. Hankkeen keskiössä oli nuorten osallisuuden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Osallistujat olivat sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia. Hanke vahvisti nuorten kykyä kiinnittyä osaksi opintoja ja työelämää sekä tarjosi heille edellytyksiä merkitykselliseen elämään. Tanssityöpajoja järjestettiin Kuopiossa, Mikkelissä ja Vantaalla vuosien 2019–2021 aikana.
Juvenian rooli hankkeessa oli arvioida toimintaa ja tuloksia sekä olla mukana kehittämässä toimintaa.
Positiivisten osallisuuden kokemusten ja innostumisen myötä nuoret oppivat taitoja, joiden avulla heidän oli helpompi siirtyä opintoihin ja työelämään. Tanssityöpajat taiteen soveltavan käytön muotona vahvistivat nuorten itsetuntoa, sosiaalisia taitoja, yhteisöllisyyttä ja rohkeutta toimia. Hankkeen tavoitteena oli luoda nuorelle kokemus: minä osaan ja pystyn.
Huuman tanssityöpajoista vastasivat osatoteuttajat Tanssiteatteri Raatikko (Vantaa), ANTI – Contemporary Art Festival (Kuopio) ja Etelä-Savon Tanssiopisto (Mikkeli). Työpajoissa käsiteltiin erilaisia teemoja liikkeen avulla, ja pajat huipentivat nuorten tekemiin esityksiin ja/tai yhteisötempauksiin. Osatoteuttajat tekivät yhteistyötä Kuopion, Mikkelin ja Vantaan kuntatoimijoiden kanssa.
Huuman tavoitteena oli 225 nuoren työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen. Hankkeessa lisätiin kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja tuetiin nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Huumassa kehitettyt toimintamallit ovat hankkeen jälkeen minkä tahansa toimijan vapaasti käytettävissä.
Huuma-hankkeen rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Lasten ja Nuorten Säätiö sekä osallistuvat kunnat. Hanke kesti kolme vuotta, ja Suomessa hallinnoiva viranomainen oli Hämeen ELY-keskus.
Linkki hallinnoijan hankesivulle: https://www.nuori.fi/toiminta/huuma/
Hankkeen loppuraportit
Arviointiraportti
Huuma – Tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin -hankkeen (ESR 2019–2022) tavoitteena oli vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä Vantaalla, Mikkelissä ja Kuopiossa toiminnallisten menetelmien, tanssin ja liikkeen, avulla. Hankkeen toiminnan varsinaisena kohderyhmänä olivat ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevat 16–29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset ja kantasuomalaiset nuoret. Pyrkimyksenä oli saada mukaan toimintaan 225 nuorta.
Raportti luovista arviointimenetelmistä ja niiden käytöstä
Taiteeseen perustuvia menetelmiä, kuten draamaa, tanssia, valokuvaamista, kuvataidetta ja musiikkia, käytetään tukemaan hyvinvointia (Kattenstroht ym. 2013). Taiteella on positiivisia hyvinvointivaikutuksia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019), ja sosiaalialalla taidelähtöisten menetelmien käytöstä hyötyvät erityisesti heikossa asemassa olevat henkilöt. Näitä ovat esimerkiksi työttömät, maahanmuuttajat sekä yleisesti syrjäytymisvaarassa olevat.
Hankkeen tavoitteena oli kokeilla ja raportoida, miten erilaiset luovat arviointimenetelmät toimivat hankkeen vaikutusten arvioinnissa.
Julkaisut
Arts-based methods in preventive social work projects – Understanding impact and effects
by: Komulainen Sirkka & Lehtinen, Laura & Mäkelä Tanja & Polak Angelika & Savallampi Tiina [in:] Xamk Beyond 2021: Sustainable Development and Social Responsibility
Abstract
Arts-based methods are popular and exciting ways of working together to promote inclusion and participation in the community. They have been widely used in various contexts with different target groups. This paper focuses on preventive social work projects asking as to how arts-based methods may be useful on the individual and societal levels. The discussion investigates hoped-for effects and the impact of such methods, where the wellbeing improvements may not be immediately seen or easily measured. As a case study, practical examples from South-Eastern Finland University of Applied Sciences research and development projects using arts-based methods show what is involved in order to understand the various effects and impacts. The effects may
immediately concern the target groups locally but also in the long term – way beyond.
Keywords: Arts-based methods, impacts, effects, social work
Luovat menetelmät hyvinvoinnin edistäjinä
by Polak Angelika
[in:] Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2021
Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta.
Xamk kehittää, 2021.
Arviointi ja tutkimus taidelähtöisillä menetelmillä
Tutkimus- ja kehittämishankkeissa tehdään arviointia tai tutkimusta, jotta saadaan tietoa saavutetuista tuloksista, projektin etenemisestä tai sen vaikuttavuudesta. Arviointiin osallistumisen ei tarvitse olla kohderyhmälle aikaa vievää tai tylsää. Luovien menetelmien avulla voi saada tarkkoja tuloksia osallistujille rennolla tavalla.
Tanssi ja keholliset harjoitukset vahvistavat nuorten tulevaisuustaitoja
Tanssilla ja ylipäätään liikkeellä on merkittävä vaikutus meidän psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Heikoimmassa asemassa olevien nuorten hyvinvointia sekä elämäntaitoja vahvistetaan Huuma -tanssityöpajojen luovien menetelmien ja liikkeen kautta vuosina 2019 – 2021.
Tutkittu tieto esillä Symbioosi-webinaarissa
Vuosi 2021 on ollut monesta eri syystä erilainen kuin muut vuodet: maailman taistelu pandemian kanssa, palaaminen “normi”elämään sekä epävarmuus tulevaisuudesta korostavat tutkimuksen ja tiedon merkitystä elämässämme.
Nuorten osallisuus ja puhevalta
Nuorista voimaa Kouvolaan -seminaari herätti mielenkiintoista keskustelua nuorten asemasta sekä puhevallasta hanketoimintaa suunniteltaessa.
Tanssi läpi elämäsi
Tanssi ja liikunta antavat voimaa ja terveyttä niin keholle kuin aivoillekin. Parasta on, että tanssi hyödyttää kaikenikäisiä, niin lapsia kuin ikäihmisiäkin.
Taidelähtöisyyden monet kasvot
Jatkuvan kehityksen aikana tuntuu välillä siltä, että maailma juoksee nopeasti eteenpäin. Jokainen päivä herättää uusia kysymyksiä, mutta tuo myös vastauksia ja ratkaisuja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) etsitään nykypäivänä usein tuoreita ratkaisuja esiin nouseviin haasteisiin. Tähän tarvitaan luovuutta.
Tanssillisen toiminnan merkitys työn ja koulutuksen ulkopuolella
TIIVISTELMÄ
Syrjäytyminenon yksi suomalaisen yhteiskunnan ongelmkohdista. Erityisesti nuorisotyöttömyys on suuri ongelma nykypäivänä, joka saattaa altistaa syrjäytymiselle sekä mielenterveysongelmille. Syrjäytymistä ehkäiseviä sekä korjaavia keinoja on paljon. Yksi korjaavista keinoista on HUUMA Tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin –hanke. Hankkeentavoitteena on tuoda nuorille tulevaisuustaitojatanssin ja muun luovan toiminnan avulla. Tässä opinnäyte-työssä selvitetään, kuinka Huuma–hanke on vaikuttanut hankkeeseen osallistuneiden nuorten hyvinvointiin ja millaisia merkityksiä nuoret itse antavat tanssilliselle toiminnalle sekä muille luoville menetelmille.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja työn tilaaja on HUUMA Tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin–hanke. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat 16–29–vuotiaat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja tavoitteena oli selvittää nuorten kokemuksia toiminnasta ja sen vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa.
Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2019. Haastateltaviksi valikoituivat nuoret, jotka olivat päätyneet hankkeen toimintaan työpajojen kautta. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja niitä oli neljä kappaletta. Haastateltavat olivat 20–25–vuotiaita ja he olivat olleet hankkeen toiminnassa eri pituisia aikoja. Aineiston analyysissa menetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuksessa ilmeni, että hankkeen toiminta on auttanut nuoria arjen hallinnassa ja itsensä tuntemisessa. Lisäksi nuoret ovat piristyneet, rohkaistuneet ja rentoutuneet toiminnan avulla. Myös ryhmän merkitys nousi olennaiseksi. Kuitenkin ongelmaksi nousi se, että nuoria oli hankala saada toimintaan mukaan ja sitoutumaan siihen. Nuoret kokivat toiminnan hyödylliseksi ja merkitykselliseksi, mutta ulkoisetasiat estivät heitä ajoittain osallistumasta. Nuoret eivät välttämättä ole aina olleet motivoituneita menemään toimintaan, mutta toiminnan jälkeen he ovat kokeneet olonsa paremmaksi. Kokonaisuudessaan hanke on onnistunut tavoitteissaan, sillä nuoret ovat saaneet onnistumisen kokemuksia sekä tulevaisuustaitoja. Nuorten kokemuksen mukaan hanke on hyvä ja tarpeellinen, mutta he kaipasivat siihen lisää selkeyttä.
Asiasanat: syrjäytyminen, hyvinvointi, työpajatoiminta, tanssi, luovat menetelmät
Konferenssit
Nuorisotutkimuspäivät 2021 / Annual Conference on Youth Studies 2021
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen tanssin kautta
Esitys: Angelika Polak, 5.11.2021.
Työryhmä 9: Nuorten mielenterveyden tuen jatkuvuus aikuisuuden kynnyksellä.
Symbioosi 2021: Nuoret, hyvinvointi ja liike webinaari / Symbiosis 2021: Young people’s wellbeing and motion
Esitys: Future skills for young people through dance
sekä osallistuminen paneelikeskusteluun. (Angelika Polak).
Huuma hankkeen loppukonferenssi, projekti mukana organisoinnissa yhdessä Lasten ja nuorten säätiön kanssa.
Sosiologipäivät 2021 / The Annual Sociology Conference 2021
Toivoa nuorten tulevaisuuteen tanssin ja liikkeen kautta
esitys: Angelika Polak, 12.3.2021
Tanssin Huuma ja sen vaikutuksien arviointi tutkimusasetelmassa
Powerpoint-esitys tanssin Huuman vaikutuksien arvioinnista tutkimusasetelmassa.
Ajankohtaista
Tämän vuotinen Symbioosi-webinaari järjestettiin 7.10.2021. Webinaarin teemoina olivat nuoret, hyvinvointi ja liike (kehollisuus). Aamupäivän esitykset olivat englanniksi ja iltapäivän suomeksi. Webinaarin järjestivät Xamkin Mentoring NEETs -hanke ja Lasten ja nuorten säätiön HUUMA-hanke. Tilaisuus oli samalla myös HUUMA-hankkeen päätöswebinaari. Juontajana toimi Niko Kosunen, joka kuljetti katsojat läpi webinaarin, esitteli puhujat ja avasi keskusteluja puhujien ja yleisön välillä. Yleisö pääsi jo ennen webinaaria tutustumaan puhujiin ja esitysten aiheisiin Symbioosin tapahtumasivulla.
Esitysten lisäksi päivä sisälsi muun muassa rentoutumisharjoituksia ja liikunnallisia hetkiä, joissa katsojia kannustettiin liikkeeseen. Lisäksi webinaarin lopussa oli taideyllätys, jota varten yleisöltä kerättiin iltapäivän ajan sanoja, kysymällä heiltä ”mikä on sinun supervoimasi?”.
Webinaarin aikana oli käytössä selaimessa toimiva Miro-alusta, johon oli koottu esittelyyn nuorisoalan hankkeita ja niiden erilaisia digitaalisia tuotoksia. Aamupäivän kahvitauko ”Coffee and galleria” oli tarkoitettu Miroon tutustumiselle ja yleisöä ohjeistiin ja kannustettiin käymään Mirossa.
Voidaanko luovan liikkeen menetelmillä vahvistaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta ja miten se tapahtuu? Millaista Huuma-toiminta on ja minkälainen vaikutus sillä oli nuorten arkeen?
Huuma-hankkeen monialainen työryhmä keskustelee näistä kysymyksistä päivän paneelikeskustelussa, jossa on mukana nuoria osallistujia, taiteilijaohjaaja, nuorten oma opettaja, ja arviointivastaava. Keskustelua johdattelee hankkeen projektipäällikkö.
Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia siihen, miten luovat liike ja hyvinvointi linkittyvät haastavissa elämäntilanteissa olevien nuorten elämässä. Mitä erityistä tarjottavaa liikeilmaisulla on ja miten se voidaan integroida koulun toimintaan? Tule kuulolle 7.10.!
Keskustelun osallistujat
Huuman nuoret kokemusasiantuntijat: Emilia Vepsalainen ja Vanessa Saaranen
Anna-Maria Väisänen
On aktiivinen kuopiolainen freelance-tanssitaiteilija, joka toimii useissa taiteen eri konteksteissa. Väisänen toimii opettajana, fasilitaattorina, tanssijana ja koreografina. Vuodesta 2013 alkaen hän on päämäärätietoisesti hakeutunut työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa kyseenalaistaen sitä kenelle taide kuuluu. Väisänen pyrkii töissään tuomaan näkyväksi valtarakenteita ja kyseenalaistamaan perinteistä tanssijanormia, tarkastelemaan yhteiskunnan eri ilmiöitä ja tuomaan näkyväksi inkluusiota ja integraatiota.
Nina Pulkkinen
Toimii valma-ryhmän opettajana Kuopiossa. Hänen ryhmänsä on osallistunut Huuma-toimintaan.
Angelika Polak
Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) vastaa Huumassa arvioinnista ja toimii projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Luovien alojen tutkimusyksikössä eri projekteissa, tällä hetkellä Huuma-, Jatkumo- ja Tanssihetki-hankkeissa. Polakin asiantuntija-alueena ovat nuoret, hyvinvointi ja luovat menetelmät. Hänen roolinsa projekteissa on suunnitella, toteuttaa ja analysoida erityyppisiä tutkimuksia ja arviointeja ymmärtääkseen paremmin yhteiskuntaa, eri kulttuureja sekä parantaakseen hyvinvointia.
Anna Jussilainen
Toimii Huuman projektipäällikkönä ja asiantuntijana Lasten ja nuorten säätiön Huuma-hankkeessa (FM, MA). Hänen erityisosaamistaan on taiteen soveltava käyttö ja luovat menetelmät sekä positiivinen psykologia. Jussilainen on työskennellyt nuorten hyvinvoinnin kanssa eri yhteyksissä. Hän on myös työskennellyt yhteisö- ja esitystaiteilijana.
Huuma – tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin
Tiedot
Budjetti
Asiasanat
Yhteystiedot
Jaana Poikolainen
TKI-yksikön johtaja (ma.), KT
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
+358 44 702 8832
jaana.poikolainen@xamk.fi
Angelika Polak
projektipäällikkö YTM
Luovien alojen tutkimusyksikkö
+35844 702 8482
angelika.polak@xamk.fi