Hula
Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi
Hanke etsi keinoja ja ratkaisuja taajamassa syntyvien hulevesien sisältämien haitallisten aineiden vähentämiseen, laadulliseen hallintaan ja monitorointiin. Hankkeessa kartoitettiin hulevesien laatua ja niiden sisältämien haitallisten aineiden päästölähteitä case-kohdealueilla Mikkelin kaupungissa.
Tavoitteena oli seurata hulevesien käsittelyrakenteissa tapahtuvia prosesseja ja niiden vaikuttavuutta.
Hanke on päättynyt.
Hulevedet sisältävät monenlaisia epäpuhtauksia ja haitallisia aineita
Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, syntyy paljon hulevesiä. Hulevedet voivat sisältää haitallisia aineita, jotka aiheuttavat purkuvesistöjen veden laadun hidasta huonontumista. Epäpuhtauksien määrä yksittäisissä hulevesitapahtumissa ei ole suuri, mutta koska kuormitus on jatkuvaa, kumuloituu hulevesien vaikutus vähitellen.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
• Selvitys kaupunkitaajaman hulevesienkäsittelyn soveltuvista teknologisista ratkaisuista
• Hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuus ja pilot-kohteiden monitorointi
• Viestintä, tulosten jalkauttaminen ja raportointi
Hankkeen tulokset
Hankkeen toimenpiteet tuottivat tietoa eri tyyppisistä hulevesien käsittelyratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta erilaisten taajamatoimintojen seurauksena syntyvien hulevesien käsittelyyn. Kehittämällä hulevesirakenteita osana kaupunkien infrastruktuuria ja urbaania maisemaa voidaan suojella vesistöjen veden laatua sekä luoda kaupungin sisälle monimuotoisia ekosysteemejä.
Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 132 996 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Ohjelman verkkosivuosoite on: http://www.ym.fi/vedenvuoro
Webinaari
Hankkeen webinaari järjestettiin keskiviikkona 23.11.2022 klo 9-12. Ohjelmassa oli hankkeen tulosten esittelyä, sekä puheenvuorot hulevesien virtaamamittauksista ja mikromuoveista. Lisäksi kuultiin uutisia vesiensuojelun tehostamisohjelman ajankohtaisista asioista.
Hankkeen julkaisut, tiedotteet ja selvitykset
- Read-verkkolehti Nro 1/ 2022: Hulevedet osana veden kiertoa kaupunkialueilla
- Metsä, ympäristö ja energia -vuosijulkaisu 2021: Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi
- Hankkeen loppujulkaisu: Hula – Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi
- Hankkeen kirjallisuuskatsaus: Tietoa hulevesistä
Mikkelin taajama-alueen hulevesien laatua monitoroidaan vesien hyvän laadun säilyttämiseksi
Etelä-Savossa vesi on aina lähellä, ja vesistöjä hyödynnetään monipuolisesti virkistäytymisessä, matkailussa ja kalastuksessa. Vesistöjämme uhkaavat kuitenkin monenlaiset tekijät, joista yksi on ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän sadannan aikaansaama kaupunkialueiden hulevesien runsastuminen. Hulevedet voivat sisältää runsaasti erilaisia epäpuhtauksia, jotka kuormittavat purkuvesistöjä ja aiheuttavat vesien hidasta nuhraantumista.
Ongelmaan on olemassa ratkaisu, sillä hulevesien laadun hallinnalla voidaan edistää vesien hyvän tilan saavuttamista. Hulevesien käsittelyrakenteiden avulla voidaan rakentaa monipuolista ja vaihtelevaa kaupunkiympäristöä, ja luoda samalla uudenlaisia elinympäristöjä tukemaan luonnon ja ympäristön monimuotoisuutta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi – Hula -hankkeessa monitoroidaan Mikkelin kaupunkialueella syntyvien hulevesien laatua ja kartoitetaan keinoja, joilla ennaltaehkäistä kaupunkialueen hulevesien sisältämien haitallisten aineiden pääsyä vesistöön.
Samalla kehitetään kaupunkivesien hallintaa case-kohdealueilla Mikkelin kaupungissa, ja tuotetaan tietoa kustannustehokkaista hulevesien käsittelyratkaisuista. Hankkeen monitorointikohteet ovat erityyppisiä, ja niissä käsiteltävät hulevedet ovat peräisin erilaisten taajatoimintojen alueelta.
– Hulevesien käsittelyyn on viime vuosina kiinnitetty yhä enenevässä määrin huomiota Mikkelin kaupungissa, toteaa suunnittelupäällikkö Antero Cederström Mikkelin kaupungin Infra- ja viheraluepalveluista.
– Kaupunkialueella on runsaasti vesistöjä, joille on huomattava merkitys kaupunkilaisille ja kaupunkiluonnolle. Vesistöjen veden hyvä laatu on tärkeää myös kaupungin raakaveden hankinnalle, Cedeström jatkaa.
Projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhosen mukaan monitoroinnin ja näytteenoton avulla saadaan aiempaa selvempi käsitys Mikkelin taajamassa syntyvien hulevesien laadusta ja määrästä. Tietoa voidaan hyödyntää tulevia hulevesirakenteita suunniteltaessa sekä Mikkelissä että muissa kunnissa.
– Jokainen kunta ja kuntalainen voi osaltaan vaikuttaa hulevesien haitallisten aineiden vähentämiseen, Ranta-Korhonen muistuttaa. – Nyt on veden vuoro.
Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi – Hula -hanketta rahoittaa ympäristöministeriö 132 996 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Tehostamisohjelmasta on saatavilla lisätietoja ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.ym.fi/vedenvuoro ja www.ym.fi/vattnenstur. Valtakunnallista avustushakua hallinnoi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen
p. 040 661 5191, tuija.ranta-korhonen@xamk.fi
Hulevedet puhdistuvat merkittävästi oikeanlaisissa rakenteissa
Mikkelin kaupunkialueelle on viime vuosina rakennettu useita hulevesien käsittelyrakenteita. Tuore tutkimus osoittaa, että näiden rakenteiden ansiosta hulevesien eli sade- ja sulamisvesien sisältämät epäpuhtaudet vähenevät selvästi ja vesistöihin päätyy huomattavasti vähemmän haitta-aineita.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Hula-hankkeessa tutkittiin Mikkelissä sijaitsevien Karikon hulevesialtaan, Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmän ja Naistingin hulevesikosteikon kykyä vaikuttaa hulevesien laatuun. Tutkituilla hulevesirakenteilla havaittiin olevan selvä veden laatua parantava vaikutus. Kohteita tutkittiin ottamalla näytteitä ja tekemällä kenttämittauksia sekä jatkuvalla veden laadun ja määrän seurannalla.
Tutkimus osoittaa, että oikein toteutettuna hulevesirakenteet voivat vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Selvimmin tämä on havaittavissa pienvesistöissä, jotka ovat pienten vesimassojen ja mataluuden takia herkkiä muutokselle.
– Hulevesien laatua on mahdollista parantaa toiminnaltaan yksinkertaisin rakentein. Rakenteet vaativat kuitenkin taloudellista panostusta, sillä niiden suunnitteleminen, toteuttaminen sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteet luonnollisesti maksavat, projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen sanoo.
Varsinkin syyssateet saavat epäpuhtaudet liikkeelle
Kaupunkialueilla muodostuvat hulevedet sisältävät epäpuhtauksia ja haitallisia aineita, jotka ajan myötä kumuloituvat vastaanottaviin vesistöihin. Hulevedet voivat kuljettaa mukanaan ravinteita, maa-ainesta, metalleja sekä esimerkiksi roskia ja mikromuoveja. Liikenne on merkittävä hulevesien epäpuhtauksien lähde. Sen kautta ympäristöön päätyy muun muassa rengaskumia, maantiesuolaa, erilaisia öljy-yhdisteitä sekä raskasmetalleja.
Vaikka huleveden laatu olisi hyväkin, voi ongelmia syntyä useiden vuosien kuormituksen jälkeen. Lisäksi suurten sateiden myötä syntyvä huuhtouma voi hetkellisesti sisältää moninkertaisia määriä kuormittavia aineita. Hulevesien määrät voivat myös vaihdella suuresti vuodenajan sekä sateiden runsauden mukaan. Esimerkiksi suurien syyssateiden aikaan hulevesien määrä voi olla yli satakertainen verrattuna kesäaikaan.
– Erityisesti kuormituksen kerääntymisen sekä hetkellisesti korkeiden pitoisuuksien takia hulevesien käsittely on perusteltua vesistöjen suojelemiseksi ja esimerkiksi talousveden valmistuksessa käytetyn raakaveden laadun takaamiseksi, Ranta-Korhonen muistuttaa.
Tarkempi kuvaus Hula-hankkeessa tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista on saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-500-0
Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi – Hula -hanketta rahoittaa ympäristöministeriö 132 996 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Tehostamisohjelmasta on saatavilla lisätietoja ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.ym.fi/vedenvuoro ja www.ym.fi/vattnenstur. Valtakunnallista avustushakua hallinnoi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö
Tuija Ranta-Korhonen
p. 040 661 5191
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Kuvateksti: Vesinäytteitä otettiin Karikon hulevesialtaan, Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmän ja Naistingin hulevesikosteikon alueilla.
Kuvaaja: Aki Mykkänen
Muita saman aihepiirin hankkeita
- Waterplus – Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin
- Huky – Hulevesien käsittelyn T&K-ympäristö
- Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla
Hula- Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi
Tiedot
Budjetti
Yhteystiedot
Tuija Ranta-Korhonen
Projektipäällikkö
040 661 5191
tuija.ranta-korhonen@xamk.fi