Älykkäät kulttuurikylät

Kymenlaakson kylien elämää ennen ja nyt kartoitetaan tarinakahviloissa. Älykkäiden kulttuurikylien ja Kymenlaakson museon järjestämät Kymenlaakson tarinakahvilat ovat osa Kymenlaakson metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlaa. Tarinakahviloissa nostetaan esiin kiinnostavia tarinoita kylistä ja tarkastellaan, millainen Kymenlaakson on metsäteollisuuden myötä syntynyt. Myllykosken tarinakahvila pidettiin toukokuun lopussa Vanhalla Rautakaupalla.

Tarinakahviloihin liittyen pyrittiin paikallisten koulujen oppilailta keräämään kirjoituksia tai piirroksia omasta kotikylästä. Myllykosken yhteiskoululta saatiin kahdeksan persoonallista, ilahduttavaa kirjoitusta. Vastaajia oli Myllykoskelta, Ummeljoelta ja Keltakankaalta. Näistä luettiin otteita Myllykosken tarinakahvilassa.

Myllykosken tarinakahvilassa keskusteltiin vilkkaasti paikkakunnan historiasta. Pienen osallistujaporukan keskusteluissa esiin nousi etenkin paperitehdas ja tehtaalaisuus, mikä on ollut paikkakuntaa määrittävä ja muokkaava tekijä. Tarinakahvilan yhteydessä tutustuttiin myös Myllykosken paperitehtaasta kertovaan näyttelyyn Tarinoita tehtaalta. Myös urheiluseuroja ja nuoruusaikoja muisteltiin. Tarinakahvilassa kävi ilmi, että myllykoskelaiset ovat yhteisöllisiä ja vetävät yhtä köyttä esimerkiksi erilaisissa yhdistyksissä.
Tässä muutamia nostoja tarinakahvilan keskusteluista ja nuorten kirjoituksista.

Tehdas on osa Myllykosken identiteettiä

Tehdas on ollut oleellinen osa Myllykoskea ja tehtaalaisuus osa identiteettejä. Nuorten kirjoituksissa tehdashistoria ei näkynyt. Björnbergien veljekset perustivat Myllykoski Träsliperi Aktiebolagin vuonna 1892 ja ostivat Myllykosken sahan ja puuhiomon. Paperin valmistus alkoi 1905. Yhtiö oli osa Yhtyneitä Paperitehtaita 1920–1952. Björnbergien suvun omistamalla Myllykoski-konsernilla oli huippuaikoina tehtaita mm. Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa. UPM-Kymmene osti Myllykoski Oyj:n vuonna 2010. Tehdas lakkautettiin joulukuussa 2011 ja lähes 500 menetti työpaikkansa Myllykoskella. Nyt Redeven omistamasta entisestä tehdasalueesta kehitetään biotalouden keskittymää, joka voi tuoda uutta elinvoimaa alueelle.

Paperitehtaalle mentiin nuorena kesätöihin ja myöhemmin vakitöihin. Tehtaalaisuus kulki suvuissa – ja sukulaiset pääsivät helposti tehtaalle töihin. Aluksi isä ja poika saatettiin laittaa samaan työvuoroon, jotta kotona olisi helpompaa ja vuorotyöläiset saattoivat nukkua samaan aikaan – ja ehkä isät myös opastivat samalla “talon tavoille”. Naispuolisia työskenteli paljon labrassa, keittiössä, siivouksessa ja paperisalissa, mutta myös nosturikuskeina. Sama palkka samasta työstä oli tehtaan linja.

Tehdasta muistellaan hyvällä. Pidetyt tehtaanjohtajat Walden ja Björnberg pitivät huolta yhteisöstä ja työntekijöistä. Tehdas järjesti asuntoja ja tarjosi asuntolainaa talon rakentamiseen. Lainalla tehdas varmisti, että hyvä työntekijä pysyy tehtävissään ja yhteisön jäsenenä. Tehtaan työntekijät viettivät kesiä yhteisöllisesti Kesärannan mökkikylässä Kaipiaisissa. Elintason noustessa käynnit Kesärannassa hiipuivat – ihmiset kaipasivat omaa tilaa ja aikaa työyhteisön ulkopuolella.

Suhtautuminen työturvallisuus on onneksi muuttunut. Kuulosuojaimina käytettiin alkuun pelkkää pumpulia! Ensimmäiset kuulosuojaimet tulivat jo 40-luvulla, mutta vasta 70-luvulla ne yleistyivät käytössä eikä niitä enää pidetty turhina. Tehdastyössä käytettiin omia vaatteita vielä 80–90-lukujen taitteessa – työasuna saattoi olla puukengät, sortsit ja t-paita.

Yövuorossa saatettiin nukkua vuorotellen. Eräs nukkui otsa pöytää vasten, mutta aina havahtui oven aukeamisen ääneen pomon astuessa sisään, nosti päänsä ja sanoi Aamen, kuin olisi rukoillut! “Silloin meni hyvin, kun porukka nukkui.” Työajalla tehtiin joskus myös omia ”soteva-hommia”, mutta viraapelityöt taisivat muutenkin olla ajan tapa eri tehtailla. Haponkestävän teräksen eli “vapaa-ajan teräksen” omaan käyttöön ottamista estetiin valvonnalla, mutta jotkut heittivät palasia aidan yli myöhemmin haettavaksi. Ylijääneitä polttopuita eli nutikoita sai viedä kotiin. Aina ei oltu niin tarkkoja nutikan koosta, joten isojakin pätkiä otettiin joskus mukaan – jopa niin että niistä on kuulemma rakennettu muutama Myllykosken talo….

Tarinakahvilassa keskusteltiin myös tärkeistä paikoista ja kulttuurihistoriasta. Seuratalolla (“Seukku”) harrastettiin mm. keilausta ja painia, järjestettiin tansseja ja diskoja ja näytettiin elokuvia ja pidettiin yksityisiä juhlia. Kirkkovuorelle taas on saatettu kokoontua hakemaan rohkaisua ennen Seukulle menoa. Patosiltaa pitkin pääsi kätevästi Ummeljoelta Mylsälle. Nuorison täytyi joen toisella puolella varoa, ettei “tullut köniin”! Kahnauksia kuulemma on ollut Myllykosken ja Anjalan välillä, mutta riiuureissuja se ei estänyt. Myllykoskella oli myös Linnoitustoimisto, jossa tehtiin Salpalinjan suunnitelma ja piirustukset.

Myllykoski on tunnettu urheilupitäjä. Menestyksekäs MyPa perustettiin jo 1947, sitä ennen toimi urheiluseura Myllykosken Kilpaveikot. Myös nuorten kirjoituksissa nousi esiin muistot MyPan peleistä. Urheiluseuran jäsenyys ja seurauskollisuus oli aikoinaan tärkeää, seuran vaihto olisi ollut petturuutta. Tärkeitä liikuntapaikkoja ovat mm. Ospan kenttä ja Tehtaan kenttä. Tehtaan kentällä on kuvattu elokuvaa Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa vuonna 1939. Tehtaan kentän käyttö vapautui 1940-luvulla, eikä vahtimestari enää hätistellyt pois.

Miten nuoret näkevät oman kotikylän?

Perhe, kaverit, kotiseudun muistot, turvallisuus ja rauhallisuus olivat nuorille vastaajille tärkeitä. Kaikki tarvittava oli lähellä, vaikka toisaalta etäisyydet muualle ja palveluiden pariin hieman harmittivat. Kylällä ihmiset tunsivat toisensa ja se näyttäytyi hyvänä asiana. Toisaalta pienen kylän elämä ja se, että kaikkien asiat kylällä tiedettiin, saattoi myös hieman ärsyttää. Kauppoja, kioskia tai ravintoloita ja harrastusmahdollisuuksia kaivattiin lisää. Kuulemma nuoret ovat pitäneet omia kioskeja ja pihakirpputoreja. Moni koki, että kylässä oli tarpeeksi tapahtumia tai paikkoja, joissa käydä. Joillakin oli tekemisen puutetta. Eräs kuvaili Kouvolaa ankeaksi. Urheilu- ja harrastusmahdollisuudet esimerkiksi hiihtoon ja metsästykseen saivat kiitosta. Eräs mainitsi, ettei nuorille ole harrastusmahdollisuuksia tai uuden harrastuksen aloittaminen nuorena on hankalaa.

Rauhalliset kesä illat keskisaaressa ja pizzan hakeminen huoltoasemalta ilman, että joutuu jonottamaan, on kyllä asioita mitä suuressa kaupungissa ei ole.

Opiskelumahdollisuuksien puute, halua nähdä maailmaa, asua suuremmassa kaupungissa ja kokea uusia asioita olivat syitä poismuuton suunnitelmiin. Muiden lähteminen isompiin kyliin saa lähtemään. Toisaalta paluumuuttokaan ei eräässä vastauksessa ollut poissuljettu. Perhe, tuttuus, tekemisen mahdollisuudet, pienen kylän tunnelma ovat pitovoiman tekijöitä, mutta koulutus, työ, ystävät ja unelmat houkuttavat muuttamaan pois.

Siitä huolimatta haluaisin perustaa perheen jonain päivänä saman tyyppiseen pienempään kylään, mutta en halua perustaa perhettä tänne, haluan muistaa Myllykosken minun lapsuuden kotinani.

Kirjoituksissa korostuivat kotiseutu, lapsuuden ja nuoruuden muistot sekä paikat. Paikat, joissa muistot perheen tai kavereiden kanssa muodostuivat, olivat merkityksellisiä ja tärkeitä, kuten oma koti, päiväkoti, koulu, uimaranta, silta, Kymijoki, Koivusaari. Monelle hyviä muistoja olivat myös Mypan pelit kesäisin. Myös luonnon läheisyyttä ja metsiä arvostettiin.

Aina, kun olen mennyt koulun ja päiväkodin pihoille, minulle on tullut kaikenlaisia ihania ja lämpimiä muistoja mieleen. Koulun pihalle on parasta mennä kavereiden kanssa muistelemaan hauskoja kommelluksia.

Yhteisöllinen kylä

Etenkin menneinä vuosikymmeninä kylä oli hyvin yhteisöllinen – lieneekö tehtaan vaikutusta? Nyt kylä on hiljentynyt. Tehtaan lopettamisen jälkeen 2011 kylän palvelut vähenivät, vaikka kuulemma Myllykoski oli hiipunut jo aiemminkin. Syyksi arveltiin Kouvolan valikoimia ja palveluita sekä muuttoa pois työn perässä. Nyt Myllykoskella on asukkaita noin 4500, noin puolet huippuajoista. Kylässä on vielä ala- ja yläkoulut ja eläkeläisillekin riittää tekemistä. Myllykoskella on paljon kulttuuritoimintaa, kuten metallimiesten kuoro, Myllykosken klubi ja Anjalankosken elokuvakerhon esitykset. Aktiiviset eläkeläisyhteisöt Hutikka ja Hupakot harrastavat yhdessä liikuntaa ja tekevät hyväntekeväisyyttä. Yhteisöillä on myös käytössä oma tila kokoontumisiin.

Monen identiteetti rakentui vuosien ajan tehtaalaisuuteen ja tehtaaseen elannon takaajana. Toisaalta se muodosti myös tietynlaista hierarkiaa kyläläisten keskuudessa. Tehtaan sulkeminen vaikutti myös kaveripiireihin, entisiä työkavereita ja naapureita nähtiin entistä harvemmin.

Myllykoski heijastelee ehkä yleisempääkin yhteistöllisyyden heikkenemistä ja yksilöllisyyden tai yksityisyyden nousua. Mikä osuus on arvojen ja elämäntapojen muuttumisella, kuinka suuri osuus on entisen yhdistävän tekijän eli tehtaan menettämisellä? Nuorilla on koulukavereita ja omasta kylästä hyviä muistoja, mutta Myllykoski tai lähikylät eivät tarjoa opiskelumahdollisuuksia tai tyydytä elämän nälkää. Toisaalta eräs mietti, vaarantuisivatko tärkeät turvallisuus ja rauhallisuus, jos palveluita tulisi liikaa?

Maailma muuttuu ja yhteisöt sen myötä. Jos tehtaat ja sen perintö sekä Kymijoki tekivät Myllykoskesta Myllykosken – mikä tekee Myllykosken tulevaisuuden? Olisi löydettävä uusi yhteinen nimittäjä, joka kokoaa ihmiset yhteen vetämään entistä enemmän yhtä köyttä. Voisiko yhdistäjänä ja yhteisöllisyyden vahvistajana olla kyläläisyys ja oman kylän kehittäminen? Ihmisten taustoista tai työpaikoista riippumaton toiminta ja talkoohenki, joka tuo merkityksellisyyttä elämään, voimauttaa, elinvoimaistuttaa kylää ja lisää viihtyvyyttä?

Kaverit, muisto ja tunnelma saisi minut jäämään tänne, ja ehkä jonain päivänä Myllykoskesta tulee jotain suurta. Ja haluaisin nähdä Myllykosken kehityksen

Teksti

Laura Lehtinen, projektipäällikkö, Älykkäät kulttuurikylät

Lähteet

Tarinakahvilan 24.5.2022 aineisto. Vanha Rautakauppa Myllykoski. Älykkäät kulttuurikylät -hanke ja Kymenlaakson museo.

Myllykosken yhteiskoulun yläluokkalaisten kirjoitelmat 2022.

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus 28.1.2003.

Museovirasto 2009. Myllykosken teollisuusympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1479 [viitattu 13.7.2022]

Myllykoski (paperitehdas), Wikipedia-artikkeli. Muokattu 15.1.2022. Saatavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Myllykoski_(paperitehdas) [viitattu 13.7.2022]

Tiutisen saareen Kotkan kyljessä mahtuu paljon historiaa, kulttuuria ja aktiivista kylätoimintaa. Vivahteikas kuva saaren elämänmenosta hahmottui tarinakahvilassa Tiutisen työväentalolla huhtikuun lopulla 2022. Paikalle saapuneet noin 14 osallistujaa jakautuivat pullakahveineen kolmeen pöytään ja vapaamuotoisesti jutustellen jakoivat tarinoita ja muistoja. Keskustelun tärkeimmät sisällöt kirjattiin ylös. Jokaisessa pöydässä oli myös yksi Älykkäiden kulttuurikylien tai Kymenlaakson museon edustaja. Paperit täyttyivät pian teksteistä täynnä muistoja, tärkeitä paikkoja, Tiutisen elämää ennen ja nyt!

Hallan sillan ylitettyään verenpaine laskee

Tiutinen rakentui Hallan laatikkotehtaan ja sataman työntekijöiden asuinalueeksi. Laatikkotehdas valmisti mm. margariinirasioita ja ammuslaatikoita ja työllisti noin 600 henkeä. Tuotteita lähti maailmalle mm. Venäjälle, USA:han ja Englantiin. Aikanaan saarella oli asukkaita noin 3000, nyt Halla-Tiutisen taajamassa noin kolme sataa (Wikipedia). Tiutinen oli ”omavarainen” – saarella oli lastentarha, koulu, 9 kauppaa ja terveydenhoitaja. Tiutisen sanotaan olleen Euroopan tiheimmin asuttu saari!

”Pirtuaika” on koettu myös Tiutisessa. Tarinoita viinan salakuljetuksesta, pullopiiloista merellä ja poliisien pakenemisesta liikkuu. Aikanaan oli osaavia, ”meriläisiin” tai ”pirtuveneisiin” erikoistuneita veneenveistäjiäkin. Tie saareen rakennettiin vasta 70-luvulla. Aluksi tien käyttö oli valvottua, koska se kulki toimivan tehdasalueen läpi.

Ensimmäinen koulurakennus valmistui 1913, mutta väestön kasvaessa tarvittiin pian lisää tilaa – uusi koulurakennus valmistui 1922. Tiutisen koulussa oli parhaimmillaan lähes 300 oppilasta. Tilan puutteen takia koulua käytiin joskus vuoroissa. Saarelaiset taistelivat vuosia koulun lakkautusta vastaan, mutta lopulta koulutoiminta päättyi 2016. Nyt saarelaiset on tuonut yhteen uuden käytön löytäminen entisiin koulurakennuksiin yhdessä Älykkäiden kulttuurikylien kanssa.

Koska lapsia ja nuoria oli aikanaan paljon, järjestyi erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kuten jalkapalloa, koripalloa, painia ja naisvoimistelua. Urheiluseura Tiutisen Pyrintö – TUL:in perustajajäseniä – onkin ollut menestyksekäs etenkin koripallon ja painin osalta. Vilho Lempinen esimerkiksi voitti vuonna 1937 painin olympiakultaa työväen olympialaisissa Antwerpenissä – ”oikeisiin olympialaisiin” kun tuolloin ei työväen urheiluliiton jäsenillä ollut asiaa… Aikanaan vilkas urheiluseuratoiminta on nykyään hieman hiipunut, mutta esimerkiksi mölkkyä pelataan kerran viikossa ja Tiutisen ympärijuoksu järjestetään säännöllisesti.

Tiutisen palo elokuussa 1943 oli tuhoisa. Tulipalo sai alkunsa Kotkaan tarkoitetusta pommista. Onnettomuus vaati vain yhden uhrin, mutta suuri osa rakennuskannasta tuhoutui. Asukkaat pakenivat veneillä paloa, joka pyyhkäisi läpi Tiutisen niin, että pohjois- ja eteläosa saaresta säästyivät.  Saari rakennettiin lähes kokonaan uudelleen talkoovoimin. Paikalliset myös estivät Kotkan sataman laajentamisen Tiutiseen vetoamalla jopa eduskuntaan. Saari säilyi ihmisten asuinpaikkana!

Tiuskalaisuus on tahtotila

Entä mikä tekee Tiutisesta Tiutisen? Esiin nousivat etenkin maisemat, meri ja rakennuskanta, ystävällinen ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Nykyisille asukkaille tärkeitä ovat mm. aamulenkit Tiutisen ympäri ystävien kanssa, Hallan tien merimaisema, avanto, Punkkilan rannan kallio, näkymä pihalta meren yli Googlen iltavaloille.

”Kaikkien aistien saarella” saaristolaisuus näkyy. Tiutisessa ”jokaisella vähintään yksi vene”. Saarelaisilla on kesämökitkin saarissa kauempana merellä! Veneseura ja laituriosuuskunta ylläpitävät saaren lukuisia laitureita. Tiutinen on vakiasukkaiden paikka ja kesäasuntoja on vähän. Talot periytyvät usein suvuittain.

Tiutisissa on vahva yhteisöllisyys ja tahtotila kehittämiseen. Tiutisen työväentalo (1907) on kohtaamispaikka kaikille kyläläisille. Työväen talo on saaren toiminnan keskus, talolla pidetään jumppia ja kerhoja, järjestetään karaokea ja myyjäisiä, siellä on kuntosali ja kioski. Aikanaan kommunistisella puolueella oli oma työväentalonsa Tiutisissa, Hallan tehtaalaisilla oli omansa. Tiutisen identiteetti ja maine on pitkään pohjautunut työväen historiaan ja kulttuuriin. Viime vuosikymmeninä henkinen ilmapiiri on muuttunut, asukaskunta moninaistunut ja uudistunut.

1900-luvun alussa perustettu kylätoimikunta on aktiivinen. Kylätoimikunta esimerkiksi on kunnostanut talkoovoimin Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluneen redutin. Kyläläiset myös ylläpitävät urheilukenttää työskin takana. Kentän laidalla on grilli, keinut, trampoliini, kuntolaitteita, uimaranta…talvella kenttä muuttuu luistinradaksi, uutena vuotena järjestetään ilotulitus, meren jäälle tehdään hiihtolatu, ”aurinkolatu”, syksyllä järjestetään koko perheen liikuntapäivä. Myös aktiivisesti toimiva VPK on puutaloyhteisössä elintärkeä toimija. Oma Facebook-ryhmä on tärkeä kyläläisten tiedotuskanava ja yhteisöllisyyden vahvistaja.

Erikoislaatuinen Tiutinen on yksi Kymenlaakson salatuista helmistä. Vapaasti rakentuneen asuinalueen ilme puutaloineen ja kapeine kujineen on idyllinen, ulkoasultaan kuin vuosikymmenten takaa. Kaikkialla ympäröi rauhoittava meri. Yle teki vuonna 1994 jopa dokumentin ”Kylä kämmenellä” saaren historiasta ja nykyisyydestä. Tiutinen on meren rajaama saari, viehättävä ja yhteisöllinen kylä.

Tietää mistä Tiutinen alkaa ja mihin se päättyy

Älykkäissä kulttuurikylissä toteutettiin Kymenlaakson kyliin suunnattu kysely, jolla kartoitettiin paikallisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Vastauksia hyödynnetään kehittämistyössä ja ne täydentävät kesällä tehtyjä tutustumiskierroksia.

Kysely toteutettiin anonyyminä ja sähköisenä Webropol-kyselynä noin kolmen viikon aikajaksolla elokuussa 2021. Lisäksi paperilomakkeita oli täytettävänä noin viikon ajan Anjalan Makasiinikahvilassa sekä Sippolan Salessa. Vastauksia saatiin 44 kappaletta, joista melkein kaikki täytetiin sähköisesti. Vastausten määrä koko vastauspotentiaaliin suhteutettuna on pieni ja otanta sattumanvarainen, mutta kysely antaa tietoa kyläelämästä ja osviittaa kehityskohteista.

Tässä jutussa nostoja nyt mukana olevista kohdekylistämme. Näistä tuli ilahduttava määrä vastauksia. Eniten vastaajia oli Sippolasta ja Tirvalta, molemmista 11 kpl. Sippola on oikeastaan kylien kokonaisuus, joten lähialueelta saatiin 6 vastausta kylistä Liikkala, Ruotila, Saittara, Turpaankylä. Nämä on otettu mukaan Sippolan kokonaisuuteen (17 kpl). Vastaajat saivat itse nimetä kotikylänsä avokenttään. Alueelta Mämmälä-Inkeroinen-Anjala tuli vain 6 vastausta. Sitaatit ovat kyselyn avovastauksista.

Kylien vahvuudet

Oman kylän vahvuudeksi nousi ehdottomasti luonto ja ympäristö (42 vastausta). Toiseksi eniten mainintoja sai ihmiset ja yhteisöllisyys (24), kolmanneksi kulttuuriperintö ja historia (22). Vastausvaihtoehdoista saattoi valita 1–5 tekijää. Vain muutamia valintoja saivat urheilutapahtumat, paikalliset tuotteet ja palvelut sekä rakennettu ympäristö.

Ne vaan on kohillaa.

Myös avovastauksissa ihmiset, luonto, luonnon läheisyys ja ulkoilumahdollisuudet nousivat kärkeen. Vastauksissa korostui yhteisöllisyys, tutut ihmiset ja aktiivinen toiminta. Kylissä järjestetään tapahtumia ja pidetään perinteitä yllä!

Osalle kaikki tarvittava löytyy omalta kylältä. Jos esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia tai tapahtumia ei ollut tarjolla, oli kotiseudulta helppo päästä palveluiden ja aktiviteettien pariin naapurikaupunkeihin. Etäisyys ja sijainti ovatkin suhteellisia käsitteitä. Julkinen liikenne ei tosin ole kovin kattavaa maaseutukohteissa.

Kylällä asumisessa arvostetaan rauhallisuutta ja omaa rauhaa. Tämän teeman mainitsi noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Noin kolmannes avovastauksista liittyi sosiaalisuuteen, oli joko ystävällisiä ja avuliaita tai tuttuja kyläläisiä, yhteisöllisyyttä tai lähellä asuvat sukulaiset. Se, että tuntee ihmiset, toi myös turvaa. Kylillä tunnutaan siis arvostettavan sekä rauhaa että yhteisöllisyyttä – sitä, että saa olla omissa oloissaan tuttujen ihmisten ympäröimänä ja voi olla sosiaalinen halutessaan. Noin kolmannes arvosti asumisessa myös yleisesti luontoa, sen läheisyyttä tai kauneutta.

Siitä ihmeellinen kylä, että ihmiset jopa keskustelee tavatessaan

Saa vaellella metsissä yksinään, tai toisaalta saa tehdä asioita porukallakin, jos haluaa.

Mitä enemmän metsää ja vähemmän ihmisiä ympärillä, sitä parempi.

Kylien kohokohdat

Mitä monipuolisuutta kyliltä löytyykään! Kohokohtien kirjo on laaja, on nykyisiä ja entisiä tehtaita, kartanoita, urheiluseuraa ja lintubongauspaikkaa, Alvar Aaltoa tai lentokenttä. Tirvalla on kuuluisa tanssilava, kesäteatteri ja väliväylä sekä runsaasti yhteisöllisyyttä. Sippola tunnetaan Suomen ensimmäisestä emmentaljuustosta, taidekeskus Antareksesta, hovista ja kirkosta, Turpaankylä ruutitehtaan raunioista ja koskesta, Liikkala Jalon myllystä. Kylien tunnetut kohteet ovat myös eläviä ja niitä vaalitaan.

Kylällä on vahva historiallinen perintö, jota yritetään myös pitää yllä useiden tapahtumien ja kyläläisten aktiivisuuden avulla.

Mitä uutta tai innovatiivista kylissä on? Esimerkiksi Sippolassa ovat mm. Antares ja ympäristötaidetta tarjoava Meijerin metsä, Tirvalla joulukuusiviljelmä, aktiiviset asukkaat sekä Teamsissa järjestetyt yhdistyksen tapahtumat kuten Mörköiltamat. Sekä Sippolasta että Tirvalta löytyy valokuitu. Anjalan ja Inkeroisten alueella on esimerkiksi kylätempauksia ja tykkilumilatu ja Korjärvi, jota kyläyhdistys vaalii ja kehittää.
Paikallisia yrittäjiä, ainutlaatuista tekemistä ja osaamista löytyy laaja kirjo. Sippolassa on baari, juustola, mylly, graniitin louhintaa ja jalostusta, turve-, maansiirto ja metsäkoneurakointia, leipuri, korjaamo, taidekäsityötä. Seudulta löytyy myös kaupungin kuvataiteilija! Tirvalla asuu mm. graafikko, puutarhuri, mökki- ja luontomatkailuyrittäjiä, taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita, mökkitalkkari, löytyy kirppis ja lemmikkitarvikeliike.

Tirvalla on paljon erilaista osaamista ja yrittäjää. Näitä pitäisikin koota yhteen selkeämmin, jotta jokainen mökkiläinenkin oppisi tuntemaan paikallisia toimijoita.

Kehityskohteita ja toiveita

Kysyimme, mitä kylille kaivattaisiin lisää ja mitä kehityskohteita kylissä on. Vastaukset mitä lisää -kysymykseen hajautuivat valittavina oleviin aihealueisiin. Eniten toivottiin parempia liikenneyhteyksiä (18 mainintaa), seuraavaksi kulttuuriperinnön vaalimista (13 vastaajaa), vähiten tietoliikenneyhteyksiä (2 mainintaa) ja muita kuin kulttuuri- tai urheilutapahtumia (5 kpl).

Avovastauksissa kylille toivottiin esimerkiksi liikuntapaikkojen, hiihtolatujen ja metsäpolkujen ylläpitoa, työpaikkoja ja yrittäjyyttä, uimahallia, taidetta ja kulttuuria, uimakouluja, ikäihmisille harrastusmahdollisuuksia, tilaa isoihin kokoontumisiin, peruspalveluita, joukkoliikennettä, teiden ylläpitoa, elinvoimaa ja vetovoimaa!

Elinvoimaisuutta peruspalveluiden ylläpitämisellä sekä viihtyvyyden kasvattaminen harrastusmahdollisuuksilla.

Kylissä ei ollut erillisiä yhteiskäyttötiloja etätyön tekemiseen. Tosin vain muutaman mukaan tarvetta etätyötiloille olisi. Etätyötä pystyi tehdä kotoa käsin. Yleisesti kaivattiin tiloja harrastuskäyttöön, yhdistystoimintaan, työpajoihin ja kokouksiin. Tyhjiä liiketiloja ja entisiä kouluja kohdekylistä kyllä löytyy. Pyrimmekin kohtauttamaan tiloja ja tarvitsijoita!

Sippolan seudulla toiveissa ja kehitystarpeissa nousivat esiin paremmat liikenneyhteydet ja kokoontumistilat sekä työmahdollisuudet. Toivottiin myös tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia, kuten ulkojäätä ja hiihtolatuja. Lisäksi toivotiin kulttuuriperinnön vaalimista. Palveluina mainittiin matonpesupaikka, pankki ja polttoaineasema.

Sippolan tunnistettu kehittämistarve myös kesän kyläkierroksen pohjalta on tarve kokoontumistiloille. Yhdistyksillä ei ole omaa kokoontumistilaa, kun seurakuntataloa kokoontumispaikkana ei enää ole. Tiloja tarvittaisiin esimerkiksi kokouksiin, juhliin, seurakunnalle, pienyrittäjille, yhdistystoimintaan, työpajoihin ja jumppaan. Sippolassa on aktiivista yhdistystoimintaa, mikä pitää kylän elävänä ja yhteisöllisenä. Oma paikka kokoontua helpottaisi yhdistysten toimintaa ja toiminnan suunnittelua sekä tapahtumien järjestämistä. Se tarjoaisi tilaa harrastuksiin, miksei yrittäjillekin. Kylätaloilla on mahdollisuus toimia yhteisöllisyyden vahvistajana!

Tyhjillään olevia rakennuksia löytyisi Sippolassa kokoontumistilaksi muuttamiseen, esimerkiksi kaksi entistä hoivakotia. Toinen sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla, toinen Alvar Aallon toimiston suunnittelemassa rakennuksessa. Hanke onkin aikeissa pitää työpajan uusien käyttömahdollisuuksien kartoittamiselle. Asuintalot kuuluvat menevän Sippolassa heti kaupaksi, mikä on positiivinen merkki maaseutumaisen paikan vetovoimasta.

Tirvalla muutamat toivoivat lisää paikallisten tuottajien tuotteita, kulttuuritapahtumia, kulttuuriperinnön vaalimista ja palveluita, kuten kauppaa, postia tai kahvilaa. Toiveissa ja kehityskohteissa myös harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen, kuten valaistu hiihtolatu, urheilukentän ylläpito ja liikuntakursseja Seuralaan. Kaupungilta toivottiin tukea harrastustoiminnan järjestämiseen ja lisää kansalaisopiston kursseja. Mainintoja saivat esimerkiksi myös luontomatkailu ja maatilatori. Eräs kehittämiskohde olisi teiden kunto.

Kyläläisillä on halua tuottaa itse kursseja/kerhoja, mutta rahallinen tuki materiaalihankintoihin ja mahdollisesti ohjaajien pieniin palkkioihin puuttuu.

Myös kulttuuritoiminta nousi esiin, kuten tanssilavan pitäminen elossa. Miilusaaren ja tehdasmiljöön tarinoita haluttaisiin nostaa esiin ja hyödyntää. Tirvalla on toiminut mm. vesisaha, kimröökitehdas, myllynkivitehdas. Monet rakennusperintökohteet kuuluvat nykyään OAJ:n omistamaan lomakylään.

Tirvan lavalla on havaittavissa aivan uutta pöhinää ja se aikoo tarttua ajan haasteisiin tuoreella ja innovatiivisella otteella.

Myös Tirvalla toivottiin yhteistä kokoontumistilaa ja lisäksi kylätalo Seuralan saamista ympärivuositeen käyttöön. Seurala tarjoaa hyvin tiloja yhdistyksille ja harrastuksiin, muta sen lämmityskulut suuret, joten rakennus on talvikauden kylmillään ja kiinni. Sen käyttöä olisi mahdollista tehostaa. Tyhjillään olevia rakennuksiakin löytyy. Toimintoina hajamainintoina saivat asuminen, työpajatoiminta, etätyötilat.

Inkeroinen-Anjala-Mämmälä alueen muutama vastaaja toivoivat palveluita kuten pankki tai vaatekauppa, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia, koulua ja uimakoulua. Kehittämiskohteina mainittiin Kymijoen ranta ja tieverkosto. Inkeroisissa tarvetta löytyisi etätyölle, yhdistyskäyttöön, harrastuksiin, työpajoihin, Anjalassa liikuntasalille. Tyhjillään on monia liikehuoneistoja ja esimerkiksi entinen hotelli-ravintola.

Monien mahdollisuuksien kylät

Kymenlaaksosta löytyy hienoja kyliä, joilla monia vahvuuksia ja erottuvia ominaispiirteitä sekä paljon osaamista ja kehittämiskohteita. Tulevaisuuden mahdollisuudet eläville, älykkäille kylille ovat hyvät! Toki hieman pessimistisiäkin vastauksia saatiin. Kylässä ei ole tai tapahdu juuri mitään. Kaikki eivät edes kaipaa mitään uusia aktiviteetteja tai kehittämistä, asiat ovat hyvin näin. Puitteet voivat olla omalle elämiselle sopivat, tarjontaa on tarpeeksi tai omaehtoista tekemistä löytyy.

En osaa toivoa mitään lisää, koska en usko, että ehtisin mitään nykyistä enemmän hyödyntää.

Arvostettuina vahvuuksina esiin nousivat luonto ja rauhallisuus sekä ihmiset ja yhteisöt. Vastauksista huokui yhteisöllisyys, ihmiset ovat tuttuja ja kyläläiset mukavia. Asuminen ja kyläkulttuuri mahdollistaa oman rauhan ja tilan.

Kylissä on aktiivista yhdistystoimintaa, mikä näkyy erilaisina tapahtumina ja tempauksina. Ideoita kehittämiseen löytyisi lisääkin, mutta resursseja ei välttämättä ole. Kokoontumis- ja harrastustiloja kaivattaisiin enemmän, käytöstä poistuneita kiinteistöjä on. Omistajien ja käyttäjien kohtaamisen lisäksi moni tila varmasti kaipaa kunnostusta tai muutostöitä. Miten olemassa olevat kiinteistöresurssit ja toimijaresurssit saataisiin hyötykäyttöön? Millaisia toimintamalleja yhdistysten ja kaupungin välillä voisi kehittää?

Erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kaivattiin. Toisaalta lähialueilta löytyy lisää tarvittavia aktiviteetteja, mutta liikkumiseen tarvitaan omaa autoa. Julkista liikennettä ei juuri ole. Onko matkailijan helppo löytää paikalle? Mistä se saavat tietoa näistä hienoista kohteista? Lisäksi näkyi tarve saada kulttuuriperintöä ja tarinoita esiin sekä paikallistuotteita saataville.

Kysely antoi tärkeää tietoa kylien kohokohdista ja tarpeista jatkosuunnittelun tueksi. Uusiakin pohdinnan aiheita löytyi. On tärkeää kuunnella paikallisia, jotka tuntevat omat olosuhteensa ja tarpeensa parhaiten. Vahvuudet ja tekijät, joista kylän pito- ja elinvoima koostuu, eivät näy ohikulkijoille ulospäin. Pellot, metsät, maatilat ja omakotitalot kätkevät sisäänsä tarinoita ja tekijöitä. Nämä täytyy nostaa esiin ja viestittyä niistä muillekin. Itsestään iloitseva kannustavien asukkaiden kylä huokuu hyvää ulospäin ja houkuttaa uusia tulijoita pitämään kylä elinvoimaisena!

Tämä on kylä, jossa otetaan toiset huomioon ja autetaan toisia pyyteettömästi.

Kirjoittanut

Laura Lehtinen, projektipäällikkö, Älykkäät kulttuurikylät

Jutun pääkuvassa Lasse Lassheikin ympäristötaideteos Perka plus. Meijerin metsä, Taidekeskus Antares. Kuva Laura Lehtinen 2021.

Syksyn 2021 aikana Älykkäät kulttuurikylät verkostoitui ja jalkautui kyliin. Ankkapurhan kulttuurimatkailun strategiatyö ja Kotkan Tiutisten kyläkoulun uuskäytön kehittäminen aloitettiin, Sippolassa kokeiltiin tarinakahvilakonseptia. Vaikutettiin verkostoissa Kymenlaakson vetovoiman vahvistamiseksi ja osallistuttiin Huomaa paras Kymenlaaksossa tapahtuman järjestämiseen hankeyhteistyönä. Älykkäät kulttuurikylät on ollut mukana Tehtaanmäen koulun tulevaisuuden pilotointikokeiluissa ja jatkaa kehittämistyötä. Kansainväliset kytkökset luotiin Italiaan Materan kaupunkiin!

Kymenlaakson ja Materan kohtaaminen

Älykkäät kulttuurikylät ja DeuS-hanke järjestivät yhdessä kahdet virtuaaliset tulevaisuustalkoot. Ensimmäisessä verkostoitumistapaamisessa syyskuussa esiteltiin Kymenlaaksoa ja tutustuttiin Materan kaupunkiin. Tilaisuudessa vaihdettiin tietoa ja inspiroiduttiin kohteista, ympäristöistä, kulttuurista ja matkailusta. Kouvolaa esitteli yhteyspäällikkö Anne Käki, Kotkaa kehitysjohtaja Terhi Lindholm. Aktiivinen, luonnonläheinen Kouvola on 60 kylän kaupunki, Kotka merellinen kulttuuri- ja puistokaupunki. Molemmat ovat historiallisesti kiinnostavia, niiden sijainti on erinomainen, kaikki löytyy läheltä. Tutut kaupungit näyttäytyivät aivan uudessa valossa!

Matera Basilicatan maakunnassa sai maailmalaajuista huomiota ja sai nostetta maineelleen oltuaan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2019. Kaunis, historiallinen ja hieman syrjäinen kaupunki, jonka vanha luolakaupunki on Unescon maailmanperintökohde, nousi todelliseen uuteen kukoistukseen kulttuurin avulla! Matera pääsi myös näyttävästi esille uudessa James Bondissa. Kulttuuripääkaupunkihanke toi paljon kulttuuria ja tapahtumaa kaupunkiin, osallisti eri tahoja, loi ja vahvisti verkostoja.

Toinen yhteinen tapaaminen lokakuussa oli samalla Ankkapurhan kulttuurimatkailun kehittämisstrategian ensimmäinen työpaja. Materan kaupunkikehittämisen asiantuntijat Boris Meggiorin ja Rita Orlando toivat osaamistaan ja ulkopuolista katsetta Ankkapurhan kulttuuripuistoon. Mikä saisi heidät tulemaan vierialulle Kouvolan Ankkapurhaan? Toki alueen esittely Teamsissa ei välitä paikan tunnelmaa ja sen erityislaatuista, monipuolista ympäristöä kokonaisuutena. Ankkapurhan vahvuuksia pohdittiin pienryhmissä. Esiin nousivat historia, vesivoima ja joki, arkkitehtuuri, paikalliset ihmiset, sijainti Helsingin ja Pietarin välissä. Vahvuuksista kannattaa ammentaa aineksia vetovoiman kasvattamiseen ja liiketoimintaan!

Avainasia on löytää paikkaan sopiva ja yhteisöä tukeva visio ja sitoutua siihen pitkäjänteisesti toimintasuunnitelman kautta. Alueen ominaisuuksia ja vetovoimaa on hyvä tarkastella suhteessa laajempiin matkailun ja asumisen trendeihin, arvojen muutokseen, sijaintiin, demografiseen rakenteeseen. Samalla on mietittävä matkailun kohderyhmiä ja mietittävä, kenelle ja millaista matkailua halutaan tai voidaan tarjota. Kannattaako vahvistaa olemassa olevaa kävijävirtaa vai pyrkiä houkuttelemaan uusia joukkoja? Huomionarvoista on, että matkailijalle usein antoisaa on kohtaamiset paikallisten kanssa. Matkailun ja paikallisyhteisön törmäyttämisessä on innostavia kehittämisen paikkoja!

Ankkapurhasta kulttuurin ja oppimisen keskus?

Ankkapurhan kulttuurimatkailun kehittämistyötä jatkettiin marraskuussa. Silloin pidimme paikallisille ja kehittämisestä kiinnostuneille sidosryhmille avoimen työpajan, jossa ideoitiin sisältöjä tunnistettujen vahvuuksien pohjalta. Työpajaan tuotiin lyhyt katsaus matkailun ja Kymenlaakson tulevaisuuksiin Visit Finlandin materiaalien ja Kymenlaakson tulevaisuusverstaan tulosten pohjalta. Ankkapurhan alueen vahvuuksista voisi ammentaa bisnestä vaikka venevuokraukseen, villiyrttien keruuseen, wellness-palveluihin tai viinijuhliin!

Miltä kuulostaisi uusiutuvan energian oppisisällöt tai Litorina-meren tuominen matkailijoille AR-teknologian keinoin? Entä “kestävän kehityksen elämyspuisto” tai oppimisen keskus? Ankkapurha tarjoaa puitteet moneen teemaan ja elämykselliseen ulkoilmaoppimiseen, sillä kulttuuripuisto kattaa teemoja kartanoiden ajasta teolliseen historiaan, ympäristösuhteesta arkkitehtuurin kehitykseen. Kulttuurihistoriallisessa arvoympäristössä on toki myös mietittävä sisältöjen soveltuvuutta itse paikkaan ja sen henkeen. Toteuttaminen ja toimeenpano ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin ideointi, mutta innokas kehitystyö jatkuu.

Kylätarinointia ja yhteisöllisyyttä

Meijän Sippola -tarinakahvila järjestettiin marraskuussa yhteistyössä Kymenlaakson museon kanssa. Ajatus oli koota ihmisiä yhteen muistelemaan ja kertomaan paikan tarinoita. Halusimme tilaisuuden kautta tutustua kyliin ja nostaa esiin kiinnostavia tarinoita ja niitä ominaisuuksia, mikä tekee Sippolasta Sippolan. Tilaisuus pidettiin Taidekeskus Antareksessa. Antares järjestää galleria- ja ulkoilmanäyttelyitä, erilaisia kursseja ja työpajoja sekä majoittaa residenssitaiteilijoita. Kylän keskellä sijaitseva taidekeskus vaikuttaa olevan paikallisillekin matalan kynnyksen kohtaamispaikka.

Vajaa parikymmentä ihmistä kokoontui kahvittelemaan ja kertomaan kylästään. Keskustelu oli vilkasta ja saimme runsaasti uutta tietoa kylästä. Sippola on aktiivinen ja yhteisöllinen kylä, jossa on monta yhdistystä. Yllättävä paikka tämä Sippola, kansainvälinen ja edistyksellinen, entinen alueellinen keskus pappiloineen ja kunnan toimintoineen! Täällä on ollut puutarhakoulu, tehty Suomen ensimmäinen emmentaljuusto, täältä on lähdetty lähetystyöhön Uuteen-Guineaan, on Kymin metsäkoulun peruina Arboterum harvinaisine puineen.

Samalla tarinakahvila tarjosi kokoontumispaikan muistojen jakamiseen ja auttoi vahvistamaan kulttuuriperintötietoisuutta. Tapahtuman tarkoitus oli myös tehdä hanketta ja aluevastuumuseota tunnetuksi, sillä molemmat toimivat yhteisöjen hyväksi ja voivat tarjota apuaan, resurssien ja toimintasuunnitelmiensa puitteissa. Tarinakahvila-konseptia on aiemmin kehitelty Xamkin ja Saimian (nyk. LAB-ammattikorkeakoulu) Miljöömatkailu-hankkeessa erilaisin toteutustavoin. Ensi vuonna Älykkäät kulttuurikylät ja Kymenlaakson museo järjestävät tarinakahviloita teollisuusteemalla liittyen Kymenlaakson metsäteollisuus 150-vuotta juhlavuoteen 2922.

Parhautta Kymenlaaksosta!

Monissa eri verkostoissa on pitkään pohdittu Kymenlaakson mainetta ja vetovoimaa. Miten alueen saisi paremmin esiin monipuolisena kokonaisuutena, houkuttelevaksi muuttajille ja matkailijoille, kerrottua muillekin, kuinka hienoja paikkoja täältä löytyy? Kymenlaaksossa on monipuolista luontoa, taidetta, tapahtumia ja kulttuuria, sympaattisia kyliä, eri alan yrityksiä, paljon maaseutua sekä paikallistuotantoa.

Aihetta pohdittiin urakalla Huomaa paras Kymenlaaksossa -tapahtumassa. Etätapahtuman järjestivät hankkeet Talenttimagneetti (Kouvolan kaupunki) ja Älykkäät kulttuurikylät, Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen sekä Etukeno (Xamk). Tilaisuudessa käytiin hyvää keskustelua ja ideoitiin Kymenlaakson olemusta inspiraatiopuhujien lakutehtailija Timo Nisula, Experience Advisor, Investor Mikko-Pekka Hanski ja työelämäuudistaja ja valmentaja Riitta Hyppänen johdattamana. Tapahtumaan kulttuuria toi draaman keinoin toteutettu huippuhauska työpaja! Piia Kleimolan ohjaamassa työpajassa kylät profiloitiin pienryhmissä persooniksi, jotka muille esittelivät ammattinäyttelijät. Kouvolassa asui metallimies, jolle tärkeää oli työ, urheilu ja perhe. Kotkasta löytyi kestäviä elämäntapoja kannattava, jalkapallosta innostunut ammattikorkeakouluopiskelija. Me ihmiset itse teemme Kymenlaakson maineen ja nostamme esiin arvokkaat kohteet ja erikoispiirteet. Positiivisen ylpeyden omasta alueesta ja innostuksen kehittää on tultava sisältä, ei ulkopuolelta! Tapahtumasta juttu Xamkin verkkolehti Nextissä.

Talenttimagneetti-hankkeen kanssa toteutettu kysely Kouvolan vapaa-ajan asukkaille toi uutta kiinnostavaa tietoa. Yli puolet reilusta 100 vastaajasta oli tehnyt etätöitä mökillä. Monella vapaa-ajan asukkaalla oli juuret seudulla. Noin 43 % muualla asuvista kesäasukkaista voisi harkita muuttoa Kouvolaan! Vastaajien kesäasunnot sijoittuivat ympäri Kouvolaa. Vastauksissa toivottiin lisää erilaisia tapahtumia ja palveluita. Moni kaipasi elävää ja viihtyisää keskustaa. Helposti saavutettava, elinvoimainen ja vetovoimainen keskusta lisää myös kylien menestystä ja houkuttelevuutta!

Tulevaisuustalkoot Tiutisissa ja kyläkoulun uusi elämä

Kotkan Tiutinen on idyllinen, merellinen asuinalue. Hiekkatiet mutkittelevat puutalojen lomassa, merituuli hivelee poskia. Kylä on myös Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asutus rakentui Tiutisen saarelle orgaanisesti ja siitä tuli leimallisesti työväen ja merimiesten asuinalue.

1900-luvun alussa rakennettu Tiutisen kyläkoulu jäi muutama vuosi sitten koulutoiminnan lakkautuksen jälkeen tyhjilleen. Nyt rakennukseen halutaan uutta toimintaa, kenties kulttuuria, työpajoja, kokoontumistilaa, harrastusmahdollisuuksia, ehkä kahvila? Kävimme joulukuussa pitämässä Tiutisen työväentalolla työpajan, jossa ideoitiin sisältöjä ja kuultiin kyläläisten tarpeista ja toiveista. Paikalla oli reilu parikymmentä aktiivista osallistujaa ja kylätoimikunnan jäsentä. Ideoita riitti ja nähtävästi aktiivisia toimeen tarttujiakin. Tilaisuudessa melkein jo perustettiin kyläyhdistys Tiutisiin! Kaksi vierekkäin sijaitsevaa puista koulurakennusta vaativat remonttia, myös ylläpitokustannukset ovat suuret. Yhdistystoimijat voivat hakea erilaisia avustuksia kylätalojen ja kulttuurihistoriallisten rakennusten kunnostamiseen.

Seuraavaksi

Ensi vuonna jatketaan Ankkapurhan kulttuurimatkailun strategian kehittämistä ja Tehtaanmäen ja Tiutisen koulujen uuskäytön etsintää. Teollisuusteemaisia tarinakahviloita järjestetään Kymenlaakson kylissä. Kohdekylissä pidetään tulevaisuustalkoita. Esiinnousseina kehityskohteina on lisäksi Sippolan pari tyhjillään olevaa entistä hoivakotia, jotka kaipaavat uutta käyttöä. Tirvalla taas OAJ:n omistaman kulttuurihistoriallisen puutaloalueen käyttöä voisi tehostaa ja tuoda erilaisia tapahtumia. Muitakin juttuja on suunnitteilla ensi vuodelle.

Toivottavasti pääsemme pitämään työpajoja livenä ja tapaamaan kyläläisiä. Todellinen yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemukset syntyvät aidoista kohtaamisista. Yhteistyö ja sitoutuminen yhteiseen päämäärään luottamuksesta ja onnistuneesta vuorovaikutuksesta. Mutta täytyy todeta, että hienoja kyliä meillä Kymenlaaksossa – ja mikä tärkeintä kylän menestymiseksi, aktiivisia asukkaita!

Kirjoittanut

Laura Lehtinen, projektipäällikkö, Älykkäät kulttuurikylät

Luovien alojen tutkimusyksikkö

Kouvolan Alvar Aalto -viikko tuo elokuun puolivälissä paljon erilaista tapahtumaa kaupunkiin! Tiedossa on – mikäli koronatilanne sallii – esimerkiksi Aalto-dokumentin elokuvailta ja ohjaajatapaaminen, Tehtaanmäestä inspiroitunutta tanssitaidetta, arkkitehtuuriaiheisia luentoja, pop-up -ravintola japanilaiseen henkeen sekä Aalto-leivonnaisia. Tapahtumakokonaisuus on kaikkien yhteinen kaupunkifestivaali, joka levittäytyy koko Kouvolan alueelle kyliltä keskustaan. Yksi keskeinen tapahtumapaikka on hankkeen kohdealue Inkeroinen-Anjala eli Ankkapurhan kulttuuripuisto. Viikko järjestetään vuosittain vaihtuvassa Aalto-kaupunkiverkoston puheenjohtajakaupungissa. Vuonna 2021 viikko juhlistaa teollista rakennusperintöä Kouvolassa.

Kouvola on todellinen Aalto-kaupunki

Kouvolan Inkeroisissa on varsinainen Aallon arkkitehtuurin keskittymä. Aalto suunnitteli 1930-luvulla Tampellalle Anjalan paperitehtaan, asuinalueen tehtaan työntekijöille (tunnetaan nykyään Tehtaanmäen asuinalueena), Tehtaanmäen koulun ja Karhunkankaan omakotitaloalueen. Alueella on useita rakennustyyppejä, funktionalismia ja Aallon ominaispiirteitä henkiviä rakennuksia. Ne olivat aikanaan erittäin moderneja, etenkin varhaisemman puutaloarkkitehtuurin rinnalla! Inkeroisten teollinen yhdyskunta syntyi 1800-luvun lopulla puuhiomon ja kartonkitehtaiden perustamien myötä. Inkeroisten Tehtaanmäki edustaa teollista kulttuuriperinnön lisäksi sosiaalihistoriaa ja asumisen arkea. Suurin osa Aallon taloista on yhä asuinkäytössä. Tehtaanmäen alue on yksi Älykkäiden kulttuurikylien kehityskohteista.

Tehtaanmäen koulu (1938–39) on eräs viikon tapahtumapaikoista. Koulurakennuksen tulevaisuus on ajankohtainen aihe Kouvolassa ja sitä käsitellään Tehdes-webinaarissa. Vielä muutaman vuoden koulu on ainoa Aallon suunnittelema yhä alkuperäisessä käytössään oleva peruskoulu. Rakennuksen koulukäyttö on kuitenkin päättymässä lähivuosina kouluverkkouudistuksen myötä. Kaupunki ja Xamkin Luovien alojen tutkimusyksikkö tekevät yhteistyötä rakennukseen sopivan, sen kulttuuriperintöarvoja kunnioittavan ja taloudellisesti kannattavan käyttötarkoituksen löytämiseksi. Asiantuntijoina ovat toimineet allekirjoittanut kulttuuriperintöalan osaaja sekä palvelumuotoilija Anu Vainio – eli nykyinen Älykkäät kulttuurikylät tiimi!

Älykkäät kulttuurikylät on tehnyt yhteistyössä Xamkin opetuksen kanssa videon, joka esittelee koulua rakennuksena, kulttuuriperintönä ja kehityskohteena. Videon ensiesitys webinaarissa Tehtaanmäki Design – Building as an Educator.

Kehittyvä Tehtaanmäki

Eräs aiemman koulun tulevaisuuteen liittyvän kehitystyön tuloksena syntynyt potentiaalinen käyttötarkoitus on lasten ja nuorten arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus. Opetuskäyttö jossain muodossa sekä työpajatoiminta sopisi erinomaisesti alkuperäiseen tarkoitukseen ja lapsille suunniteltuun rakennukseen. Tämä ei välttämättä vaatisi suuria muutoksia itse rakennukseen. Arvokkaiksi todetut arkkitehtoniset piirteet ja autenttiset sisätilat on pyrittävä turvaamaan myös jatkossa.

Lisäksi Kymijoen toisella puolella sijaitsee Nuorisokeskus Anjala. Se on ammattimainen toimija ja palveluntarjoaja, joka järjestää leirikoulutoimintaa ja aktiviteetteja palveluineen sadoille nuorille ympäri maailmaa ja edistää alueen kulttuurimatkailua. Tehtaanmäeltä pääsee kätevästi kävellen tai pyöräillen patosiltaa pitkin Anjalan puolelle. Alue muodostaa Ankkapurhan kulttuuripuiston, joka on kulttuurihistoriallinen, vehreä ja kerroksellinen kokonaisuus. Toimintaympäristö tarjoaa mahtava edellytykset kehitystyölle.

Kehitystyön ja verkostoitumisen myötä on jo löytynyt useita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita arkkitehtuuri- ja muotoilukeskuksen piiristä. Koulun uuden toiminnan lisäksi koko Tehtaanmäellä on potentiaalia kehittyä asumisen, työn ja vapaa-ajan paikkana. Tehtaanmäestä voisi muodostua todellinen Älykäs kulttuurikylä! Kehitystyötä jatketaan ja erilaisia tulevaisuuden toimintamalleja tarkastellaan. Älykkäät kulttuurikylät auttaa koulun uuden käytön löytämisessä sekä alueen kehitystyössä. Koulurakennuksen ympärille kehitettävä toimiva konsepti toisi elinvoimaa seudulle.

Voimaa kulttuuriperinnöstä

Ennen Aalto-viikkoa järjestää Alvar Aalto -säätiö kansainvälisen arkkitehtuuriseminaarin, Alvar Aalto symposiumin. Sen teemana on Future of Industry ja käsittelyssä mm. teollisuusrakentamisen tulevaisuus, tehdasmiljööt, rakennusten ja teollisuusalueiden uuskäyttö. Verkkoseminaari tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Yhteiskunnan ja teollisuustuotannon muutokset tarjoavat mahdollisuuksia luovaan uudistumiseen. Symposiumin aiheet täydentävät Aalto-viikkoa ja auttavat ymmärtämään Inkeroisten teollista kulttuuriperintöä laajemmassa kontekstissa.

Aallon arkkitehtuuri ja Kouvolan teollinen kulttuuriperintö ovat lähtökohtia Aalto-viikolle. Ohjelmaa järjestävät monet eri tahot oppilaitoksista ravintoloihin ja yrityksistä museotoimeen. Tapahtumat tulkitsevat aihetta monin eri tavoin. Aalto-viikko todistaa, että kulttuuriperintö on läsnä oleva voimavara ja inspiraation lähde, josta voi ammentaa sisältöä tapahtumiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä kaupunkifestivaali on mitä mainioin tapa lisätä niin yhteisöllisyyttä, tietoisuutta kulttuuriperinnöstä kuin osallistumisen mahdollisuuksia – ja ennen kaikkea alueen pito- ja vetovoimaa. Se jos mikä on älykästä!

Kouvolan Alvar Aalto -viikko järjestetään 14.-22.8.2021. Lue lisää tapahtumasivulta!

Tehdes – Arkkitehtuuri -ja muotoilukasvatuksen tapahtumakokonaisuus sisältää suomenkielisen webinaarin, englanninkielisen webinaarin Building as an Educator, lasten ja nuorten leirin sekä syyskuussa innovaatiopäivät.

Kirjoittanut

Laura Lehtinen
Projektipäällikkö

Millaisia ovat elinvoimaiset kylät nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia kiinnostavia asuinpaikkoja ja kulttuuriympäristöjä Kymenlaaksosta löytyy? Onko pandemian tuoma kaipuu pois kaupungeista pysyvä ilmiö?

Keväällä toden teolla käynnistynyt Maaseuturahaston rahoittama Älykkäät kulttuurikylät -hanke (2021–2022) pyrkii auttamaan kyliä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja tarpeisiin. Kyliä kehitetään yhdessä kohti elinvoimaisia ja kestäviä paikkoja asumiseen ja työntekoon kulttuuriympäristöt huomioiden. Etätyötrendin, teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden sekä kulttuurin luomien mahdollisuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä hankkeessa ja kylien vetovoiman kasvattamisessa. Kartoitamme kyläläisten kanssa kylien vahvuuksia, resursseja ja kehityskohteita. Yhdessä luodaan Älykkään kulttuurikylän konsepti suuntaviivaksi tulevaisuuteen.

Hankkeen viitekehyksenä ovat elämän arvojen muuttuminen ja merkityksellisen elämän tavoittelu, hyvinvoinnin korostuminen, turvalliset ja terveelliset elinympäristöt, teknologian sekä luovan talouden mahdollisuudet ja kulttuurin osuus elinvoimatekijänä. Onko paikkariippumattomuus maailmaa mullistava trendi? Mitkä tekijät vaikuttavat asuinpaikkojen valintaan ja seutujen menestykseen?

Hanke ulottuu koko Kymenlaakson maaseutualueille, mutta varsinaisten käytännön kehittämistoimenpiteiden kohteina on muutama kylä. Mukana alkuvaiheessa ovat Tirva, Sippola ja Ankkapurhan kulttuuripuiston alue (Anjala ja Tehtaanmäki), kaikki erilaisia kyliä ominaispiireineen ja vahvuuksineen. Pari muutakin mahtuu mukaan joukkoon, joka muotoutuu kartoituksen ja kylien kiinnostusten pohjalta.

Järjestämme Kymenlaakson kylille ja kyläkohtaisesti tulevaisuustalkoita, jotka toimivat pohjana yhteiselle kehittämistyölle. Tutustumme kyliin ja kyläläisiin sekä nostamme paikkojen ja ihmisten tarinoita esiin. Järjestämme syksyllä tarinakahviloita yhteistyössä Kymenlaakson museon kanssa.

Mikä on älykäs kulttuurikylä?

Vastausta etsitään hankkeen aikana yhdessä kylien kanssa ja tutkittuun tietoon pohjautuen.

Esimerkiksi Smart Village Networkin määritelmässä älykäs kylä kehittää teknologiaa hyödyntäen kylän resursseihin ja mahdollisuuksiin pohjautuvia yhteisölähtöisiä lähestymistapoja, sekä edistää toimissaan kestävää kehitystä (Smart Village Network 2019).

Kulttuuri on mukana Älykkäissä kulttuurikylissä elinvoimatekijänä sekä pito- ja vetovoiman lisääjänä. Kulttuuri ja tapahtumat ovat tärkeitä tekijöitä kuntien ja alueiden tunnettuudelle sekä osa maineen muodostumista. Kulttuurin hyödyntäminen eri sektoreilla ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden edistämiseksi on kasvava trendi.

Aluekehitykseen, ennakointiin ja kaupungistumiseen liittyen on olemassa paljon aineistoa hyödynnettäväksi toimenpiteiden suunnittelussa, kuten Sitran julkaisemat tulevaisuuden trendikortit ja Ruralization-hankkeen maaseutukehitykseen liittyvät trendikortit.

Miten vastata haasteisiin kuten ikääntyvään väestöön, muuttotappioon, palveluiden katoamiseen ja tyhjilleen jääviin rakennuksiin? Uudet innovaatiot ja investoinnit vaativat ennakointia ja rohkeutta toimia. Teknologia luo mahdollisuuksia esimerkiksi asuinpaikan valintaan ja etäpalveluihin. Tyhjiin rakennuksiin voi synnyttää uudenlaisia ja luovia käyttömahdollisuuksia.

Mikä tekee kylästä menestyvän ja hyvän paikan asua? Pienen kartoituksen ja kyliin tutustumisen perustella on selvää, että ainakin oma aktiivisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat avaimia menestykseen

Seuraa matkaamme blogissa.

Hankkeen teemoista lisää Readin artikkelissa Kohti Kymenlaakson älykkäitä kulttuurikyliä.

Elinvoimaa ja kestävyyttä Kymenlaakson kyliin!

Teksti Laura Lehtinen, projektipäällikkö