Älykäs ohjaus

Uuden äärellä alkaa inspiroiva tutkimusmatka visioinnin, kysymysten ja tavoitteiden asettelun, selvitystyön sekä suunnittelun parissa. Näin kävi meilläkin Älykäs ohjaus -hankkeessa tekoälyn sekä opinto- ja uraohjauksen ”mätsäämisen” kanssa.

Millaisia tulevaisuudennäkymiä tekoälyn hyödyntämisellä ohjauksen tukena on? Mitä lisäarvoa tekoäly ohjaukselle voi tuottaa? Mitä käytettävissä oleva data mahdollistaa? Onnistuvatko visioidut toiminnot käytännössä ja millaista mallia toteuttamiseen tarvitaan? Millaisia haasteita (eettiset, tekniset) on vastassa ja voiko ne ratkaista? Mitä kokeillaan ja erityisesti miksi? Mihin resurssit riittävät ja mitä hankitaan? Näiden kysymysten praissa käynnistimme Älykäs ohjaus – tekoäly asiakaslähtöisessä opinto- ja uraohjauksessa –hankkeen (Esr) loppusyksystä 2019.

Taustatyötä ennen tekoälykokeiluja

Ennen loppukäyttäjien osallistumista tekoälykokeiluihin pohjatyötä oli tehtävä runsaasti. Raamittavana tekijänä kehittämiselle oli hankehakemuksessa tekoälyn integroituminen olemassa oleviin järjestelmiin. Ei mitään uutta, erillistä sovellusta vaan osaksi järjestelmiä, joita meillä jo on.

Tiedonsiirtoja koskevan välitys- ja rajapintamallin kehittäminen käynnistyi. Tekoäly-, välityspalvelin- ja rajapintatoimijahankintoja suunniteltiin sekä kilpailutettiin.

Opiskelijoiden tarpeita ja toiveita on kartoitettu pitkin matkaa mm. Hackathonissa, haastatteluissa, tutkimuksista, opiskelijapalautteista sekä Design Jamissa ja palveluja ideoitiin.

Ohjauksen perimmäistä tarkoitusta, tekoälyn tuomaa lisäarvoa ohjaukseen sekä tekoälyn ja ohjauksen eettisyyteen liittyviä kysymyksiä ruodittiin. Ihmisiä koskevan datan käyttöä algoritmien ja tekoälyn hyödyntämisessä arvioitiin tietosuojan sekä ohjauksen eettisyyden näkökulmasta. Taustalle rakentui eettisesti kestävää tekoälyä hyödyntävää taustafilosofiaa, jossa keskeisenä on opiskelija, hänen tarpeidensa, tulevaisuutensa sekä toimijuutensa tukeminen.

Ohjauksen perimmäinen ydin perustuu opiskelijan toimijuuden tukemiseen ja toisaalta tietosuojan näkökulmasta yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Nämä näkökulmat olivat läsnä kokeilujen toimintoja valittaessa, suunniteltaessa ja arvioitaessa. Tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ratkaistiin, tietosuojailmoitus laadittiin sekä henkilödatan luvitukseen liittyvä malli ja toteutus rakennettiin.

Sprinttikehittäminen yhteistyössä TCD Consulting Oy:n (ammatillisen koulutuksen välityspalvelin- ja rajapintatoimittaja), Tuudo Oy:n (ammattikorkeakoulun välityspalvelin- ja rajapintatoimittaja) sekä Kwork Innovations Oy:n (tekoäly) kanssa pääsi käyntiin maaliskuussa 2020. Dataa arvioitiin ja tuunattiin, anonymisoitiin sekä pseudonymisoitiin (anonymisointisuunnitelma). Rajapintoja rakennettiin eri lähteisiin (ePerusteet, Samiedun ja Esedun tietovarannot, Xamkin Peppi opiskelijahallintojärjestelmä, TE-palvelut).

Tutustuimme ohjausta ja tekoälyä yhdistäviin hankkeisiin kotimaassa ja ulkomailla, muihin tulevaisuuden kannalta merkittäviin tekoälyhankkeisiin – näistä esimerkkinä Aurora AI, Digivisio2030 sekä tutkimuskirjallisuuteen.

Opinto- ja uraohjauksen palveluihin integroituja tekoälyratkaisuja sekä välityspalvelin- ja rajapintamalleja, hankkeita, avointa lähdekoodia, algoritmejä tai kehittämisen malleja oli hankkeen alkumetreillä melko vähän tarjolla tai yleensäkään saatavilla.

Erilaisten vaiheiden, pohdintojen sekä tietysti tarpeiden pohjalta päädyimme kehittämään kolmea toimintoa, jotka ovat kokeiltavina ja opetettavina datansa tekoälykokeiluihin luvittaneille opiskelijoille.

Tekoälykokeilut opiskelijoiden kanssa

Opiskelijoiden houkuttelu tekoälykokeiluihin onnistui koronasta huolimatta. Tekoäly on opiskelijoitakin kiinnostava asia! Tekoälykokeilut opiskelijoiden kanssa pääsivät käyntiin alkuvuodesta 2021. Kokeiltavat tekoälytoiminnot tuotetaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille Tuudossa ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille Wilman kautta.

Ensimmäisellä kokeilukierroksella opiskelijat saivat suosittelumoottorin kautta

1. opintojakso-/tutkinnonosaehdotuksia
2. työ- ja harjoittelupaikkaehdotuksia/koulutus- ja oppisopimuspaikkoja sekä työpaikkoja omien tietojensa ja valintojensa perusteella.

Kolmantena toimintona tekoäly pyrki tunnistamaan opiskelijan mahdollisen ohjaustarpeen opiskelijan etenemisestä ja tekemään palvelunohjausta sen perusteella..

Tähän mennessä tekoälykokeiluihin on osallistunut 171 Xamkin sekä yhteensä 103 Esedun ja Samiedun opiskelijaa. Osallistuminen on vapaaehtoista. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija on luvittanut datansa niin, että tekoälyn toiminta on mahdollistunut. Alaikäisten osalta datan käyttölupaan ottavat kantaa myös vanhemmat. Ilman opiskelijan (ja alaikäisten vanhempien) lupaa emme dataa voi hyödyntää.

Opiskelijat ovat osallistuneet toimintaan ja kokeiluihin monella tavalla: ideoijina (mm. Hackathon ja Design Jam), testikäyttäjinä, palautteenantajina, kyselyihin vastaajina sekä haastateltavina. Innokkaimmat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä ja antaneet monenlaisia kehitysehdotuksia.

Tekoälykokeilut jatkuvat

Toisella kokeilukierroksella elo- ja lokakuun 2021 välisenä aikana opiskelijat saavat edellä mainittujen lisäksi oman käyttöliittymänäkymän, jossa he voivat tarkemmin määrittää esim. työssäkäyntialueensa, omia mielenkiinnonkohteitaan sekä antaa niille painoarvoja.

Algoritmien läpinäkyvyyttä vahvistetaan, jotta opiskelija tietää, minkä datan perusteella suosittelumoottori on toiminut. Hän näkee käyttöliittymästä myös opintojensa etenemisen visuaalisina palkkeina. Kehitystyötä toteutetaan ensimmäisen kierroksen palautteiden sekä arvioinnin pohjalta. Määrällistä ja laadullista palautedataa analysoidaan loppuvuoden aikana.

Mikäli haluat kuulla lisää opinto- ja uraohjauksen kokeiluista sekä tekemästämme kehitystyöstä ja sen tuloksista, osallistu webinaareihimme syksyllä 2021. Loppuvuodesta julkaisemme myös pienimuotoisen oppaan tekoälyn kehittämisestä ohjauksen tueksi. Hankkeemme päättyy 31.12.2021

Lisätietoja webinaareista ja oppaasta julkaistaan kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Pysy siis kuulolla!

Mikäli haluat tehdä yhteistyötä kanssamme tai verkostoitua, ota yhteyttä!

PS. Rinnakkaishankkeemme Ohjaus tulevaisuuden työhön on tuottanut selvityksen tekoälyn käyttämisestä uraohjauksessa. Tuotettuihin skenaarioihin pääset tutustumaan https://wiki.eduuni.fi/x/6deKCg

Artikkeli on julkaistu alkuperäisesti Xamk Next:issä

Meillä jammailtiin. Ei isosti, mutta laadukkaasti. Ja se kannatti! Toimeksiantona oli ideoida pelillistä, tekoälyä hyödyntävää käyttöliittymää jostakin opinto- ja uraohjauksen tulokulmasta.  

Your town 

Kun näin äänestyksen voittaneen joukkueen idean, mietin miksi ihmeessä tällaista ratkaisua ei ole jo olemassa ja käytössä ympäri maailmaa. Tämä yksinkertainen, mutta erittäin tarpeellinen sovellus on tarve- ja käyttäjälähtöinen kuin se vain voi olla. A.T.Corpin An Dangin (UI-UIX developer, Xamk) ja Halsey  Nguyen (International Business, Lapin amk) joukkue kehitteli Your town -käyttöliittymää kansainvälisten, uuteen maahan ja kulttuuriin saapuvien opiskelijoiden elämän helpottamiseksi opintojen alussa. Miten pääsee osaksi yhteisöä? Miten tutustua Suomeen ja kulttuuriin? Miten löytää tutorin tai ohjaajan ja uusia opiskelukavereita? Tai muita alueen palveluita, kauppoja tai opiskelija-asuntoja sekä opiskelija-alennuksia tai keikkatyötä? Kaikki samassa sovelluksessa.  

Tämä paikannukseen ja opiskelijan profiiliin perustuva sovellus löytää avun kaikkiin noihin kysymyksiin, mätsää vertaisiin ja ohjaajiin sekä sopiviin palveluihin. Kertakaikkisen ihastuttava visuaalinen ulkoasu, oman maun mukaan valittavat eläinprofiilit, pelilliset ratkaisut ja kaikki!   

Congrats A.T.Corp! Excellent work!  

Kirjoittanut

Milja Manninen 

Jos olisin työnantaja ja valitsemassa työntekijää luovaa ongelmanratkaisua, tiimityötä, oppimiskykyä vaativiin tehtäviin, miten saisin vastavalmistuneen haastateltavan kertomaan osaamisestaan noihin osaamiskriteereihin liittyen. Kysyisin, onko henkilö mahdollisesti osallistunut Hackathoniin, Design Jamiin tai johonkin muuhun innovaatio-, ideakilpailuun, tapahtumaan tai ”synnytykseen”. Pyytäisin hakijaa esittelemään ideoita, niiden syntyprosessia sekä omaa roolia tässä kokonaisuudessa.  

Näissä tapahtumissa opiskelijat tuottavat parastaan; käyttäjälähtöisiä ideoita, innovaatioita ja sovelluksia syntyy, niitä pitchataan yleisölle ja ne arvioidaan. Vaikka ideat ja esitykset ovatkin joukkueen tekemisen tulosta, se antaa silti näkymän myös yksilön osaamisesta, taidoista ja kyvyistä. Rajatussa ajassa toteutettu toimeksianto, tiimityöskentely ja lopputulos esityksineen antavat parhaimmillaan näytteen mm. henkilön luovuudesta, epävarmuusalueilla työskentelystä, aikatauluttamisesta, ongelmanratkaisukyvystä, tiimityötaidoista, vahvuuksista sekä taidoista tuoda omaa osaamista esille. Se on myös todiste oppimiskyvystä. Onhan jo itse osallistuminen tapahtumaan merkki siitä, että uuden oppiminen kiinnostaa. Yleensä vain aihe on ennakkoon tiedossa, lopulliset toimeksiannot voivat yllättää ja sisällötkin voivat olla aivan uusia. Esimerkiksi huhtikuussa järjestämässämme Jamissa opiskelijat ottivat nopeasti haltuun tekoälyn, pelillisyyden sekä käyttöliittymäkehittämisen perusasioita. Suurin osa opiskelijoista ei ollut aiemmin perehtynyt mihinkään niistä.   

Nykyisin ko. tapahtumia järjestetään ammattikorkeakouluissa paljon ja enenevässä määrin myös ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa. Lopputulemana rakentuu tietoa erilaisten asiakas- tai kohderyhmien tarpeista ja käyttäjälähtöisen kehittämisen näkökulmista. Meille tietoa on syntynyt erityisesti opiskelijoiden tarpeista opinto- ja uraohjaukseen liittyen.  

Olemme kannustaneet opiskelijoita kirjaamaan osallistumisen myös omaan CV:hen tai kokoamaan ideakoosteen portfolioonsa. He ovat myös saaneet syntynyttä osaamista kuvaavan todistuksen osallistumisestaan.   

Tutustu lisää Hackathonien (ja samalla Design Jamien) hyödyntämiseen asiakaslähtöisten palveluiden ja sovellusten kehittämisessä. Korhonen, Niilo (2020) Hackathon osana palvelumuotoilua Älykäs ohjaus –hankkeessa. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042928042 

Kirjoittanut

Milja Manninen 

Hackathon on rajatun ajan tapahtuma, jossa keskitytään intensiivisesti tietyn, yleensä ennalta-asetetun ongelman ratkaisemiseen. Tyypillinen esimerkki on joko verkossa tai fyysisessä paikassa järjestetty viikonlopun kestävä tilaisuus, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäinen versio ratkaisusta järjestäjän asettamaan ongelmaan. Hackathon voi liittyä periaatteessa mihin vain, mutta yleensä se liitetään palvelumuotoiluun, ohjelmistokehitykseen, käyttöliittymäsuunnitteluun tai muuhun vastaavaan (Sofokus 19.4.2021). Tässä artikkelissa kuvattu hackathon toteutettiin viisi arkipäivää kestävänä online-tapahtumana. Tavoitteena oli saada loppukäyttäjät mukaan kehittämään tekoälysovellusta sekä sisällöllisesti että teknisesti.

Älykäs ohjaus -hanke

Älykäs ohjaus (ESR 09/2019–08/2021) -hankkeen tavoite on tuottaa laadukkaampaa ja helppokäyttöistä opinto- ja uraohjausta. Tähän tavoitteeseen pyritään hyödyntämällä tekoälysovellusta opintojen ja urasuunnittelun tukena. Tarkoituksena on helpottaa opiskelijan tiedonsaantia ja kontaktien ottamista oikeisiin henkilöihin. Tekoälyä hyödyntäen voitaisiin myös siirtää rutiininomaisia tehtäviä pois ohjaushenkilöstöltä ja siten lisätä konkreettisiin tapaamisiin käytettävää aikaresurssia.

Älykäs ohjaus -hanke on tätä kirjoitettaessa edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset käytännön kokeilut pilottiryhmien kanssa ovat käynnissä. Tekoälyn toimintojen määrittelyssä on nähty hankeryhmän ja toteuttajien mielestä keskeisenä tulevien käyttäjäryhmien – opiskelijoiden, ohjaajien ja opettajien – osallistaminen suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Syvällisen asiakasymmärryksen yhtenä edellytyksenä on ymmärrys asiakasodotuksista ja asiakkaan roolista osana palvelun toteutusta.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaan palvelukokemuksen rakennuspalikoita ovat palvelun kontaktipisteet palvelutuokiot ja palvelupolku.

Hackatonin tehtävänanto

Palvelumuotoilu-hackathonin toteutus suunniteltiin yhteistyössä hankeverkoston (XAMK, Esedu, SAMiedu, HAMK) toimijoitten kesken. Tavoitteena oli toteuttaa tapahtuma tiiviinä lähitapaamisena keväällä 2020, jolloin olisi ollut mahdollisuus hyödyntää yhteistoiminnallista vertaisoppimista ja -työskentelyä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Koronakriisin puhkeaminen esti kuitenkin lähitapaamisia, joten toteutus siirrettiin syksyyn 2020. Käytännön toteutukseksi valittiin turvallisuussyistä täysin verkossa tapahtuva online-hackathon.

Ensimmäisenä tehtävänä oli määritellä hackathoniin osallistuville joukkueille selkeä tehtävänanto. Koska tavoitteena on tehostaa opinto- ja uraohjausta, päädyttiin hakemaan tekoälyavusteista ratkaisua johonkin seuraavista opintovaiheista:

1. Hakeutumisvaihe ja sen helpottaminen opiskelijaksi hakeutuvan auttamiseksi
2. Opintojen aloitusvaihe ja opintojen aloittaminen
3. Opintojen suorittaminen ja opinnoissa eteneminen
4. Ohjaus opintojen aikana
5. Ohjaus valmistumisvaiheessa ja opintojen päätyttyä
6. Miten tekoälyllä voi tukea jatkuvan oppimisen toteutumista?

Joukkueita hackathoniin haettiin kustakin hankeverkoston organisaatiosta infotilaisuuksien avulla. Lopputulemana mukaan tuli kuusi joukkuetta sekä toiselta asteelta että ammattikorkeakoulutasolta. Osallistujamäärä oli yhteensä 19 opiskelijaa eri koulutusaloilta.

Hackatonin toteutus

Varsinaiseen hackathon-työskentelyyn varattiin viisi arkipäivää maanantaista perjantaihin. Työskentely aloitettiin maanantaina verkossa järjestetyssä kick off -infossa. Istunnossa osallistujille tarjottiin lyhyet alustukset toimintajärjestelyistä, arvioinnista, hackathonin käytännön toteutuksesta ja Mydatan eli henkilöstä kerääntyvän digitaalisen tiedon perusteista. Aloitusistunnon jälkeen joukkueet saivat itsenäisesti päättää oman toimintatapansa innovoinnin eteenpäinviemiseksi. Joukkueiden yhteisenä verkkoalustana hyödynnettiin Discordia, jonne kukin joukkue sai oman ryhmätilansa, ja alustalla olivat koottuina ohje- ja muut materiaalit sekä mahdollisuus esittää kysymyksiä hackathonin toteuttajaryhmälle.

Joukkueiden tavoitteena oli tehdä suunnitelma tekoälypohjaisesta avustajasta. Suunnitelman tuli sisältää rakenteen ja toimintojen kuvausta joukkueen valitsemaan teemaan liittyen. Kehitetystä toteutuksesta kunkin joukkueen tuli tehdä esittelyvideo, jonka pituus tuli olla maksimissaan kuusi minuuttia.

Hackatonin tulosten arviointi

Hackathonin toteutuksiin liittyy usein olennaisena osana kilpailullisuus. Tässäkin hackathonissa tapahtuma päättyi yhteiseen verkkotilaisuuteen, jossa kunkin joukkueen tuotosta arvioitiin. Arvioinnissa kunkin joukkueen tuottama video esitettiin ja esityksen jälkeen muut joukkueet vertaisarvioivat tuotoksen. Lisäksi arviointia oli tekemässä ulkopuolinen arvioijaraati, jossa oli edustajia hankeverkoston organisaatioista ja yrityksistä (Metatavu Oy, Kwork Innovations Oy). Joukkueiden tuotoksia arvioitiin seuraavien kriteerien ja pisteytysten perusteella:

Tarve (5 pistettä): Miten idean/tuotteen olemassa oleva tarve on perusteltu? Idean ja tuotteen hyödyntäminen tulevaisuudessa? Miten helposti olisi käyttöönotettavissa asiakkaille? Asiakaslähtöisyys?

Ratkaisu (10 p): Onko ratkaisu kuvailtu selkeästi? Vastaako se tarpeeseen? Millainen toimintasuunnitelma ratkaisuun sisältyy?

Liiketoiminta (5 p): Mitä taloudellisia mahdollisuuksia tai rajoituksia on tunnistettu? Millaisia resursseja oppilaitokselta, kunnalta tai henkilöstöltä tarvitaan?

Esitys (5 p): Onko esitys selkeä, innostava tai jopa innovatiivinen? Onko esittäjä ja koko tiimi esitelty ja hengessä mukana? Onko esityksessä häiritseviä tekijöitä? Onko visuaalisuus huomioitu? Käytetäänkö annettu aika järkevästi?

Arviointien yhteenvedossa hyödynnettiin MS Officen Formsia, jolla oli laadittu kullekin joukkueelle oma arviointilomakkeensa. Voittajaksi tuli joukkue IBSTA – Innovation and Beauty Surpassing Technological Advancements. Ote voittaneen joukkueen esittelyvideosta löytyy täältä.

Palaute hackatonista

Osallistujilta kerättiin tapahtuman jälkeen lyhyt palaute ja samalla kehittämisehdotuksia. Pääsääntöisesti palaute oli positiivista ja tämäntyyppinen kehittämistoiminta koettiin innostavana. Vieläkin tarkempaa ohjeistusta kaivattiin osin, eli aikataulujen ja ohjeistusten tulisi olla helposti ja selkeästi saatavilla. Hackathonin pienimmän joukkueen IHQ:n Niina Piibemann ja Terhi Vanhalakka totesivat sähköpostitse tehdyssä haastattelussa (2020): ”Toteutus oli erittäin toimiva. Jos hackathon olisi järjestetty jossain muualla paikkakunnalla ja tietyn tarkemman aikataulun puitteissa, emme olisi voineet osallistua. Tällainen hackathon säästi aikaa ja taloudellisia resursseja myös.”

”Meidän ryhmällämme oli omakohtaista kokemusta opinto- ja urapolun kaikilta vaiheilta juuri tässä hetkessä, koska itse olemme vaihtamassa alaa ja työpaikkaa, lapsemme ovat juuri valmistuneet ja miettivät jatkomahdollisuuksia ja esim. TE-toimiston palvelu ei ehkä kohtaa asiakasta kuten toivoisi. Hackathon sopii siis hyvin asiakaslähtöisen palvelumuotoilun työkaluksi, varsinkin, jos osallistujilla on omakohtaista kokemusta ja uskallusta rohkeisiin, mutta yksikertaisiin ratkaisuihin.”

Lopuksi

Toteutus oli kokonaisuudessaan onnistunut ja kaikkien osallistuneiden joukkueiden tuotoksia tullaan hyödyntämään jatkossa Älykäs ohjaus -hankkeen tekoälysovelluksen kehittämisessä. Tässä toteutuksessa innovointi keskittyi teknologiaratkaisuun, mutta vastaavantyyppinen kehittäminen toimisi todennäköisesti myös muilla aloilla. Älykäs ohjaus -hankkeessa toteutetaan keväällä 2021 hackathonin kaltainen Design Jam. Tuolloin painopisteenä ovat opinto- ja uraohjauksen pelillistetyt ratkaisut.

Kirjoittaja

Niilo Korhonen on lehtori HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja työskentelee projektivastaavana Älykäs ohjaus -hankkeessa, täydennyskouluttajana mm. Digiope-erikoistumiskoulutuksessa sekä Gamification – pelillistämällä perehtymään -koululutuksessa.

Lähteet

Piibemann, N. Vanhalakka, T. (2020). Sähköpostihaastattelu 5.11.2020.

Sofokus (2021). Digitaalisen liiketoiminnan sanasto. https://www.sofokus.com/fi/digitaalisen-liiketoiminnan-sanasto/

Artikkeli on julkaistu alkuperäisesti osoitteessa: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/hackathon-osana-palvelumuotoilua-alykas-ohjaus-hankkeessa/#.YKdHQqgzZPZ

Mikä sai osallistumaan tekoälytuetun opinto- ja uraohjauksen verkkohackathoniin, jossa tavoitteena synnyttää ideoita ja innovaatioita asiakaslähtöisen tekoälyllä tuetun opinto- ja uraohjauksen toteuttamiseen?

Tätä kysyimme voittajajoukkueen Innovation and Beauty Surpassing Technological Advancements (IBSTA) kapteenilta Juuso Kolehmaiselta. Juuson lisäksi joukkueessa kilpailivat Jani Saari, Jani Malkki ja Toni Pennanen Mikkelin Game Labilta.

Game Lab on noin 50 hengen yhteisö, josta osallistutaan – eri kokoonpanoin, taustoin, mielenkiinnonkohtein ja mahdollisuuksin – erilaisiin kilpailuihin ja Hackathoneihin.

Korona-aikana tarve merkitykselliseen, mukavaan ja samalla haastavaan yhdessä tekemiseen on kasvanut, kertoo Juuso. Hänen mukaansa hackathoneissa myös omien taitojen näyttäminen ja hauskanpito erilaisten projektin ympärillä ovat tärkeitä.

Hackathoneissa innovoidaan rajatussa ajassa uusia ratkaisuja. Vaikka hackathonit ovat suosittuja yhteiskehittämisen menetelmiä esim. IT-alalla, niitä voidaan soveltaa myös muualle. Tämän hackathonin järjesti Älykäs ohjaus – tekoäly asiakaslähtöisessä opinto- ja uraohjauksessa -ESR-hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus. Menossa mukana Xamk, Esedu, SAMIedu ja HAMK.

Matkaaja – opiskelijan matkakumppani

IBSTAn Matkaajaideassa opiskelijan matkakumppani on sovellus. Idea nostaa erinomaisesti esiin opiskeluajan kriittiset pisteet ja niiden selättämisen opiskelijoiden näkökulmasta.

Kriittisenä Juuso näkee opiskelijan vastaanoton uuteen ympäristöön ja yhteisöön sekä sen tarjoaman digitaalisen alustan. Tämä korostuu erityisesti korona-aikana. Matkaajasovellus osana opiskelijalle tarjottavaa tukea vahvistaa kiinnittymistä oppilaitosyhteisöön. Mitä enemmän opiskelijat ja opetus toimivat etänä, sitä tärkeämmäksi muodostuu yhteisö ja alusta, jonka kautta voidaan olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ohjauksen toimijoihin.

Juuso pitää tärkeänä, että opiskelijalla on hyvä olla oppilaitoksessa ja että hän integroituu mahdollisimman hyvin. Etenkin etänä toimiessa, opinnoissa eteen tulevia haasteita on helppo vain siirtää ja siirtää eteenpäin, hän toteaa. Kätevät yhteydenotto- ja pitomahdollisuudet ohjaaviin henkilöihin sovelluksen avulla helpottavat ja nopeuttavat haasteiden ratkaisua.

Juuso nostaakin esille oppilaitoksen merkityksen yhteisöllisyyden ja yhteisön rakentajana. Mikä on oppilaitoksen tarjoama lisäarvo silloin kun kaikki muuttuu etäilyksi? Koska melkein kaikkea voi oppia netissä, vaikka Youtubesta, yhteisö ja sen tarjoama tuki tuovat lisäarvon, pohtii Juuso.

Katso Matkaajasovelluksen esittely (CC BY-NC-ND 2.5):

Alkuperäisesti artikkeli on julkaistu Xamk Nextissä. Artikkelin löydät täältä!