Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin

Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet.

Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empatiaa, ja oikeudenmukaista kohtelua.

”Kaikki ovat opittavissa olevia taitoja ja vahvuuksia, sillä strategisuus ja inhimillisyys eivät ole saman janan eri päissä olevia ominaisuuksia”, toteaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK, johtamisen yliopettaja Petra Sippola.

”Johtajilta vaaditaan empatiaa, haavoittuvuutta ja kykyä käsitellä haastavia tilanteita samalla työhyvinvointia tukien. Nyt pitäisi päästä seuraavalle tasolle johtajuuden koulutuksessa: lisätään tunnejohtamista, erityisesti itsensä johtamista.” toteaa Sanna Valliaro, koulutusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Xamk.

Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu

Johtajuusbarometrin mukaan 68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kokee, että tulevaisuudessa johtajan tärkein tehtävä on varmistaa työntekijöidensä keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen.

Kuitenkin lähes 60 prosenttia vastaajista pitää huonoa työilmapiiriä ja tiimihenkeä johtamisen suurimpana haasteena. Hyvä työilmapiiri ja tiimihenki ovat tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeimpiä työmotivaatiota lisääviä asioita.

”Ristiriita odotusten ja kokemusten välillä on suuri, joten johtamisessa kannattaisi panostaa työilmapiirin ja tiimihengen kehittämiseen. Organisaation johtaminen on joukkuelaji. Vain harvassa työssä parhaat tulokset syntyvät yksilötyönä, johtajan tehtävänä on auttaa ihmisiä tekemään yhdessä hyvää työtä”, painottaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jamk, johtamisen lehtori ja Uudistava johtaminen -painoalan vetäjä Kirsi Kemell.

Monimuotoisuus jakaa suomalaisia: 28 prosenttia ei pidä naisjohtajien lisäämistä tärkeänä

Monimuotoisuuden huomioimisen merkitys johtamisessa jakaa suomalaisia. Osa suomalaisista pitää erilaisia vastuullisuuteen liittyviä asioita ”vähemmän tärkeinä”. 8 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei anonyymi rekrytointiprosessi ole tärkeä asia, 13 prosenttia ei toivo monimuotoisempaa työyhteisöä, peräti 28 prosenttia on sitä mieltä, ettei naisjohtajia pidä erityisesti pyrkiä palkkaamaan eikä 17 prosenttia koe monimuotoisuutta voimavarana.

”Tästä voisi päätellä, että suomalaisjohtajilla on edessään valtava haaste: miten saada noin viidennes ihmisistä ymmärtämään, hyväksymään ja innostumaan siitä, että aivan väistämättä moni työyhteisö tarvitsee tulevaisuudessa erilaisia osaajia?”, toteaa Sippola.

Myös palkka-avoimuuden merkitys jakaa suomalaisia: 33 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että se saattaisi tuoda kateutta työyhteisöön ja estää rekrytointeja ja 29 prosenttia on täysin vastakkaista mieltä. Johtajista peräti 48 prosenttia on sitä mieltä, että palkka-avoimuus estäisi rekrytointeja ja lisäisi kateutta.

Johtamista ei pidetä kiinnostavana

Vain noin kolmannes (33%) pitää johtavassa asemassa työskentelyä kiinnostavana. Suhtautuminen johtotehtävien kiinnostavuuteen vaihtelee paljon eri ryhmien välillä. Vähiten johtotehtävät kiinnostavat työntekijäryhmässä, heistä jopa 57 prosenttia ei pidä johtoasemassa työskentelyä houkuttelevana.

Suurimmat syy siihen, ettei johtaminen kiinnosta on liian suuri vastuu (30%), luonteen epäsopivuus (28%) ja johtajuuteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset (28%). Ne, jotka ovat kiinnostuneita johtotehtävistä, pitivät tärkeimpinä syinä palkkatasoa (52%), positiivisemman työelämän luomista (48%) ja oman osaamisen hyötykäyttöä (41%).

” Olisi välttämätöntä, että johtaminen kiinnostaisi laajasti suomalaisia, jotta meillä olisi mahdollista lisätä johtajien diversiteettiä ja samalla laajentaa osaamista ja näkökulmaa johtamiseen. Olisikin tärkeää, että johtamisen kuvaa laajennettaisiin. Jotta johtaja ei aina olisi tietyn ikäinen, tiettyä sukupuolta, työlle elämänsä uhraava sankarijohtaja”, toteaa Haaga-Helia korkeakoulupedagogiikan yliopettaja Kimmo Mäki.

”Alaistaidoista puhutaan harvoin, vaikka ne voivat vaikuttaa haluun ryhtyä johtajaksi. Yleinen keskustelu ja kirjallisuus keskittyvät kuvaamaan hyvän johtajan ominaisuuksia, mutta harvoin tuodaan esiin, että myös työntekijöiltä voi odottaa esimerkiksi hyvää käytöstä. Alaistaidoissa yleisiä ongelmia ovat vastuullisuuden ja motivaation puute: työntekijä ei ota vastuuta tehtävistään tai osoita oma-aloitteisuutta, mikä heikentää sitoutumista. Kun johtaja puuttuu näihin, hänet saatetaan leimata ikäväksi, ja tämä maine voi levitä organisaatiossa toteaa LAB ammattikorkeakoulun kaupallistamisen yliopettaja Riitta Forsten-Astikainen.

Suomalaisten asenne työelämään on myönteinen – myönteisimmin suhtautuvat johtajat ja nuoret

44 prosenttia suomalaisista suhtautuu työelämään joko melko positiivisesti tai erittäin positiivisesti. Vain 19 prosenttia suhtautuu työelämään joko melko negatiivisesti tai erittäin negatiivisesti.

Myönteisesti työelämään suhtautuvissa on eniten johtajia, tulevaisuuden johtajia tai alle 30-vuotiaita. 73 prosenttia johtajista suhtautuu työelämään melko tai erittäin positiivisesti. Positiivisesti työelämään suhtautuvat kokevat olevansa oikeassa paikassa ja pitävänsä työstään. He kokevat, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän ammatillisen osaamisensa kehittämiseen panostetaan.

” Olisiko johtajuuden laventaminen osaksi yhteistä tekemistä yksi ratkaisu parempaan työelämään. Voitaisiinko johtaminen nähdä myös kaikkia kostettavana työelämätaitoina? Tämä näkökulma edesauttaisi johtamistyön onnistumista yhä useammin yhteisöissä. Koska johtaminen rakentuu suhteissa”, pohtii Mäki.

”Erityisen ilahduttavaa on nuorten positiivinen suhtautuminen työelämään, sillä nuoria on pidetty julkisessa keskustelussa muun muassa koronan ja etätyön yleistymisen aiheuttamien muutosten sijaiskärsijöinä. Johtajuusbarometrin mukaan alle 29-vuotiaista yli puolet (53 %) suhtautuu työelämään melko positiivisesti tai erittäin positiivisesti. Ehkä nuoriin ja työelämään liittyvää keskustelua olisi syytä muuttaa myönteisempään eli todellisuutta paremmin kuvaavaan suuntaan”, ehdottaa Suomen Nuorkauppakamarin toiminnanjohtaja Sini Havukainen.

Negatiivisesti työelämään suhtautuvat kertoivat suhtautumisensa syiksi ikäsyrjinnän, näköalattomuuden, heikot tulevaisuudennäkymät, työkyvyttömyyden, motivaation puutteen, työelämän kohtuuttomat vaatimukset sekä hallituksen leikkaukset.

Työkaverit ja hyvä ilmapiiri motivoivat

Eniten suomalaisia motivoivat mukavat työkaverit ja hyvä ilmapiiri (45 %), kilpailukykyinen ja hyvä palkka (33 %) sekä vakaa ja turvattu työsuhde (30 %). Palkan merkitys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa, heistä 44 prosenttia pitää kilpailukykyistä ja hyvää palkkaa motivoivana tekijänä. Johtajia puolestaan motivoi eniten (27 %) mahdollisuus vaikuttaa työhönsä.

Huolettavimpina ja stressaavimpina asioina suomalaiset pitivät huonoa palkkaa (37 %), liian kuormittavaa työtä tai vastuumäärää (29 %) sekä huonoa työilmapiiriä (24 %). Huonon palkan merkitys korostui kaikkien kohderyhmien keskuudessa, mutta eniten nuorten keskuudessa, alle 30-vuotiaista 47 prosenttia huolestutti huono palkka.

Lisätietoja:

Christa-Jemina Korhonen

Viestinnän asiantuntija

TYÖ2030 -ohjelma

Puh. +358 40 840 6676

christa-jemina.korhonen@ttl.fi

Johtajuusbarometrista:

Johtajuusbarometrin tarkoituksena oli selvittää suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Johtajuusbarometri rakennettiin soveltuvilta osin aikaisemmin aiheesta tehtyjen tutkimusten päälle, mutta se ei ole vertailukelpoinen aiempien tutkimusten kanssa. Kysely toteutettiin paneelitutkimuksena elokuussa 2024 ja kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksessa on kolme teemaa: asenne työelämään, johtamisen ja johtajuuden nykytilaan sekä johtamisen tulevaisuuteen.  

Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin eri taustoja vasten: johtavassa asemassa työskentelevät (N=95), työntekijät eli ei johtavassa asemassa työskentelevät (N=481), tulevaisuuden johtajat eli johtajuutta houkuttelevana pitävät (N=331), alle 30-vuotiaat (18-29-vuotiaat N=182) ja 30-vuotiaat ja yli (30-74-vuotiaat N=818).

Tutkimuksen toteutti Frankly Partners ja sen tilaajia ovat: TYÖ2030-ohjelma, Suomen Nuorkauppakamarit, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Lab ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia.

 *) Tulevaisuuden johtajiksi on määritelty ne, jotka pitävät melko tai erittäin houkuttelevana johtavassa asemassa työskentelyä. Demografioiltaan tässä ryhmässä korostuvat miehet sekä alle 30-vuotiaat.