Laadunhallinnan kuvaus
Laadun arviointi ja kehittäminen on toiminnan parantamista ja vahvuuksien ylläpitämistä
Laadukas menestyy! All for the Quality!
Xamkin yhteinen laatujärjestelmä sisältää yhteisen laatupolitiikan, vastuut ja jatkuvan kehittämisen menettelytavat, joiden puitteissa toimitaan, ylläpidetään ja kehitetään toimintaa ja sen laatua. Xamkin laatujärjestelmä noudattaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan suosituksia (ESG=European Standards and Guidelines for Quality Management in Higher Education). Korkeakoulujen arviointikeskus Karvin auditointi varmistaa tämän vastaavuuden.
Laadunhallinnan kuvaus antaa kokonaiskuvan Xamkin laadunhallinnasta ja toimii Xamkin laatukäsikirjana.
Kuvausta täydentävät
- Toiminta- ja menettelyohjeet intrassa.
- Xamkin prosessikuvaukset IMS-toimintajärjestelmässä
Laatupolitiikka
Xamkin laatutyön yleiset periaatteet kuvataan laatupolitiikassamme, jota toteutamme laatujärjestelmän avulla:
- Xamkissa arvostetaan laatua.
- Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus perustuvat laatujärjestelmän systemaattisesti tuottamaan tietoon.
- Laadukas toiminta varmistaa Xamkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja on tärkeä kilpailutekijä.
- Laadun tavoitteet, ylläpito ja parantaminen perustuvat Xamkin strategiaan ja integroituvat ammattikorkeakoulun ja sen eri yksiköiden toimintaan.
- Toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen valitaan tehokkaita ja taloudellisia toimintamalleja ja menettelyjä, jotka motivoivat henkilöstöä ja opiskelijoita laadun parantamiseen.
- Laatutyössä noudatetaan avoimuutta, luotettavuutta ja luottamuksellisuutta.
- Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa jaetaan käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti.
- Laatujärjestelmän tuottamasta tiedosta viestitään aktiivisesti.
1. Miksi Xamkissa arvioidaan ja kehitetään laatua?
Ammattikorkeakoululaki velvoittaa suomalaisia ammattikorkeakouluja (932/2014, 14.11.2014 § 62) vastaamaan toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä, arvioimaan koulutustaan ja toimintaansa sekä niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakouluja velvoitetaan myös ulkopuoliseen arviointiin säännöllisesti.
Strategiamme mukaisesti me Xamkissa katsomme huomiseen ja uudistamme jatkuvasti toimintatapojamme. Laadun arviointi ja jatkuva parantaminen sekä vahvuuksien ylläpitäminen ovat tätä työtä.
Xamkin laatujärjestelmä on kytketty strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen ja on osa toiminnanohjausta. Toiminnanohjauksella varmistetaan strategian, tavoitteiden ja suunnitelmien konkretisoituminen toimenpiteiksi organisaation eri tasoilla sekä hoidetaan siihen liittyvä seuranta ja arviointi.
European Standards and Guidelines (ESG)
Xamkin laatujärjestelmä noudattaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan suosituksia.(ESG=European Standards and Guidelines for Quality Management in Higher Education). ESG:ssä käytetään termiä laadunvarmistus (engl. quality assurance), jonka sijaan Suomessa nykyisin puhutaan mieluummin laadunhallinnasta, arvioinnista ja kehittämisestä.
ESG asettaa korkeakoulujen laadunvarmistukselle kaksi tavoitetta: tilivelvollisuuden ja kehittämisen. Ne luovat luottamusta korkeakoulujen toimintaan ja tulokseen. Hyvin toimiva laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa korkeakoulun ja suuren yleisön vakuuttamiseksi korkeakoulun toiminnan laadusta (tilivelvollisuus) sekä ohjeita ja suosituksia, joiden avulla korkeakoulu voi parantaa toimintaansa (kehittäminen).
ESG-julkaisussa on kuvattu kymmenen korkeakoulujen sisäisen laadunvarmistuksen periaatetta ja suositusta, jotka kuvataan alla. Periaatteet ja suositukset keskittyvät koulutuksen laadunvarmistukseen. Xamkin laadunhallinta kattaa kaikki ammattikorkeakoulun tehtävät, myös työelämää ja aluekehitystä edistävän ja alueen elinkeinorakennetta uudistavan TKI-toiminnan ja elinikäisen, jatkuvan oppimisen.
Laadun varmistaminen ja toiminnan kehittäminen ovat näin ollen kytköksissä toisiinsa. Niiden avulla voidaan edistää laatukulttuuria, jonka omaksuvat kaikki asianosaiset opiskelijoista ja opettajista korkeakoulun johtoon ja hallintoon.
ESG:n kymmenen korkeakoulujen sisäisen laadunvarmistuksen periaatetta ja suositusta
Korkeakoululla tulee olla laadunvarmistuspolitiikka, joka on julkinen ja osa niiden strategista johtamista. Sisäisten sidosryhmien tulee kehittää ja toimeenpanna tätä politiikkaa asianmukaisia rakenteita ja menettelyjä hyödyntäen sekä ulkoisia sidosryhmiä osallistaen.
Korkeakouluilla tulee olla menettelyt ohjelmien suunnittelulle ja hyväksymiselle. Ohjelmat tulee suunnitella siten, että ne täyttävät niille asetetut tavoitteet, mukaan lukien oppimistavoitteet. Ohjelman tuloksena saatava tutkinto tulee olla selkeästi määritelty ja viestitty, ja se tulee sijoittaa oikealle tasolle kansallisessa ja täten myös eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksessä.
Korkeakoulujen tulee varmistaa, että ohjelmat toteutetaan tavalla, joka kannustaa opiskelijoita ottamaan aktiivisen roolin oppimisprosessissa ja että tämä lähestymistapa otetaan huomioon opiskelijoiden arvioinnissa.
Korkeakoulujen tulee soveltaa johdonmukaisesti ennalta määriteltyjä ja julkaistuja säännöksiä ja määräyksiä, jotka kattavat kaikki opiskelijan ”opintopolun” vaiheet, kuten opiskelupaikan myöntämisen, opintojen etenemisen, opintojen tunnustamisen ja todistusten myöntämisen.
Korkeakoulujen tulee varmistaa opettajiensa pätevyys. Korkeakouluilla tulee olla käytössään oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät menettelyt henkilöstön rekrytoimiseen ja kehittämiseen.
Korkeakouluilla tulee olla riittävä rahoitus opetustoiminnalle ja oppimisen edellytysten varmistamiseksi. Korkeakoulujen tulee varmistaa, että opiskelijoille tarjotaan riittävät ja helposti saatavilla olevat palvelut ja tuki.
Korkeakoulujen tulee varmistaa, että ne keräävät, analysoivat ja käyttävät tarkoituksenmukaista tietoa ohjelmiensa ja muiden toimintojensa tehokkaaseen hallinnointiin.
Korkeakoulujen tulee julkaista selkeää, paikkansapitävää, objektiivista, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa toiminnastaan ja ohjelmistaan.
Korkeakoulujen tulee seurata ja säännöllisesti arvioida ohjelmiaan varmistaakseen, että niille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että ne vastaavat opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeita. Näiden arviointien tulee johtaa ohjelmien jatkuvaan parantamiseen. Kaikista arviointien perusteella suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä tulee tiedottaa kaikkia, joita asia koskee.
Korkeakoulujen tulee osallistua säännöllisesti ESG:n mukaisesti toteutettavaan ulkoiseen laadunvarmistukseen.
2. Ketkä ovat laadun tekijöitä Xamkissa?
Xamkin opiskelijat ja henkilöstö ovat yhteisönä sitoutuneet laatutyöhön. Jokainen xamkilainen antaa oman panoksensa, että toimimme laadukkaasti ja tarjoamme laadukkaita palveluita opiskelijoillemme, henkilöstöllemme ja sidosryhmillemme. Jokainen xamkilainen vastaa oman toimintansa laadusta, sen kehittämisestä ja osallistuu aktiivisesti yhteiseen kehittämiseen. Aktiivinen ja kehittävä ote omaan ja oman työyhteisön työhön on tärkeä osa arkeamme. Lisäksi osallistamme sidosryhmien edustajia toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Tässä yhdessä kehittämisen ilmapiirissä syntyy laatukulttuurimme.
Laatukulttuuri
Xamkissa laatukulttuurilla tarkoitetaan toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ilmapiiriä, jossa aktiivisesti ja määrätietoisesti tunnistetaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Näiden perusteella tehdään kehittämistoimenpiteitä organisaation eri tasoilla.
Laadun tekijät ja laatuvastuut
Sitoutuvat ammattikorkeakoulun yhteisiin sääntöihin ja ohjeisiin.
Vastaavat omasta oppimisesta ja opintojensa etenemisestä.
Opiskelijoilla on oikeus antaa kehittävää palautetta koulutuksen ja muun toiminnan kehittämiseksi.
Tiedottaa yhteistyössä Xamkin kanssa opiskelijan laatuvastuista ja mahdollisuuksista vaikuttaa ammattikorkeakoulun laatutyöhön.
Edistää ja vastaa opiskelijoiden osallistumisesta Xamk-tason kehittämistyöhön:
- oy hallitus
- päättävät toimielimet
- koulutusyksiköiden kehittämisfoorumit
- työryhmät
Sitoutuu ammattikorkeakoulun arvioihin, visioon ja strategiaan sekä laadukkaaseen ja vastuulliseen toimintaan.
Vastaa oman tehtäväalueensa toiminnan laadusta, jatkuvasta kehittämisestä ja oman ammattitaidon ylläpidosta ja kehittämisestä.
Toimii yhteisten prosessien/ohjeiden mukaisesti.
Henkilöstöllä on oikeus ja mahdollisuus saada ja antaa kehittävää palautetta toiminnan kehittämisen tueksi.
Vastaavat oman yksikkönsä/vastuualueensa
- henkilöstön perehdyttämisestä laadunhallintaan
- toiminnan laadusta, tuloksista ja laadunhallinnan toimivuudesta
- palautekyselyiden käynnistämisestä ja yksikön tulosten analysoinnista ja tiedottamisesta
- kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, seurannasta ja arvioinnista
- laadunhallintaan liittyvästä dokumentoinnista yksikkötasolla
- sidosryhmäyhteistyön toimivuudesta ja kehittämisestä.
Vastaavat opiskelijoiden perehdyttämisestä Xamkin laadunhallintaan ja opiskelijan laatuvastuisiin.
Organisoivat tulokyselyyn vastaamisen ja tulosten käsittelyn.
Osallistuvat koulutuksen palautteiden käsittelyyn sekä vastaavat sovittujen asioiden jatkokäsittelystä.
Vastaa oman vastuualueensa prosessin kuvauksen/ohjeistuksen laadinnasta, ajantasaisuudesta ja kehittämisestä.
Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun laatupolitiikan toteutumisesta laatujärjestelmän avulla.
Laatutiimin puheenjohtaja.
Vastaavat yhdessä kehityspäällikön kanssa
- ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kehittämisestä
- laadunhallinnan koordinoinnista ja ohjeistuksesta
- toiminnan arvioinnista ja arviointimenetelmien kehittämisestä
- palautteen keräämisestä ja tulosten analysoinnista
- laatujärjestelmään liittyvästä dokumentoinnista
- laadunhallintaan liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.
Rehtori on kokonaisvastuussa ammattikorkeakoulun tehtävien tuloksellisesta johtamisesta ja koko ammattikorkeakoulun
toiminnan laadusta ja kehittämisestä.
Vastaa laatutyön strategisesta ohjauksesta ja Xamk-tason kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä,
seurannasta ja arvioinnista.
Sitoutuu ammattikorkeakoulun laatutyöhön ja vastaa oman toimialueensa toiminnan laadusta ja tuloksista.
Seuraa strategian toteutumista ja ammattikorkeakoululle asetettujen tavoitteiden saavuttamista
Osallistuvat ammattikorkeakoulun koulutuksen, TKI-toiminnan ja palvelutoiminnan
kehittämiseen ja antavat palautetta sekä arvioivat toimintaa.
3. Mitä laatujärjestelmän kokonaisuuteen kuuluu?
Xamkin laatujärjestelmä koostuu
- laatupolitiikasta
- laatuvastuista ja
- menettelytavoista, joilla arvioimme ja
parannamme toimintaamme jatkuvasti.
Laadunhallintamme perusajatus on PDCA- mallin mukainen jatkuvan kehittämisen periaate, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen muodostavat iteratiivisen kehän.
Laatujärjestelmän avulla Xamk toteuttaa laatupolitiikkaa, tukee Xamkin toiminnan ja osaamisen kehittymistä ja varmistaa arviointi- ja palautetiedon hyödyntämisen.
Xamkin laatujärjestelmän tavoitteena on
- tuottaa systemaattisesti tietoa johtamisen ja kehittämisen tueksi
- tukee toiminnan laadun varmistamista
- varmistaa tiedon hyödyntämisen kehittämisen tukena organisaation eri tasoilla
- selkiyttää ja yhdenmukaistaa eri toimijoiden vastuut laadunhallinnassa
- yhdenmukaistaa käytäntöjä ja levittää hyviä toimintamalleja
- tukee korkeakouluyhteisön jäsenten eli opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumista toiminnan kehittämiseen
- vahvistaa laatukulttuuria eli jatkuvan kehittämisen ilmapiiriä
- ylläpitää ja vahvistaa avoimuutta, luotettavuutta ja luottamuksellisuutta
Suunnittelu
Xamkin toimintaa ja laadunhallintaa ohjaa strategia. Strategia laaditaan osakeyhtiön hallituksen johdolla vuorovaikutteisesti johdon, henkilöstön, opiskelijakunnan ja sidosryhmien kanssa. Strategiaa päivitetään tarvittaessa toimintaympäristön muutosten, ennakointiedon ja kehittämistoimenpiteiden arvioinnin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden perusteella. Strategiset linjaukset viedään vuosittain ammattikorkeakoulun ja yksiköiden toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin. Tarvittaessa laaditaan strategiaa täydentäviä ja tarkentavia suunnitelmia.
Xamkin toiminnan suunnittelun lähtökohtana on, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja toiminnan jatkuvuus turvataan. Tulosten säännöllisellä seurannalla varmistetaan toiminnan toteutuminen. Samalla mahdollistetaan korjaavien toimenpiteiden oikea aikainen toteutus.
Toteutus
Toteutusvaiheessa toimintaa ohjaavat tunnistetut ja kuvatut prosessit, johtoryhmien ja työryhmien päätökset sekä erilaiset ohjeistukset, kuten säännöt ja menettelyohjeet.
Arviointi
Arviointivaiheessa toiminnan suuntaa ja tuloksia seurataan ja arvioidaan. Opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien palaute ovat avainasemassa toiminnan kehittämisen suuntaamisessa. Eri toimijoiden osallistaminen toiminnan arviointiin edistää sitoutumista ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Xamkissa on monipuolinen ja kattava arviointi- ja palautteenkeruun menettelytavat. Arviointi- ja palautejärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä organisaation kaikilla tasoilla.
Kehittäminen ja oppiminen
Toimintaa kehitetään systemaattisesti. Kehittäminen perustuu ennakointiin, ulkoiseen ja sisäiseen arviointi- ja palautetietoon sekä strategian ja muiden toimintaa ohjaavien suunnitelmien tavoitteisiin.
Kehittämistyötä tehdään ulkoisella rahoituksella toteutettavina TKI tai ei-TKI -hankkeina, omalla rahoituksella toteutettavina kehittämisprojekteina ja osana normaalia toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Kehittämistarpeita tunnistetaan ja analysoidaan, kehittämisen kohteista sovitaan, edistymistä seurataan ja tuloksia esitellään ja jaetaan mm.
- toimielinten kokouksissa
- yksiköiden palavereissa, kehittämispäivillä ja vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnitelmien laadinnassa
- johdon katselmuksissa
- opiskelijoiden ja koulutusten henkilöstön yhteisissä kehittämisfoorumeissa
- itsearvioinneissa
- kehittämishankkeiden raportoinneissa ja arvioinneissa
Kehittäminen kuuluu myös jokaisen omaan työhön. Se on arjen pieniä parannuksia tai nopeita kokeiluita, jotka eivät vaadi täsmällisiä suunnitelmia tai erillistä resursointia. Henkilöstöä kannustetaan uuden ideointiin myös vastaanottamalla henkilöstön aloitteita ja palkitsemalla toteutetut aloitteet.
Osaamisen kehittäminen ja oppiminen on tärkeä osa kehittämisen kokonaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan yhteisillä osaamisen kehittämisen menettelytavoilla.
Koulutuksen ja tki-toiminnan laadunhallinta
Seuraavat kuvat avaavat koulutuksen ja tki-toiminnan näkökulmasta laadunhallinnan menettelytapoja:
4. Miten ja millä menettelytavoilla toimintaa kehitetään?
Laadun ylläpitoon, arviointiin ja kehittämiseen on yhteisiä menettelytapoja, jotka kuuluvat Xamkin laatujärjestelmään.
Prosessit
Ydinprosessimme ovat koulutus- ja tki-prosessit. Tukiprosessit ovat Xamkin sisäisiä palveluja, jotka tukevat toimintaa ja luovat edellytyksiä ydinprosessien onnistumiselle. Xamkin tukiprosessit ovat tukipalvelut ja toiminnanohjaus.
Sekä ydinprosessit että tukiprosessit jakautuvat osaprosesseihin. Prosesseja kuvataan, jotta
- toiminnasta muodostuu yhteinen käsitys
- toimintaa voidaan kehittää paremmin
- prosessin tavoitteen kannalta merkitykselliseen tekemiseen voidaan kiinnittää paremmin huomiota.
Prosessit kuvataan IMS-toimintajärjestelmään yhteisen kuvausohjeen mukaisesti.
Menettely- ja muut ohjeet
Toiminnassamme on osa-alueita, joiden toimintaa on tarkoituksenmukaista ohjeistaa ohjeilla tai säännöillä. Osa näistä perustuu lain asettamaan velvoitteeseen, osa todetaan tarpeellisiksi oman toimintamme sujuvuuden ja laadun takaamiseksi.
Lakisääteisiä ovat esimerkiksi tutkintosääntö ja SORA-ohje. Säännöt ja ohjeet sitovat ja velvoittavat kaikkia Xamkin henkilöstöryhmiä ja toimijoita. Menettely- ja toimintaohjeella tarkoitetaan yksittäistä työtehtävää tai käyttöohjetta laajemman kokonaisuuden, kuten koko Xamkin yhteisen toimintatavan, ohjeistusta.
Menettelyohjeet ja säännöt tallennetaan asianhallintajärjestelmään ja ovat saatavilla sisäisessä intrassa aihealueen tai toiminnon yhteydessä. Ohjeet laaditaan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti ja yhteisiä ohjepohjia käyttäen. Yksittäisten työtehtävien tai esimerkiksi järjestelmien ohjeet voidaan tarvittaessa laatia muuhunkin formaattiin.
Arviointi ja palautejärjestelmä
Arviointi ja palautteet
Systemaattisella ja säännöllisesti palautteenkeruulla ja koko toimintaympäristön kattavalla arvioinnilla saavutetaan luotettava ja eri sidosryhmien näkemykset kattava arviointi- ja palautetieto. Arviointien ja palautteiden tulokset käsitellään sovitun mukaisesti ja tuloksista
tiedotetaan avoimesti. Arviointien ja palautteiden tuottamaa tietoa käytetään johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä organisaation kaikilla tasoilla.
Kuvassa on esitetty laatujärjestelmän mukaiset arvioinnin ja palautteenkeruun menettelyt. Lisäksi koulutuksissa ja muissa toimintayksiköissä voidaan kerätä palautteita ja tehdä arviointeja myös näitä menettelytapoja täydentävillä tavoilla.
Tulosseuranta
Tulosseuranta sisältää operatiiviset tavoitteet ja niiden seurannan. Johtoryhmä asettaa vuosittain tavoitteet ja päättää indikaattorit sekä käsittelee tulosseurannan kuukausittain.
Strategiset tavoitteet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita ja korostavat korkeakoulun toiminnan vaikuttavuutta toiminta-alueellaan. Tavoitteet ja indikaattorit asetetaan pääsääntöisesti strategian päivittämisen yhteydessä. Johtoryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista.
Kehityskeskustelut
Esihenkilöt käyvät henkilöstönsä kanssa kehityskeskustelut
vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelujen
tavoitteena on:
- arvioida työn tuloksia ja suoriutumista
- selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia
- antaa molemminpuolista palautetta
määritellä työn tavoitteet ja päämäärät - tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä
- edistää yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä.
Kehityskeskusteluissa noudatetaan yhteistä ohjeistusta,
joka tarkistetaan vuosittain.
Kehittämisfoorumit
Kehittämisfoorumit ovat opiskelijoiden, opiskelijakunnan
ja henkilöstön yhteisiä tilaisuuksia,
joissa
- käsitellään opiskelijapalautetta ja opiskelijoiden
kehittämisehdotuksia - sovitaan kehittämistoimenpiteistä
- keskustellaan aiemmin tehtyjen kehittämistoimien vaikutuksista
Kehittämisfoorumi pidetään koulutusyksikössä
tai koulutuksessa vähintään kerran lukukaudessa.
Palautteet
Xamk kerää säännöllisesti palautetietoa opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Palautejärjestelmä on kattava ja vuosittain vahvistettavaan palautteenkeruuseen on määritetty
- kohderyhmä
- keräystapa
- ajankohta
- keräys- ja analysointivastuu
- muutostoimenpiteiden käynnistäminen
Palautteiden tulokset käsitellään avoimesti huolehtien luottamuksellisuudesta ja tietosuojasta. Opiskelijoille annetaan vastapalautetta opintojaksoilla ja kehittämisfoorumeilla, eli tietoa annetusta palautteesta ja mahdollisista toimenpiteistä, joihin se on johtanut.
Katselmukset
Xamkin johtoryhmä pitää vuosittain johdon
katselmukset. Katselmuksen tarkoitus on
- arvioida toimintaa ja
- tukea ja edistää itseohjattua kehittämistyötä
- edistää strategian toteutumista.
Katselmuksessa käsitellään strategista suuntaa, asetettuja tavoitteita, niiden eteen tehtyjä toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia. Lisäksi tunnistetaan, mihin kehittämiskohteeseen seuraavaksi tulee panostaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellisenä vuonna sovitut kehittämiskohteen käydään läpi ja raportoidaan niissä eteneminen.
Katselmuksiin osallistuu henkilöstöä, opiskelijoiden edustajat ja yksiköiden johtoa.
Lisäksi voidaan tehdä muita eri tavoin kohdennettuja
katselmuksia.
Itsearvioinnit
TKI hankkeiden itsearviointia toteutetaan koko niiden elinkaaren ajan pääasiassa Hansa-järjestelmän kautta.
Koulutusten kehittämisessä jatkuva arviointi
on kytketty osaksi koulutusten suunnittelua,
toteutusta ja kehittämistä, kuten opetussuunnitelmaprosessia
ja pedagogista kehittämistä. Koulutustarjonnan
muutokset ja uudet koulutuksen
käsitellään yhteisen prosessin mukaisesti ja ne käsitellään
ja arvioidaan opetuksen johtoryhmässä,
johtoryhmässä ja hallituksessa. Opetussuunnitelmien
uudistamis- ja päivitysprosessiin kuuluu
koulutusten itse- ja mahdollisesti vertaisarviointia.
Arvioinnissa hyödynnetään eurooppalaisia
laadunhallinnan suosituksia (European Standards
and Guidelines for Quality Assurance in the European
Higher Education Area, ESG).
Laatujärjestelmän itsearviointi tehdään noin
joka kolmas vuosi. Itsearviointi tehdään aina
osana ulkoista auditointia.
Ulkoiset arvioinnit
Xamk osallistuu valtakunnallisiin koulutusala- tai teemakohtaisiin arviointeihin ja muihin tarvittaviin ala- tai koulutuskohtaisiin arviointeihin (kuten merenkulun koulutus). Laboratorio- ym. palveluiden akkreditointeihin kuuluu ulkoinen arviointi.
Laatujärjestelmän auditointi
Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Auditoinnissa arvioidaan, onko Xamkin laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen ja toimiva ja täyttääkö se asetetut kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla toiminnan laatua ylläpidetään ja kehitetään.
Suomessa korkeakouluja auditoi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Kuuden vuoden välein tehtävässä auditoinnissa arvioidaan kaikki ammattikorkeakoulumme toiminnot. Karvi julkaisee arviointikriteerit ja auditoinnin toteutustavat auditointikäsikirjassa. Karvin auditoinnin tarkoitus on
- arvioida, vastaako korkeakoulumme laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,
- arvioida, tuottaako laatujärjestelmämme toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin,
- rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
- kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.
Karvin korkeakoulujen arviointijaosto päättää auditoinnin tuloksesta. Auditoinnin läpäistyä korkeakoulumme saa auditointitodistuksen, sähköisen laatuleiman, ja sisällytetään Karvin verkkosivuilla ylläpidettävään auditoitujen korkeakoulujen rekisteriin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Mikäli korkeakoulumme ei läpäise auditointia, sillä on mahdollisuus uusinta-auditointiin.
5. Mihin olemme menossa?
Xamk kehittää laatujärjestelmää jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen. Opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallistuminen sekä palautteen ja ideoiden hyödyntäminen on tärkeä osa kehittämistyötä. Jokaisella xamkilaisella on vastuu toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Luomalla aktiivista, osallistuvaa ja avointa ilmapiiriä rakennamme edellytyksiä laadukkaalle toiminnalle.
Laatujärjestelmän kehittämisestä vastaavat Xamkin laatutiimi ja laatupalvelut. Tavoitteena on laatujärjestelmä, joka on
- dynaaminen ja reagoi muutoksiin
- osallistava ja lisäarvoa käyttäjille tuottava
- strategiaa ja toiminnan kehittämistä tukeva
- prosessikokonaisuuden ja ohjeistusten kautta toimintaa tehostava ja selkeyttävä
- avoimen ja vuorovaikutteisen laatukulttuurin kehittymistä edistävä.
Muutosluettelo
- Laatutiimi 14.12.2016. Muutettu: Sidosryhmä- ja alumnipalautetta kerätään kyselyillä 3–5 vuoden välein vuosittain. Lisätty: Kyselyt voidaan kohdentaa erikseen koulutukseen, TKI-toimintaan ja palvelutoimintaan.
- Laatutiimi 12.12.2017 Koko aineisto. Muutettu: mm. Karvin auditointikäsikirjan 2018–2024, Xamkin strategian 2018–2030 ja parannetun opintojaksopalautejärjestelmän aiheuttamat muutokset.
- Laatupäällikkö 5.7.2019. Koko aineisto.
- Laatutiimi 25.9.2019. Koko aineisto.
- Laatupäällikkö 22.11.2021. Muutettu: ydinprosessit koulutus ja tki. Toiminnanohjaus tukiprosessi. Muutettu nimi. Arviointi ja palautejärjestelmä. Tasa-arvo ja yhd.vert.suunn. joka toinen vuosi.
- Laatupäällikkö 1.1.2023 Päivitetty opiskelijavastaavan vastuu, kuvat, kpl Kehittäminen ja oppiminen. Tulosseuranta ja mittaussuunnitelma-termi muutettu palaute- ja arviointijärjestelmäksi. Katselmukset, poistettu maininta CAF-itsearviointimallista. Päivitetty arviointi- ja palautejärjestelmä.
- Laatupalvelut 10.3.2025 Päivitetty laatupolitiikka: Laatujärjestelmä ja sen tuottama tieto dokumentoidaan henkilöstö- ja opiskelijaintroihin ja www-sivuille käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa jaetaan käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. Muotoiltu uudelleen ammattikorkeakoululakiin perustuva velvoite.