Sointu-kehittäminen käynnistyi yhteisellä työpajalla

Sointu-hanke ja -kehittäminen sekä kokemusasiantuntijat tutuiksi

Hanna Savolainen ja Tomi Lamppula avasivat tapahtuman kertomalla Sointu-hankkeesta ja siinä tehtävästä kehittämisestä. Hankkeen tavoitteena on vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön toimintamallin luominen Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Osallistujille kerrottiin asiakasraatitoiminnan käynnistämisestä kannustaen heitä ohjaamaan asiakasvanhempiaan ja -nuoriaan kokemusääntä edustaviin kehittäjäryhmiin. Keskusteluun ammattilaisten kanssa osallistui lastensuojelun kokemusnuori. Kaikille yhteisessä osiossa kuultiin lastensuojelun kokemusvanhemman puheenvuoro. Kokemusvanhempi kertoi onnistumisten kiteytyvän luottamukselliseen ja avoimeen suhteeseen lastensuojelun ammattilaisten kanssa.

Siirtymäkohtaisista kehittäjäryhmistä sopiminen

Yhteisen osion jälkeen osallistujat jaettiin siirtymäkohtaisiin pienryhmiin, joita on neljä:

1. lapsiperheiden sosiaalityöstä lastensuojeluun,
2. lastensuojelun avohuollosta sijaishuoltoon,
3. sijaishuollon aikaiset muutokset ja
4. siirtymä jälkihuoltoon.

Kehittäminen jatkuu samoissa ryhmissä Sointu-hankkeen ajan. Tarkoituksena on sujuvoittaa siirtymiä ja vahvistaa vanhempien sekä läheisverkostojen osallisuutta niissä. On tarpeen selkiyttää toimintamalleja ja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä.

Perheiden tukemisesta läheisverkostojen vahvistamiseen

Ensimmäinen kehittäjäryhmä – siirtymä lapsiperheiden sosiaalityöstä lastensuojeluun – keskittyy vahvistamaan läheisverkostotyötä perheiden tukena. Tähän päästään kartoittamalla ja sitouttamalla verkostoja sekä kehittämällä ryhmätoimintoja vanhemmille. Ammattilaiset tunnistavat kehittämiskohteeksi vanhempien tuen varmistamisen siirtymän ”välitilassa”, kun perhe odottaa pääsyä arvoidun tuen piiriin. Lisäksi selkeytetään vastuita, rakenteita ja resursseja, jotta läheisten tarjoama tuki olisi suunnitelmallista ja vaikuttavaa.  

Lastensuojelun avohuollosta sijaishuoltoon – oikea-aikainen ja tuettu siirtymä

Toinen kehittäjäryhmä – siirtymä avohuollosta sijaishuoltoon – nosti keskeiseksi hallitun ja oikea-aikaisen siirtymän. Kehittäjäryhmä keskittyy vanhempien tukemiseen ja yhteistyön vahvistamiseen. Lisäksi ryhmä luo toimintamallin, joka auttaa perheitä ottamaan apua vastaan ja tukee heidän osallisuuttaan lastensuojeluprosessissa. Tavoitteena on kehittää vanhemmuuden tuen kokonaisuutta, mikä edellyttää palvelukokonaisuuden jäsentämistä. Tarkastellaan vanhemmuuden tukea kiireellisissä sijoituksissa ja vanhemmuuden tuen suunnitelmia huostaanotettujen lasten vanhemmille.

Perheen ja läheisten kanssa tehtävä yhteistyö sijaishuollon siirtymissä

Kolmas kehittäjäryhmä – sijaishuollon aikaiset muutokset – piti tärkeänä vahvistaa perheiden ja läheisten osallisuutta ja kehittää jaettua vanhemmuutta. Tavoitteena ovat onnistuneet sijaishuollon muutokset. Kehittäjäryhmä työskentelee yhtenäisten asiakasprosessien luomiseksi, jotta perheet ja työntekijät voivat toimia saumattomasti yhdessä. Kartoitetaan, mitä ja miten sijaishuollon käytännöistä pitää muuttaa, jotta ne tukisivat lapsia ja perheitä mahdollisimman hyvin.

Sijaishuollosta jälkihuoltoon – nuorten itsenäistymisen tukeminen

Neljäs kehittäjäryhmä – siirtymä jälkihuoltoon – tunnisti kyseessä olevan nuorille merkittävän elämänvaiheen. Itsenäistyminen ja palveluiden jatkuvuus korostuvat. Kehittämisessä keskitytään ennakointiin, verkostotyöhön ja siirtymän suunnitelmallisuuteen. Itsenäistymisen tuki halutaan aloittaa nykyistä aiemmin. Nuorten roolia ja kokemuksia vahvistetaan, ja heidän läheisiään otetaan huomioon enemmän. Kokeillaan vertais- ja asiakasraatitoimintaa, jälkihuoltoinfojen uudistamista sekä huomioidaan paremmin alaikäisenä jälkihuoltoon siirtyvät nuoret.

Kehittäminen jatkuu siirtymäkohtaisissa pienryhmissä

Seuraavaksi kehittäjäryhmät suunnittelevat ratkaisuja valitsemaansa kehittämiskohtaan helmi-maaliskuiden aikana. Kirkastetaan työskentelyn tavoite ja suunnitellaan ensimmäisiä kokeiluja. Suunniteltuja toimintatapoja kokeillaan ensin kuvitteellisissa tilanteissa Xamkin Kotkan kampuksen simulaatiotiloissa huhti-toukokuussa. Kokeiluihin yhdistetään reflektointi ja oppiminen, joiden perusteella kokeiltua toimintatapaa parannellaan. Syksyllä 2025 ryhmät kokoontuvat yhteen oppimaan toistensa kokeiluista. Aiempien kokemusten, oppimisen ja saadun palautteen perusteella suunnitellaan edelleen kokeiltavia uudistuksia. Niitä testataan living lab -periaatteiden mukaisesti aidoissa työskentely-ympäristöissä syksystä 2025 alkaen.