Selkosuomesta apua vuorovaikutukseen ja oppimiseen

Vuorovaikutus on helppoa aina, kun se sujuu. Tämä toteutuu harvoin, kuten voit seuraavista esimerkeistä huomata.

Yritin saada kehitysvammaista nuorta suoriutumaan ripeästi iltatoimistaan. Sorruin antamaan monta ohjetta yhtä aikaa ja lisäämään nuoren stressiä hoputtamalla. Iltatoimiin ei ole koskaan kulunut niin kauan aikaa kuin tuolloin.

Maahanmuuttanut nainen avasi keskustelun suomeksi. Vastasin samalla kielellä, mutta keskustelukumppani ei ymmärtänyt minua lainkaan. Olen keskustellut maahanmuuttaneiden kanssa muulloinkin: he nyökyttelevät kohteliaasti, mutta eivät vastaa kysymyksiini tai kysyvät jotain, jonka juuri kerroin.

Minulla on muistisairas isoäiti. Viime vierailulla kerroin, kenen lapsi olen ja millainen perheeni on. Isoäiti kuunteli tovin, tuhahti huitaisten vasenta kättään suuntaani kääntääkseen tämän jälkeen selkänsä. Keskustelu tyrehtyi.

Perheeseeni kuuluu lukiolainen. Hän pyysi apuani läksyissään, jotka liittyivät ammattiini. Innostuin. Selitin perusteellisesti, muttei nuorikkomme ymmärtänyt tuon taivaallista kertomastani. Monimutkaisia asioita ei voi selittää yksinkertaisesti! Vai voiko?!

Helpottaaksemme edellä mainituista tilanteista selviämistä, voisi käytettäväksi ehdottaa selkokieltä.

SELKOKIELI on helppoa suomen kieltä. Se sopii ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa.  Selkeääkin yleiskieltä helpompi kielimuoto sopii kaikille, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Tämä on hyvä tunnistaa taustalla myös siihen, miksi ammattilaisten on hyvä oppia käyttämään kommunikoinnissaan selkokieltä.

Ammattilaisen on hyvä pitää mielessään koko ajan kirjoittaessaan selkotekstiä, kuka on oletettu lukija. Teksti tulee kirjoittaa lukijan näkökulmasta ja suunnata sanat selkeästi hänelle. Tekstin rakenne tulee olla johdonmukaisesti etenevä ja hyvin jäsennelty kokonaisuus, jossa on tarpeeksi tietoa. Tekstin mielekkyys ja motivoiva ote sekä tekstin tarkoitus on oltava koko ajan keskiössä.

Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa yli kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä ja sen tarve on kasvanut viime vuosina, koska väestön ikääntymisen myötä muistisairaudet lisääntyvät, maahanmuuttajia on enemmän kuin aiemmin ja heikkoja lukijoita on enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi nuorten lukutaito on heikentynyt.

Selkokieli maahanmuuttaneiden tukena

Kuten jo mainittua, selkokieli auttaa yhä useampia ihmisryhmiä. Helper-hankkeessa pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen. Tavoitteenamme on tukea alueen veto- ja pitovoimaa edistämällä myönteistä asennetta ja kehitystä maahanmuuttaneiden työllistymiseen ja rekrytointiin liittyen. Lisäksi haluamme kehittää osallisuutta niin, että se vahvistaa osallistujien työllistymistä, koulutukseen hakeutumista ja suomen kielen taitoa.

Käytännössä toimintamme ytimessä on maahanmuuttaneiden työnhaun yksilöohjaukset. Näissä ohjauksissa olemme saaneet hyvin paljon havaintoja siitä, miten paljon selkokieli voi edesauttaa työnhakutaitoja ja työhön ohjautumista. Työnhaku Suomessa on melko digitaalista ja onkin hyvä huomioida, että erilaiset verkkosivut liittyen työnhakuun olisivat vaihtoehtoisesti myös selkokielisiä. Lisäksi työnhakutaitojen harjoitteluun tarvitaan paljon ohjeita ja oheismateriaaleja. Kannattaa siis huomioida myös se, että ohjeita esimerkiksi CV:n tekemiseen löytyy myös selkokielellä.

Helper-hankkeessa kohtaamme hyvin eri taustaisia ja eri kielitaidoin varustettuja maahanmuuttaneita. Olemme huomanneet, että selkokielinen materiaali voi kannustaa työnhakuun, kielen opiskeluun ja antaa onnistumisen kokemuksen, joka voi kantaa hyvin pitkälle.

Nostamme omalta osaltamme toiminnassamme selkokieltä ja kannustamme toimijoita hyödyntämään sitä toiminnassaan. Tätä tukee esimerkiksi selkosuomi-koulutukset, joita järjestämme kaikille asiasta kiinnostuneille ammattilaisille. Lisäksi pyrimme tuomaan esiin selkokielisiä materiaalivaihtoehtoja ja tuotamme tietoa materiaalien selkomukautuksesta. Tiesittehän, että selkokielen ammattilaisilta voi tilata selkomukautuksen, jossa hän kääntää haluamasi materiaalit selkokielelle. Lisäksi vinkkejä on saatavilla esimerkiksi Selkokeskuksen verkkosivuilla.

Erityisen hyvä päivä nostaa selkokieltä tai tutustua siihen lisää on vuosittainen selkokielen päivä, joka järjestetään 28.5.2024. Tällöin halutaan nostaa esille selkokieli ja selkokirjat yhtenä ratkaisuna lukemisen, lukutaidon ja lukuharrastuksen tukemiseen ja ylläpitämiseen.

Tiesitkö myös, että selkokieltä kutsutaan nimellä ”tasa-arvon kieli”, eikä suotta. Se tekee useasta asiasta tasa-arvoisemman, saavutettavamman ja motivoi monenlaisiin toimintoihin, kuten työnhakuun. Tehdään yhdessä tulevaisuudesta tasa-arvoisempi myös selkokielen avulla!

Tutustu lisää!

• Hyviä vinkkejä selkokielen hyödyntämiseen löydät selkokeskus.fi
• Helper– kestäviä työllistymispolkuja maahanmuuttaneille
• Mikkelissä vietetään valtakunnallista selkokielen päivää 28.5. – Xamk

Blogin kirjoittajina Helper- hankkeen tiimistä:

Johanna Pirinen, Henna Rämä ja Sanna-Mari Pöyry