Sairaalaverkon supistus veisi Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta hoitoalan työpaikkoja ja koulutusta

Työryhmän esitys koskettaisi Etelä-Savoa ja Kymenlaaksoa siten, että Mikkelin ympärivuorokautinen leikkaustoiminta ja synnytysosasto, Savonlinnan erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon päivystykset ja Kouvolan ympärivuorokautinen päivystys keskitettäisiin muualle.

Esitetyt toimenpiteet vaikuttaisivat hoitoa tarvitsevien lisäksi satojen työntekijöiden ja opiskelijoiden arkeen molemmissa maakunnissa.

Vaarana alan koulutuksen loppuminen Kaakkois-Suomessa

Pahimmillaan[LR1]  sairaalaverkon radikaali karsiminen uhkaisi sairaanhoitajakoulutuksen järjestämistä ja vain pahentaisi alalla vallitsevaa osaajapulaa. Sairaanhoitajakoulutus tarvitsee erikoissairaanhoidon harjoittelupaikkoja keskeisillä erikoisaloilla, kuten sisätaudit, kirurgia, mielenterveys- ja päihdetyö sekä päivystyshoito.

Sairaanhoitajan ammattipätevyys edellyttää harjoittelun suorittamista ammattitaitoisessa ohjauksessa ja aidossa hoitoympäristössä.

Koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen, Xamk

– Sairaanhoitajan ammattipätevyys edellyttää harjoittelun suorittamista ammattitaitoisessa ohjauksessa ja aidossa hoitoympäristössä. Harjoittelun osuus opinnoista on 75 opintopistettä, eli noin kolmannes koko tutkinnosta, kertoo koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen.

Keskussairaala-tasoisen hoidon ja päivystysten lakkauttaminen Kouvolan, Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloissa johtaisi siihen, ettei harjoittelun suorittamiseen soveltuvia paikkoja enää sijaitsisi Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueella. Sairaanhoitaja-, ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen järjestäminen muuttuisi lähdes mahdottomaksi ja johtaisi alan koulutuksen alasajoon Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Sairaaloiden ja sairaanhoitajakoulutuksen muuttunut tilanne sekä mahdollinen lakkaaminen vaikuttaisivat myös ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen koulutukseen siten, ettei koulutukseen enää hakeuduttaisi alemman korkeakoulututkinnon puutteen takia. Heijastevaikutuksia olisi myös fysioterapian, jalkaterapian ja liikunnanohjaajan koulutuksiin, kun varmuutta hyvistä harjoittelupaikoista alueella ei enää olisi.

Xamk mukana SOTE:n osaajapulan ratkaisussa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuvista sosiaali- ja terveysalan osaajista suuri osa työllistyy alueelle. Ammattikorkeakoululla on ollut merkittävä rooli alueelliseen hoitajapulaan vastaamisessa. Tämän lisäksi korkeakoulusta valmistuu runsas joukko sairaanhoitajia muun maan tarpeisiin.

Xamkissa opiskelee sairaanhoitajaksi Mikkelin, Kotkan ja Savonlinnan kampuksilla yli 890 opiskelijaa. Sairaanhoitajakoulutukseen perustuvaan terveydenhoitajan tutkintoon opiskelee kampuksilla yli 220 opiskelijaa, minkä lisäksi Kotkassa opiskelee ensihoitaja-tutkinnossa yli 270 opiskelijaa. Englanninkielisissä Nursing-ohjelmissa opiskelee Savonlinnan ja Kotkan kampuksilla lähes sata kansainvälistä osaajaa.

– Xamk tuottaa suuren osan Kaakkois-Suomen alueen sosiaali ja terveysalan työvoimasta. Xamkilla on sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Savossa merkittävä rooli sote-alan kehittäjänä ja uuden työvoiman tuottajana. Riittävän ja osaavan työvoiman saatavuuden takaaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, Ryttyläinen-Korhonen toteaa.

Sairaanhoitajakoulutuksen lakkaaminen Kaakkois-Suomessa vain pahentaisi kansallista työvoimapulaa hoitoalalla. Koulutuksen tulevaisuuden turvaaminen edellyttääkin päivystysten sekä keskussairaalatasoisen hoidon säilyttämistä Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueella siten, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille voidaan taata riittävä määrä soveltuvia harjoittelupaikkoja.

Xamk tuottaa suuren osan Kaakkois-Suomen alueen sosiaali- ja terveysalan työvoimasta.

Sairaanhoitajakoulutuksen lakkaaminen Kaakkois-Suomessa pahentaisi kansallista työvoimapulaa hoitoalalla.

Haluatko lisätietoja?

Tarkempia tietoja sairaalaverkon tiivistämisen vaikutuksista on koottu onepageriin.