Ruoka-alan kansainvälistyminen: Kotikansainvälistymisen ja epäsuoran viennin mahdollisuudet

Kansainvälistyminen ruoka-alalla

Kansainvälistyminen tarkoittaa yleisesti ottaen yrityksen toimintojen laajentamista ulkomaille, joko suoran tavara- tai palveluviennin, ulkomaisen tuotannon tai muiden kansainvälisten toimintojen kautta. Ruoka-alalla tämä voi merkitä esimerkiksi maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viemistä ulkomaisille markkinoille, valmistusyhteistyötä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tai ulkomaalaisten asiakkaiden houkuttelemista Suomeen. Tämänkaltainen suora kansainvälistyminen voi tarjota uusia kasvumahdollisuuksia ja markkinoita, mutta se ei ole ainoa tapa kansainvälistyä.

Kotikansainvälistymisen konsepti ruoka-alalla

Kotikansainvälistyminen viittaa kansainvälistymisen edistämiseen kotimaasta käsin ilman fyysistä ulkomaille siirtymistä. Kansainvälistä kokemusta ja osaamista hankitaan silloin kotimaassa toimimalla esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Kotikansainvälisyyden ideaa lienee hyödynnetty eniten koulumaailmassa. Yksi keino on se, että ulkomaalaistaustaiset paikalliset asukkaat kertovat oppitunneilla vaikkapa omasta ruokakulttuuristaan, johon voidaan tutustua myös toiminnallisesti reseptiikkaa kotitaloustunnilla soveltaen. Kotikansainvälistyminen niveltyy siten osaksi kansainvälisyys- ja globalisaatiokasvatusta.  

Myös eteläsavolaiset ruoka-alan yritykset voivat soveltaa kotikansainvälistymisen konseptia monin eri tavoin. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä oppilaitosten ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tai osallistumista virtuaalisiin kansainvälisiin tapahtumiin. Erityisesti ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden hyödyntäminen kansainvälistymispolulla voi tarjota syvällistä tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista ja markkinoista, mikä voi olla ratkaisevan tärkeää vientiponnisteluissa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Pilottina Etelä-Savon ruokaklusterin jäsenyrityksen ja Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivan Aalto-yliopiston International Business -kandiohjelman välillä yhdistettiin toisiinsa yrityksen tiedontarve Vietnamin markkinapotentiaalista ja vietnamilainen kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija.  Kohtaamisesta syntyi Linh Ha’n kandidaatintyö: Assessing the Market Potential of Finnish Dried and Freeze-dried Wild Berries in Vietnamese Food Market.  

Kotikansainvälistymiseen opinnäyteyhteistyö-konseptilla voi ruokaklusterin jäsenyritys saada ohjausta ja tukea ruokaklusterin luotsauspalvelun kautta. Tutkimusaiheen ei tarvitse olla valmis tutkimustoimeksianto. Ruokaklusterin opinnäyteluotsaus auttaa muotoilemaan tiedontarpeesta opinnäyte- tai projektityöhön sopivan ”tutkimusongelman” ja selvittää, missä koulutusohjelmassa ja/tai kurssilla ongelmaa voitaisiin työstää osana opintoja. On kuitenkin ymmärrettävä, että opiskelija vasta harjoittelee oman alansa tiedontuotantoa ja viestintää eikä odotuksia tule virittää vientikonsultin työtä vastaavalle tasolle. Lisäksi joskus hyvällekään aihe-ehdotukselle ei löydy tekijää, sillä yliopisto-opiskelijat valitsevat tutkielma-aiheensa lopulta oman mielenkiintonsa mukaan.  

Epäsuoran vienti

Epäsuora vienti tarkoittaa, että yritys ei itse vie tuotteitaan suoraan ulkomaille, vaan hyödyntää epäsuoria tapoja myydä kotimarkkinoiden ulkopuolelle.  Ruoka-alalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ulkomaalaiset matkailijat ostavat houkuttelevia paikallisia ruokatuliaisia, joita he vievät mukanaan kotimaihinsa. Tämä lähestymistapa on erityisen kiinnostava korkean lisäarvon artesaanielintarvikkeiden viennissä. Vaikka matkailijoiden ostosmäärät ovat usein pieniä, saa vahvalla tuote-erilaistamisella, alkuperämerkeillä ja brändäyksellä ruokatuotteille myös lisää hinnoitteluvapautta. Näin pienelläkin tuotemäärällä voi tehdä hyvää tulosta.

Onnistuneet ruokatuliaiset ja makumuistot synnyttävät samalla tarinoita ja aiheita uusille ruokamatkoille.  Ruokatuliaisten tuotteistamiseen saa tällä hetkellä tuntumaa ja konkreettista tukea Food Souvenir from Saimaa – matkalla kansainvälistymiseen -hankkeen kautta. Siinä kehitetään Saimaan alueen ruokalahjatuotteita ja ruokaan liittyviä käsityö- ja designtuotteita matkamuistoiksi yhdessä alueen yrittäjien kanssa.  Epäsuora vienti voi tarkoittaa myös innovatiivisten suhteellisen pienivolyymisten mutta korkeakatteisten myyntikanavien etsimistä esimerkiksi jahtien ja kansainvälisten luksus- ja boutiquehotellien piiristä. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat erikoisuuksia metsästävien superjahtien ja luksus- ja boutiquehotellien sisäänostajien etsiminen.

Kotikansainvälistyminen ja epäsuora vienti voivat olla kustannustehokkaita, sillä ne vähentävät matkustamisen ja ulkomailla toimimisen kuluja. Tämä helpottaa myös pienempien ruoka-alan yrityksien mahdollisuuksia kansainvälistyä. Pienimuotoiset kansainvälistymiskokeilut voivat toimia astinlautana laveammalle vientiuralle.  Kun ruoan kotimarkkinat eivät Suomessa juuri kasva, vienti merkitsee uusia myyntikanavia ja antaa yrityksille mahdollisuuden löytää korkeamman hintatason erikoismarkkinoita ja ostajaryhmiä.

Etelä-Savon ruokaklusterista tukea

Hyödyntämällä Suomessa ja Etelä-Savossa olevia kansainvälisiä resursseja ja esimerkiksi matkailijoiden kautta mahdollistuvaa epäsuoraa vientiä yritykset voivat rakentaa vahvempia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille ja olla paikallisesti globaaleja. Etelä-Savon ruokaklusteri voi kohtauttaa oikeita toimijoita toisiinsa ja auttaa siten osaltaan ottamaan kotikansainvälistymisen ja epäsuoran viennin osaksi yrityksen strategiaa.

Kirjoittaja: Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti