Resurssiviisasta ja asiakaskeskeistä jalkautumista Etelä-Savoon!

Johdanto

Etelä-Savon TKI-tiekartassa yhdeksi haasteeksi tunnistetaan alueen yritysten matalat T&K panostukset ja aktiivisuus Tilalle tarvitaan mm. yrityslähtöisyyttä, yhteistä palvelunohjausta ja yrityksiin suuntautuvaa jalkatyötä. Tätä haastetta lähdettiin kampittamaan INNOCOM-hankkeessa kehittämällä yritysten tukitarpeiden tunnistamiseen innovaatiokyvykkyyskartoitustyökalu, joka samalla helpottaa jalkautumista alueen yrityksiin. Kartoituksissa selvitettiin yritysten innovaatiokyvykkyyksiä asiakas-, tuote- ja yritysnäkökulmasta noin tunnin Teams-tapaamisissa. Kartoitustyökaluun ja siihen millaista osaamista ja kyvykkyyksiä innovaatiokyvykkyydet pitävät sisällään, voit tutustua hankkeen verkkosivuilla tästä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan jalkautumisen merkitystä yritysten aktivoinnissa, asiakaskeskeisen lähestymistavan hyötyjä ja haasteita sekä esitetään keinoja julkisen sektorin roolin vahvistamiseksi innovaatioiden edistämisessä.

Jalkautumisen merkitys yritysten aktivoinnissa

Jalkautuminen, eli aktiivinen yhteydenpito ja dialogi yritysten kanssa ja heidän tarpeidensa kuunteleminen, on keskeisessä roolissa yritysten osallistamisessa innovaatiotoimintaan. Se mahdollistaa henkilökohtaisten suhteiden luomisen, luottamuksen rakentamisen ja yritysten todellisten tarpeiden ymmärtämisen. Etelä-Savon kaltaisilla alueilla, joilla yritykset ovat pääasiassa pieniä eivätkä välttämättä ole luonnollisesti kytkeytyneitä innovaatiotoimintaan, jalkautumisen merkitys korostuu entisestään.

Haasteet jalkautumisessa

Vaikka jalkautumisen tärkeys tiedostetaan, sen toteuttaminen ei ole ongelmatonta. Seuraavassa käsitellään keskeisiä haasteita, jotka ovat nousseet esiin Etelä-Savon alueella:

1. Hankekeskeisyys vs. asiakaskeskeisyys: Monet julkiset toimijat lähestyvät yrityksiä omien hankkeidensa näkökulmasta, pyrkien saamaan yrityksiä mukaan tiettyyn projektiin. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa yrityksen todelliset tarpeet jäävät sivuun, ja kontaktointi koetaan hyödyttömänä tai jopa häiritsevänä. Yrityksiä ei myöskään oteta riittävän varhaisessa vaiheessa mukaan prosessiin.
2. Resurssien ja koordinoinnin puute: Jalkautuminen vaatii aikaa ja resursseja, joita ei aina ole riittävästi. Lisäksi eri toimijoiden välinen koordinointi on usein puutteellista, mikä johtaa päällekkäisyyksiin kontaktoinneissa ja yritysten turhautumiseen jatkuvista kyselyistä. Yritysten näkökulmalta sopivaa tahoa ja tukimuotoa on toisinaan haastava tunnistaa.
3. Kilpailuasetelma toimijoiden välillä: Julkisen sektorin toimijat saattavat kilpailla samoista yrityksistä omiin hankkeisiinsa, mikä estää tiedon jakamisen ja aidonyhteistyön toimijoiden välillä. Myös yrityskentällä saattaa näkyä haluttomuutta tiedon jakamiseen.
4. Jatkuvuuden puute: Hankekeskeinen lähestymistapa johtaa usein lyhytkestoiseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Kun hanke päättyy, myös yhteydenpito yritykseen saattaa katketa. Luontevaa epämuodollista foorumia tiedon vaihdolle ei tällä hetkellä ole.
5. Hahmotettavuus ja hyöty: Yrityksen näkökulmasta erilaiset palvelut ovat vaikeasti hahmotettavia tai niiden toimivuudesta, tarpeellisuudesta tai osuvuudesta yrityksen liiketoimintahaasteisiin ei ole varmuutta

Asiakaskeskeisen lähestymistavan hyödyt

Siirtyminen hankekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen voi tuoda merkittäviä hyötyjä sekä yrityksille että julkisille toimijoille.

1. Syvempi ymmärrys yritysten tarpeista: Kuuntelemalla yrityksiä ja keskittymällä heidän haasteisiinsa voidaan kehittää palveluita ja ratkaisuja, jotka tuottavat todellista arvoa ja osuvat paremmin yrityksen liiketoiminnallisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Asiakastarpeiden kanavointiin voisi kehittää alueelle asiakasvastuuhenkilö, -tiimimallia.
2. Pitkäjänteinen yhteistyö: Asiakaskeskeinen lähestymistapa luo puitteet pitkäaikaisille suhteille, jolloin luottamus kasvaa ja yhteistyö syvenee ajan myötä.
3. Arvon tuottaminen jokaisessa kontaktissa: Kun yritykset kokevat saavansa välitöntä hyötyä yhteistyöstä ja jopa jokaisesta kontaktista, he ovat motivoituneempia osallistumaan ja jakamaan tietoa.
4. Tehokkaampi resurssien käyttö: Keskittymällä yritysten todellisiin tarpeisiin ja koordinoimalla toimintaa muiden toimijoiden kanssa vältetään päällekkäisyydet ja käytetään resursseja viisaasti.

Keinoja asiakaskeskeisen jalkautumisen toteuttamiseksi

1. Yhteistyön vahvistaminen toimijoiden välillä: Luomalla foorumeita ja alustoja, joilla julkiset toimijat voivat jakaa tietoa ja koordinoida yrityskontakteja, voidaan välttää kilpailuasetelmat ja päällekkäiset yhteydenotot. Yhteistyöverkoston kautta yritys voi saada käyttöönsä monialaista osaamista niin alueelta kuin kauempaakin. Tätä osaamista voidaan hyödyntää mm. teknologioiden kartoittamiseen ja asiantuntemuksen kanavoimiseen.
2. Välittömän arvon tuottaminen: Jokaisessa kontaktissa pyritään tarjoamaan yritykselle jotain konkreettista hyötyä, kuten jäsennelty raportti keskustelusta, tietoa relevantista hankkeista ja palveluista tai yhteyksiä muihin toimijoihin.
3. Tiedonhallinnan parantaminen: Hyödyntämällä nykyaikaisia työkaluja ja teknologioita, kuten tekoälyä, voidaan kerättyä tietoa hallita tehokkaammin ja hyödyntää sitä yritysten palvelemisessa. Samalla myös yritykset havaitsevat teknologian ja tiedonhallinnan mahdollisuudet oman liiketoimintansa kehittämisessä.
4. Pitkäjänteinen asiakassuhteiden hoito: Luodaan järjestelmiä ja prosesseja, joilla varmistetaan yhteydenpidon jatkuvuus yritysten kanssa yli hankkeiden elinkaarien. Tässä on hyvä muistaa henkilösuhteiden merkitys, sillä palvelut ja yhteistyö tarvitsevat kasvot.

Julkisen sektorin rooli innovaatioiden edistämisessä

Etelä-Savon kaltaisilla alueilla julkisella sektorilla on erityisen tärkeä rooli innovaatioekosysteemin kehittämisessä. Erityisesti mikroyrityksillä, ei aina ole resursseja tai tietoa osallistua innovaatiotoimintaan aktiivisesti. Julkiset toimijat voivat:

1. Toimia sillanrakentajina: Yhdistää yrityksiä ja muita ekosysteemin toimijoita, kuten tutkimuslaitoksia ja oppilaitoksia.
2. Tarjota resursseja ja asiantuntijuutta: Mahdollistaa yritysten pääsyn resursseihin, joihin heillä ei muuten olisi pääsyä, kuten rahoitusmahdollisuuksiin tai teknologiaan.
3. Edistää tiedonjakoa: Varmistaa, että yritykset ovat tietoisia olemassa olevista palveluista, hankkeista ja mahdollisuuksista.
4. Poistaa esteitä: Helpottaa yritysten osallistumista innovaatiotoimintaan vähentämällä byrokratiaa ja yksinkertaistamalla prosesseja, tämä onnistuu parhaiten tunnistamalla hidastavia ja estäviä tekijöitä ja vaikuttamalla niihin.

Tapausesimerkki: Tiedonkeruun ja -jakamisen parantaminen

Eräs konkreettinen keino jalkautumisen tehostamiseksi on tiedonkeruun ja -jakamisen parantaminen. Usein yritykset valittavat päällekkäisistä kyselyistä ja hankkeista, jotka eivät tunnu tuottavan heille arvoa. Ratkaisuna voisi olla:

1. Yhteinen tietokanta: Julkiset toimijat voisivat hyödyntää yhteistä tietokantaa yritysten tarpeista ja aiemmista kontakteista, mikä helpottaisi tiedon jakamista ja vähentäisi päällekkäisyyksiä.
2. Asiakasprofiilit: Luomalla yksityiskohtaisia asiakasprofiileja voidaan varmistaa, että jokainen yhteydenotto on relevantti ja perustuu yrityksen todellisiin tarpeisiin.
3. Tekoälyn hyödyntäminen: Tekoäly voi auttaa analysoimaan suuria tietomääriä ja tunnistamaan trendejä sekä yritysten tarpeita, mikä tehostaa palveluiden kohdentamista.

Kohti tehokkaampaa innovaatioekosysteemiä

Innovaatioekosysteemin vahvistaminen Etelä-Savossa edellyttää muutosta sekä ajattelutavoissa että toimintamalleissa. Siirtyminen asiakaskeskeiseen jalkautumiseen voi olla avainasemassa tässä muutoksessa. Se vaatii panostusta:

1. Kulttuurin muutokseen: Pois hankekeskeisyydestä kohti yritysten tarpeiden asettamista etusijalle. Avointa yhteistyökulttuuria voidaan myös rakentaa julkisten toimijoiden välillä
2. Resurssien kohdentamiseen: Varmistetaan, että jalkautumiseen on käytettävissä riittävät resurssit ja että niitä käytetään tehokkaasti yli organisaatiorajojen.
3. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen: Julkisen sektorin toimijoiden tulee saada koulutusta asiakaskeskeisistä yrityslähtöisistä toimintamalleista ja uusien työkalujen hyödyntämisestä.

Johtopäätökset

Jalkautumisen tulisi olla keskiössä yritysten aktivoinnissa ja innovaatioekosysteemin vahvistamisessa Etelä-Savossa. Siirtyminen asiakaskeskeiseen ja yrityslähtöiseen lähestymistapaan voi ratkaista monia nykyisiä haasteita ja tuottaa lisäarvoa sekä yrityksille että julkisille toimijoille. Tämä edellyttää kuitenkin muutosta sekä asenteissa että toimintatavoissa, resurssien tehokkaampaa käyttöä ja yhteistyön lisäämistä. Yhteistyön kulttuuriin pääseminen edellyttää luottamusta, selkeitä pelisääntöjä sekä kokeiluja ja selvityksiä siitä kuinka yliorganisaatioiden tapahtuva yhteistyö voitaisiin koordinoida ja yhdistää tehokkaasti teknologian mahdollisuuksiin esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen tiedonhallinnassa ja analysoinnissa Julkisella sektorilla on tärkeä rooli tämän muutoksen mahdollistajana ja innovaatioiden edistäjänä.

Innovaatiokyvykkyyskartoitukset ja tämä artikkeli ovat osa INNOCOM -Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle -hanketta, joka saa rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta.

Lähteet:

Tekoälyä käytettiin apuna artikkelin suunnittelukeskustelujen litteroinnissa, teemoittelussa, artikkelin rakenteen jäsentelyssä ja tiivistämisessä. Käytetyt mallit: Whisper large-v2 (OpenAI), Claude 3.5 Sonnet (Anthropic), o1-preview (OpenAI). Suunnittelukeskustelut ja niiden huomiot perustuvat Niko Arolan ja Tommi Kuukkasen INNOCOM -hankkeessa toteuttamiin innovaatiokyvykkyyskartoituksiin, joihin. osallistui 50 eteläsavolaista yritystä. Kartoituksissa selvitettiin yritysten innovaatiokyvykkyyksiä asiakas-, tuote- ja yritysnäkökulmasta.

Seppo Luoto. Tutkija. Business Studies. LUT-kauppakorkeakoulu. Mikkeli. Kommentit 28.10.2024