Restonomiopiskelija etsimässä luontomatkailun helmiä
Olen Martta Korpioksa, 27-vuotias kolmannen vuoden matkailu- ja palveluliiketoiminnan restonomi opiskelija Lounais-Suomesta. Aloitin opinnot lähiopetuksessa 2020 syksyllä Mikkelin kampuksella. Korona muutti myös meillä lähiopetuksen etäopetukseen, ja viime keväänä vaihdoinkin päiväryhmästä verkkoryhmän pariin.
Ensimmäiseltä ammatiltani olen ravintolakokki laivakokin pätevyydellä ja seilasin pääasiassa öljytankkereilla. Työkokemuksen kasvaessa siirryin kokkistuertin tehtäviin eli esihenkilöksi vastaamaan aluksen ruokahuollosta sekä siisteydestä.
Merenkulun puolella ura ei tuosta voi enää kehittyä tai edetä, ja maapuolella en kokkina halunnut työskennellä, joten pidin luonnollisena jatkumona restonomin opintoja. Itse en ole sellainen ihminen, joka voisi tehdä täsmälleen samaa työtä vuosi kausia putkeen, joten uskaltauduin lähtemään kohti uusia haasteita.
Opintojen aloituskin ratkesi kuin itsestään, kun vuoden reissu Working holiday- viisumilla Australiassa loppui koronan takia lyhyeen keväällä 2020. Opiskelemaan hain siis lisähaun kautta kesällä 2020.
Joskus asiat vain ratkeavat nopeasti, ja jo kaksi tuntia pääsykokeiden päättymisen jälkeen sain viestin, että minut oli hyväksytty opiskelemaan restonomiksi Mikkeliin. Paikkakunta ja koulu olivat minulle ennestään tuntemattomia, mutta vetivät puoleensa jollain erikoisella tavalla ja hyvä niin.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Opintojen alkaessa minulla ei ollut selkeää käsitystä siitä, mitä haluaisin valmistuttuani tehdä. Eikä täysin selkeää käsitystä ole oikeastaan vieläkään, mutta se ei haittaa. Tunnistan oman osaamiseni vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet ovat selkeytyneet.
Meillä restonomeilla on niin paljon vaihtoehtoja tarjolla, että on mukava pitää mieli avoinna tulevaisuuden osalta.
Jos jokin asia on kirkastunut, niin se, että oikeassa paikassa ollaan. Myös tulevaisuuden kannalta on selkeytynyt se, että ylempi AMK -tutkinto olisi haaveissa suorittaa jonain päivänä.
Matkailun sektoreista eniten kiinnostaa työt, joissa pääsisin tekemään esimerkiksi alueellista kehitystä tai edistämään alueen vetovoimaisuutta. Tällä hetkellä teen opinnäytetyötä hankekehityksen parissa, ja se vaikuttaa todella mielenkiintoiselle osa-alueelle.
Asiantuntijana työskentely, sekä työt, joissa saa päästää oman innovatiivisuuden valloilleen näyttäytyvät minulle mielenkiintoisina vaihtoehtoina, kun mietin tulevaisuutta.
Opinnäytetyö Luonto-Saimaa -hankkeen kanssa
Teen tällä hetkellä opinnäytetyötä yhteistyössä Luonto-Saimaa -hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on nostaa Saimaan aluetta esille vastuullisena ja kestävänä luontomatkailukohteena. Opinnäytetyön aiheena on siis Savonlinnan seudun luontomatkailun edistäminen syyskaudella sisällöntuotannon avulla.
Opinnäytetyössä on tarkoituksena esitellä piileviä luontomatkailun helmiä, joiden ohi saattaa tietämätön helposti hurauttaa, jos ei niistä ole tietoinen. Tarkoituksena on siis tuottaa noin minuutin mittainen video, jossa on muutaman sekunnin pituisia pätkiä näistä valikoiduista kohteista, joita on ympäri Savonlinnan seutua.
Toimeksiantaja toteuttaa videon tueksi esitteen sekä kartan, jossa kohteet esitellään tarkemmin ja kerrotaan myös mistä ne löytyvät. Projekti on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että materiaalit on kuvattu ja seuraavaksi siirrytään editoinnin pariin.
Opinnäytetyön raporttiin on vielä paljon kirjoitettavaa, mutta sanoisin haastavimman osan olevan ohi. Videomateriaali kuvattiin yhden viikonlopun aikana, koska kuvausavuksi sain veljeni Helsingistä, joka on alan ammattilainen.
Sääennusteista poiketen kuvaukset alkoivat hyvin sumuisessa ja sateisessa säässä. Onneksi kuitenkin lopulta saatiin myös vähän aurinkoa ja kuvauksiin saatiin arvokasta apua myös ulkopuolisilta. Toimeksiantaja on antanut aika vapaat kädet toteutuksen suhteen, ja he ovat olleet hyvin tukena, kun esimerkiksi etsimme apua kuvauksiin.
Olen jo loppusuoralla opinnäytetyön kanssa ja voin hieman hengähtää. Voin katsoa jo taaksepäin ja todeta, että ei tämä ollutkaan niin vaikeaa, kuin mitä alussa luulin.
On hyvä pitää mielessä, että tämän prosessin on käynyt läpi jo monet muut ja jokainen osuus on kuitenkin vain 5 opintopistettä.
Suunnitelmaosuus oli itselle haastavin, juuri siitä syystä, että en oikein tiennyt mitä minulta odotetaan ja miten lähteä liikkeelle. Suunnitelmaan kannattaa kuitenkin panostaa, sillä siihen on hyvä palata, jos mahdollinen umpikuja tulee vastaan, eikä tiedä miten edetä.
Terveisiä opintoja suunnitteleville
Opintoja suunnittelevalle sanoisin, että ei kannata liikaa jännittää opintojen aloitusta. Jos restonomiopinnot tuntuvat omalle, niin rohkeasti vain hakemaan opiskelupaikkaa.
Tärkeää on muistaa, että kouluun tullaan oppimaan, eikä kukaan ole seppä syntyessään. Eli virheitä saa ja pitää tehdä, niistä sitä vasta oppiikin. Ei myöskään kannata pelästyä opintojen laajuutta, välillä kannattaa edetä tehtävä ja palautus kerrallaan, niin siinä ne opinnot etenevät kuin itsestään.
Minua on monesti auttaa myös se, että jos tulee olo, että ei osaa, pysty tai kykene, niin ajattelee, että tämän tutkinnon on suorittanut monet muutkin, joten miksi ei itsekin pystyisi. Syvä hengitys ja läppärin ääreen, niin kyllä ne asiat siitä lutviutuu. Xamkissa saa aina apua, kun uskaltaa vaan pyytää. Opettajat ja tuutorit sekä opiskelijakaverit auttavat aina.
Haastattelu tehty 9/2022.