Öljyvuoto jäiden sekaan vaatii erityistä torjuntaosaamista

Viimeaikaiset uutisoinnit Venäjän varjolaivastosta ovat herättäneet huolta Suomenlahdella sattuvasta öljyvahingosta, mutta öljyvahingon riski on ollut olemassa usean vuosikymmenen ajan. Tämäkään testaus ei ollut vain reagointia Itämeren lähiviikkojen tapahtumiin vaan jatkoa vuonna 2020 käynnistyneelle testaussarjalle, jossa arvioidaan erityisesti vähärikkisten laivapolttoaineiden ominaisuuksia, vuotokäyttäytymistä ja kerättävyyttä merellisissä öljyvahingoissa.

Miksi vähärikkisten polttoaineiden tutkimusta tarvitaan?

Meriliikenteen päästörajoitusten myötä vähärikkisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt. Viime vuosina näitä uuden sukupolven polttoöljyjä on ollut osallisina vahinkotapahtumissa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi MV Wakashion karilleajossa 2020 erittäin vähärikkistä polttoöljyä eli VLSFO:ta (Very Low Sulphur Fuel Oil) vuoti mereen noin 1000 tonnia.

Vahinkotapauksista on opittu, että vähärikkiset polttoaineet eivät käyttäydy meriympäristössä samoin kuin perinteiset laivapolttoaineet. Tämä aiheuttaa käytössä olevalle torjunta- ja keräyskalustolle muokkaustarpeita:

–IMAROS-hankkeen aikana havaittiin, että vähärikkiset polttoaineet eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan, mikä tekee mereen päässeen öljyn käyttäytymisen ennakoinnista vaikeaa, kuvaa ympäristöasiantuntija Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Öljyntorjuntatestaus jääolosuhteissa

Rajavartiolaitos tilasi öljynkeräystestit Xamkin öljyntorjunta-altaalta osana IMAROS2-hanketta. Helmikuun testien tavoitteena oli selvittää öljyn mekaanisen talteenoton tehokkuutta talvisissa olosuhteissa.

–Keruutestissä öljyä kaadettiin rikkonaisen jään sekaan, jolla haluttiin mallintaa laivasta jäähän avatulle kulkuväylälle tapahtunutta öljyvuotoa. IMAROS2-hankekonsortio oli valinnut testeihin avoimen kutsun perusteella kahden valmistajan öljynkeräyslaitteet, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Valtavaara Rajavartiolaitoksesta.

Keräystestin alkutilanteessa öljyn lämpötila oli sama kuin se olisi ollut aluksen polttoainetankissa.

–Mereen vuotaessaan öljy jäähtyy nopeasti ympäristön lämpötilaan, jolloin monet vähärikkiset öljyt alkavat jähmettyä, kuvaa TKI-asiantuntija Antero Myrén Xamkista, ja jatkaa: –Keräinjärjestelmissä tulee siksi olla joko höyry- tai vesilämmitys, jotta öljy pysyy juoksevana.

Tutustumista paikalliseen torjuntavalmiuteen

IMAROS2-hankkeen kansainvälisille asiantuntijoille järjestyi myös mahdollisuus tutustua Kymenlaakson pelastuslaitoksen paikalliseen öljyntorjuntavarikkoon. Ulkona vietetyn pakkaspäivän jälkeen oli mukava istahtaa kaffekupposen kanssa kuuntelemaan pelastuslaitoksen järjestämää esittelyä. Pelastuspäällikkö Teemu Veneskari kertoi pelastuslaitoksen torjuntavalmiudesta ja kaluston sijoittelusta. Projektipäällikkö Lauri Hanski ja kehityspäällikkö Merisade Kuusela olivat valmistelleet materiaalia MARISEC-kehitystyön esittelemiseksi.

Vieraat olivat varsin vaikuttuneita kaluston määrästä, ja erityisesti siitä järjestelmällisyydestä, millä ne on merkitty ja varastoitu. Kalustohallissa ehdittiin vaihtaa ajatuksia myös erilaisista puomitustaktiikoista.

Testiviikkojen erityistä antia olikin tiedonvaihto alan asiantuntijoiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö ja rajat ylittävä tiedonvaihto ovat pelastuslaitoksen toiminnan kannalta merkittäviä jo normaalioloissa, mutta niiden merkitys korostuu erityisesti laajan alusöljy- tai kemikaalivahingon kontekstissa:

–Suomenlahdella tapahtuva vakava vahinko vaikuttaisi useaan valtioon, mikä edellyttää tehokasta kansainvälistä koordinaatiota ja valmiutta. Tämä on yksi niistä syistä, miksi Kymenlaakson pelastuslaitos on aktiivinen kansainvälisen yhteistyön saralla niin hanketyössä kuin esimerkiksi Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Tämä toiminta on vahvistanut valmiuksiamme ja osaamistamme sekä kansainvälisen avun antamiseen että vastaanottamiseen, kertoo Merisade Kuusela.

Testaus osa laajempaa kokonaisuutta

Toteutettu testiviikko oli osa IMAROS2 -hanketta (IMpacts And Response Options regarding low sulphur marine fuel oil Spills), joka saa rahoituksensa Euroopan pelastuspalvelumekanismin kautta (UCPM). Hankekonsortio koostuu sekä operatiivisista että tieteellisestä tutkimusta tekevistä organisaatioista.

Xamk osallistui hankkeeseen palveluntarjoajana.

– Vastaavaa testausympäristöä, jossa voisi toimia talviolosuhteissa, ei ole muualla: Norjan testiallas Hortenissa on sisätiloissa ja Ranskassa Cedren testausalueella lämpötilat eivät laske riittävän alas, kuvaa tutkimuspäällikkö Justiina Halonen Xamkista.

–Kehitämme edelleen toimintaedellytyksiämme jää- ja pakkasolosuhteissa testaamiseen, sillä tarvetta kylmien olosuhteiden torjuntavalmiuden kehittämiselle on. Arktisen alueen painoarvon kasvaessa myös kysyntä kasvavaa, joten reagoimme ammattikorkeakouluna toimintaympäristön muutoksiin.

Lisätietoja

Justiina Halonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, tutkimuspäällikkö, justiina.halonen(at)xamk.fi

Minna Valtavaara, Rajavartiolaitoksen esikunta, ympäristöasiantuntija, minna.valtavaara(at)raja.fi