Nuorisoalan osaamiskeskuksilla on merkittävä rooli vahvan ja välittävän Suomen rakentajina

Nuorisotyöhön suunnattu rahoitus on ollut vaakalaudalla jo pidemmän aikaa. Syksyllä 2023 Juvenian projektitutkija Veli Liikanen analysoi hallituksen ensimmäistä nuorisotyön budjettia[i], jolloin leikkauslistalla olivat kehittämistyö, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Maaliskuussa 2024 etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta saivat lisärahoituksen vuodelle 2025[ii] . Lisärahoitus turvaa vuoden 2025 työtä, mutta ei korvaa Into ry:n mukaan valtion budjettiin tehtyjä pidempiaikaisia leikkauksia[iii].

Nuorisoalan osaamiskeskukset eivät sen sijaan ole saaneet rahoitusta – päinvastoin kehittämiseen ja tutkimukseen tarkoitettu rahoitus on jälleen tarkastelun alla. Tiedossa oli jo vuoden 2024 osaamiskeskusrahoituksen vähentyminen reippaasti suhteessa edeltäviin osaamiskeskuskausiin. Kokonaisbudjetin uskottiin pienenevän noin kolmanneksella, eli noin kahdella miljoonalla eurolla.

Edellisen hallituskauden aikana työskennelleiden osaamiskeskusten rahoitus päättyi maaliskuussa 2024. Seuraavan kauden hakuprosessi saatiin käyntiin vasta saman kuukauden loppupuolella. Alkuperäisen suunnitelman mukaan uudet osaamiskeskustoimijat olisi tiedetty kesäkuun aikana.

Valtionavustuskelpoisuushaun[iv] umpeuduttua 6.5.2024 ministeriö päätti yllättäen keskeyttää hakuprosessin. Syynä keskeytykselle on hallituksen huhtikuussa sopima julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028. Suunnitelma sisältää sopeutuksia, joiden vuoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdennetaan valtionavustussäästöjä[v].

Osaamiskeskukset edistävät hallitusohjelman tavoitteita

Osaamiskeskuksilla on vakaa asema valtakunnallisen nuorisoalan kehittäjinä. Osaamiskeskusten tavoitteet ovat sidottu osaksi Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa (VANUPO[vi]), joka tarkentaa hallitusohjelman nuorisopoliittisten tavoitteiden toimeenpanoa. Osaamiskeskusten selkänojana toimivat lisäksi nuorisolaki[vii] ja valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja politiikasta[viii].

Nyt käynnissä olevalla hallituskaudella VANUPO toimii myös hallitusohjelmassa[ix] mainittuna laaja-alaisena toimenpideohjelmana nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Sekä hallitusohjelmassa että VANUPOssa todetaan nuorten tarvitsevan monenlaista tukea – nuorten hyvinvointi vaatii toimenpiteitä. Osaamiskeskukset vastaavat laaja-alaisella nuorisoalan tutkimus- ja kehittämistyöllään näihin tarpeisiin luoden ja parantaen nuorisotyön valmiuksia tehdä työtään nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

VANUPO määrittelee vuosien 2024–2027 osaamiskeskustoiminnan painopisteiksi nuorten hyvinvoinnin edistämisen nuorisotyön keinoin sekä nuorten hyvinvointityön johtamisen tuen. Painopistevalintoja perustellaan muun muassa sillä, että nuorisoalalla tarvitaan monipuolista osaamista nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorisotyön johtamisen tueksi tarvitaan ajantasaista ja laadukasta tietoa toimenpiteiden ennakoinnin ja resurssien asianmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi.

Osaamiskeskusten painopisteet tukevat myös hallitusohjelmaan kirjattua nuorisotyön ja -politiikan tavoitetta; luodaan edellytyksiä nuorten hyvään elämään. Vaikuttavan nuorisotyön turvaaminen on merkittävässä roolissa, jotta hallitus pääsisi tavoitteisiinsa. Nuorisotyö on yksi keskeinen toimija kuromassa arjen asioita yhteen yhdessä nuoren kanssa. Onko nuorisotyöstä ja sen kehittämisestä varaa leikata?

Vaikuttava nuorisotyö vaatii tutkimusta ja kehittämistä

On hyvin mahdollista, että osaamiskeskustoiminta jatkuu syksyllä kehysriihen päätösten jälkeen. Rahoitusosuuden suuruudesta ei ole kuitenkaan tietoa. Kun rahaa on vähemmän jaossa, leikataan helposti sieltä mistä ei ole vielä aloitettu, kuten kehittämisestä ja osaamiskeskustoiminnasta. Kuinka kauan voi leikata nuorisotyön kehittämisestä ilman, että se vaikuttaisi jo olemassa olevaan työhön?

Osaamiskeskusrahoituksen viivästyminen on jo johtanut nuorisoalan kehittämisorganisaatioissa irtisanomisiin. Nuorisoalan valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaavat suurelta osin yleishyödylliset järjestöt, joiden toiminta on riippuvaista valtion tuesta. Rahoitusten jatkumon turvaaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta kehittämistyön parhaat ammattilaiset eivät katoa muihin töihin sillä välin, kun valtion hallinnossa myllertää.
Nuorisotyö on jatkuvassa muutoksessa, koska nuoret ja nuorten elinpirit muuttuvat ja työ rakentuu aina suhteessa nuoriin. Kehittyäkseen alana itsenään ja suhteessa toisiin toimialoihin, tarvitsee nuorisotyö ja sen rahoituksesta päättävät toimijat jatkuvasti kehittämistyön tuloksia ja tutkittua tietoa. Kehittämistyö sanoittaa nuorisotyötä, jolle muuttuvassa maailmassa on jatkuva tarve. Se tuo esille nuorisotyön merkityksiä ja arvioi tehtyä työtä.

Kehittämistyö pitää yllä nuorisotyöstä käytävää keskustelua, joka yhtenäistää työn laatua ja vahvistaa nuorisotyön vaikuttavuutta. Nuorisotyön kehittämistoiminnan vähenevät resurssit voivat vaikuttaa negatiivisesti myös perustoimintaan, joka ei tällöin pysty perustelemaan toimintansa vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä. Tällainen kehityskulku vaikuttaisi suoraan nuorten hyvinvointiin negatiivisesti.

Kirjoittajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian henkilökuntaa ja toimineet nuorisoalan osaamiskeskuksissa vuosina 2020–2023.

Lähteet

[i] Liikanen, V. 2023. Nuorisotyön budjettia ohjaa talouskuri. Blogi. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/nuorisotyon-budjettia-ohjaa-talouskuri/

[ii] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle tukea lisätalousarvioesityksestä. Tiedote. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://okm.fi/-/etsivalle-nuorisotyolle-ja-tyopajatoiminnalle-tukea-lisatalousarvioesityksesta

[iii] Kontio, T. 2024. Lisärahoitus etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan ei pelasta jo tapahtuvilta leikkauksilta. Ajankohtaista. Into ry. WWW-dokumentti. Saatavilla:  https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/lisarahoitus-etsivaan-nuorisotyohon-ja-tyopajatoimintaan-ei-pelasta-jo-tapahtuvilta-leikkauksilta/

[iv] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuushaku vuosille 2024–2027. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://okm.fi/-/valtakunnallisten-nuorisoalan-osaamiskeskusten-valtionapukelpoisuushaku-vuosille-2024-2027

[v] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Nuorisoalan osaamiskeskusten valintaa käsitellään syksyllä. Uutinen. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://okm.fi/-/nuorisoalan-osaamiskeskusten-valintaa-kasitellaan-syksylla

[vi] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Vahvistetaan nuorten hyvinvointia monialaisin toimenpitein: Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) 2024–2027. PDF-dokumentti. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165597

[vii] Nuorisolaki (1285/2016). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285

[viii] Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (6.4.2017/211). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170211

[ix] Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. PDF-dokumentti. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/

Kuva: RosZie/Pixapay