Mitä nuorilähtöisyys kehittämistyössä tarkoittaa?

Läheisiltä saatu ja toivottu tuki on teemana herkkä ja henkilökohtainen. Nuorilähtöisyys läpäisevänä periaatteena seitsemän yhteistyöoppilaitoksen kanssa vaatii toteutukseltaan viisautta. Hanketiimi on aina vierailijan roolissa, mikä asettaa syvällisen tiedon keräämiselle ja kokoamiselle omanlaisen raamin.  

Nuorilähtöisessä kehittämisessä ei voi napata teemoja taskuun, läväyttää opiskelijoiden eteen ja katsoa, kuka uskaltaa aloittaa. Sen sijaan on rauhassa kuultava ja tutustuttava, pohdittava, mihin tilanteeseen hanketyöntekijänä tupsahtaa ja ketä on läsnä, ja tehtävä suunnitelmat tukemaan heidän elämäänsä (- ja oltava valmis muuttamaan niitä tarvittaessa). Nuorilähtöisyys hanketyössä ei tarkoita vain sitä, että kuullaan nuoria vaan se ennen kaikkea määrittää vahvasti sitä, miten lähdetään liikkeelle ja edetään.  

Onnistunut prosessi tukee yksilöitä ja ryhmää 

Aloittaessa mietitään, missä vaiheessa ja tilanteessa nuori ja ryhmä elää. Nuoret toivovat koulu- ja oppilaitosnuorisotyöltä erityisesti sosiaalisten suhteiden tukemista. Hanketyössä voimme kantaa nuorisotyön ydintä aina mukanamme: ajatella nuoret ensin, hanke sitten. Myös vierailijoina voimme tukea nuorten keskinäistä ryhmäytymistä ja antaa nuorten valita tutustumisen rytmin ja tason. Nuorisotyöllinen ote kysyy, mikä on nuorelle tärkeää juuri nyt? Mikä on tämän ryhmän tai tilanteen merkitys hänelle? Entä kunkin nuoren merkitys ryhmälle tai tilanteelle? (Ja onko läsnä jotakin, mikä on niin herkkää, että on edettävä erityisen rauhallisesti ja sensitiivisesti?) 

Nuorilähtöisyys tarkoittaa, että asetutaan itse alttiiksi antamalla aikaa ja tilaa nuoruudelle sekä houkuttelemalla porukkaa olemaan läsnä niin itselleen kuin ryhmälle. Eikä kuulla vain rohkeimpia, nopeimpia ja äänekkäimpiä, vaan nähdään ryhmän jokaisen jäsenen merkitys ja kutsutaan lempeydellä mukaan, yhä uudestaan ja erilaisin tavoin. Annetaan aikaa, kärsivällisyyttä, luovuutta, keskustelua ja rauhaa, niin, että hiljaisimmat äänet voimistuvat ja äänekkäimmät harjaantuvat kuuntelemaan.  

Onnistuneessa nuorilähtöisessä työskentelyssä luotetaan nuoriin ja prosessiin, eletään ja ollaan läsnä hetkessä, ei kiirehditä eikä jätetä kesken vaan saatetaan loppuun. Toteutetaan kohtaamiset niin, että niistä on mahdollisimman mukava lähteä jatkamaan päivää. Vaikka kyseessä olisi yksittäinen tuokio, tulee miettiä, miten se sitoutuu sitä edeltävään ja sen jälkeen tulevaan aikaan. Hyvän prosessin ei aina tarvitse olla pitkä, mutta sen tulee olla loppuun saateltu.    

Mahdollisuus olla yhdessä enemmän 

Nuorisotyöllisten hankkeiden resurssit ovat liian arvokkaita haaskattavaksi näennäisen nopeaan ja hätäiseen lähestymistapaan, jossa nuorilta kerätään tietoa “tehokkaasti” sen kummemmin yksilöitä kohtaamatta tai ryhmää miettimättä, paiskataan hanketeemoilla päähän ja sitten kadotaan. Ihan kuin nuorilla ei olisi jo muutenkin liian pirstaleinen todellisuus.  

Nuorilähtöisyys on sitä, että ei ole pakko vaan tarjotaan mahdollisuus. Lupa osallistua omana itsenään ja omassa elämäntilanteessaan. Annetaan sysäys jakaa, kyseenalaistaa, pohtia, oivaltaa tai vain olla. Pyritään rakentamaan turvallisia tilanteita, joissa nuoret tuntevat olevansa kukin oman elämänsä haltuunottaja ja eettisen vastuun kantavat ohjaajat. Luodaan prosesseja, joissa monta eri lailla koettua todellisuutta kohtaa ja saa olla läsnä. Annetaan mahdollisuus löytää ja olla yhdessä enemmän kuin kukaan yksin