MIKSI ON TÄRKEÄÄ TUKEA JÄRJESTÖJEN HANKEHAUN OSAAMISTA?

Huhtikuussa käynnistyneessä JELPPIS – osaamista ja tukea hankekehittämiseen – ESR+ -rahoituksella toimivassa koordinaatiohankkeessa opastetaan ja tuetaan Etelä-Savon kansalaistoimijalähtöisten toimijoiden osaamista hakea ja toteuttaa vaikuttavia rakennerahaston kehittämishankkeita. Hankkeiden avulla lisätään yhdistysten resursseja vahvistaa alueellista kansalaistoimintaa, tuetaan alueen asukkaiden hyvinvointia sekä osallisuuden edellytyksiä.

Syyskuun alussa päättyi Etelä-Savon toinen uuden ohjelmakauden kansalaistoimijalähtöinen kehittämishankehaku. Kansalaistoimijalähtöinen hankehaku on erityinen hakuohjelma vain Itä-Suomen yhdistyksille. Hankehaun tavoitteena on mahdollistaa kansalaistoimijalähtöisten kehittämishankkeiden käynnistyminen matalan kynnyksen toimintana. JELPPIS-hankkeen sparraamat Etelä-Savon alueella toimivat yhdistykset hakivat yhteensä viittä hanketta kansalaistoimijalähtöisestä kehittämishankehausta. Yksi hakemuksista oli ryhmähanke. Hakuun osallistuneilla hankkeilla halutaan vahvistaa nuorten mahdollisuuksia osallistua alueellisten kulttuuritapahtumien tekemiseen, vahvistaa alueen asukkaiden hyvinvointia yksilöllisten ohjausten sekä ryhmätoiminnan avulla, kehittää alueen vapaaehtois- ja vertaisohjaajatoimintaa sekä uusia työmuotoja mahdollistaen nuorten osallistuminen harrastustoimintaan. Yhdistävänä tavoitteena kaikissa hankkeissa on edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja alueellista yhteistyötä, sekä tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja tämän myötä koulutukseen tai työhön hakeutumista. Suuri osa hankesparraukseen osallistuneista yhdistyksistä oli uusia hankehakijoita.

Järjestöillä on runsaasti ruohonjuuritason tietoa ja ennen kaikkea ideoita, kuinka heidän toimintaansa kehittämällä pystyttäisiin tukemaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden hyvinvointia sekä alueen asukkaiden osallisuutta. Ideoita olisi mahdollista lähteä testaamaan ja kehittämään hankerahoituksella, mutta monet järjestöt kokevat hankehakemisen ja hankehallinnon raskaana ja monimutkaisena. Rakennerahastojen hankkeisiin vaaditaan hankkeiden toteuttajilta myös omarahoitusosuus, josta osa voi olla esimerkiksi kuntarahoitusta. Ilman ulkopuolista rahoitusta omarahoitusosuus voi nousta liian korkeaksi pienille järjestöille. Kansalaistoimijat voivat kokea haastavaksi omarahoitusosuudesta neuvottelun kunnan kanssa, ja toisaalta hankekehittäminen sekä esimerkiksi rakennerahastojen sisällöt voivat olla vieraita kuntatoimijoille.  Jelppis-hanke voi toimia neuvotteluissa tukena ja opastaa omarahoituksen haussa.  Syyskuun hakukierroksen aikana Etelä-Savon kunnat osallistuivat yhteensä neljän hankkeen omarahoitusosuuteen. Hankkeiden kehittämissisällöt tukevat kuntien strategioita ja vahvistavat alueen asukkaiden hyvinvointia ennaltaehkäisevästi.

Syyskuun hankehakuun osallistuneilla järjestöillä on nyt osaamista hakea ESR+-hankerahoitusta, ja myös tätä osaamista on mahdollista jakaa muille alueen järjestötoimijoille. Jos kaikki hankehakuun sparratut hankkeet saavat rahoituksen, vuonna 2024 Etelä-Savossa käynnistyy kansalaistoimijalähtöisiä hankkeita yhteensä kolmessa kunnassa. Hankerahoitus tuo alueelle lisäresurssia työskennellä haavoittuvammassa asemassa olevien henkilöiden hyvinvoinnin tukemiseksi ja yhteistyö alueen toimijoiden välillä vahvistuu. Eräs hankehakuun osallistunut järjestötoimija totesikin hankehaun aikana näin: ”Jo tämän prosessin aikana yhteistyö alueen järjestöjen välillä on kasvanut hurjasti! Mitä se yhteistyö onkaan, kun nämä hankkeet pääsevät käynnistymään”.

JELPPIS – osaamista ja tukea hankekehittämiseen

Emmi Nykänen
TKI-asiantuntija
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia

Annastiina Vesterinen
Projektipäällikkö
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia