Mikkeliläistutkimus: Virtuaalinen luontokokemus voi lievittää stressiä tehokkaasti

Stressi ja psykologiset sairaudet ovat viime vuosina lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Psykiatriset diagnoosit, kuten mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, ovat yleisempiä kaupunkialueilla verrattuna maaseutualueisiin. Julkisten paikkojen ja väkijoukkojen välttely sekä sosiaalinen eristäytyminen ovat lisääntyneet esimerkiksi koronapandemian ja sosiaalisen median käytön myötä.  

Tämänkaltaiset hyvinvointia heikentävät suuntaukset vaativat yhteiskunnalta innovatiivisia ratkaisuja. Active Life Labissa Mikkelissä tutkittiin, voisiko virtuaalinen luontoympäristö tuoda hyvinvointivaikutuksia todellisissa ryhmätilanteissa.

– Yksi keskeinen tavoitteemme oli selvittää, voisiko virtuaaliluontokokemus rentouttaa silloin, kun vietetään aikaa tuntemattomien henkilöiden keskuudessa verrattuna normaaliin toimistoympäristöön, tutkija Susanne Kumpulainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kuvailee. 

Virtuaaliluontoaltistus johti korkeampaan sykevälivaihteluun ja sykkeen laskuun, eli osallistujien rauhoittava hermosto aktivoitui huoneessa. Osallistujat myös tunsivat itse voivansa virtuaaliluontohuoneessa paremmin: he kertoivat ahdistuksen ja masennuksen tunteiden vähentyneen sekä mukavuuden, innostuksen, luovuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden lisääntyneen. 
 
Virtuaaliluonto toteutettiin tutkimushuoneessa osallistujia ympäröiville seinille heijastetulla maisemavideolla, joka sisälsi metsäpuromaiseman, virtaavan veden ääntä, hyönteisiä ja linnunlaulua. Videon on toteuttanut mikkeliläinen Oioi Collective Oy. Virtuaaliluontohuone mahdollisti ensimmäistä kertaa vaikutusten tarkastelun sosiaalisen hyvinvoinnin kontekstissa. Virtuaaliluontohuoneen etu on myös se, että se ei aiheuta aiemmin VR-ympäristöihin yhdistettyjä haittavaikutuksia, kuten kyberpahoinvointia ja kirkkaiden näyttöjen aiheuttamaa rasitusta. 

Keskeinen rooli kaupunkiympäristössä tapahtuvien stressireaktioiden käynnistämisessä on limbisellä järjestelmällämme. Evoluutiohistoriasta juurensa juontavan reagointijärjestelmän tarkoitus on suojata meitä havaitsemiltamme uhilta. Nykyisin, kun uhat ovat pikemminkin sosiaalisia ja psykologisia kuin fyysisiä, tämä alkukantainen reaktio voi ilmetä ahdistuksena tai julkisten paikkojen välttelynä. Jatkuva kehon stressivasteen aktivointi sopimattomissa yhteyksissä, kuten ei-uhkaavissa sosiaalisissa tilanteissa, voi edistää psykiatristen diagnoosien kehittymistä. 

Luonnolla on päinvastainen vaikutus limbiseen järjestelmään, ja se rauhoittaa sitä. Tutkimuksen mukaan myös virtuaalinen luonto rentoutti ja lievensi tehokkaasti ryhmätilanteisiin liittyviä jännitteitä. Sen avulla voitaisiin mahdollisesti tuoda helpotusta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville.

Nämä löydökset korostavat myös mahdollisuutta tuoda luonnon hyödyt ihmisille, joilla ei ole pääsyä todelliseen luontoon, Kumpulainen kuvailee. 
Virtuaaliluonnolla on merkittävä potentiaali hyvinvoinnin edistäjänä monenlaisissa ympäristöissä, hoitolaitosten lisäksi oppilaitoksissa, työpaikoilla ja muissa julkisissa tiloissa.  

Artikkeli Journal of Environmental Psychology -julkaisussa:  Assessing the well-being benefits of VR nature experiences on group: Heart rate variability insights from a cross-over study – ScienceDirect 

Artikkelikuva: Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat hyvin tunnettuja, mutta myös virtuaalinen luontoympäristö voi vahvistaa ihmisten kognitiivisia resursseja ja herättää yhteyden tunteen paitsi luontoon, myös toisiin ihmisiin. Kuva: Pihla Liukkonen. 
 
Lisätietoja:  
Tutkija Susanne Kumpulainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Active Life Lab, planetaarinen aivoterveys -tiimin vetäjä, https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vahvuusalat/kestava-hyvinvointi/active-life-lab/tutkimusryhmat/ susanne.kumpulainen@xamk.fi, 0401916946,  
 
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vahvuusalat/kestava-hyvinvointi/active-life-lab/tutkimusryhmat/#planetaarinen-aivoterveys