Meriliikenteen päästöjen vähentäminen on ajankohtainen aihe, myös Xamk etsii siihen ratkaisuja

Meriliikenteen päästöjen vähentäminen on ajankohtainen aihe juuri nyt. Päästöjä tarkastellaan Euroopan Unionissa sekä kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa. Unionin Fit for 55 -ilmastopaketin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti koskettaa myös merenkulkua. Laivaliikenteen osuus kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on noin 4 prosenttia, saman verran kuin lentoliikenteen. Laiva- ja lentoliikenne ovat kuitenkin nopeimmin kasvava ilmastonmuutosta vauhdittavien päästöjen lähde. Muutoksen pääsyy on kasvava matkustajien ja kaupankäynnin määrä.

Euroopan parlamentti työstää lainsäädäntöesityksiä, joilla pyritään vähentämään laivojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Meriliikenteen päästöt sisällytetään näillä näkymin nykyiseen päästökauppaan lähivuosina. Lisäksi laivoihin halutaan ympäristöystävällisempiä polttoaineita. Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.

– Aihepiiri on hankala, selkeää patenttiratkaisua päästöjen vähentämiseen ei ole. Se on kaikkien tiedossa, sanoo Xamkin projektipäällikkö Elias Altarriba.

Uusi laskentatyökalu avuksi vertailuun

Xamkissa on tutkittu meriliikenteen päästöjä usean vuoden ajan. Xamkin tutkimusyksikkö Kymilabs on tehnyt laivojen päästömittauksia jo 30 vuotta. Xamk on yksi harvoista meriliikenteen päästöjä tutkivista tahoista Suomessa.

Xamkin tutkimus- ja kehitystyön viimeisimpänä tuloksena on syntynyt uusi työkalu, jolla voidaan vertailla meriliikenteen päästövähennysratkaisuja eri näkökulmat huomioiden.

– Päästöjen vaikutukset ovat moninaisia: ilmaston lämpeneminen, ihmisten terveys, taloudellinen kestävyys. Työkalun avulla on tarkoitus saada laajempia näkökulmia, Altarriba kertoo.

Hänen mukaansa laskentatyökalu on jo herättänyt paljon kiinnostusta. Se on kaikille avoin ja maksuton.

– Eräs suuryritys otti jo yhteyttä ja oli kiinnostunut työkalusta. He myös ehdottivat yhteistyötä synteettisiin polttoaineisiin liittyen, Altarriba paljastaa.

Selkeää patenttiratkaisua päästöjen vähentämiseen ei ole

Kymilabsin Marko Piispa mittaa analysaattoreilla laivan päästöjä.
Xamkin projektipäällikkö Elias Altarriba kertoo, että päästöjen vertailuun  rakennettu työkalu on herättänyt paljon kiinnostusta.

Päästöt kuriin synteettisillä polttoaineilla?

Synteettiset polttoaineet ovatkin Altarriban mukaan yksi mahdollinen ratkaisu meriliikenteen päästöjen vähentämiseen. Siksi aihetta halutaan tutkia Xamkissakin tarkemmin. Pitkään jatkuneelle päästötutkimukselle on siis luvassa edelleen jatkoa.

– Erityisesti synteettisen metaanin tuottaminen voisi olla yksi ratkaisu meriliikenteen päästöihin, ja samalla uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa on potentiaalia uudelle teolliselle toiminnalle Suomessa, Altarriba arvioi.

Ammattikorkeakoulu tuo sidosrymät yhteen

Xamkin tekemä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö kerää yhteen ison joukon meriliikenteen sidosryhmiä. Mukana ovat olleet muun muassa Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Suomen varustamot ry, HaminaKotka-satama, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka, Traficom ja Väylävirasto sekä lukuisat Itämerellä liikennöivät varustamot.

Altarriba näkee, että ammattikorkeakoulu on erinomainen taho tuomaan sidosryhmät yhteen. Puolueettomana ja pääasiassa julkisrahoitteisena tahona ammattikorkeakouluun luotetaan toimijana eikä intressiristiriitoja esimerkiksi yrityssektorin kanssa tule kovinkaan helposti.

– Ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimustyö on myös sidosryhmille hyvä keino haistella, mihin suuntaan alalla ollaan menossa. Tutkimuksen avulla pystytään saamaan osviittaa, mihin suuntaan tekninen kehitys, ympäristölainsäädäntö ja politiikka ovat kehittymässä, Altarriba summaa.

Xamk tutki meriliikenteen päästöjä MEPTEK-tutkimushankkeessa 1.5.2020-31.12.2022. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeessa vertailtiin meriliikenteen päästövähennystekniikoita, toimenpiteisiin kuului myös päästömittauksia yhteistyössä Xamkin tutkimusyksikkö Kymilabsin kanssa.

Kuvat: Elias Altarriba

Lue lisää

Lisätietoja MEPTEK-hankkeesta

Miten Xamk edistää Kaakkois-Suomen elinvoimaa?

Tutustu myös näihin artikkeleihin