Luontolähtöiset menetelmät ja termit tutuksi

Hei, olen Kiia. Valmistuin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta tradenomiksi jossa erikoistuin hyvinvointiliiketoiminnan johtamiseen.

Olen lapsesta saakka kokenut vahvaa luontoyhteyttä. Luontoon menen virkistymään, harrastamaan, rentoutumaan ja palautumaan. Luonnossa harrastan retkeilyä ja patikointia, hiihtoa, avantouintia, sekä marjojen ja sienien keruuta. Haluaisin seuraavaksi kokeilla retkimelontaa ja suunnistusta.

Luonnon lisäksi olen kiinnostunut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kehitelty paljon teknologiaa, joiden avulla voidaan tarkkailla ja ennustaa esimerkiksi palautumisen tarvetta ja toteuttaa sitä esimerkiksi palautumislahkeiden avulla. Itsekin hyödynnän teknologiaa yksittäisten tarpeiden tyydyttämiseksi, mutta kokonaisvaltaista hyvinvointia hoidan luonnossa. Tällöin saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja olen metsäkävelyn aikana huoltanut lihaksistoa, mieltä ja sosiaalisia suhteita, jos kaveri lähtee kävelylle mukaan. Kuitenkaan kaikille oma-aloitteinen liikkuminen tai tekeminen luonnossa ei tule luonnostaan ja siihen tarvitsee ohjausta. Tällöin kannattaa tutustua palveluihin, jotka tarjoavat luontolähtöisiä menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  

Opintoihini kuuluvan syventävän harjoittelun pääsin tekemään LISÄ-hankkeeseen, joka on Xamkin Active Life Labin toteuttama. Hankkeessa olen päässyt syventymään luontolähtöisiin menetelmiin. Olen lukenut aiheesta useita eri artikkeleita ja tutkimuksia, kuunnellut podcasteja ja katsonut luentoja.

Luontotoiminnan eri tyyppejä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Luontolähtöistä toimintaa ja palveluja voidaan luokitella ainakin seuraaviin tyyppeihin:

Green Care

on sana johon olen usein törmännyt. Se tarkoittaa yleisesti luontoon tai maaseutuympäristöön pohjautuvaa ammatillista toimintaa, jonka tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toiminnan kulmakivinä ovat luonnonläheisyys, kokemuksellisuus ja osallistavuus.

Green Wellbeing

on vähemmän käytetty termi, jolla myös tarkoitetaan luontoperustaisten palvelujen ja arjen toiminnan kokonaisuutta, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua kaikenlaisten luontoelementtien avulla, myös vesiympäristöjen.

Green Health

on omaehtoista virkistystoimintaa luonnossa sekä myös terveyttä ylläpitävien tai edistävien palveluiden käyttöä.

Green Exercise / Green Gym

ovat samankaltaisia termejä kuin Green Health, ja näillä tarkoitetaan luontoliikuntaa tai luontoperustaisista liikuntainterventioita ja -palveluita erilaisille asiakasryhmille.

Green Education

viittaa ympäristö- ja luontokasvatukseen. Sen tavoitteena on luontoperustaisen kasvatuksen avulla lisätä lasten ja nuorten ympäristötietoisuutta ja -herkkyyttä. Tätä voidaan toteuttaa osana harrastus- ja järjestötoimintaa tai opetussuunnitelmien kautta.

Social Farming / Care Farming

-termeillä tarkoitetaan maatiloja, jotka tuottavat sosiaalipalveluja maatilatalouden rinnalla.

Näille kaikille termeille on omat vastatermit, kun ympäristönä toimii vesi.

Blue Wellbeing

on vesiluonnon (blue space) mahdollistamien hyvinvointipalveluiden ja arjen hyvinvointia lisäävän toiminnan laajaa kokonaisuutta harrastus- ja virkistyskäytössä, matkailussa, oppimisessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Blue Health

on omaehtoista virkistystoimintaa ja hyvinvointipalveluiden tarjoamista ja käyttöä vesiympäristöissä.

Blue Gym

on vesi- ja rantaympäristöjen käyttöä sellaiseen liikuntaan, jonka tarkoitus on edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Blue Care

on sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa vesiympäristöissä, eli kuntouttavia ja kuntoutuspalveluita, joilla pyritään aktiivisesti tukemaan, ylläpitämään tai kohentamaan asiakkaan terveyttä, toimintakykyä, työkykyä tai arjen hallintaa.

Valtaosa termeistä on kansainvälisiä, eikä niitä käytetä vielä niin paljoa täällä Suomessa. Mielestäni yritysten kannattaisi kuitenkin hyödyntää näitä termejä enemmän palveluiden kuvauksessa, jotta termit yleistyisivät. Myös asiakkaat löytäisivät helpommin heidän tarpeisiinsa sopivia luontolähtöisiä palveluita.

Kirjoittaja Kiia Marttinen on hyvinvointiliiketoiminnan johtamisen koulutusohjelmasta valmistunut Xamkin alumni. Hän toimi harjoittelijana LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla –hankkeessa, jonka tavoitteena on luontolähtöisten palveluiden profiloituminen korkean osaamisen hyvinvointipalveluiksi. Projektissa kehitetään helposti ostettavia luontolähtöisiä palveluja yhdessä alalla jo toimivien ja sinne aikovien yritysten kanssa. Tavoite on vahvistaa alan yrittäjyyttä ja siten nostaa Etelä-Savo luontohyvinvoinnin johtavaksi maakunnaksi. 

Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2024-30.4.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen toteuttaja on Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikkö. Lisätietoja: www.xamk.fi/lisa 

Lähde: Ylilauri, M. & Yli-viikari, A. Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Vaasan yliopisto. Levon-instituutin julkaisuja 143. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/8172