Lukuvinkki selkokirjallisuudesta – Tulin Suomeen

Selkokirjan lukee vaivattomammin, se kannustaa lukemaan enemmän ja palauttaa aivojamme takaisin keskittymisen tilaan. Näin tiivisti selkokielenkouluttaja Riikka Tuohimetsä selkokirjallisuuden vahvuuksista Selkokielen -päivänä, 28.5.2024 Mikkelin pääkirjastolla.

Tapahtumassa annettiin vinkkejä mm. siihen mistä selkokirjallisuutta löytää, mutta ainakin yksi paikka kannattaa heti ottaa haltuun, nimittäin kirjasto. Sieltä saa vinkkejä monenlaiseen selkokieliseen materiaaliin, kirjallisuuteen, sanomalehtiin, kuunteluihin ja kielenoppimiseen. Tapahtumaa upeasti tukivat eri kustantamot, jotka ovat tuottaneet nimenomaan selkokirjallisuutta. Kiitos panoksestanne tapahtumaan Pieni Karhu, Avain ja Reuna -kustantamot ja kouluttajamme Riikka Tuohimetsä.

Meidän vinkkireppuumme tarttui Satu Leiskon kirjoittama selkokirja, Tulin Suomeen (Avain kustantamo, 2018).

Kirja kertoo maahanmuuttaneiden kokemuksista, heidän itsensä kertomana, mitä on ollut jättää tuttu kotimaa ja muuttaa Suomeen. Mitkä asiat ovat yllättäneet ja mitkä ovat taas tukeneet asettautumista uuteen kotimaahan. Yhteisenä sanomana toistuu avoimen ja ystävällisen kohtaamisen merkitys, arvostus suomalaista yhteiskuntaa kohtaan, turvallisuuden tunne sekä suomalaisten rehellisyys.

Luonnollisesti kertomuksissa korostuu myös kielitaidon tarve. Kun kielitaito on edistynyt ja henkilö on päässyt töihin tai opiskelemaan, ei mikään ole tuntunut paremmalta kuin se, että on voinut luoda hyvää elämää uuteen kotimaahan. Suomen kielen koulutusta arvostetaan ja se kannattelee. Suomen kielen taito on murtanut isojakin esteitä ja kertomuksista välittyy kiitollisuus.

Kirjassa Jordaniasta Suomeen muuttanut Areej Almasri kertoo;

”Nykyisin käytän suomen kieltä koko ajan, vapaa-ajalla ja töissä. Osaan englantia, mutta on parempi käyttää suomea. Käytän englantia vain joskus, jos en osaa sanoa jotakin suomeksi hyvin.

Minulla on töissä paljon suomalaisia kavereita. Kaikki ovat mukavia ja auttavat minua mielellään. He korjaavat heti, jos sanon jotakin väärin. Minä olen antanut siihen luvat! Siten voin oppia suomea lisää ja nopeammin. ” (Areej Almasri, Tulin Suomeen, s. 101-102.)

Ja tässä se on! Tarvitsemme tällä hetkellä kaikki mukaan tekemään tulevaisuuden Suomea, avoimesti ja yhdenvertaisesti. Työyhteisöjemme merkitys on iso myös Suomeen asettumisessa ja kielitaidon kehittymisessä. Voimme työyhteisöissämme tukea suomen kielen taidon kehittymistä kannustavasti ja toisia auttaen. Selkosuomesta on apua meille kaikille.