Kymenlaakson lastensuojelun toimijoita vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön äärellä

Sointu-hanke tutuksi hotelliaamiaisen ohessa

Projektipäällikkö Hanna Savolainen esitteli Sointu-hanketta ja siinä tehtävän lastensuojelun uudistamisen tavoitteita. Olennaista on perhekeskeisen työorientaation omaksuminen yksilökeskeisen työorientaation tilalle, läheisten roolin vahvistaminen lastensuojelun asiakasnuorten elämässä ja vanhemmuuden moniammatillisen tuen sujuvoittaminen. Systeemiseen työotteeseen liittyvä moniammatillisuus ja verkostotyöskentely ovat teemoja, joita Sointu-hankkeen toimenpiteissä tullaan nostamaan esiin myös tulevaisuudessa. Tavoitteisiin pääsemiseksi toteutetaan noin kaksivuotinen living lab -prosessi ja luodaan lastensuojelun kehittämisen rakenteita. Kehittämisen rakenteet esitetään kuvassa 1. 

Kuva 1. Sointu-hankkeen kehittämisen rakenteet.

Moniammatillisen yhteistyön merkitys

Hotelliaamiaistilaisuudet tarjosivat alueen toimijoille foorumin sektorirajat ylittävään verkostoitumiseen. Tilaisuuksissa oli koolla useita palveluntuottajia lapsiperheiden sosiaalityöstä, lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä, järjestöistä sekä sosiaalialan yrityksistä. Yhteistyön tärkeys nousi esiin keskusteluissa.

Eri tahojen välinen tiedonkulku tunnistettiin katkeilevaksi. Tiedonkulun katkoksiin voi kadota tärkeää tietoa nuoren ja hänen perheensä tarpeista. Esimerkiksi siirtymät lastenpsykiatriasta nuorisopsykiatriaan ja sieltä aikuispsykiatriaan voivat aiheuttaa pitkän katkoksen, jossa nuori ja hänen perheensä jäävät ilman tukea. Palvelujärjestelmän katvealueisiin haluttiin lisätä yhteistyötä ja avoimempaa tiedonkulkua lainsäädännön sallimisissa rajoissa.

Järjestöjen rooli perheiden tukemisessa on olennainen. Ne tarjoavat pitkäjänteistä, yhteisömuotoista tukea, jota tarvitaan täydentämään julkisia palveluita. Järjestöillä on hyviä käytänteitä, kuten Voikukkia-vertaistukiryhmät huostaanotettujen vanhemmille.

Onnistumisia lastensuojelualan asiakastyössä

Lastensuojelussa onnistutaan päivittäin, mutta onnistumisia ei juurikaan nosteta esille. Halusimme kuulla onnistumistarinoita pureutuaksemme syvemmälle siihen, miksi jokin tapahtumaketju koetaan onnistuneeksi. Mitä siellä on tehty oikein ja voiko oikeintekemistä viedä muihinkin lastensuojeluprosessin vaiheisiin?

Sosiaalityön ammattilaiset kertoivat saaneensa vanhemmilta kiittävää palautetta aktiivisesta mukaan ottamisesta. Vanhempien tyytyväisyyttä lisää aito kuuleminen ja heidän huoltensa käsittely vakavasti. Vanhemman äänen kuulluksi tuleminen antaa toivoa ja luottamusta yhteistyöhön. Avoimuus ja luottamus korostuivat useissa tilaisuuksissa: kun sosiaalityöntekijöillä ja muilla sosiaalialan ammattilaisilla sekä vanhemmilla on sama tieto, rakentuu luottamus eikä väärinkäsityksiä tule. Esimerkiksi asiakaskirjausten antaminen vanhemmille on osoittautunut toimivaksi tavaksi lisätä yhteistyötä ja vähentää jännitteitä.

Sijais- ja jälkihuollon haasteet vanhempien osallisuuden näkökulmasta

Sijaishuoltoon tulo, sijaishuollon aikaiset siirtymät ja siirtyminen jälkihuoltoon ovat kriittisiä vaiheita, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa tukeminen korostuu. Vanhempien mukana olo voi olla kaksiteräinen miekka: alaikäisten kohdalla vanhemmat ovat aktiivisesti mukana, mutta täysi-ikäisyyden kynnyksellä korostuu nuoren itsemääräämisoikeus. Usein täysi-ikäisen vapaudesta huumaantunut nuori haluaa ottaa etäisyyttä vanhempiin ja viranomaisiin, mikä on itsemääräämisoikeutta kunnioittaen sallittava.

Nuoren itsemääräämisoikeus haastaa jälkihuollon työntekijöitä, jos nuori ei vastaanota tukea. Vanhemmat voivat kokea hätää, kun eivät enää saa tietoa täysi-ikäisen nuorensa asioista viranomaisilta. Nuoren kokemukset sijaishuollosta vaikuttavat siihen, kuinka vahvasti hän haluaa pysyä yhteydessä palvelujärjestelmään – tai jättää sen kokonaan taakseen.

Miten itsenäistymisikäisten lastensuojelun asiakasnuorten vanhempia voidaan tukea? Vanhemmille voidaan jakaa aktiivisemmin tietoa jälkihuollon merkityksestä ja heidän oikeuksistaan. Joskus vanhemmat kokevat turhautumista ja väsymystä tiedottaessaan eri toimijoita samoista asioista. Nämä kokemukset voimistuvat tilanteissa, joissa yhteydenpito viranomaisiin katkeaa tai vastauksia ei saada.

”Teille se on työtä, meille se on elämä” – avoimuutta, moniammatillisuutta ja inhimillisyyttä vanhempien osallistamiseen

Sointuun palkattu kokemusasiantuntijavanhempi osallistui aktiivisesti hotelliaamiaiskiertueelle. Jokaisessa tilaisuudessa ammattilaiset ovat olleet kiinnostuneita hänen ajatuksistaan ja niitä on pidetty tärkeinä. Kokemusvanhempi kiteytti kokemustaan lastensuojelusta: ”Teille se on työtä, meille se on elämä”.

Sosiaalialan ammattilaiset allekirjoittanevat, ettei vanhemmuuden tukeminen ei ole ”vain työtä” – se on sensitiivistä, arvostaen kohtaavaa perheiden elämän tukemista kaikissa sen vaiheissa. Sydän on mukana. Kun vanhemmuuden tukemiseen lisätään avoimuutta, moniammatillisuutta ja inhimillisyyttä, voidaan saavuttaa merkittäviä muutoksia perheiden tilanteissa ja löytää aidosti kestäviä, uudenlaisia ratkaisuja läheisverkoston ja vanhempien mukaan ottamiseen lastensuojelun siirtymissä.

Miten voimme parantaa vanhemmuuden tukea lastensuojelun siirtymissä?

Hotelliaamiaiskiertueen keskustelujen perusteella vanhemmuuden tukemiseksi tulisi tehdä myös rakenteellisia muutoksia, joiden myötä voidaan tiivistää yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Tulisi yksinkertaistaa tukipalveluja ja välttää luukuttamista. Vanhempien voimavaroja voisi lisätä tarjoamalla taloudellisen tuen lisäksi riittävää ohjausta. Jälkihuollossa onnistutaan tarpeeksi nuorilähtöisillä ratkaisuilla, joissa nuoren itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan samalla, kun tarjotaan monimuotoista tukea itsenäistymiseen. Lisäämällä avoimuutta ja dialogisuutta sujuvoitetaan yhteistyötä vanhempien kanssa kaikissa lastensuojelun vaiheissa.

Asiakasnuoret mukaan Sointu-kehittämiseen

Lastensuojelun entisten ja nykyisten asiakasnuorten mukaan ottaminen Sointu-kehittämiseen on tärkeä tulevaisuuden kehityskohde. Aamupalakiertueelle osallistuneet eivät tätä kiistäneet.  Sointu-hankkeessa on tavoitteena käynnistää kokemusasiantuntijanuorten raatitoiminta kevään 2025 aikana. Kokemusraatitoiminnalla halutaan viedä kehittämistyötä nuorilähtöisemmiksi ja kestävämmäksi lisäten nuorten osallisuutta heitä koskevien palvelujen kehittämisessä.

Tällä hetkellä etsimme Kymenlaakson alueelta lastensuojelun entisiä tai nykyisiä asiakasnuoria, jotka haluavat mukaan raatitoimintaan. Yhteydenotot projektipäällikkö Hanna Savolaiselle sähköpostitse hanna.savolainen@xamk.fi tai puhelimitse 050 346 2743.