Kuidusta on moneksi – ideoita ja innostusta BioPak-hankkeeseen Prahasta!

BioPak on Euroopan unionin osarahoittama hanke, joka edistää puukuitupakkauksien kierrätettävyyttä, sekä uudelleenkäyttö- ja takaisinottoratkaisuja. Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti linkittyneet EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) asettamiin velvoitteisiin sekä kuitupakkauksien barrier- ja kestävyysominaisuuksien kehittämiseen muovin korvaamisessa. BioPak-hanketiimiläiset Noora Haatanen, Kati Jordan ja Piia Kanto osallistuivat lokakuussa Prahassa järjestettyyn kolmipäiväiseen konferenssiin Functional Fiber-based Materials & Packaging Conference, jonka agenda olisi hyvinkin voinut olla keinoälyllä suoraan hankesuunnitelmasta muodostettu.

Matkaan lähdettiin suurin odotuksin. Tapahtuma antoikin laajan tilannekuvan teollisuuden näkökulmista pakkausratkaisuihin sekä tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi tilaisuudesta saatiin kattava tietopaketti ja hyödyllisiä kontakteja sekä suoraa ja kursailematonta palautetta hankkeen tutkimussuunnitelmaan.

Kuitutuotteet muovin korvaajina pakkauksissa

Paperization-termi on tullut käyttöön ihan lähivuosina ja viittaa muovin tai muiden fossiilipohjaisten materiaalien korvaamiseen paperipohjaisilla materiaaleilla. Kyseisen segmentin markkinapotentiaali on valtava, joten oman termin nimeäminen on hyvin perusteltua. Jo pelkästään muovipinnoitteiden eli ns. perinteisten barrier-materiaalien määrä on huomattava. Esitysten mukaan vuonna 2022 tuotettiin 3,3 miljoonaa tonnia pinnoitemateriaaleja, joiden markkina-arvo oli yli 9 miljardia dollaria ja niiden ennustetaan nousevan 11 miljardiin dollariin vuoteen 2028 mennessä. Arvion mukaan pakkauksessa olevista muoveista noin 15–25 % voidaan korvata kuitupohjaisilla pakkauksilla. Tämä tarkoittaa maailmanlaajuisesti 20–35 miljoonaa tonnia ja Euroopassakin jopa 2 miljoonaa tonnia.

”Paperisaatioon” vaikuttavat useat tekijät, kuten muovimateriaaleihin liittyvät maksut ja kuluttajien mieltymys paperiin muovin sijaan. Lainsäädäntö on yksi muutosta ajavista voimista, jopa kaikkein voimakkain ja se tulee muuttamaan pelisääntöjä nopeasti. Tilaisuudessa saatiin erinomainen tilannekatsaus PPWR:n, SUP-direktiivin (single-use-plastic) sekä ns. muoviveron vaikutuksista pakkausteollisuuteen. Myös brändeillä on osansa muutoksessa erityisesti suunnannäyttäjinä, kun ne tuovat uusia kestäviä kiertotalouden mukaisia pakkauksia markkinoille ja kuluttajien saataville.

Mikä on kestävä pakkaus?

Vaikka kierrätettävyys korostuu sekä PPWR-lainsäädännössä että BioPak-hankkeen työpaketissa, on hyvä muistaa, että se ei ole koko totuus. Pakkauksien kestävyyttä tarkasteltaessa tulee ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa huomioidaan mm. tuotteen koko elinkaaren hiilijalanjälki, vaikutukset tuotteen elinikään ja erityisesti ruokatuotteiden ruokahävikkiin, sekä kuluttajakäyttäytyminen ja uudelleenkäyttömahdollisuudet. Niinkin konkreettinen asia kuin pakkauksen tyhjennettävyys vaikuttaa myös paljon tuotteen kokonaiskestävyyteen.

Yhteistyöllä toimivampia ratkaisuja

Konferenssin esityksissä korostui yhteistyön tärkeys. Kestävän pakkauksen luominen on monimutkaista ja sen vuoksi tarvitaan koko arvoketjun läpi kulkevaa yhteistyötä. Pakkausjätteiden kasvava määrä ja muuttuva lainsäädäntö aiheuttavat ahdistusta ja hämmennystä. Moninaisten materiaalien ja applikaatioiden vuoksi myös pohjimmainen tavoite voi joskus olla vaikea määritellä. Lisäksi moni asia on yhdistynyt toiseen. Esimerkiksi uusi ratkaisu materiaalikehityksessä voikin aiheuttaa uudenlaisia ongelmia arvoketjun toisessa kohdassa, kuten kierrätyksessä.

Tästä on hyvä jatkaa kohti kotimaan tapahtumia. Seuraavana on vuorossa Tampereella 19.11. järjestettävä pakkausalan tapahtuma PackSummit, jossa myös BioPak on vahvasti esillä. Nähdään siellä!

Noora Haatanen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kati Jordan, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Piia Kanto, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu