Kläppi 2024 – kaksi päivää keskustelua nuorisotyöstä

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta Essi Helin oli mukana rakentamassa ja fasilitoimassa ohjelmaa nuorisotyöstä vastaavien työpajaan. Työpajaa toteutettiin yhteistyössä Opetushallituksen EU:n nuoriso-ohjelmista Mauri Uusilehdon ja Nuorisokeskus Vasatakosta Johanna Kilpisen ja Mirva Tastulan kanssa

Työpajan teemoina olivat strateginen nuorisotyö sekä rakennettu ja varauduttu tulevaisuus. Teemoja lähestyttiin veto- ja pitovoimatekijöiden ja yhteiskunnan uudistumisen näkökulmista. Työpajojen aikana pohdittiin, mikä on nuorisotyön ja kunnan nuorisopalveluiden rooli tässä kokonaisuudessa ja kuinka usein nuorisotyö sanoittaa itseään varsinkin vetovoimatekijyyden kautta.

Kansainvälisyys osana strategiaa

Kansainväliset ohjelmat ovat hyvä keino tarjota nuorille ja nuorisotyöntekijöille erilaisia oppimisen paikkoja. Työpajojen yhtenä olettamana olikin kansainvälisyys osana nuorisopalveluiden strategiaa. RAY-verkoston kyselytutkimus osoittaa nuorten saavan osallistumisestaan elämänmittaisia taitoja ja nuorisotyöntekijöiden oppivan työstään enemmän osallistuttuaan kansainvälisiin ohjelmiin (Saari 2024, 29,31).

Työpajassa OPH:n ja Nuorisokeskus Vasatokan esittelyjen jälkeen pohdittiin yhdessä esteitä ja toiveita kansainvälistymiseen liittyen. Esteet liittyivät hallinnollisiin haasteisiin, resurssointiin sekä tietämättömyyteen. Ratkaisuksi työpajoissa löydettiin yhdessä tekeminen. Kansainvälinen työote voi olla, ja parhaimmassa tapauksessa myös on, kuntarajat ja sektorit ylittävää työtä. Lapissa on tällä hetkellä erinomainen tilanne: Vasatokka on luvannut auttaa lappilaisia kuntia hankkeiden hallinnollisissa asioissa ja kumppaneiden etsimisessä.

Yhtenä toiveena nähtiin kotikansainvälisyyden huomioiminen. Toimintaympäristönä Lapissa on myös eri maista muuttaneita nuoria, pidempi- ja lyhytaikaisemmin, joiden kautta kotikansainvälisyyttä voi tuoda toimintaan sujuvasti. Näin osissa kunnissa jo tehtiinkin.

Rakennettu ja varauduttu tulevaisuus

Maailma muuttuu jatkuvasti – miten nuorisotyö muuttuu mukana. Tätä ajatusta pohdittiin taustalla, kun lähdettiin työskentelemään konkreettisen tilanteen kautta. Tavoitteena oli löytää tilanne, joka tässä nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa nuorisopalveluita haastaa.

Monesta suunnasta vähentyvät rahat, rekrytoinnin haasteet ja hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnat olivat päällimmäisiä tilanteita, jotka keskusteluissa ja etukäteen teetetyssä kyselyssä kuntien nuorisotyöstä vastaavilta nousivat. Näitä haasteita nuorisopalvelut ei yksin kunnassa tai yhteiskunnassa kuntoon tule saamaan. Mutta jo pohtimalla mahdollisia vaihtoehtoja siitä, mitä omasta roolista voi tehdä, auttaa asian haltuunotossa.

Tuloksena keskusteluista oli, että edelleen tärkeää nuorisotyössä on selkeä sanoittaminen. Jotta jokainen toimija tietää, mikä on nuorisopalvelun tehtävä ja tavoite. On hyvä miettiä, miten kuulija ymmärtää puhuttavat käsitteet juuri siten, miten itse haluaa viestin tulevan ymmärretyksi. On tärkeää pysytä sanoittamaan, miksi nuorisotyön palveluita ei voida fyysisesti viedä jokaiseen kunnan ääripäähän tai miksi nuorisotyö ei voi kunnassa koordinoida kokonaisuuksia, jotka eivät sen tehtäviin kuulu.

Keskusteluun nousi nuorisolain 9 § monilainen ohjaus- ja palveluverkosto. Miten tämän verkoston ylläpitäminen auttaa ja tukee nuorisopalvelun työn toteuttamista monessa tilanteessa. Kuntaliiton Ysipykälä-hanke on koonnut verkoston tueksi materiaalia. Seuraavat iltapäiväkahvit ovat jo 21.10. klo 14–15. Vinkkinä sanonkin, että nuorisopalvelut ja kunnat, hyödyntäkää tämä saatavilla oleva tuki. https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/sivistystoimen-kehittaminen/ysipykala

Nuorisopalvelut puuttumisen asialla?

Työpajat sivusivat myös nuorten polarisoitunutta hyvinvointia. Yhdeksi sanoitukseksi asialle tuli puuttuva puuttumisen kulttuuri. Erilaiset yksittäiset tilanteet tuntuvat ikään kuin luiskahtavan monien toimijoiden käsistä, aina ei tunnuta uskallettavan puuttua räikeisiinkään nuorten aiheuttamiin tilanteisiin. Mitkä olisivat ne tahot, jotka muuttaisivat tämän?

Voisiko yksi niistä olla nuorisotyö? Voiko nuorisotyö toimia alueensa puuttujana ja asian nostajana? Toimia aikuisten ja nuorten välillä sanoittajana.

Nuorisotyön pitää pystyä miettimään omaa rooliaan, tehtäviään ja tavoitteitaan jatkuvasti suhteessa ympärillä olevaan maailmaan. Tätä keskustelua tulee käydä nuorisopalveluiden sisällä ja yhteistyötahojen kanssa. Yhtenä nuorisopalveluiden tehtävänä tulee olla jatkuva uusiutuminen.

LÄHDE
Saari, K. 2024. RAY-verkoston kyselytutkimus: Suomen Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hankkeiden arviointikyselyiden (2021–2023) tuloksia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/ray-verkoston-kyselytutkimus-suomen-erasmus-nuorisoalalle-ja [Viitattu 27.9.2024].