Järviruo´on asialla Kotkassa Vellamossa

RuokoLog -hanke järjesti Kotkassa Merikeskus Vellamon viihtyisissä tiloissa järviruokoverkostolle työpajan. Työpajassa käsiteltiin järviruokologistiikkaa, ruo’on saatavuuden mittaamista sekä Ruokopankki-sovellusta, eli kaikkia osa-alueita joita RuokoLog-hankkeessa kehitetään. Työpajan osallistujat edustivat monipuolisesti eri osa-alueita järviruo’on parissa. Mukana oli mm. niittoyrittäjiä, hankehenkilöstöä eri hankkeista, eri oppilaitosten edustajia, yrittäjiä, koulutusosaajia, ELY-Keskuksen edustaja sekä vesiosakaskunnan edustaja. 

Työpajan kulku

Työpajassa ideoitiin ja vaihdettiin ajatuksia käsiteltävistä aiheista, sekä samalla jaettiin tietoa RuokoLog-hankkeen toiminnasta ja edistymisestä. Osallistujien keskinäinen verkostoituminen oli myös vilkasta.  

Turun AMK:n edustajat Noora Norokytö ja Nanni Piiparinen aloittivat työpajan asiantuntijaesitykset. He kertoivat Turun seudun järviruokotoiminnasta ja hankkeista, joita Turun AMK:lla tehdään. Heidän esityksensä pohjalta saatiin hyvää keskustelua aikaiseksi esimerkiksi järviruo’on niittojen lupamenettelyistä, vesiosakaskuntien toiminnasta, järviruo’on hinnoista ja itse niittotapahtumista. 

Kuva 1. Turun AMK edustajat Noora Norokytö ja Nanni Piiparinen

Xamkin logistiikan lehtori Jouni Ropponen johti turkulaisten esityksen jälkeen keskustelua järviruo’on logistiikan haasteista sekä esimerkiksi logistiikan kustannusten muodostumisesta ja järviruo’on varastointiin liittyvistä seikoista. 

Lounaan jälkeen kuultiin Xamkin TKI-asiantuntija Rolf Jacksenin esitys kaukotunnistamisesta satelliittidatan avulla, eli Sentinel 2 -satelliitin tuottaman datan esittelyä. Kaukotunnistamista ja koneoppimista kehitetään RuokoLog-hankkeessa järviruo’on saatavuuden mittaamiseen. Aiheesta esitettiin monia kysymyksiä ja ajatuksia, esimerkiksi menetelmän hyödynnettävyyttä myös muiden biomateriaalin tunnistamiseen ja mittaamiseen toivottiin. Myös kehitettävän menetelmän käytettävyydestä RuokoLog-hankkeen jälkeen saatiin aikaan keskustelua.  

Päivän viimeisenä ohjelmana oli Järviruokopankin ideointiosuus, jota käytiin TKI-asiantuntija Miikka-Petteri Lesosen ohjastuksella. Ideat kerättiin digitaaliselle Padlet-alustalle, sekä myös suullisesti ja perinteisesti paperille. Ruokopankin tarpeita ja teknisiä ominaisuuksia on määritelty 2024 aikana sekä ruokopankin tulevaan tuotantoon on liittynyt suunnittelutoimia ja tarkastelua. Tavoitteena on varmistaa tuotantoprosessien sujuvuus ja tehokkuus.

Yhteisen järviruokopankkialustan kehittäminen osaksi olemassa olevia kiertotaloutta edistäviä alustaratkaisuja helpottaisi ajantasaisen tiedon kulkua ja toimenpiteiden synkronointia kaikkia järviruo’on arvoketjuun liittyvien tahojen kesken. 2025 aikana on suunniteltu käynnistää Järviruokopankin alustapilotti. Ideointiosuudessa osallistujat saivat tuoda esille omia ajatuksiaan, ideoita ja toiveita järviruokopankin ominaisuuksiin ja tarpeisiin liittyen. 

Kuva 2. Xamkin TKI-henkilöstö Jouni Ropponen, Rolf Jacksen & Miikka-Petteri Lesonen

Antoisaa keskustelua ja paljon hyviä näkökulmia 

Oli todella antoisaa ja kiinnostavaa saada eri alan toimijoita saman katon alle järviruo’on pariin. Verkoston innokas osallistuminen ja aito kiinnostus asiaa kohtaan saa varmasti aikaan hyviä tuloksia järviruo’on asian eteenpäin saattamisessa. 

Iltapäivän aikana Padlet täyttyi ideoista, toiveista ja muista ajatuksista Ruokopankkiin liittyen. Padletin sisältö myöhemmin tarkasteltiin läpi ja kaikki läpikäydyt ajatukset ja tarpeet auttoivat konkretisoimaan järviruokopankin määrittelyä, kun on aika valmistautua kevään 2025 alustapilottiin. 

Työpajasta kerätyssä palautteessa toivottiin mm. Ruokopankki-sovellukseen muitakin toiminnallisuuksia kuin vain ruo’on osto- ja myyntitapahtumat. Myös sovelluksen lopullisesta sijaintipaikasta saatiin kerättyä mielipiteitä. Palautteessa saatiin myös hyviä kysymyksiä, joihin paneudutaan ajan kanssa. Esimerkiksi uusien niittoyrittäjien tarpeesta ja niitettävän ruo’on esiintymisestä kysyttiin, ja mistä tietoa aiheista on parhaiten saatavilla.

Palautteesta nousi useammalta taholta esille myös verkostoituminen sekä tiedon aktiivinen jakaminen, joita pidettiin todella tärkeinä aiheina. Työpajan jälkeen voidaankin hyvin todeta, että tässä aktiivisessa verkostossa on helppo toimia ja edistää järviruo’on asiaa myös tulevaisuudessa.

Kuva 3. Työpajaan osallistuvien yhteiskuva Vellamon portailla