Hyvinvointi on kulttuuria, kulttuuri on hyvinvointia

Mutta mitä kulttuurihyvinvointi sitten oikeastaan on? Kysymykseen vastaa koulutuksen suunnittelussa vahvasti mukana ollut Piia Kleimola.

”Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä, antaa virikkeitä, tuo mielekkyyttä elämään, tukee mielenterveyttä sekä ylläpitää aktiivisuutta ja toimintakykyä. Kulttuurihyvinvointi on ilmiönä laaja toiminnan, kouluttamisen, kehittämisen ja tutkimuksen muodostama kokonaisuus.”

”Omat kulttuuriharrastukset, taiteen kokeminen, kulttuurihyvinvointipalvelut, yhteisöllinen taidetoiminta, taideterapia – kaikki ne ovat kulttuurihyvinvoinnin eri askelmia”, Piia kertoo.

Tiede takana

Kulttuurihyvinvointi ei ole uusi asia, mutta sen merkitys on alettu ymmärtämään vasta hiljattain. Kleimola on itse tehnyt töitä kulttuurihyvinvoinnin parissa jo vuosia, erilaisissa draama-, teatteri- ja kulttuurialan tehtävissä ja hankkeissa.

”Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi tähän asti laajimman katsauksen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Viesti on selvä: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia. Se voi jopa ehkäistä ja hoitaa psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.”

”Yksinäisyys on nykymaailmassa vakava ongelma, joka aiheuttaa myös taloudellisia kuluja. Kulttuurin avulla ihmiset voivat löytää itselleen uuden yhteisön, johon kuulua. Esimerkiksi kirjoituspiirin, bändin, teatteri- tai sirkusporukan. Näin yksinäisyys vähenee ja kulujen painopiste siirtyy raskaista sotepalveluista ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työhön.”

”Kulttuuri auttaa ihmisiä tuntemaan merkityksellisyyttä.”

Kokemukset jakoon

Uudessa kulttuurihyvinvoinnin koulutuksessa kohtaavat kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan toimijat. Tavoitteena on yhteiskehittäminen ja toisilta oppiminen.

”Työelämä kulkee koko ajan enemmän kohti monialaista yhteistyötä”, Piia sanoo ja jatkaa:

”Näen uuden koulutuksen etuna sen, että luovien alojen edustajat pystyvät tuomaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintamalleja ihan mille kentälle vain, myös hyvinvoinnin alalla. Sote-alan ammattilaisilla taas on ymmärrys siitä, mitä erilaisten asiakasryhmien kanssa voi ja ei voi tehdä.”

Kun nämä kaksi maailmaa kohtaavat ja vaihtavat ajatuksia, tuloksena on lähes väistämättä uusia ajatuksia, uusia tapoja toimia ja auttaa ihmisiä. Ja lopulta ehkä myös uutta liiketoimintaa.

”Mielestäni koulutus tuo näkyväksi sen, miten paljon osaamista ihmisillä on. Moni luovan alan ihminen on jo nyt monen kentän osaaja. Samoin sote-alalla työskentelevillä on usein valtavasti myös muiden alojen osaamista, jota ei vielä pystytä työssä hyödyntämään. Kulttuurihyvinvoinnin koulutus helpottaa osaamisen yhdistämistä ja monialaisen yhteistyön tekemistä.”

”Minusta tärkein kysymys tässäkin koulutuksessa on se, miten voimme olla toisillemme avuksi”, Piia summaa.

Avoimin mielin

Millaisin sanoin Piia saattelee uuden koulutuksen kiinnostuneiden haettavaksi?

”Toivon, että eri alojen ammattilaiset lähtevät avoimin mielin luomaan uudenlaista tapaa tehdä hyvinvointityötä!”