Hyvinvoinnin tukeminen alkaa yksilöistä ja heijastuu yhteiskuntaan
Toimintansa juuri aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saaminen. Toimintarakenteita ja -tapoja pyritään luomaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Samalla väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa.
Näiden kysymysten ratkaiseminen on ajankohtaisia myös Xamkin kestävän hyvinvoinnin TKI-vahvuusalalla, jonka yksi painopiste on hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden edistämisessä. Tuemme hyvinvointialueita mm. tuottamalla toimintamalleja sekä kehittämällä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja.
– Ajankohtaisia teemoja ovat olleet esimerkiksi ennaltaehkäisevä elintapaohjaus, työhyvinvointi, ikääntyneiden hyvinvointi sekä tiedolla johtaminen ja palvelujärjestelmien yhteistyö, kertoo Mikkelissä sijaitsevan Active Life Lab -tutkimusyksikön johtaja Arto Pesola (LitT).
Tutkimus- ja kehitystoiminta Active Life Labissa kohdistuu pääosin Etelä-Savoon, mutta tuloksia voidaan hyödyntää koko maassa. Active Life Lab on osoittanut alueellisen ja kansallisen merkittävyytensä tuottamalla suoraan käytäntöön sovellettavaa tutkimustietoa.
Edistämme hyvinvointi- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta
Hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystyömme ytimessä on vaikuttavuuden edistäminen. Liikkeelle lähdetään määrittelemällä sidosryhmien kanssa, millaisia vaikutuksia eri palveluilta odotetaan. Kun tavoite on määritelty, pystymme suunnittelemaan tutkimusmenetelmiä vaikutusten todentamiseksi sekä keräämään tietoa koko palveluprosessin ajalta. Näin saatu tieto auttaa kohdentamaan palvelun kehittämistä.
–Tuotamme luotettavaa tutkimustietoa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisen perustaksi. Terveyttä edistävän työn vaikuttavuus on hyvinvointialueiden ydinkysymyksiä, joten tuottamaamme tietoa voi hyödyntää jopa päätöksenteon perustana, kuvailee Pesola.
Vaikuttavuutta Xamk pyrkii tarkastelemaan sekä yhteiskunnan, palveluntarjoajan että yksilön näkökulmasta. Seuraavissa kappaleissa avataan muutamia esimerkkejä.
Elintapaohjauksen vaikutavuus todistettu mittaamalla
Yksilötasolta lähtevän ennaltaehkäisevän terveystyön tavoitteena on parantaa alueen ihmisten terveyttä ja elämänlaatua – ja viimekädessä vähentää hyvinvointialueen kustannuksia.
Active Life Lab ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote tekivät elintapaohjauksen vaikuttavuutta mittaavan tutkimustyön, joka on hyvä esimerkki vaikuttavuuden arvioinnista ja tuotetun tiedon soveltamisesta. Tietoa kerättiin monimenetelmällisesti yli 400 henkilöltä vuoden aikana. Tutkimus osoitti, että elintapaneuvonnalla voidaan saada aikaan toivottuja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Jatkamme edelleen järjestelmällistä tiedonkeruuta, joka osaltaan mahdollistaa elintapaohjauksen vaikuttavuuden kehittämisen pitkäjänteisesti.
Digitaalisia käyttäytymisen muutosmenetelmiä hyödyntävää elintapaohjausta tyypin 2 diabeetikoille kehitetään puolestaan Suomen akatemian rahoittamassa OPTIMUS-hankkeessa.
Ikääntyneiden hyvinvointi yksi keskiesitä teemoista
Viime vuosien yksi keskeisimmistä teemoista on ollut ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palveluratkaisuiden kehittäminen. Yleisenä tavoitteena on, että nykyistä suurempi osa ikäihmisistä säilyttäisi mahdollisimman pitkään mahdollisimman korkean hyvinvoinnin ja terveyden tason.
Lähtökohtaisesti kuitenkin usein jo eläkkeelle siirtyminen on suuri elämänmuutos, jossa taloudellinen tilanne ja sosiaaliset suhteet voivat muuttua, ja tämä voi vaikuttaa elämäntapoihin negatiivisesti. Mallinsimme ehdotuksen eläkkeelle siirtyvien henkilöiden positiivisen terveyskäyttäytymisen tukemisesta, ja hankkeeseen osallistunut Savonlinnan kaupunki otti sen heti käyttöönsä:
– Osallistuminen maakunnalliseen hankkeeseen on antanut mahdollisuuden saada tietoa ja sparrata samalla toisiamme kehittämistyössä, sanoo Savonlinnan kaupungin henkilöstöpäällikkö Susanna Laine.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Essoten kanssa yhteistyössä Active Life Lab kehitti ikäihmisten kotihoitoa. Kotihoidon työtä tekevien ammatillisuutta sekä työhyvinvointia vahvistamalla sekä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja kehittämällä voitiin parantaa myös palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi havaittiin, että tyytyväiset työntekijät kasvattavat kotihoitoalan veto- ja pitovoimaa.
Yksi keskeinen teema on ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palveluratkaisuiden kehittäminen
Tuemme SOTE-alan yrittäjyyttä
Palveluiden saatavuutta hyvinvointialueilla voidaan varmistaa yrittäjätoiminnalla. Xamk on hankkeillaan pyrkinyt luomaan sote-kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä vahvistavia käytäntöjä.
Yrityksille merkityksellisiä ovat myös konkreettiset oman työn vaikuttavuuden arviointimenetelmät. Tähän tarpeeseen Active Life Lab on rakentanut verkossa ja mobiilissa toimivan Hyviö–sovelluksen, joka on otettu käyttöön jo useissa yrityksissä. Hyviö–sovelluksen ja validoidun perusmittarivalikoiman saa käyttöönsä maksuttomasti, vain yrityskohtaiset mittaristot ovat lisämaksullisia.
Xamk pyrkii kehittämään sote-kevytyrittäjien toimintaedellytyksiä.
Tuotettu Hyviö-sovellus auttaa yrittäjiä arvioimaan tehdyn työn vaikuttavuutta.
Kehitämme erilaisten SOTE-verkostojen yhteisyötä
Yhteistä ja yhteiskunnallista hyötyä Xamk pyrkii tuottamaan myös auttamalla erilaisia verkostoja. Keväällä 2022 alkuun saatetussa hoito- ja hoivatyön kehittäjäverkostossa etsitään ratkaisuja mm. ajankohtaisiin ammatillisen osaamisen, johtajuuden ja koulutuksen kysymyksiin. Itä- ja Keski-Suomen alueen toimijoita yhdistävää projektia Xamk koordinoi Essoten kanssa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on alan vetovoimaan ja työvoiman saatavuuteen vaikuttaminen.
Hoito- ja hoivatyön kehittäjäverkoston tavoitteena on alan vetovoiman ja työvoiman saatavuuden parantaminen.
Nyt ja tulevaisuudessa
Pitkän ajan, laajan toimijaverkoston toimenpiteiden ja monien vaikutusten yhteen tuominen antaa oikean kuvan Xamkin toiminnan yhteiskunnallisista hyödyistä hyvinvointialueelle. Yksin Active Life Labissa työskentelee 15 huippuosaajaa, jotka tekevät töitä alueen kehittämiseksi. Vuosittainen hankekannan kokonaisvolyymi on yli 3 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa voitiin esitellä vain pieni osa kokonaisuudesta.
Xamkin toiminnassa merkityksellistä on myös tulevaisuuden osaajien kouluttaminen. Hankkeissamme opiskelijoilla on oiva mahdollisuus vahvistaa osaamistaan ja suorittaa opintoja alan aitojen kehittämistehtävien parissa. Mikkelistä valmistuu Dataperustaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisen sekä hyvinvointialan liiketoiminnan (Wellbeing Management) osaajia, joiden hallussa on tuoreimmat tiedot ja menetelmät. Alueelle kiinnittyy vuosittain uusia osaavia ammattilaisia, jotka luovat työelämään innovoinnin ja kehittämisen ilmapiiriä.
Nykyisten ja tulevaisuuden asiantuntijoiden, eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyö sekä osaaminen tukee hyvinvointialueiden onnistumista perustehtävässään.
Oikean kuvan toimintamme hyödyistä saa pitkän ajan ja laajan toimijaverkoston toimenpiteitä yhteen tuomalla.
Tutustu aiheeseen laajemmin!
Lisätietoa
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.
Sote-uudistuksen myötä Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Xamk toimii sekä Etelä-Savon että Kymenlaakson hyvinvointialueilla, jotka koostuvat useista kunnista.
Active Life Lab toimii keväällä 2018 avatun Saimaa Stadiumin yhteydessä Mikkelissä. Kehittämisyhteistyössä on mukana useita organisaatiota ja verkostoon kuuluu yli 100 organisaatiota. Yhteistyössä kumppanien kanssa on kehitetty lukuisia tutkimuksellisesti testattuja palveluja.
Vaikuttavat hyvinvointipalvelut ovat osa Xamkin Kestävän hyvinvoinnin TKI-vahvuusalaa. Tavoitteenamme on uudistaa Kaakkois-Suomen hyvinvointipalveluekosysteemiä ja lisätä Etelä-Savon elinvoimaa kehittämällä vaikuttavia hyvinvointipalveluita (terveet elintavat, hyvinvoinnin edistäminen, toiminta- ja työkykyisyyden vahvistaminen). Toimintamme tuloksena on syntynyt uutta kasvavaa liiketoimintaa sekä kansallisia ja kansainvälisiä hyvinvointipalveluinnovaatioita.
OPTIMUS – Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus- verensokeritasapainon parantaminen vähentämällä päivän aikaista lihasten inaktiivisuutta tyypin 2 diabetesta sairastavilla keski-ikäisillä ja iäkkäillä toimistotyöntekijöillä. 2021-2024. Rahoittaja: Suomen akatemia.
Terveenä eläkkeellä – yhteiskunnallisen markkinoinnin avulla uusia keinoja terveyskäyttäytymisen muutoksen tukemiseen 2019-2021. Rahoittaja: STM; Terveyden edistämisen määräraha.
Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä 2020-2022. Rahoittaja: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahasto.
KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä 2020-2023. Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto & Sosiaali- ja terveysministeriö.