Hyppäys peliohjelmoinnin maailmaan Xamkin kautta

Miksi juuri peliala? En ennen uskonut koskevani ohjelmointiin edes pitkällä tikulla, mutta sitten tuli korona ja halu kokeilla jotain uutta. Kokeilumielessä annoin koodaukselle pikkurillin, ja lopulta meni koko käsi mukana. Pelit tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden yhdistää luovuus ja tekninen osaaminen. Xamkin opinnot antavat valmiudet työllistyä niin peli- kuin perusohjelmointialalle. Tai jopa pelialan yrittäjyyteen, jos se kiinnostaa.

Yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä

Peliohjelmoinnin koulutus on päiväopiskelua, eli opetus tapahtuu paikanpäällä kampuksella. Opinnot Xamkissa ovat todella käytännönläheisiä. Teoriaopintojen lisäksi täällä panostetaan todella paljon käytännönläheiseen opiskeluun – opitaan tekemällä. Tämä näkyy tuntien lisäksi projektitunteina, jossa oppimiaan juttuja pääsee soveltamaan omissa projekteissa.

Opettajat ovat täällä opiskelijoita varten, joten jos on mitään kysymyksiä niin apua ja palautetta on saatavilla matalalla kynnyksellä. Entäs ne muut opiskelijat? Suurin osa näistä tulee ympäri Suomea Kotkaan juuri pelialan koulutusta varten. Siinä missä kotipaikkakunnan piireissä oli ehkä vain pari kolme pelien tekemisestä kiinnostunutta, täällä meitä on monta luokallista. Itselle on ainakin kannustavaa olla niiden tyyppien ympäröimänä, jotka ovat kiinnostuneet samasta aiheesta. Oli silti yllättävää huomata, kuinka hyvä ryhmähenki pelialan opiskelijoiden keskuudessa olikaan.

Opettajat ovat täällä opiskelijoita varten, joten jos on mitään kysymyksiä niin apua ja palautetta on saatavilla matalalla kynnyksellä.

Ja kuten aikaisemmin on mainittu, pakollisten opintojaksojen lisäksi tehdään projektiopintoja. Niitä voi tehdä joustavasti kotoakin käsin, mutta itse koen sen koulutuksen vahvuutena, että opintoja pääsee tekemään lähiopetuksessa opettajien ja opiskelijaporukan kanssa. Ryhmätöitä on paljon mukavampaa tehdä livenä kampuksella kuin virtuaaliyhteyksien kautta (à la korona). Vertaistukea on helposti saatavilla, puhumattakaan tiimiläisistä yhteistyöprojekteihin. Ja kun osalla opiskelijoista on jo vähän enemmän koodaustaustaa, ei tarvitse mennä kauas saadakseen hieman monimutkaisempiinkin ongelmiin apua kaverilta.

Kampukselta löytyy GameLab eli fyysinen tila, josta löytyy hyvät koneet ja työpisteet opiskeluun. Siellä järjestetään opetusta, mutta sinne mahtuu myös itsenäisesti tekemään projektejaan. Se toki toimii myös vähän kuin pelipuolen yhteisenä olohuoneena, missä näkee myös mitä muut touhuavat. Syksyllä 2024 aloitetaan uudella kampuksella, josta löytyy uudet vastaavat tilat.

Verkostoitumista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia

Pelialalla on erilaisia alan tapahtumia, joissa pääsee ramppaamaan ja tutustumaan muihin alan ihmisiin. Nämä ovat hyviä paikkoja verkostoitua pelialan toimijoiden, yritysten ja tekijöiden kanssa. Myös Xamkin Kouvolan kampuksen pelisuunnittelun opiskelijoihin voi tutustua erilaisissa Kymenlaakson IGDA:n (International Game Developers Association) tapaamissa, tai erinäisten yhteistyöprojektien kautta. Opettajat tiedottavat näiden lisäksi bongaamistaan avoimista harkka- ja työpaikoista aktiivisesti koulun kanavilla.

Isommista ja ehkä vähän ”virallisemmista” tapahtumista mainittakoon Pocket Gamer Connects -tapahtuma sekä Games Job Fair. Ensimmäinen on isompi, mobiilipeliyrityksille (mutta myös yleisesti pelialalle ja sen opiskelijoille, yrittäjille, työntekijöille yms.) suunnattu vuotuinen tapahtuma, jonne ollaan saatu liput koulun puolesta. Toinen taas on alan rekrytapahtuma. Hauskinta noissa on, kun pääsee näkemään alan pöhinää ja juttelemaan jo alalla oleville. Pelialalla on yllättävän rento meininki, ja pelifirmojen niin pieni- kuin isokenkäisetkin mielellään juttelee opiskelijoillekin.

Pelialan tapahtumien järjestämiseen pääsee myös mukaan vapaaehtoisena. Näin pääsee näkemään myös miten hommat kulissien takana toimivat, tutustumaan sekä muihin vapaaehtoisiin että tapahtumien järjestäjiin. Itse olin siis ollut vapaaehtoisena Pocket Gamerilla ja Games Job Fairilla. Ensimmäisestä sain vinkin opettajilta, ja toisesta kysyin itse vapaaehtoisten tarvetta. Vapaaehtoisia otetaan noihin mielellään hommiin, ja onhan se ihan kiva lisä CV:hen kertomaan oma-aloitteisuudesta ja aktiivisuudesta.

Työharjoittelut ovat tärkeimpiä mitä tulee siihen, että saa jalkaa työelämän oven väliin, mutta tätä edistetään muillakin tavoin. Aktiivisella projektityöskentelyllä tähdätään taitojen karttumisen lisäksi oman portfolion kokoamiseen. Työnantajia yms. kiinnostaa pelkkiä papereita enemmän nähdä sitä mitä olet saanut aikaan ja mitä osaat, ja portfolioon kootaan näyttöä juuri tätä varten. Yksi tärkeä on tietty myös suhteet. Jos olet tutustunut jo jossain tapahtumassa tulevaan rekrytoijaasi tai työkaveriisi, olet jo jäänyt näiden mieleen, ja näin askeleen lähempänä työelämää.

Yksi hauska tapa portfolion kasvattamiseen on myös erilaiset game jamit, missä koitetaan luoda pikkupelejä yksin tai ryhmässä yhden viikonlopun aikana. Jamit on varsinkin opintojen alussa, kun ei vielä osaa niin paljoa, tosi hyviä lisäämään omaa itsevarmuutta ja taitoja koodaamisen saralla. Muistan kun itse ekan jamini aikana seurasin vain Youtube tutoriaaleja, ja sanotaan näin ettei pelistä välttämättä tullut niin hienoa kuin oli alun perin suunnitellut. Mutta jo toiseen jamiin osallistuessa olin kehittynyt sen verran että pystyin koodaamaan monimutkaisempia juttuja itsenäisesti. Xamkin opiskelijat järjestävät näitä myös itse jonkin verran.

Valmiina haasteisiin

Opiskeluissa lähdetään ihan ohjelmoinnin perusteista, joten ei tarvitse pelätä sitä, että pitäisi olla jo joku superkoodari ennen tänne tulemista. Mutta vahvasti suosittelen kokeilemaan koodailua jo etukäteen kahdesta syystä.

Ensiksi nähdäkseen, voisiko se olla oma juttu. Jos ohjelmointi on omasta mielestä yksinkertaisesti vastenmielistä, niin on se kivempi huomata etukäteen kuin vasta sen jälkeen, kun on tullut jo muutettua uudelle opiskelupaikkakunnalle. Se että tykkää pelien pelaamisesta ei automaattisesti tarkoita, että niiden tekeminen olisi itselle yhtä mielekästä.

Toiseksi, mitä enemmän ohjelmointia osaa jo tänne tullessaan, sitä nopeammin voi siirtyä perusteiden opettelusta niiden pelien tekemiseen! Jos haluaa oppia tekemään pelejä, niin paras tapa siihen on tehdä pelejä. Kannattaa siis kokeilla tehdä omia pieniä peliprojekteja, sillä on tosi motivoivaa pähkäillä miten joku peliominaisuus koodataan omaan peliin, ja projektin edetessä tulee näkemään oman kehityksen ihan konkreettisesti. Netistä löytyy näiden tueksi myös läjäpäin aloittelijaystävällisiä tutoriaaleja.

Kunhan ei välttämättä aloita väsäämään jotain unelmien ikuisuusprojektia heti ekana, vaan aloittaa askel kerrallaan sopivissa paloissa. Liian aikaiset ja liian suuret vaatimukset itselle, kun taitotaso on vielä tosi matala, voivat pahimmillaan olla tosi epämotivoivia. Ei kannata myöskään verrata itseään muihin ja vetää negatiivisia johtopäätöksiä siitä, miten muut ovat jo niin paljon parempia koodareita. Totta kai ne, jotka ovat koodanneet esimerkiksi viisi vuotta osaavat enemmän kuin vasta-alkaja. Kysy mieluummin, mitä kaikkea voisit itse osata viiden vuoden päästä?

Mikäli mietit onko peliohjelmointi sinun juttusi voit myös ”käydä kurkistamassa” peliohjelmoinnin Löydä oma alasi -opintojaksolla mistä koulutuksessa on tarkemmin kyse ja jonka jälkeen

• Osaat tunnistaa omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita alaa kohtaan
• Osaat paremmin arvioida alan soveltuvuutta sinulle
• Ymmärrät mitä opiskelu ammattikorkeakoulussa vaatii
• Tunnistat sen, mitä mahdollisuuksia valmistuminen Peliohjelmoinnin insinööriopinnoista sinulle tarjoa

Tule mukaan Xamkin peliohjelmoinnin maailmaan, missä luodaan pelejä ja tulevaisuutta yhteistyössä ja hyvässä porukassa!