Hulevedet puhdistuvat merkittävästi oikeanlaisissa rakenteissa

Mikkelin kaupunkialueelle on viime vuosina rakennettu useita hulevesien käsittelyrakenteita. Tuore tutkimus osoittaa, että näiden rakenteiden ansiosta hulevesien eli sade- ja sulamisvesien sisältämät epäpuhtaudet vähenevät selvästi ja vesistöihin päätyy huomattavasti vähemmän haitta-aineita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Hula-hankkeessa tutkittiin Mikkelissä sijaitsevien Karikon hulevesialtaan, Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmän ja Naistingin hulevesikosteikon kykyä vaikuttaa hulevesien laatuun. Tutkituilla hulevesirakenteilla havaittiin olevan selvä veden laatua parantava vaikutus. Kohteita tutkittiin ottamalla näytteitä ja tekemällä kenttämittauksia sekä jatkuvalla veden laadun ja määrän seurannalla.

Tutkimus osoittaa, että oikein toteutettuna hulevesirakenteet voivat vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Selvimmin tämä on havaittavissa pienvesistöissä, jotka ovat pienten vesimassojen ja mataluuden takia herkkiä muutokselle.
– Hulevesien laatua on mahdollista parantaa toiminnaltaan yksinkertaisin rakentein. Rakenteet vaativat kuitenkin taloudellista panostusta, sillä niiden suunnitteleminen, toteuttaminen sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteet luonnollisesti maksavat, projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen sanoo.

Varsinkin syyssateet saavat epäpuhtaudet liikkeelle

Kaupunkialueilla muodostuvat hulevedet sisältävät epäpuhtauksia ja haitallisia aineita, jotka ajan myötä kumuloituvat vastaanottaviin vesistöihin. Hulevedet voivat kuljettaa mukanaan ravinteita, maa-ainesta, metalleja sekä esimerkiksi roskia ja mikromuoveja. Liikenne on merkittävä hulevesien epäpuhtauksien lähde. Sen kautta ympäristöön päätyy muun muassa rengaskumia, maantiesuolaa, erilaisia öljy-yhdisteitä sekä raskasmetalleja.

Vaikka huleveden laatu olisi hyväkin, voi ongelmia syntyä useiden vuosien kuormituksen jälkeen. Lisäksi suurten sateiden myötä syntyvä huuhtouma voi hetkellisesti sisältää moninkertaisia määriä kuormittavia aineita. Hulevesien määrät voivat myös vaihdella suuresti vuodenajan sekä sateiden runsauden mukaan. Esimerkiksi suurien syyssateiden aikaan hulevesien määrä voi olla yli satakertainen verrattuna kesäaikaan.
– Erityisesti kuormituksen kerääntymisen sekä hetkellisesti korkeiden pitoisuuksien takia hulevesien käsittely on perusteltua vesistöjen suojelemiseksi ja esimerkiksi talousveden valmistuksessa käytetyn raakaveden laadun takaamiseksi, Ranta-Korhonen muistuttaa.

Tarkempi kuvaus Hula-hankkeessa tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista on saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-500-0

Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi – Hula -hanketta rahoittaa ympäristöministeriö 132 996 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Tehostamisohjelmasta on saatavilla lisätietoja ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.ym.fi/vedenvuoro ja www.ym.fi/vattnenstur. Valtakunnallista avustushakua hallinnoi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö
Tuija Ranta-Korhonen
p. 040 661 5191
etunimi.sukunimi@xamk.fi

Kuvateksti: Vesinäytteitä otettiin Karikon hulevesialtaan, Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmän ja Naistingin hulevesikosteikon alueilla.

Kuvaaja: Aki Mykkänen