01.12.2020 09:06

Viime vuosina monet kouluhyvinvointitutkimukset ovat tuoneet esille huolen nuorten jaksamisesta toisella asteella. Erityisesti pinnalla ovat olleet erilaiset mielenterveyden pulmat sekä uupumus. Ei kuulosta hyvälle, jos tulevaisuuden toivomme ovat jo ennen työelämään siirtymistä väsähtäneitä. Koulut ja kunnat ovat ottaneet nuorten huolet onneksi melko tosissaan ja alkaneet tehdä tilanteelle jotakin.

Tutkin juuri valmistuneessa opinnäytetyössäni Mikkelin toisen asteen opiskelijoiden subjektiivista kouluhyvinvointia sekä sitä, millainen merkitys opiskelijayhteisöllä ja koulunuorisotyöllä on opiskelijoiden kouluhyvinvoinnille (Sainio 2020). Kvantitatiivisen tutkimukseni tutkimusmenetelmänä käytin verkkokyselyä. Tulosten mukaan opiskelijat voivat monilta osin hyvin, mutta he toivat myös esille olevansa uupuneita ja tarvitsevansa lisää esimerkiksi mielenterveyspalveluita. Kohta vuoden vallinnut koronapandemia on tuskin helpottanut nuorten ahdinkoa. Nuorten onneksi heillä on ympärillään tukeva opiskelijayhteisö ja kaveripiiri. Lisäksi kohdekouluissa toteutettiin koulunuorisotyötä, vaikkakin opiskelijoiden havainnot toiminnasta olivat vielä melko vähäiset.

Tulokset osoittavat, että koulunuorisotyön toteuttamisella on jonkin verran merkitystä opiskelijoiden kouluhyvinvoinnille. Koska tulokset olivat opiskelijoiden subjektiivisiin kokemuksiin pohjautuvia, eivät kaikki opiskelijat kokeneet, että koulussa olisi koulunuorisotyötä lainkaan. Näin ollen päädyin vertaamaan kahta ryhmää toisiinsa sen perusteella kokevatko opiskelijat koulussaan toteutettavan koulunuoristyötä vai eivät. Monet opiskelijoista olivat koulunuorisotyön toteuttamisesta epävarmoja, jonka vuoksi kyllä ja erityisesti ei -ryhmät kutistuivat melko pieniksi.

Kaiken kaikkiaan edellä mainittuja ryhmiä toisiinsa vertailemalla koulunuorisotyöllä oli positiivinen merkitys opiskelijoiden fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kouluhyvinvoinnille. Eniten merkitystä oli opiskelijoiden psyykkiselle ja sosiaaliselle kouluhyvinvoinnille, sillä fyysiset rakenteet ovat yleensä hankalammin muutettavissa kuin opiskelijan mieli ja yhteisön sisäiset suhteet. Koulunuorisotyöntekijä voi olla nuorelle esimerkiksi ainoa aikuinen, joka kuuntelee. Se voi kuitenkin riittää, sillä koulunuorisotyöntekijät nuorisoalan ammattilaisina ovat koulutettuja kohtaamaan nuoria ja ohjaamaan heitä eteenpäin elämässään.

Kouluissa toteutetut toiminnot olivat olleet opiskelijoiden mukaan monipuolisia ja piristivät opiskelijoiden päivää. Tulosten perusteella opiskelijoiden mielestä hyvä koulunuorisotyö on miellyttävää ja kaikki huomioivaa matalan kynnyksen toimintaa. Koulunuorisotyöntekijän ei näin ollen tarvitse olla taikuri, vaan opiskelijoille riittävät vähänkään normaalista opiskeluarjesta poikkeavat toiminnot. Millaisia toimintoja nuoret erityisesti toivoivat? Kysy nuorilta, nuoret kyllä kertovat.

Paula Sainio

valmistuva yhteisöpedagogiopiskelija

Vuonna 2020 mukana Yhessä! & Yhessä eteenpäin! –hankkeissa

Opinnäytetyö luettavissa: Sainio P. (2020) Kouluhyvinvointi toisen asteen oppilaitoksissa: Opiskelijayhteisö ja koulunuorisotyö kouluhyvinvoinnin edistäjinä

13.08.2020 14:16

Yhessä!-hanke saatettiin päätökseen 30. kesäkuuta 2020. Tavoitteet osallistujamäärien ja yhteisöpedagogiopiskelijoiden opintopisteiden suhteen ylitettiin reilusti. Hankkeeseen osallistui yli 600 nuorta/työntekijää eri oppilaitoksista, kun tavoitteena oli 400. TKI-opintopisteitä karttui 112,5 tavoitteen ollessa 95. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin ruotsalaisen Fryshuset-järjestön ja hankkeessa työskennelleen saksalaisen vaihto-opiskelijan kanssa.

Hankesuunnitelmaan oli asetettu tavoitteeksi järjestöyhteistyön kehittäminen osaksi kokonaiskoulupäiviä. Järjestöissä aktiiviset toimijat ovat usein vielä työelämässä olevia aikuisia, joiden irrottautuminen oppilaitosten päiväohjelmaan osoittautui haasteelliseksi – moni käy päivätöissä, kun opiskelijat tarvitsisivat tukea ja ohjausta. Onnistumisiakin tuli, esimerkiksi Mikkelin ja Savonlinnan Martat ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttajan kanssa mm. kokkikurssien ja mediataitojen harjoittelun merkeissä.

Yhteistyö viiden toisen asteen oppilaitoksen kanssa sujui mutkattomasti. Hankkeen kaksivuotisen toiminnan aikana ehdittiin kokeilla, kehittää ja toteuttaa monimuotoista oppilaitosnuorisotyötä eteläsavolaisissa lukioissa ja ammattiopistoissa. Koronan aiheuttamat poikkeusolosuhteet siirsivät vertaisryhmätoiminnot verkkoon keväällä 2020, mutta siinäkin onnistuttiin hienosti – kiitos Xamkin taitavien ja ahkerien yhteisöpedagogiopiskelijoiden.

Hanketoiminnan parhaita paloja on koottu julkaisuun Vinkkejä oppilaitosnuorisotyöhön. Koulujeesarin käsikirja. Julkaisun toimituskuntaan osallistui kaksi aktiivista yhteisöpedagogiopiskelijaa, Ida-Emilia Laurikainen ja Emmi Pöyry. Käsikirja on ladattavissa maksutta osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/336020

Kiitämme lämpimästi yhteistyökumppaneitamme ja toivomme toimivaa nuorisotyötä Etelä-Savon kouluihin ja oppilaitoksiin!

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela, projektipäällikkö

Katri Schadewitz, lehtori ja TKI-asiantuntija

Sanna-Mari Pöyry, TKI-asiantuntija

29.05.2020 14:30

Yhessä!-hankkeen väkeä osallistui 27.5.2020 Zoomi-hankkeen alueelliseen webinaariin Uraohjaus – sujuvat siirtymät jatko-opintoihin ja työelämään. Tilaisuus oli Pohjois-Suomen alueellinen tilaisuus, mutta teemat olivat yhteisiä kaikille opiskelijoiden ohjaajille.

Yliopistonlehtori Leena Penttinen puhui ohjauksen merkityksestä nuoren toimijuuden muodostumisessa. 2. asteella opiskeleva nuori pohtii tulevaisuutta ja valintoja läpi opintoputken. Valitsemisen mahdollisuus on vapauttavaa, valitsemisen pakko ahdistaa. Nuori tarvitsee kuuntelevaa aikuista sekä tukea ja ohjausta paikkansa löytämiseen. Nuoren on muodostettava käsitys siitä, mitä tulevaisuudellaan tahtoo tehdä. Nuori kipuilee, pystyykö tekemään oikeita asioita tulevaisuutensa eteen.

Uravalinnat piirtyvät yksilöllisesti riippuen siitä, millaiseen perheeseen nuori on syntynyt. Koulutukselliset ja ammatilliset valinnat periytyvät sukupolvelta toiselle. Tämä haastaa oppilaitosten ohjaustyötä rikkomaan ammattien periytyvyyttä, jossa ei ole tilaa nuoren itsensä näköisille valinnoille. Nuorta kohtaamassa on oppilaitoksessa oltava paitsi opinto-ohjaaja, myös nuorisotyöntekijöitä. Ilman aikuisen tukea jääminen voi johtaa opintojen keskeytyksiin.

Eräässä kommenttipuheenvuorossa pohdittiin ryhmän- ja yksilöohjauksen rajapintaa ja niiden yhdistämistä, mikä ohjaustyön haaste. Penttinen nosti esiin Yhessä!-hankkeen perusidean: ryhmästä on jäätävä aina jotain yksilölle. Hankkeen omaehtoiset vertaisryhmätoiminnot lukioissa ja ammattiopistoissa ovat nojanneet tähän periaatteeseen. Ryhmä ja kasvattajayhteisö toimivat yksittäisen opiskelijan parhaaksi, vertaisryhmää vahvistaen.

Erityisen kiinnostavaa oli kuulla, miten vanhemmat olivat osallistuneet ammattiopistossa opintonsa aloittaneiden ohjaukseen ja tukeen. Huoltajille järjestettyihin tilaisuuksiin oli osallistunut joukko vanhempia, jolloin voitiin tutustua henkilökohtaisesti ja oppilaitoksen resursseja vapautui. Oppilaitokseen tutustuminen mahdollisti opiskeluarkeen sekä opettajiin ja ohjaajiin tutustumisen. Vanhemmat saattoivat tukea nuoren kasvua ja kehitystä kohti ammatti-identiteettiä yhteistyössä ohjaajien ja opettajien kanssa.

Esitys sai pohtimaan, millainen rooli kodin kanssa tehtävällä yhteistyöllä voisi olla nivelvaiheissa ja 2. asteella tehtävässä oppilaitosnuorisotyössä. Millaista kodin ja oppilaitoksen aito yhteistyö voisi parhaimmillaan olla? Toimintaan osallistuneet ohjaajat ja opettajat kertoivat työtaakkansa helpottuneen, kun vanhemmat tulivat mukaan ratkomaan pulmia, joita oli aiemmin yritetty ratkaista omin voimin. Voisiko kodin ja oppilaitosnuorisotyön yhteistyö mahdollistaa opintojen jatkumisen tutkintoon asti, karikoista huolimatta?

Muistiin kirjasi Yhessä!-hankkeen tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry

11.05.2020 11:20

Yhessä!-hankkeen työntekijät osallistuivat 6.5.2020 Lounais-Suomen aluehallintoviraston järjestämään nuorisotyön arviointia ja sanoittamista käsittelevään etäseminaariin Nuorisotyön kuumia perunoita.

Seminaarissa kuultiin ja nähtiin videoesityksiä, joissa pohdittiin, miksi nuorisotyön arviointia ja sanoittamista tarvitaan. Esitykset vahvistivat käsitystä siitä, että oppilaitosnuorisotyön sanoittaminen ja vaikutusten osoittaminen on tärkeää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan johtaja Henni Axelin korosti kommenttipuheenvuorossaan nuorisotyön sanoittamisen tärkeyttä, koska ”kadun mies” ei tiedä, mitä nuorisotyö on ja mitä vaikutuksia sillä on. Selvää on, että nuorisotyöllä on suotuisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen. Nuorisotyön tunnettuuden lisääminen on nuorisoalan toimijoiden yhteinen tehtävä. Nuorisotutkija Anu Gretschel totesi, ettei nuorisotyötä voi tehdä kuka tahansa. Esimerkiksi rikosrekisteriotteen vaatiminen nuorisotyöntekijöinä työskenteleviltä lisää ymmärrystä nuorisotyön vastuullisuudesta.

Yhessä!-hankkeessa on sanoitettu nuorisotyötä toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille vuosina 2018–2020. Sanoittamista on tarvittu, koska nuorisotyö ja yhteisöpedagogien osaaminen ei ollut hankkeen alkaessa kovin hyvin tunnettua. Merkittävä osuus hanketyöstä on ollut Henni Axelinin kuvaamaa nuorisotyön mahdollisuuksien ja vaikutusten avaamista eteläsavolaisissa yhteistyöoppilaitoksissa.

Yhessä!-hankkeen toiminnan myötä nuorisotyön mahdollisuudet ovat selkiytyneet yhteistyöoppilaitosten henkilöstölle ja opiskelijoille. Hankkeen päättyessä nuorisotyön merkitys oppilaitoksissa tunnustetaan, mistä kertoo testattujen toimintojen juurtuminen. Yhteistyöoppilaitoksista on pyydetty Juveniaa ja Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoita jatkamaan toimintoja hankkeen päättymisen jälkeen mm. uusien opiskelijoiden ryhmäytyksissä, välituntitoiminnoissa ja vertaisryhmien vahvistamisessa – kuten tutor-opiskelijoiden kouluttamisessa ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa. Myös opiskelijat ovat antaneet kiittävää palautetta nuorisotyön myönteisistä vaikutuksista.

Nuorisotyön vaikutusten arvioinnissa nuorten äänen kuuleminen on ensiarvoista esimiestason osallistumisen lisäksi, muistutti Henni Axelin. Yhessä!-hankkeessa nuorten mielipiteitä kysyttiin ja huomioitiin toimintaa järjestettäessä. Esimerkiksi Mikkelin lukion kissakahvila toteutettiin aktiivisen lukiolaisen ideasta.

Hankkeessa on kerätty osallistujapalautetta ryhmiin osallistuneilta verkkokyselyillä. Palautteissaan nuoret kuvailivat toimintaan osallistumista rennoksi, virkistäväksi vaihteluksi, mukavaksi, hyödylliseksi ja tervetulleeksi toiminnaksi. Useilla nuorilla kontaktit muihin nuoriin ovat lisääntyneet. Palautteen perusteella ryhmiin on ollut helppo päästä mukaan, kun ohjaajat eli koulujeesarit ovat luoneet ryhmiin hyväksyvää ilmapiiriä. Opiskelijat kokivat myönteisenä sen, että koulukyytien odottamisen ajaksi oli järjestetty hauskaa toimintaa. Opintopiireihin osallistuneet kokivat yhdessä opiskelun helpottaneen työtaakkaansa – matikan läksytkään eivät tuntuneet vaikeilta. Palautteet ovat olleet ilahduttavia, kun tiedämme lukiolaisten kärsivän usein stressistä ja koulu-uupumuksesta sekä sen, että ammattiopistoissa opiskelevilla on haasteita kouluun kiinnittymisessä ja opiskelumotivaatiossa. Sekä lukioissa että ammattiopistoissa opiskelevissa on myös monia yksinäisyydestä kärsiviä nuoria. Osallistujapalautteen perusteella vertaisryhmätoimintojen kautta nuorten kokema stressi on lievittynyt ja yksinäisyys vähentynyt. Myös opintoihin kiinnittyminen onnistuu paremmin mielekkään ja rennon ja toiminnan avulla.

Etäseminaarissa Axelin pohti, mitä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö tulevana syksynä etätyön ja etäopetuksen jälkeen merkitsee. On selvää, että nuorisotyötä tarvitaan koronakriisin aikaan enemmän kuin koskaan. Nuorisotyöntekijät ovat kohtaamisen ammattilaisia, jotka pystyvät vastaamaan nuorten tarpeisiin. Haluamme Yhessä!-hankkeesta korostaa nuorisotyön merkitystä ja muistuttaa, että nuorisotyön myötä kouluissa on enemmän aikuisia, joilla on aikaa nuorille ja jotka pystyvät keskittymään ryhmäytyksiin tai puuttumaan kiusaamiseen ja syrjintään. Nämä ovat nuorisotyön perusosaamista, jota tullaan tarvitsemaan kouluissa ja oppilaitoksissa pysyvästi – myös koronakriisin jälkeen.

05.05.2020 08:47

OHJAUS TULEVAISUUDEN TYÖHÖN -BLOGI 2/2020

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin uusi työelämän oppimis- ja uraohjausympäristö Juvenia Akatemia on kevään 2020 aikana tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opintojaksoja työelämässä. Juvenia Akatemiassa opiskelijat työskentelivät nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkijoiden rinnalla ja näin osallistuivat Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen pilottiin, jossa noin 20 opiskelijalle tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua ja saada ohjausta urasuunnitteluun.

Opiskelin Juvenia Akatemian Yhteisöllisyys-casessa, joka keskittyi koulunuorisotyöhön. Oli mielenkiintoista tehdä koulunuorisotyötä toisen asteen oppilaitoksissa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Toimin työparina toisen yhteisöpedagogiopiskelijan kanssa, ja työskentely oli opettavaista ja avartavaa. Myös yhteistyö koulujen kanssa toimi erittäin hyvin.

Teimme vierailuja oppilaitoksiin fyysisesti ja myös verkon välityksellä sekä työskentelimme opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Toteutimme muun muassa välituntitoimintaa ja pop up -tapahtumia. Samalla tuotimme materiaalia Yhessä!-hankkeen Koulujeesarin käsikirjaan. Verkon välityksellä järjestimme liikuntatutorkoulutuksen, joka onnistui vaikeuksista huolimatta hyvin, ja bloggasimme ajankohtaisia etäopiskeluvinkkejä opiskelijoille.

Oppilaitosnuoriosotyö oli todella hyvä kokemus, koska olen kiinnostunut asiasta, mutta minulla oli vähän tietoa asiasta. Juvenia Akatemiasta olen saanut paljon tietoa ja kokemusta oppilaitosnuorisotyön tekemiseen. Suoritin Juvenia Akatemiassa neljä opintojaksoa käytännönläheisesti. Opin paremmin tekemällä ja toimimalla kuin koulun penkillä istumalla ja luentoja kuuntelemalla – toki välillä on hyvä myös istua kuuntelemassa asioita.

Juvenia Akatemian opinnoista oli valitsin myös mentorointia, koska halusin vahvistaa ja oppia itsestäni enemmän. Sain paljon apua urasuunnitteluun ja nyt tiedän, mihin suuntaan olen menossa. Kävimme mentorointitapaamisissa esimerkiksi omia arvoja, unelmia ja tulevaisuutta läpi.

KIRJOITTAJA

Hanna Kurronen, yhteisöpedagogiopiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan toinen kirjoitus. Seuraavissa teksteissä hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. Tutustu myös hankkeen aiempiin blogikirjoituksiin:

Ammattikorkeakoulut ohjaavat kohti tulevaisuuden työtä 24.4.2020

Seuraa Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanketta myös

verkossa xamk.fi/ohjaustulevaisuudentuohon

Twitterissä twitter.com/OTyohon

Facebookissa facebook.com/ohjaus.tulevaisuudentyohon

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Hännikäinen-Uutela, A.-L. (toim.) 2020. Vinkkejä oppilaitosnuorisotyöhön. Koulujeesarin käsikirja. Xamk Kehittää 109. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-241-2 [viitattu 30.4.2020].

Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus s.a. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://koulutuskalenteri.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/juvenia-nuorisoalan-tutkimus-kehittamiskeskus/ [viitattu 5.5.2020].

Kurronen, H. 2020. Yhessä!-hankkeen 10 vinkkiä hyvinvointiin poikkeusoloissa – ja muutenkin. Blogi 16.4.2020. Saatavissa: https://koulutuskalenteri.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/81764-yhessa-hanke/ [viitattu 5.5.2020].

Yhessä! Yhteisöllinen oppilaitosnuorisotyö s.a. 2020. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://koulutuskalenteri.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/ [viitattu 30.04.2020].

28.04.2020 10:50

Yhessä!-hankkeelta ilmestyi 28.4. julkaisu Vinkkejä oppilaitosnuorisotyöhön. Koulujeesarin käsikirja. Ohessa linkki julkaisun verkkoversioon; julkaisu ilmestyy myös painettuna vapun jälkeen. Molemmat julkaisut ovat vapaasti käytettävissä nuorten kanssa tehtävässä työssä.
https://www.theseus.fi/handle/10024/336020
ESR-rahoitteisen Yhessä!-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut koulu-uudistuksiin ja nuorten lisääntyviin elämänhallinnan ja itseohjautuvuuden ongelmiin liittyviin pulmiin vastaaminen järjestämällä opiskelijoiden kouluarkeen vertaisryhmissä toteutettavaa yhteisöllistä ohjausta. Ohjauksen kautta on voitu vahvistaa nuorten elämäntaitoja, itsetuntoa ja opiskeluvalmiuksia – ja lisätä koulujen yhteisöllisyyttä.
Vertaisryhmätoimintaa ovat ohjanneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat. He aloittivat toimintansa hankkeessa vuoden 2018 keväällä parin päivän mittaisella, hankehenkilöstön toteuttamalla koulutuksella – jonka jälkeen heistä tuli Yhessä!-koulujeesareita. Tähän käsikirjaan on koottu esimerkkejä oppilaitoksissa toteutetuista toimenpiteistä, joilla on onnistuttu edistämään koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria, tukemaan nuorten osallisuutta sekä lisäämään nuorten yksilöllistä ohjausta ja kohtaamista. Toimintamallit on koottu käsikirjaan aihepiireittäin oppimista ja opetusta tukeviin, opiskelijoiden osallisuutta ja koulun yhteisöllisyyttä tukeviin, opiskelijoiden hyvinvointia tukeviin sekä koulun lähiverkostojen yhteistoimintaa tukeviin malleihin. Toivomme, että tässä käsikirjassa esitellyistä toimintamalleista on hyötyä kaikille nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille sekä kouluissa että nuorten vapaa-ajantoiminnoissa – varsinkin erityistä yksilöllistä ohjausta ja kohtaamista kaipaavien nuorten kanssa työskentelyssä. Malleja voi vapaasti hyödyntää työskentelyvälineenä nuorten henkilökohtaisessa ohjaamisessa. Kuka tahansa nuorten parissa työskentelevä voi olla heidän elämänsä jeesari!

16.04.2020 13:02

Kannattaa pitää huolta omasta terveystä, koska olet omassa kehossasi koko ikäsi. Omasta kehosta voi pitää huolen monella eri tavalla, esimerkiksi liikunnalla, hyvällä ruoalla ja hyvällä unella. Annankin kuvassa 10 vinkkiä miten voisit pitää huolta hyvinvoinnistasi. Kannattaa ottaa käyttöön edes yksi asia omaan elämään.

Jaksamista poikkeustilanteeseen! terveisin yp-opiskelija Hanna Kurronen

15.04.2020 12:40

https://ksamk-my.sharepoint.com/:v:/g/personal/hanha05_xamk_fi/EZdZLpTKwalGvDN_typCrDEBemuV0QV4-nc5o3SUHn0MGQ?e=GOhEae

Vinkkaajana Sainion Paula

15.04.2020 12:32

Yhessä!-hankkeen omaehtoisia vertaisryhmätoimintoja on ideoitu toisen asteen yhteistyöoppilaitoksiin uudenlaisina verkkovälitteisiä tempauksina ja tervehdyksinä.

Esimerkiksi Pieksämäen lukiolle suunniteltu Kirjan ja ruusun päivän tapahtuma vaihtui Xamkin yhteisöpedagogiopiskelija Meri Könösen suunnittelemaan ja lukemiseen innostavaan somekampanjaan.

07.04.2020 08:43

Hei, Olen 2. vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Hanna Kurronen. Kevätlukukaudella 2020 olen opiskellut Juvenia Akatemiassa. Opiskelu on ollut lähiopetukseen verrattuna erilaista, mikä on minusta ollut vain positiivinen asia. Olen päässyt tekemään käytännössä monia asioita, joita lähiopetuksessa ei todennäköisesti olisi tehty. Olimme esimerkiksi opiskelijaparini kanssa toteuttamassa Ristiinan lukiolla pop up -kahvilaa, jossa pääsi myös pelaamaan Uuno -korttipeliä. Kahvilan tarkoituksena oli keventää lukiolaisten koulupäivää ja saada opiskelua rennommaksi. Mikkelin lukiolla ehdimme käydä toteuttamassa yhden välituntitoiminnan ennen kuin kaikki koulut siirtyivät koronaviruksen vuoksi etäopetukseen – myös me xamkilaiset. Etäopiskeluun siirtyminen harmitti minua, koska tykkään suorittaa opintoja käytännössä. Etäopiskelu näin muutaman viikon kokemuksella on ihan mukavaa, kunhan muistaa jaksottaa opinnot sopivasti ja pitää välillä taukoja. Ihan kelpo opiskelutapa, kun on itsekuria ja noudattaa deadlineja, jotka auttavat opintojen etenemisessä. Kannattaa opiskella etäopetuksessakin ahkerasti, jotta opinnot etenevät eikä jää jälkeen, koska voi olla vaikea ottaa muut kiinni. Iloisin mielin siis opiskellaan, eikä etäopiskelua tarvitse ottaa liian vakavasti, jotta jaksaa opiskella. Kevään valoisasta ajasta ja opintojen etenemisestä etäopetuksessa kannattaa ottaa kaikki ilo irti – niin ainakin minä aion tehdä! – Hanna –

30.03.2020 08:52

Hei, olen Hanna. Opiskelen yhteisöpegagogiksi toista vuotta. Näin etäopiskeluaikana haluan pitää kiinni rutiineistani ja harrastuksistani. Yksi mieliharrastuksistani on soittaminen. Soittamisessa on vielä treenattavaa, mutta se tuottaa iloa ja innostaa opiskelemaan. Töitäkin (lähihoitaja) olen tehnyt, jotta jaksan opiskella etänä. Olen huomannut, että jaksottaminen opiskelujen, harrastusten ja töiden kanssa on ajoittain vaikeaa, mutta palkitsevaa – kunhan muistaa aikatauluttaa tekemisensä. Pääsen hengähtämään koirien ja siskoni kanssa – ja toisinaan omissa oloissankin – pitkien lenkkien aikana. Siitä saa paljon energiaa opiskeluun. – Hanna, Yhessä!-hankkeen jeesari

26.03.2020 09:06

Olen Paula, kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Xamkista. Hyppäsin mukaan Yhessä!-hankkeeseen tammikuun 2020 alusta, jolloin käynnistyi Juvenia Akatemian toiminta. Juvenia Akatemia on Xamkin ja Juvenian pilottikokeilu, jossa opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan työelämälähtöisesti Juvenian hankkeissa. Me opiskelijat saimme ennen joulua pidetyn infon myötä hakea vaihtoehtoina olleisiin viiteen vaihtoehtokokonaisuuteen, joista Yhessä! -hanke oli yksi. Hain ensisijaisesti tähän ja pian sainkin kuulla tulleeni valituksi.

Varsinainen opiskelujen toteuttaminen alkoi hankkeessa ensimmäisten suunnittelupalaverien myötä tammikuussa. Opettajat ja hankkeen työelämäohjaajat olivat suunnitelleet meidän opiskelijoiden pään menoksi jos jonkinlaista tapahtumaa. Ensimmäiset viikot kuluivatkin melkoisessa hämmennyksessä ja uusien toimintatapojen opettelussa, olihan Juvenia Akatemia kaikille aivan uudenlainen tapa toteuttaa opintoja. Varsinaisen toiminnan alkaessa pääsin vähitellen kiinni siihen, mitä loppukevään aikana tulisi tapahtumaan.

Ristiinan lukiolla pidetty pop up -kahvila oli ensimmäinen tapahtuma, jossa kävimme jeesari Hannan ja saksalaisen vaihto-opiskelija Lauran kanssa tervehtimässä lukiolaisia. Nuorista vain oli pulaa, sillä osa opiskelijoista oli päässyt jo lukulomille, osalla oli jakso Mikkelin lukiolla. Menoa se ei onneksi haitannut, vaan saimme jutusteltua nuorten kanssa. Kävimme Ristiinassa vielä kertaalleen kevään aikana ja kerran Mikkelin lukiolla. Enempää emme juuri ehtineet käyntejä tehdäkään, kun vallitseva maailmantilanne pääsi sotkemaan lukuisat loppukeväälle suunnitellut tapahtumat. Saa nähdä, mitä pystymme vielä toteuttamaan kevään aikana.

Hanketyöskentelystä on kertynyt runsaasti oppia, vaikka suunnitelmat eivät aina sujukaan oletetulla tavalla. Olin aiemmin vierastanut hankkeessa työskentelyä ajatellen ettei välillä hallittua kaaosta muistuttava työympäristö olisi minua varten. Kevään aikana olen kuitenkin vähitellen huomannut, ettei hankemaailma olekaan mahdoton työympäristö. Vallitsevan kaaoksen vuoksi kalenterin ja tehtävien aikataulutuksen merkitys on korostunut entisestään varsinkin, kun rinnalla on pyörinyt päiväopintoina suoritettavia kursseja. Onneksi jouston mahdollisuutta on saanut aina vain suunsa avaamalla. Kevään aikana myös koulunuorisotyön maailma on avautunut. Opetussuunnitelman puitteissa ei kyseisestä työstä juuri puhuta. Olen saanut konkreettisesti havaita, mitä työ voi olla ja miten sitä kannattaa oppilaitoksissa toteuttaa. Onpa myös nykypäivän nuorten maailma tullut entistä tutummaksi nuoria seuratessa ja heihin tutustuessa.

Vaikka kevättä on vielä jäljellä, olen ylpeä siitä, että uskalsin hypätä hankemaailmaan. Kovin usein ei ole tarvinnut päätöstä katua. Vaikka työporukka onkin pieni, se on sitäkin osaavampi. Vankkaa käytännön kokemusta kentältä on tullut suunnasta jos toisesta. Haasteista huolimatta painetaan täysillä loppuun asti ja nautitaan loppukeväästä 😊 – Paula –

24.03.2020 08:43

Juvenian Yhessä!-hanke toteutti yhteistyössä Digillä duuniin- ja Eslin Me uskallamme -hankkeiden kanssa webinaarin Minna Canthin päivänä 19.3.2020. Alun perin seminaariksi suunniteltu nuorisoalan toimijoiden tapaaminen muuntui webinaariksi muutaman päivän varoitusajalla koronasta johtuvan poikkeustilanteen vuoksi. Oli ilo huomata, kuinka joustavasti esiintyjät ja mukaan ilmoittautuneet ottivat muutoksen vastaan: kaikki aamupäivän puheenvuorot toteutuivat suunnitellusti. Onnistuimme kokoamaan hyvän kattauksen yhdessä.

Teatterin keinoin sosiaalista tukea saaneet nuoret olivat koonneet videovälitteisen esityksen, jota kommentoi kokemusasiantuntija Heini Kärki. Tutkija, luennoija, kouluttaja, biletohtori ja trubaduuri Antti Maunu pohti, mikä on nuorille hyvää elämää; mitä nuoret toivovat elämältä ja kohtaamisilta aikuisten kanssa. Hän totesi, etteivät nuoret ole työtä vieroksuvia hedonisteja. Maunun mukaan nuoret toivovat ihmissuhteiden ja arjen sujuvuutta sekä mielekästä tekemistä. Psyykeltään terveelle ihmisille riittää, kun pystyy tekemään työtä ja rakastamaan. Nuorille nämä tarkoittavat hyvää elämää, ei niinkään hedonistinen hengailu tai yksinäinen itsensä etsiminen. Yksilöllisyyttä korostavassa nykyajassa kasvaneet nuoret kaipaavat ympärilleen kavereita, perhettä ja sukua. Hengailun sijaan nuorten hyvään elämään liittyy toiminnallisuus.

Toiminnallisuuden merkitys on havaittu myös Yhessä!-hankkeessa tehdyssä oppilaitosnuorisotyössä. Toiminnalliset nuorisotyön osuudet ovat piristäneet useaa lukion äidinkielen, psykologian ja yhteiskuntaopin kurssia. Yhdessä tekemisestä on karttunut kurssimerkintöjä vapaasti valittaviin opintoihin. Nuorilta kerätyn palautteen perusteella nimenomaan yhdessä tekeminen on ollut piristävä lisä teoriapainotteiseen lukioarkeen.

Maunun jälkeen webinaarissa kuultiin inspiroivaa sarjayrittäjä Johannes ”Hatsolo” Hattusta, joka on löytänyt harrastuksesta työn. Hän jakoi menestysoppinsa meille nuorten kanssa työskenteleville. Energinen tarina inspiroi ja osoitti, kuinka jokaista nuorta voi kannustaa löytämään vahvuutensa. Saimme tarinasta esimerkin siitä, miten yrittäjyys kumpuaa omasta innostuksesta ja asenteesta. Asenteessa olennaista on paikalle ilmestyminen ja se, että tekee parhaansa, on hyvä tyyppi ja muistaa hymyillä. Hymy pelastaa monelta sosiaaliselta karikolta. Hyvänä tyyppinä olemiseen kuuluu joustavuus ja yhteishengen luominen yhteisöön, jonka tavoitteiden eteen ponnistelee. Muita yhteisön jäseniä ei voi arvostaa liikaa ja jokaisen panoksesta yhteisen hyvän eteen kannattaa olla kiitollinen.

Seminaarin työpajaosuudet tiivistettiin kymmenminuuttisiksi esityksiksi hankkeissa kehitetyistä menetelmistä. Esitykset johdattivat pohtimaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkityksiä nuoren aikuisuuteen kasvamisessa sekä työ- ja opintopolkujen rakentamisessa. Erityisesti viimeisenä kuultu nuoren yrittäjän haastattelu kirvoitti toiveikkuutta nuorten osaamisesta.

Heikki Kantonen esitteli Digillä duuniin -hankkeen julkaisua Myönteisiä matkaeväitä, sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintojen ohjaajan opas. Menetelmiä on testattu esimerkiksi itu-ryhmissä, joissa nuoret ovat luoneet itselleen omannäköistä tulevaisuutta ammatillisessa ohjauksessa. Heikki esitteli myös Sanna Lappalaisen toimittamaa julkaisua, jossa tarkastellaan nuorten työllisyyttä tukevien palveluiden ja menetelmien kehittämiskokeiluja. Julkaisun nimi on “Oppimisen paikka” ja sen voi ladata osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/267890. Ville Eerikäinen toi terveiset Digillä duuniin -hankkeen verkkotyöpajoista. Ne ovat matalan kynnyksen palveluita, joilla voidaan tavoittaa nuoret, joiden rohkeus ja elämänhallinta eivät riitä varsinaiseen työpajatoimintaan osallistumiseen. Verkkotyöpajan lisäksi hankkeessa on hyödynnetty digitaalisia osaamismerkkejä.

Peliasiantuntija Heikki Koponen Otaviasta jatkoi peliteemalla kertoen nuorten kanssa toteutetusta Kohina-pöytäroolipelistä. Siinä työelämätaidot ja -valmiudet vahvistuvat pelaamisen sivutuotteina. Myös tästä menetelmästä on julkaistu opas, jotta kaikki nuorisoalan ammattilaiset pääsisivät tutustamaan roolipelaamiseen nuorisotyössä.

Katri Schadewitz esitteli Yhessä!-hankkeen oppilaitosnuorisotyötä, jonka kautta on kehitetty oppimista ja opetusta tukevia nuorisotyön muotoja ja lisätty opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen oppilaitosnuorisotyöntekijät eli koulujeesarit ovat suunnitelleet ja toteuttaneet opiskelijoiden hyvinvointia tukevia tapahtumia yhteistyössä oppilaitosten, opiskelijahuollon ja lähiverkostojen kanssa. Toisen asteen opiskelijat ovat jalkautuneet jeesareiden ohjauksessa esimerkiksi vanhainkoteihin, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien pariin, kehitysvammaisten päivätoimintoihin ja nälkäpäiväkeräykseen lipaskerääjiksi. Toiminta on tehnyt koulupäivistä mukavampia ja yksinäiset ovat saaneet kontakteja muihin opiskelijoihin. Kehitettyjä menetelmiä esitellään kevään 2020 aikana ilmestyvässä verkkojulkaisussa “Koulujeesarin käsikirja – vinkkejä oppilaitosnuorisotyöhön”.

Katri heitti lopuksi haasteen opetus- ja nuorisotyötä tekeville: miten opiskelu, oppiminen ja yhteisöllisyys voisivat toteutua koronasta johtuvissa poikkeusoloissa. Yksi tapa voisi olla, että toisen asteen opiskelijat lukisivat ääneen videovälitteisesti karanteenissa tai muuten eristyksissä oleville vanhuksille tai pienille koululaisille. Opettaja tai nuorisotyöntekijä ohjaisi digitaalisesti lukuvideoiden tekoa. Verkkoon ladattavan videon merkitys voisi olla suuri; sinua ei ole unohdettu, sinusta välitetään, juuri sinulle luetaan. Lasten ja nuorten tekemät videot tuovat iloa ja auttavat säilyttämään positiivisen mielialan poikkeusolosuhteissa.
Silloin, kun emme voi olla lähikontakteissa, yhteisöllisyys on erityisen arvokasta. Selviämme näistä poikkeusolosuhteista Yhessä! – toisistamme huolehtien.

Seminaarin osallistujille tietoa (19.3. klo 9.30)

Virtuaaliseen AC-huoneeseen, jossa seminaari järjestetään, mahtuu vain 100 henkilöä. Sen vuoksi kaikki ilmoittautuneet eivät nyt mahdu mukaan. Alun perin osallistujamäärä oli 200, mutta tilanne on nyt muuttunut. Pahoittelut ilmoittautuneille, jotka eivät pääse mukaan.

Kaikille ilmoittautuneille lähetään kuitenkin jälkikäteen linkki tallenteeseen, joten seminaarin antiin pääsee käsiksi sitä kautta.

Kiitos ymmärryksestä. 

Kohtaamisia nuoruuden kääntöpiirillä –seminaariin ilmoittautuneille!

Seminaari 19.3.2020 toteutetaan webinaarina Adobe Connect –työskentelyalustalla.

Seminaarin ohjelmaa tiivistetään. Mukana ovat kuitenkin lähes kaikki alkuperäisessä ohjelmassa mainitut sisällöt. Työpajatyöskentelyä joudumme tiivistämään, mutta hankkeissa kehitettyjen menetelmien esittelyt toteutuvat.

Webinaarin ajankohta: 19.3.2020 klo 9:00-11:30

Webinaari toteutus osoitteessa: http://flax.xamk.fi/digilladuuniin

Kirjaudu sisälle työskentelytilaan valitsemalla ”Guest” ja kirjoittamalla oma nimimerkkisi/nimesi. Tämän jälkeen jää odottamaan koulutustilaan hyväksymistä. Linjat avataan noin puoli tuntia ennen aloitusta, jolloin on mahdollista kokeilla tekniikan toimivuutta.

Teknisten ongelmien välttämiseksi käytä jotain muuta kuin Google Chrome selainta. Varmin tapa onnistua on asentaa koneelle Adobe Connect –sovellus.

Kysymysten ja kommenttien esittäminen toteutetaan mieluiten viestikentän avulla.

Tervetuloa mukaan webinaariin!

Ohjelma:

– Oireen kääntöpiiri –esitys
– Antti Maunu
– Johannes ”Hatsolo” Hattunen
– Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien esittelyt

Digillä duuniin!-, Yhessä!- ja Me uskallamme –hankkeet toteuttavat webinaarin, jonka aikana pohditaan yhteisön tuen ja osallisuuden merkitystä nuoren aikuisuuteen kasvamisessa sekä työ- ja opintopolkujen rakentumisessa.

Lisää tietoa: www.xamk.fi/seminaari19032020

Ystävällisin terveisin

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela Yhessä!-hanke

Heikki Kantonen Digillä duuniin -hanke

13.03.2020 09:08

My name is Laura, I am 22 years old and come from Germany. I am doing a traineeship at Juvenia and take part in the “Yhessä!” project for two months. I study “early childhood education” in Bielefeld. “Yhessä!” project tries to create a community atmosphere at schools and helps the students to know each other more easily.

At the project, I am planning and doing projects for pupils at different schools in Mikkeli or near to Mikkeli. I’ve already took part in different projects, like an art project or an introduction of the university to students from vocational school of Savonlinna. We also organise some pop up cafes where we just have an open ear for the topics of the pupils.

In Mikkeli, I am planning and doing some German games with the high school students who are learning the language. Here, we try to use the German language in a fun and relaxed way so that speaking is becoming more easy for the students. The students like these hours and they become braver to speak German free in front of other people.

There are also bigger events, like a future camp at one vocational school. Here, we are planning activities regarding the future of the pupils and how life will be like in 50 years. I am also working with other students of the Xamk University. Together we are planning and implanting these activities.

Last few weeks I gained varied experiences and got to know many different people. The work with the students of Xamk, the staff and the pupils is always great. The field of youth work is much bigger in Finland than in Germany. It is a great opportunity to use the theoretical things I’ve learned in my studies in practical work.

Living in South Eastern Finland is also very great. I like the colder weather, the nature of Finland and the finish lifestyle. I am staying here until the end of March and will just enjoy the rest of my stay here in Mikkeli and Juvenia!

09.03.2020 14:42

Viime aikoina on käyty keskustelua hallituksen kaavailuista oppivelvollisuuden laajentamiseksi 2. asteelle ja sen myötä 2. asteen opintojen maksuttomuudesta. Kaikille maksuttoman toisen asteen lisäksi on tärkeää kohdistaa katseet niihin 16 %:een 2. asteen opiskelijoista, jotka jättävät tutkinnon suorittamatta ja 40.000 Neet-nuoreen, jotka ovat kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

Syyt 2. asteen tutkinnon keskeyttämiseen tai opintoihin hakeutumatta jättämiseen vaihtelevat. Suurimmalla osalla keskeyttäneistä tutkinto jää suorittamatta väärän alavalinnan takia. Oppivelvollisuuden laajentaminen 2. asteelle edellyttää vahvempaa tukea opintojen loppuunsaattamiseen. Keskeyttämisuhassa olevien nuorten haasteet ovat usein kasautuneita ja ketjuuntuneita. Nuori tarvitsee rinnalleen välittävää ja kuuntelevaa aikuista sekä vahvaa vertaisryhmää tueksi elämänhallintaan ja opintojen etenemiseen. 2. asteen oppilaitoksiin tarvitaan lisää keinoja ja resursseja kohdata nuoret opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyvine pulmineen ja saada niiden avulla kaikki nuoret kiinnittymään oppilaitokseensa.

Jos oppivelvollisuus halutaan ulottaa 2. asteen opiskelijoihin, tarvitaan uusia keinoja lisätä ja ylläpitää nuorten opiskelumotivaatiota ja ehkäistä opintojen keskeytykset. Tämä onnistuu lisäämällä oppilaitosten ohjausresurssia. Karvin helmikuussa 2020 julkaiseman arviointiraportin ”Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa” tuloksista käy ilmi, että nuoret tarvitsevat enemmän kokonaisvaltaista kohtaamista. Raportissa peräänkuulutettu kokonaisvaltainen kohtaaminen on perinteisesti kuulunut nuorisotyön osaamisalaan. Viemällä nuorisotyö osaksi 2. asteen oppilaitosten rakenteita pystytään varmistamaan jokaiselle nuorelle 2. asteen tutkinto. Nuoren kokonaisvaltaisesti kohtaava ja vertaisryhmiä vahvistava nuorisotyö tukee nuorta koulunkäynnissä samoin kuin hänen elämäntaitojaan.

Yhessä!-hankkeessa on kehitetty nuorisotyötä osana 2. asteen oppilaitosten toimintaa ja opintojen suorittamista Etelä-Savon alueella. Hankkeen aikana on havaittu, että 2. asteen lisäksi nuorisotyöllisiä menetelmiä pitäisi käyttää myös nivelvaiheen tuessa opiskelijan siirtyessä perusasteelta 2. asteelle. Osallistujapalautteen mukaan hankkeeseen osallistuneet nuoret kokevat koulupäivän muuttuneen mukavammaksi nuorisotyön myötä. Vaihtoehtoiset, yhteisölliset mahdollisuudet toteuttaa osa opinnoista ovat olleet suosittuja. 2. asteen opiskelijat ovat toivoneet niiden jatkuvan myös hankkeen päättymisen jälkeen. Nykyhallitukselta voimme me hanketyöntekijät toivoa päätöksiä saada yhteisöllinen oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö osaksi koulujen arkea valtakunnallisesti.

Yhessä!-hanke

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela, projektipäällikkö

Sanna-Mari Pöyry, tki-asiantuntija

13.02.2020 09:15

Tätä päivää oli selvästi odotettu puolin ja toisin – sen verran oli innostusta ilmassa, kun Samiedun matkailualan opiskelijat Mikkeliin saapuivat. Kaikkea on yhdessä ehditty touhuta jo aiemmin, monessakin paikassa ja ennen kaikkea ehditty tutustua toisiimme, mutta nyt olikin aika tutustua Xamkiin ja Xamkin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Aamu alkoi kampuskierroksella: kuljimme yhdessä katsellen paikkoja ja toki otimme pakollisia selfieitäkin tekstien kera D-aulassa. Kävimme Mummolassa, joka on opiskelijoiden suosikkipaikka. Jaakko Virtanen antoi ystävällisesti luvan vierailla tutustumassa Nuorisotyön johtajuus –kurssille. Jonne Virtanen kertoi Darcmediasta ja Mikpolin mahdollisuuksista, kiitos molemmille.

Seuraavaksi siirryimme restonomien tiloihin, jossa nuoret saivat käyttää taitoaan ja luovuuttaan loihtien uskomattoman aamiaisen – kattausta myöten kaunista ja viimeisteltyä; aamiainen maistui kyllä kaikille! Ammattitaitoa ja halua ryhtyä toimeen nuorilta kyllä löytyy, siihen täytyy vain antaa mahdollisuus, lopuksi voi sitten yhdessä nauttia maistuvista tuloksista.

Restonomien lehtori Marjut kävi opiskelijan kanssa kertomassa meille restonomiopinnoista: mitä opintoihin sisältyy ja mihin kaikkeen tutkinto antaa mahdollisuuden. Varsinkin kv-opinnot tuntuivat ymmärrettävästi kiinnostavan, matkailualan opiskelijoita. Kansainvälisyydestä puheen ollen: meillä oli päivässä mukana myös Laura, saksalainen vaihto-opiskelijamme. Oli mukava tutustua!

Vierailun lopuksi siirryimme keilaamaan, kampukseltamme kun löytyy keilahallikin. Tämä oli ehdottomasti päivän hauskin osuus. Kaikilla tuntui olevan mukavaa; tässä yhteisessä toiminnassa toteutui hienosti se, että voitto ei ole tärkeintä vaan osallistuminen. Ei tainnut kukaan enää naurun lomassa niitä tuloksia seurailla – tämä oli ihan puhtaasti Rakkaudesta lajiin –turnaus!

Päivästä saamme kiittää kaikkia tämän meille mahdollistaneita, ennen kaikkea aktiivisia Samiedun opiskelijoita. Tämän kaltaiset virkistyspäivät auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa myös koulumaailman ulkopuolella ja jaksamaan omien opintojen parissa, kun välillä on jotain muutakin ajateltavaa. Opiskelijoille tulee varmasti myös pidemmän aikavälin tavoitteita, kun he pääsevät tutustumaan seuraavan asteen opintoihin näin mukavan ryhmätapahtuman kautta. Samiedulaiset lähtivätkin kovin tyytyväisinä (Mäkkärin kautta) kotiin hakuoppaiden kera.

Kiitos kaikille mukana olleille!

hankkeen koulujeesarit Nina Laaksonen ja Minna Repo

06.02.2020 11:33

Yhessä! -hankkeessa on käynnistynyt viimeinen kevät vauhdikkaasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulujeesarin käsikirja alkaa valmistua. Käsikirja pitää sisällään toimintoja, joita olemme hankkeessa saaneet toteuttaa yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa.

Ajattelimme käsikirjan tarvitsevan nuorten näköistä sekä tekemää kuvitusta – onhan käsikirjassa kuvatut toiminnotkin nuorten kanssa toteutettuja, miksei siis kuvituskin. Tämän vuoden ensimmäiset käyntimme Savonlinnan lyseon lukiolla liittyivätkin käsikirjan kuvittamiseen. Saimme työstää kuvituksia yhdessä kuvataideryhmän kanssa.

Kerroimme aluksi pohjustuksena esimerkkejä siitä, mitä olemme päässeet hankkeessa tekemään. Työskentelyohjeiksi nuoret saivat vain seuraavanlaiset: työ toteutetaan parityönä, työn on oltava värikäs ja sen on liityttävä nuorten hyvinvointiin tai yhdessä olemiseen.

Annoimme nuorille lähes vapaat kädet tuottaa kuvia, mitkä heille mieleen tulivat annettujen ohjeiden myötä. Nuoret pääsivät samalla miettimään heille tärkeitä asioita ja tuottamaan luovia tuotoksia.

Oli hienoa huomata nuorten yhteistyön toimivan ja kynien sauhuavan. Saimme työskennellä iloisessa tunnelmassa ja rennossa ilmapiirissä. Tästä on hyvä jatkaa käsikirjan parissa työskentelyä sekä yhteistyötä Savonlinnan lyseon lukiossa.

Muistiin kirjasi koulujeesari Ida-Emilia

24.01.2020 10:19

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. koulueesarit järjestivät Mikkelin lukiolla Hyvän mielen tapahtuman. Pyrkimyksenä oli edistää omalla toiminnalla lukio-opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista. Aamupäivän kestäneessä tapahtumassa oli pienimuotoinen kahvila, rauhoittumispiste sekä onnellisuusseinä. Paikalle kutsuttiin myös vierailijoita Mikkelin koirakavereilta, josta kävi aamun aikana vierailemassa kaksi koirakkoa, Heli Saarenketo norfolkinterrieri Hetan kanssa sekä Anne Tuomela hovawart Saaran kanssa. Kaverikoirat olivat tapahtumamme vetonaula ja houkuttelivat monta kävijää käytäviltä rapsuttelemaan koiria.

Tapahtuman aikana kyselimme osallistujilta, mistä arkisesta asiasta heille tulee hyvä mieli. Tässä parhaita paloja vastauksista:

Minut onnelliseksi tekee perusarki, perhe, työ, tanssiharrastus ja toisille hyvän tekeminen (Nina-ope).

Iloa mulle tuo koirat, perhe ja ystävät. Ja terveys, oma ja läheisten. (Ilona)

Talking to people and traveling makes me happy. Finland is also quite nice. That other people are happy, makes me happy. (Mirjam)

No noiden aikaisempien lisäksi harrastukset tuo iloa, se tekeminen ja sitä kautta tulevat tutut. (Martta)

Hyvä ruoka, ystävät, joulu, perhe, harrastus. Ja stressittömyys olisi myös tosi kiva. (Milla)

Ystävät, onnistuneet treenit, vapaa päivät koeviikolla, yllättävät asiat. (Johanna)

Hyvä ruoka, onnistumiset matikassa. (Emma)

Rauhassa oleminen, ja oma aika. Kaverit ja tekemättömyys. (Siiri)

Fifa. (Aku)

Muistiin kirjasi jeesari Sallanoora Paajanen

24.01.2020 10:04

Mikkelin lukion Lucia juhlan vaihtoehtotilaisuus sekä pikkujoulut

Lucia juhlan vaihtoehtotilaisuus 13.12.2019

Lucia juhlan vaihtoehtotilaisuus polkaistiin käyntiin glögin ja piparin sekä kuulumiskierroksen merkeissä. Juteltiin mukavia ja lukiolaiset saivat purkaa mielen päällä olevat ilot, surut ja muut elämää koskettavat asiat. Juttelun lomassa pelailtiin sanaselityspeli Aliasta kolmen joukkueen voimin ja vietettiin aikaa yhdessä. Vaikka osallistujat olivat eri luokilta, tsemppaava ilmapiiri pelin aikana oli huikea ja hauskaahan meillä oli. Aika kului mukavasti, mukavaa oli ja nuorista huomasi, että hengähdystauolle lukiolaisen arjesta oli tarvetta. Hetkellinen ajatusten suuntaus kouluasioista muualle tuli tarpeeseen. Lukiolaiset tilaisuuden päätyttyä osa riensi oppitunneille, mutta ennen sitä oli hienoa nauttia lempeästä tunnelmasta ja nuorten keskinäisestä sekä ohjaajien kohtaamisista.

Lukion pikkujoulut 17.12.2019

Mikkelin lukion pikkujoulutapahtumassa rentouduttiin ja laskeuduttiin lähestyvän joululoman tunnelmaan rastipisteiden kiertämisen lomassa. Glögin ja pipareiden lisäksi ympäri lukiota oli toiminnallisia pisteitä jouluteemalla. Luokat saivat valita monipuolisesta toimintapistekattauksesta, mitä haluaisivat luokan kanssa tehdä. Askartelupisteitä sekä joulukuusten koristelua oli useammalla pisteellä ja osa koristelluista kuusista lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Muilla toimintapisteillä oli muun muassa liikunnallista ”citybattlea”, aivopähkinäpajoja, taukojumppaa sekä värityskuvia. Läpi tapahtuman tunnelma oli mukava ja järjestetty toiminta oli mieleistä. Myös joulupukki ja joulumuori pääsivät tapahtumaan mukaan.

Pikkujoulutapahtuma toteutettiin yhteistyössä Etsivän nuorisotyö, Uusille urille-hankkeen, XAMK:n yhteisöpedagogiopiskelijoiden (koulujeesareiden), Etelä-Savon liikunnan, Mikkelin lukion opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä Yhessä! -hankkeen kanssa.

Kiitos kaikille mukana olleille!

Muistiin kirjasi jeesari Sallanoora Paajanen

24.01.2020 09:57

Pojat lukevat pojille -toimintaa toteutettiin Mikkelissä jo toista kertaa Yhessä! – hankkeen tiimoilta. Päämajakoulun ekaluokkalaisille olivat joulukuussa lukemassa Mikkelin lukion abiturientit. Lukukertoja oli kaksi ja molemmilla kerroilla hankkeen koulujeesarit vierailivat abien kanssa alakoululaisten luona. Abiturientit olivat valinneet luettavaksi kirjoja, jotka olivat heitä itseään innostaneet lapsena lukemaan. Kirjojen valinnassa oli auttanut kaupunginkirjaston henkilökunta. Toimintamallin on alun perin kehittänyt Kainuun ammattiopiston äidinkielen lehtori Anu Vartiainen.

Lukutaito on viime aikoina ollut usein esillä yhteiskunnallisessa puheessa. Poikien lukemiseen on erityisesti kiinnitetty huomiota. Pojat lukee pojille -toiminnalla sekä esimerkiksi lukemisen unelmavuodella yritetään edistää poikien lukuintoa ja -taitoa. Mallin ottaminen isommista pojista ja yhdessä lukeminen tekevät lukemisesta ehkä mielekkäämpää ja motivoivampaa. Motivoiminen lukemiseen tapahtuu miellyttävän tilanteen luomisella ja poistamalla ympäristöstä häiriötekijät, jotta keskittyminen olisi helpompaa.

Lukeminen oli isojen sekä pienempien poikien mielestä hauskaa, erilaista ja jännittävää. Ekaluokkalaisten opettaja Outi Kunnamo kertoi, että toimintaa oli ensimmäisen kerran jälkeen odotettu innolla ja se näkyi myös lapsissa. Itse lukutilanteessa kuitenkin rauhallinen ilmapiiri jokaisen omassa lukutilassa oli huomattavissa ja lukemiseen keskityttiin ja kirjan satuihin ja tarinoiden maailmaan uppouduttiin. Yhteistyön lisääminen koulujen välille esimerkiksi lukutoiminnan osalta olisi hyödyttävää molemmille osapuolille ja mahdollisesti uusi mielekäs tapa opetella lukemista sekä yhteistyötaitoja. Esimerkiksi lukupäiviä ja pojat lukevat pojille -toimintaa voisi jatkaa ja nivottaa koulujen sisäisiin toimintamalleihin.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Yle Mikkeli, uutinen Pojat lukevat pojille- toiminnan jalkauttamisesta Mikkeliin: https://yle.fi/uutiset/3-11004716
Yle Uutiset, Pojat lukevat pojille- toiminnan kehittäjästä Anu Vartiaisesta: https://yle.fi/uutiset/3-10634964
10 syytä lukea lapselle: https://www.satakieliohjelma.fi/wp-content/uploads/2017/02/10-syyta-lukea-printattava-A4.pdf

Mukana olleena  muistiin kirjasi koulujeesari Sallanoora Paajanen.

30.12.2019 09:43

Yhessä!-hankkeen tki-asiantuntija Katri Shadewitz esitteli hankkeen Pojat lukevat pojille -toimintaa eduskunnan kansalaisinfossa. Tilaisuudessa käytiin kiinnostavaa keskustelua lukutaidosta, pojista ja ”poikapuheesta”. Oli hyvin ilahduttavaa, että opetusministeri Li Andersson jäi kuuntelemaan ja kommentoimaan keskustelua koko tilaisuuden ajaksi. Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahosen mukaan pojat ja tytöt painivat lukutaitoa tarkastellessa ”omissa sarjoissaan”. Tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä on eroa maailman laajuisesti, Suomessa poikien ja tyttöjen ero on tällä hetkellä OECD-maiden suurin. Paljon keskustelua yleisössä herätti se, että poikien lukutaito on heikointa kylä-, taajama- tai haja-asuinalueella, tyttöjen osalta näin ei ole. On kuitenkin muistettava, että yksilöllisiä eroja poikien välillä on paljon. Kyse on myös siitä, miten pojista yleisesti puhutaan ja miten heitä kohdataan. Mm. Harry Lunabba toi puheenvuorossaan esille laadullisen tutkimuksen poikanäkökulmaa. On tärkeää pohtia, miten poikia kohdataan koulutyössä ja miten heidät koulussa nähdään. Pojat lukevat pojille- toiminta on hieno esimerkki mahdollisuudesta katsoa ja nähdä poikia toisessa valossa.

20.12.2019 08:51

Webinaari: Kohtaamisia nuoruuden kääntöpiirillä

Tervetuloa maksuttomaan webinaariin 19.3.2020!

Alkuperäisen seminaarin ohjelmaa tiivistetään, pitäen mukana kuitenkin lähes kaikki alkuperäisessä ohjelmassa mainitut sisällöt.

Toteutusaika klo 9:00-11:30

Webinaariin osallistuminen osoitteessa: http://flax.xamk.fi/digilladuuniin

Kirjaudu sisälle työskentelytilaan valitsemalla ”Guest” ja kirjoittamalla oma nimimerkkisi/nimesi.

Tule kuulemaan mielenkiintoisia asiantuntijoita ja nuorten kohtaamisen menetelmistä. Puhumassa muun muassa sarjayrittäjä Johannes ”Hatsolo” Hattunen, joka löysi harrastuksesta työn ja esittelee oman polkunsa maailmankuuluksi breikkaajaksi. Puheenvuorosta saa myös inspiraatiota ja vinkkejä, miten yrittäjyyttä voi tuoda esille nuoria kiinnostavasti. Lisäksi etnografi Antti Maunu puhuu siitä, mitä nuoret toivovat ja kuinka heille voidaan tarjota sitä?

Digillä duuniin!-, Yhessä!- ja Me uskallamme -hankkeiden yhteisseminaarissa pohditaan yhteisön tuen ja osallisuuden merkitystä nuoren aikuisuuteen kasvamisessa sekä työ- ja opintopolkujen rakentamisessa.

OHJELMA (sisällöt toteutetaan joustavasti aikavälillä klo 9:00-11:30)

Seminaarin järjestävät Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian hallinnoimat hankkeet Digillä duuniin! – Digitaaliset sovellukset nuorten työllisyyspalveluissa  ja Yhessä! – Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa sekä ESLi:n hallinnoima Me uskallamme – hyvinvointia yhdessä oppien -hanke. Hankkeita rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. 

Iltapäivän työpajojen kuvaukset

1. Ohjaus on yhteistyötä – älä turhaan yritä yksin
Antti Maunu, etnografi, VTT, “rokkitohtori”

Nuorisoalalla toimitaan ohjaavasti ja asiakaslähtöisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että aktiivinen ohjaus vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä hyvinvointia. Mutta mitä ohjaus oikeastaan on ja kuinka sitä tulisi toteuttaa ammattimaisesti, jotta se täyttäisi lupauksensa osallisuuden ja hyvinvoinnin tukena? Työpajoissa käsitellään konkreettisten tilanteiden kautta ohjaavaa työotetta sekä sen edellytyksiä asiakastyössä ja ammattilaisten yhteistyössä. Työpaja vahvistaa yhteistä ammatillisuutta sekä tukee paikallista yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja.

2. Menetelmiä yhteisölliseen oppilaitosnuorisotyöhön

Yhessä!-hanke/jeesareina toimivat yhteisöpedagogiopiskelijat sekä tki-asiantuntijat Katri Schadewitz ja Sanna-Mari Pöyry

Hankkeessa on kehitetty yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön sisältöjä 2. asteen oppilaitoksissa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Tule kokemaan, millaisia oppilaitosnuorisotyön sisältöjä Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat eli koulujeesarit ovat luoneet yhdessä oppilaitosten opiskelijoiden ja Yhessä!-tiimin kanssa. Nopeimmille tarjolla parhaat palat aina ryhmäytyksistä runoraateihin, salaseuroihin ja kirjoittajapiireihin asti.

3. Me uskallamme – Hyvinvointia yhdessä oppien
Me uskallamme -hanke/Anna Parta, Jimmy Asikainen & Heidi Maaranen

Etelä-Savon Liikunta ry:n (ESLi) ja Mikkelin Teatterin Me uskallamme -hankkeessa on tavoitteena edistää nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan ja teatterin keinoin. Työpajassa toteutetaan harjoitteita toiminnallisin menetelmin aiheista uni, liikunta ja ravinto.
Työpajan tavoitteena on auttaa tunnistamaan ja oivaltamaan kohtaamisen, vuorovaikutuksen sekä liikkeen merkitystä osana elintapaohjausta.

4. Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminnan menetelmät
Digillä duuniin! -hanke/Heikki Kantonen

Työpajassa tutustutaan kahteen sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminnan menetelmään. Itse tehty tulevaisuus (ITU) -ryhmissä innostetaan nuoria, kehitetään arkielämän osaamista ja luodaan myönteistä yhdessä toimimisen kulttuuria. Vertaisohjaajakoulutuksessa kehitetään nuorten kaveritaitoja sekä osaamista paikallisesti ajankohtaisten aiheiden äärellä. Työskentelyssä hyödynnetään ryhmämallien harjoituksia ja keskustellaan myönteisen tunnistamisen hengessä.

5. Digitaaliset menetelmät nuorten työllisyyden tukemisessa
Digillä duuniin! -hanke/Ville Eerikäinen

Työpajassa tutustutaan Digillä duuniin! -hankkeen aikana tehtyihin digitaalisiin kokeiluihin, kuten verkossa toimivaan nuorten työpajaan sekä pohditaan, millaisin menetelmin digitaalisuutta voisi hyödyntää omassa nuorten parissa tehtävässä työssä.

6. Kohina -työelämäroolipeli
Digillä duuniin! -hanke/Heikki Koponen

Kuinka roolipelit taipuvat nuorten työllisyyden tukemiseen? Työpajassa tutustutaan Digillä duuniin! -hankkeessa kehitettyyn KOHINA-työelämäroolipeliin.

7. Yrittäjyyskasvatusmenetelmät
Digillä duuniin! -hanke/Niko Arola

Työpajassa tutustutaan siihen, miten nuoria voidaan innostaa yrittäjyyteen. Mikkeliläinen nuori yrittäjä Aake Kuoppala on kertomassa omista kokemuksistaan yrittäjänä ja yrittäjyyteen innostajana. Työpajassa tutustutaan nuorten yrittäjyysinnostamisen kokeiluihin ja niistä saatuihin kokemuksiin.

Lisätiedot: Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela, anna-liisa.hannikainen-uutela@xamk.fi, puh. 040 545 1608

12.12.2019 08:43

Pojat ja lukutaito

• Huolipuheesta kohti moniäänisempää keskustelua ja lukuintoa

Mitä tuoreet Pisa-tulokset kertovat poikien lukutaidosta? Miten poikien moninaisuus näkyy lukutaidossa? Miten erilaisissa hankkeissa on innostettu poikia lukemaan? Esimerkiksi näitä kysymyksiä pohditaan torstaina 19.12.2019 klo 17.15-19.00 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Paikkana on eduskunnan Kansalaisinfo (Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta).

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!

Ohjelma

 Avaussanat

• Opetusministeri Li Andersson

 Mitä Pisa-tutkimus kertoo poikien lukutaidosta?

• Yliopistotutkija, PISAn kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen, Jyväskylän yliopisto

 Pojat läheltä katsoen? – Laadullisen tutkimuksen näkökulma poikakeskusteluun

• Yliopistonlehtori Harry Lunabba, Svenska social- och kommunalhögskolan

Rap-lyriikoilla lukijaksi – 5 oppia Sanat haltuun -työpajoista

• Viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö, Lukukeskus

Pojat lukevat pojille -toiminta

• Hanketyöntekijä Katri Schadewitz, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia

Keskustelua

Tilaisuuden vetävät kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Pia Lohikoski.

Tästä tilaisuudesta on jakelussa myös Facebook-kutsu https://www.facebook.com/events/520511335203166/

03.12.2019 10:01

Yhessä!-hankkeen oppilaitosnuorisotyössä on havaittu toisen asteen opiskelijoiden kaipaavan tukea ja ohjausta arjenhallinnan taidoissa. Yhteistyöoppilaitoksista on esimerkiksi kerrottu, että osa nuorista jättää aamupalan syömättä. Aamupäivän opiskelu ei suju, kun verensokeri on alhaalla, aivot kaipaavat glukoosia ja nälkä kurnii vatsassa. Hanke halusi myös palkita aktiiviset, yhteisöllistä kouluympäristöä edistäneet nuoret tarjoamalla elämän perustaitojen opettelua ruuanlaiton merkeissä. Nuoret kutsuttiin Martat ry:n ohjaamiin Kokkisota-tilaisuuksiin. Tiistaina 26.11.2019 kokkailemaan pääsivät Samiedun tutorit ja keskiviikkona 27.11.2019 Savonlinnan lyseon lukion Yeesaamo-nuoret.

Pannukakkuja eri täytteillä

Savonlinnan seudun aktiivinen Martta Hellevi Kokkonen opasti nuoremmille kuulijoilleen, kuinka pannukakkuja tehdään. Sukupolvien välinen vuorovaikutus huokui molemminpuolista kunnioitusta. Opiskelijat saivat käytännönläheisiä vinkkejä esimerkiksi siihen, kuinka pannaritaikinasta saa paakut pois. Hellevi esitti ainesosien mittasuhteet selkeästi; jauhoja puolet nesteen määrästä. Oli yllättävää, kuinka monenlaisia täytteitä pannukakkuihin voi valmistaa: niitä kuorrutettiin kinuskilla ja hedelmillä, kinkulla, juustolla ja chilillä, valkokaalia ja porkkanoita unohtamatta. Suolaiset ja makeat taidonnäytteet hävisivät kokkaajien suihin yhdessä aterioiden. Kisassa kiinnitettiin huomiota maun lisäksi pannukakkujen ulkonäköön. Herkullinen, siisti ja kaunis annos voidaan rakentaa monella tavalla. Palkintoja riitti kaikille, eikä nuoria tarvinnut suotta kiitellä aktiivisuudesta, hyvästä työstä ja esimerkillisestä käytöksestä. Jopa tiskit hoituivat mukisematta.

Kaikilla ei ole elämisen perustaitoja

Opiskelijabudjetilla eläminen ja yksinkertaisten, mutta herkullisten ruokien valmistus ei ole kaikilla opiskelijoilla hallussa. Opintotuen pitäisi riittää koko kuukauden tarpeisiin eikä kukaan jaksa aina syödä kaurapuuroa. Ei ihme, että Marttojen opastusta pidettiin hyödyllisenä. Osallistujapalautteen perusteella lähes kaikki Kokkisota-iltapäiviin osallistuneet nuoret saivat konkreettisia vinkkejä arkeensa. Koulupäivästä tuli mukavampi ja monen nuoren kontaktit toisiin nuoriin lisääntyivät. Kuten eräs palautteen antaja totesi: oli oikein mukavaa. Samaa mieltä olivat muutkin opiskelijat: kaikki oli mukavaa, oikein hyvin suunniteltu ja toteutettu tilaisuus. Lähes kaikki haluaisivat osallistua vastaavaan toimintaan jatkossakin ja vastaavaa toimintaa toivottiin omaan oppilaitokseen koulupäivän aikana. Yhessä!-tiimissä huomasimme jälleen, kuinka kipeästi nuoret tarvitsevat yhteisöllistä toimintaa osaksi koulun tavallista arkea.

19.11.2019 14:53

Xamkin yhteisöpedagogiopiskelija, nuorisotyön osaaja ja Yhessä!-hankkeen koulujeesari Sallanoora Paajanen opasti Mikkelin lukion abeja hävikkiruuan vähentämiseen ja kierrättämiseen Taviksen taloustaidot -kurssilla 14.11.2019. Kurssille osallistuneita abeja muutaman vuoden vanhempi, itsekin Mikkelin lukiosta ylioppilaaksi valmistunut Sallanoora toimi vertaisohjaajana ja kokemusasiantuntijana itsenäistä elämää aloitteleville nuorille.  Yhessä!-hankkeen TKI-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry oli mukana tuntia seuraamassa.

Ryhmätöitä hävikkiruuasta

Sallanoora muutti ensitöikseen luokan istumajärjestystä niin, ettei kukaan istunut yksin. Asioita pohdittiin pienryhmissä keskustellen. Keskustelua viritelläkseen Sallanoora kierteli kyselemässä abien mietteitä annetuista pohdintatehtävistä. Puhetta syntyi siitä, mitä ruokaa tähdeaineksista voisi valmistaa. Abit tiesivät, miten vähentää hävikkiruuan määrää: voi tehdä kauppalistoja ja ostaa vain tarvittavia tuotteita tarvittava määrä – ei heräteostoksia. Lopuksi opiskelijat saivat vinkkejä siitä, millaisia sovelluksia älypuhelimeen voi ladata helpottamaan opiskelijan edullisia ruokaostoksia. Mottona ruokakauppaan toimii ”pakastus on opiskelijan pelastus” – pakkasessa ruoka saa jatkaa elinkaartaan, vaikka kaikkea ei jaksaisikaan syödä heti.

Kierrätystaidot hallussa

Hävikkiruokaan liittyvän opastuksen jälkeen lukiolaiset saivat orientoitua kierrätykseen. Sallanoora innosti abeja parikeskusteluun. Luokan takaosaan rakennettiin kierrätyspöytä. Kierrätyspöydällä oli erilaisia jätteitä; pahvia, paperia, muovia, ongelmajätettä ja lasia sekä metallia. Kaikelle piti löytää oikea loppusijoituspaikka. Ryhmät vierailivat kierrätyspöydällä vuorotellen, ja varsin hyvin kierrätys eri ryhmiltä sujui. Lopuksi kerrattiin, miltä verkkosivulta löytyy kierrätysohjeet pulmatilanteita varten.

Keskustelua innostettuna

Keskustelun käynnistyminen ja yllä pysyminen vaati innostamista ja lempeän napakkaa ohjausta. Kukaan ei ensiksi vastannut kysymyksiin, eivätkä ryhmät alkaneet toimia selkeistä ohjeista huolimatta. Vasta ystävällisessä ilmapiirissä kannustamisen ja patistelun jälkeen alkoi kuulua puheensorinaa.

Hiljainen ilmapiiri ja takkuaminen toimeen tarttumisessa saivat ryhmänohjaajat pohtimaan, mikä fiksut ja osaavat ihmiset saa hiljaisiksi. Ajatukset kääntyivät yhteisöllisyyteen.

Kurssimuotoisuus ja luokattomuus näkyvät kiinteiden vertaisryhmien puuttumisena

Lukion luokattomuus isossa koulussa tarkoittaa sitä, että joka kurssilla osallistujat voivat olla toisilleen vieraita. Toisten nimiä ei muisteta. Kun ei yhtään tiedä, kuka naapuripöydässä istuu ja mitä hän mahtaa asioista ajatella, on vaikea ottaa tilaa ryhmässä ja esittää omia mielipiteitä. Jos joka tunnilla on vähän eri porukka, joka taas seuraavaan jaksoon vaihtuu, ei ryhmäytymistä ehdi tapahtua. Kun ryhmäytymistä ei tapahdu, ryhmä jää turvattomaksi. Turvattomuus ei edistä oppimista, päinvastoin. Voi käydä niin, että eri tunneilla kiertää joukkio toisistaan irrallisia yksilöitä. On vaarana, että jokainen alkaa keskittyä yksin omaan oppimiseensa. Tällaisessa tilanteessa ei ole ihme, jos keskustelua ja yhteistoimintaa ei synny.

“Miä itse ihmettelin ensin kovasti sitä, kun kuulin luokkaryhmien rajojen hävinneen johonkin ja jokainen vaan itsekseen kelluu läpi lukion ilman oman ryhmän tuomaa pienintäkään turvaa eikä opettajatkaan ole niin kiinni omassa ryhmässä kuin voisi ehkä luulla. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 2017 ja ihmettelen miten näinkin lyhyessä ajassa oma vanha koulu on saanut täysin eri ilmeen. Muistelin vanhojen koulukavereiden kanssa miten meillä oli asiat ja joo, myönnettäköön, ei kaikilla luokilla ollut välttämättä super-ryhmähenkeä, mutta ainakin tiesimme toistemme nimet. Lukujärjestykset ensimmäiselle vuodelle oli valmiiksi tehtyjä ja niillä käytiin oman luokan kanssa, toki yksittäiset poikkeukset joihinkin kursseihin liittyen oli mahdollisia, mutta runko oli valmis ja se omalta osalta toi helpotusta siihen, ettei tullut niin isoa läjää uuta asiaa ja ehti tutustua uusiin ihmisiin edes jonkin verran. Oma kokemus omasta lukioryhmästä ei ollut ihana ja ruusuinen (no hard feelings, jos joku vanha luokkalainen tätä lukee) ja oltiin pieniä ryppäitä omissa porukoissa omien kavereiden kanssa, eikä isosta ryhmästä irtaantuminen olisi ollut mikään ongelma. Tämän irtaantumisen mahdollistaminen tosin nakertaa- mitä tapahtuu nyt niille, joilla ei ole edes sitä muutamaa kaveria ja ketkä keskittyy vain omaan oppimiseen, suorittamiseen ja kirjoihin, kun lukio- ja teiniaikaan kuuluu niin paljon muutakin kuin Uskonto 3 tai Biologian 2 kurssi.“ -Sallanoora

Nuorisotyö toisella asteella auttaisi ryhmien muodostuksessa

Yhteistoiminta ja vertaisoppiminen ovat loistavia mahdollisuuksia, jotka jäävät edellä kuvatuissa tilanteissa käyttämättä. Mutta entä jos asiat olisivat toisin? Jos nuorisotyöntekijä olisi kiinteä osa toisen asteen oppilaitosten arkea? Nuorisotyöntekijä voi ammattimaisesti ryhmäyttää porukan kuin porukan, ratkaista ryhmädynamiikkaan liittyviä konflikteja, tukea nuorten vertaisryhmiä ja kohdata opiskelijoita yksilöllisesti, jokaisen erityislaatuisuuden huomioiden. Mitä kiinteä, ammatillisesti ryhmäytetty vertaisryhmä ja koko koulun kattava yhteisöllinen toimintakulttuuri tarkoittaisivat oppimistulosten kannalta? Entä kouluyhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnin kannalta?

Oppilaitosnuorisotyöllä voidaan vähentää koulupudokkuutta

Jokainen koulupudokas on kuulunut johonkin luokkaan, ollut jollain tunnilla. Ajatella, jos hänet olisi saatu kiinnitettyä kouluyhteisöön ennen kuin keskeyttämisestä tuli väistämätöntä! Tai jos vertaiset olisivat kiinnostuneet toisistaan siinä määrin, että vetäisivät tipahtamaisillaan olevan kaverin takaisin porukkaan. Se, että tämä olisi totta, edellyttäisi ryhmäytymistä, ja yhteistoiminnan mahdollistamaa ryhmän luomaa turvaa –nuorisotyön ydinosaamista. Nuorisotyöntekijä pystyy ammattitaitonsa ansiosta huolehtimaan siitä, että opiskeluryhmistä muodostuu kiinteitä, yhteisöllisiä ja välittäviä ryhmiä – eikä yksikään vuosikurssi jää joukkioksi toisistaan irrallisia yksilöitä.

Ryhmäyttäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä sekä jatkuvuutta. Luokan oma ryhmäytyspäivä saattaa toimia jäänmurtajana ja aktivoida nuoria tutustumaan toisiinsa, mutta ryhmäytystä pitäisi sisällyttää luokille säännöllisin väliajoin tarjoten luokalle haastetta ryhmän kehitystason mukaisesti jotta ryhmästä saataisiin entistä yhtenäisempi ja näin riski koulupudokkuuteen voisi pienentyä. Ajatella, jos jokaisessa oppilaitoksessa työskentelisi nuorisotyöntekijä samalla tavalla kuin siellä työskentelee kuraattori, terveydenhoitaja tai kouluavustaja – mitä se tarkoittaisi?

09.10.2019 14:13Yhessä!-hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea 2. asteen opiskelijoita työelämään ja jatko-opintoihin siirtymisen vaiheessa. Lue ajankohtaiset nuorten näkemykset tulevaisuuden työelämästä uusimmassa Readin numerossa täältä:
https://read.xamk.fi/2019/kestava-hyvinvointi/ratkaiseeko-menestys-tyoelamassa-kaiken/

04.10.2019 11:23

Syyskuun päätteeksi Yhessä!-hankkeen koulujeesarit olivat Mikkelin Saimaa Stadiumilla mukana ryhmäyttämässä sekä Mikkelin että Ristiinan toimipisteiden ensimmäisen vuoden lukiolaisia. Tapahtuma toteutettiin rasteja kiertämällä.

Jeesareiden rastilla tehtiin erilaisia sovellutuksia toiminnallisesta ongelmanratkaisutehtävästä, jossa opiskelijat saivat yhdessä pohdiskella ja herätellä aivonystyränsä maanantaipäivään. Ideana oli tehdä ryhmänä erilaisia solmuja. Ryhmä aloitti seisomalla piirissä käsi kädessä, jonka jälkeen ryhmäläiset alkoivat liikkua muiden ryhmäläisten käsien yli tai ali. Kun solmu oli valmis, ryhmäläiset aloittivat sen selvittelyn erilaisin lopputuloksin. Yhdessä tekeminen vaatii kommunikointia ja toisen kuulemista – toisinaan kompromisseja. Jos ryhmä kohtasi ongelmia, Jeesarit pysäyttivät tehtävän ja pyrkivät erilaisilla johdattelevilla kysymyksillä antamaan mahdollisuuden tarkastella tilannetta ja keksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmaan.

Ongelmanratkaisutehtävien teettäminen on hyvä tapa lisätä yhteishenkeä ja vahvistaa luokan tai muun ryhmän keskinäisiä suhteita silloin, kun ryhmän jäsenet tuntevat toisensa. Yhteistyön tekeminen toisten kanssa, keskusteleminen sekä kuunteleminen ovat avain ongelmanratkaisutehtäviin ja ryhmät oivalsivat tämän harjoitteiden kautta hyvin. Tärkeää on se, että ryhmänohjaajat (opettajat) osallistuivat oman ryhmänsä mukana tehtävään ja myötävaikuttivat näin opiskelijoiden toimintaan ja keskittymiseen. Tällaisissa tapahtumissa ryhmänohjaajat saavat helposti opiskelijoihin erilaisen kontaktin kuin arkisessa kouluympäristössä.

Tapahtumassa mukana jeesarit Emmi Pöyry, Wilma Dunder ja Sallanoora Paajanen sekä tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry

25.09.2019 08:45

Mediakasvatuksen tavoitteena on turvata mediankäyttäjien hyvinvointi. Hyvinvointiin kuluu toisten huomioiminen, empatia, itsetuntemus ja kyky rajata mediasisältöjä ja sosiaalisen median ihmissuhteita sekä ymmärrys erilaisista verkkoympäristöistä. Hyvinvoinnissa korostuvat kohtuullinen medioiden käyttö, kyky ennakoida ja estää häiriköintiä netissä sekä medioiden käytön tasapainoinen suhde muihin hyvinvoinnin osatekijöihin. Mediakasvatus ja siitä koituva hyvinvointi ovat turvattavissa mm. oppilaitosnuorisotyön keinoin.

Mediakasvatus osana oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä

Koulu on ympäristö, jossa nuorten mediasuhdetta voidaan kehittää. Nuoret hyötyvät saadessaan tietoa järkevästä median käytöstä. Nuoren ajatuksista kiinnostuneen nuorisotyöntekijän kanssa käyty keskustelu auttaa nuorta rakentamaan järkevää mediasuhdetta. Tukea ja ohjausta nuorisotyöntekijältä saava opiskelija oppii toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti, rajansa tuntien ja niistä kiinni pitäen, muita ihmisiä kunnioittaen. Vertaisryhmää vahvistava oppilaitosnuorisotyön yksi muoto on mediakasvatus. Vertaisryhmissä voidaan keskustella esim. siitä, millaiset sisällöt tuottavat hyvää mieltä ja ketkä sosiaalisen median kaveripiiristä ovat oikeasti tärkeitä ja rakkaita – mihin tuhatta tykkääjää tarvitaan? Nuorisotyöntekijän ohjauksessa voidaan sopia, miten mediankäyttöä rajataan. Mediankäytön kohtuullistamisesta ei seuraa porukasta pois tipahtamista.

Mediakulttuurissa mahdollisuuksia ja uhkia

Mediakulttuuri ja digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat nuorten kasvuun monenlaisia aineksia. Ne mahdollistavat yhteydet pitkien välimatkojenkin päähän ja tarjoavat arkeen virkistystä ja rentoutumista. Ne tukevat myös oppimista. Toisaalta monet kaupalliset digikanavat hyödyntävät taitavasti psykologista tietoa mediankäyttäjän koukuttamisesta sisällön seuraamiseen. Taidokkaasti suunniteltujen, addiktoivien mediasisältöjen jättäminen voi olla vaikeaa varsinkin jos niiden houkutusta joutuu vastustamaan yksin. Toisinaan mediankäyttö voi kehittyä ongelmalliseksi ja liialliseksi, jolloin nuori kuluttaa haitallista sisältöä. Oppilaitosnuorisotyön keinoin voidaan hallita näitä uhkia.

Mediataitoja ja digihyvinvointia yhteisön tuella

Sosiaalisen median ja erilaisten älysovellusten käyttöön liittyy yksilöllisyyden harha. Yksilöllisyyttä ruokitaan sisällöntuotannossa: mistä minä tykkään, miltä näytän, mitä olen tänään tehnyt, ajatellut tai tuntenut. Itselle tärkeitä sisältöjä tykkäillään ja kommentoidaan. Saamme yhä enemmän vastaavanlaista luettavaa syötteisiimme. Yksi tärkeä digihyvinvoinnin taito on kyky ymmärtää kaupallisten alustojen toimintaa ja ansaintalogiikkaa. Oppilaitoksessa työskentelevä nuorisotyöntekijä on avainhenkilö tämän tietoisuuden synnyttämisessä. Nuorisotyöntekijää tarvitaan silloinkin, kun nuori kohtaa verkossa haitallista materiaalia tai joutuu häirinnän kohteeksi. Kaikki mediavälitteiset sisällöt eivät ole suotuisia nuoren kasvulle ja kehitykselle. Kun kasvokkainen kontakti puuttuu, madaltuu huonon käyttäytymisen kynnys. Verkossa kiusataan. Vihapuhe tai väkivaltaiset videot leviävät nopeasti. Kerran nähtyä ei voi deletoida mielestään. Kielteiset ilmiöt voivat aiheuttaa nuorelle pahoinvointia. Nuori tarvitsee keskustelevan aikuisen – kuten oppilaitosnuorisotyöntekijän – tuekseen, jos kohtaa traumatisoivaa materiaalia tai tulee ahdistelluksi tai kiusatuksi netissä. 2. asteen oppilaitosten tehtävänä on kasvattaa nuorista yhteiskuntakelpoisia kansalaisia – ei ainoastaan ylioppilaita tai autonasentajia. Koko yhteisön tuella oppilaitoksista lähtee maailmalle digihyvinvoinvia, vastuullisia, mediakriittisiä ja -tietoisia, kaikkien hyvinvointia vaalivia ja toiset huomioon ottavia osaajia.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Paula Aalto luennoi digiajan hyvinvoinnista Mikkelissä Suomen nuoriso-opistolla Paukkulassa 24.9.2019. Mediakasvatusta tarvitaan myös Yhessä!-hankkeen toimintaympäristöissä, 2. asteen oppilaitoksissa. Koulutuksessa oli mukana Yhessä!-hankkeen tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry.

20.09.2019 14:13

Joskus, itse asiassa melko usein, äkkiseltään yksinkertaiselta vaikuttavat toimenpiteet osoittautuvat paitsi kaikkein tehokkaimmiksi, myös kaikkein palkitsevimmiksi. Tähän periaatteeseen nojaa myös Yhessä!-hankkeen siipien suojassa tänä syksynä Mikkelissä alkanut Pojat lukevat pojille -toiminta.

Pojat lukevat pojille -toiminta tuo yhteen ammattiopistossa opiskelevat nuoret miehet ja alakoulun ykkösluokkalaiset. Mikkelissä mukana on 11 kappaletta Etelä-Savon ammattiopiston toisen vuoden merkonomiopiskelijoita ja 16 Kalevankankaan alakoulun oppilasta. Toiminnan nimen mukaisesti kaiken keskiössä ovat lukuvierailut eli tilaisuuden, joissa ammattiopiston pojat käyvät lukemassa ääneen kirjoja alakoulun pojille. Tyttöjäkään ei ole unohdettu, vaan heille järjestetään kirjavinkkausta Kalevankanakaan alakoulun yhteydessä sijaitsevassa lähikirjastossa.

Yhessä!-hankkeen kautta toteutetaan syksyn 2019 aikana yhteensä kolme lukuvierailua. Niistä ensimmäinen järjestettiin torstaina syyskuun 19. päivä ja kaksi muuta kahtena seuraavana torstaina. Jo ensimmäisen kerran jälkeen näyttää selvältä, että toiminta lunastaa kaikki siihen ladatut odotukset – ja vielä enemmän. Pääasiallisena pyrkimyksenä on luonnollisesti innostaa sekä isoja että pieniä poikia lukemiseen, tarjota pienille pojille turvallisia ja mielekkäitä ääneenlukukokemuksia ja toisaalta tarjota isoille pojille muistijälki siitä, kuinka merkityksellistä lapselle lukeminen on. Näin he ehkä intoutuvat tarttumaan kirjaan myös silloin, jos he joskus saavat omia lapsia.

Edellisten lisäksi vähintään yhtä tärkeitä ovat isojen ja pienten poikien kohtaamiset. Lukuvierailulla mukana olleen Yhessä!-hankkeen jeesarin silmin riemastuttavinta oli nähdä, kuinka isot pojat ottivat vastuuta pienemmistään. Suojamuurit murenivat ryminällä puolin ja toisin, eikä isoille pojille takuulla jäänyt epäselväksi, kuinka tervetulleita vieraita he olivat. Itse asiassa Kalevankankaan ykkösluokan pojilla taitaa olla Mörkö-Markon, Teemu Pukin ja muiden jääkiekko- ja jalkapallotähtien lisäksi nyt myös 11 Etelä-Savon ammattiopistossa opiskelevaa idolia.

13.09.2019 09:14

Mikkelin lukion Jeesarit järjestivät lukio-opiskelijoille kaksi kirjailtaa, joissa opiskelijat kertoivat lukemistaan kirjoista pienryhmissä. Ensimmäisellä tapaamiskerralla kirjojen aiheena olivat nuoret ja toisella kerralla vaikuttava kirjallisuus. Jeesarit ohjasivat keskusteluja ja nostivat esille aiheisiin liittyviä teemoja. Tapaamiset alkoivat pienellä välipalalla – pizzalla ja muilla herkuilla – sitten aloitettiin keskustelut.

Pienen alkukankeuden jälkeen keskustelut sujuivat melko hyvin. Opiskelijat nostivat esille hyvin erilaisia teemoja valitsemistaan kirjoista: mm. identiteetti, sota, ilmastonmuutos ja elektroniikka. Välillä keskustelut olivat jopa syvällisiä. Mielenkiintoista oli, miten paljon teemat herättivät sekä positiivista että negatiivista keskustelua ryhmäläisten kesken. Jeesareille kirjaryhmä oli uusi kokemus. Kirjojen avulla keskustelua saatiin johdatettua ajankohtaisiin aiheisiin ja teemoihin. Niiden kautta nuoret saivat tilaisuuden reflektoida ajatuksiaan sekä aiheita kokonaisuutena. Kirjat toimivat hyvinä aasinsiltoina nuoria mietityttäviin, ajankohtaisiin aiheisiin.

Kirjailtojen jeesari Emmi Pöyry muistiinkirjaajana

13.09.2019 09:02

Toisen asteen opiskelijat elävät viestintä- ja mediaympäristön turbulenssissa. Työelämä pirstaloituu vanhojen ammattien kadotessa ja uusien syntyessä nopeatahtisesti. Viestintä-, vuorovaikutus- ja esiintymistaidot ovat yhä tärkeämpiä. Mikkelin lukion opiskelijat ottivat viestintä-, esiintymis- ja työnhakutaitoja haltuun puhejudon avulla. Moni lukiolainen tiesi teoriassa, mitä on hyvä vuorovaikutus. Silti puhejudoon osallistuminen koettiin hyödylliseksi.

Toisen asteen opiskelijat tarvitsevat viestintätaitoja

Toisen asteen opiskelijat elävät nuoruuttaan ajassa, jossa viestintä- ja mediaympäristö on toisenlainen kuin vielä kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Viestintä- ja esiintymistaitoja on tarvittu aina, mutta nykyään niiden merkitys korostuu. Viestintäteknologian kehitys on tuonut älylaitteet osaksi arkea. Älylaitteiden lisäksi on osattava kommunikoida kasvokkain ja tultava toimeen muiden kanssa muuallakin kuin somessa. Lukiota käyvät nuoret hakevat paikkaansa yhteiskunnassa ja ottavat ensiaskeleita työelämään. Erityisesti työnhakutilanteissa ja työelämässä kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus korostuu. Moni työpaikka voi jäädä saamatta kehnon ensivaikutelman tai huonon viestinnän vuoksi.

Vuorovaikutustaidot haltuun puhejudolla

36 Mikkelin lukion opiskelijaa puhejudoilivat yhden torstaisen iltapäivän viestinnän ja esiintymistaitojen parissa 12.9.2019. Mielenrauha Oy:n kouluttaja Tero Ålander luennoi lähes kolme tuntia hyvästä ja onnistuneesta vuorovaikutuksesta, asenteiden merkityksestä vuorovaikutustilanteissa sekä viestintätyyleistä. Lukiolaiset kuulivat, kuinka vuorovaikutukseen aggressiivisesti tulevien ihmisten kanssa pärjää. He osallistuivat keskusteluun aktiivisesti ja osoittivat, että viestinnän teoria oli hallussa hyvin.

Mitä on hyvä vuorovaikutus?

Kouluttaja Tero Ålander haastoi lukiolaiset vastaamaan siihen, milloin vuorovaikutus on hyvää. Tässä lukiolaisten ajatuksia:

”Hyvässä vuorovaikutuksessa keskitytään toisen ihmisen asemaan ja hänen viestinsä kuulemiseen.”

”Oma asia osataan sanoa niin, että keskustelukumppani ymmärtää sen tarkoitetulla tavalla.”

”Hyvässä vuorovaikutuksessa molemmat tulevat ymmärretyiksi.”

”Hyvässä vuorovaikutuksessa autetaan toista ilmaisemaan oma asiansa.”

”Hyvässä vuorovaikutuksessa otetaan huomioon, että kaikki ihmiset ovat erilaisia.”

”Hyvässä vuorovaikutuksessa kunnioitetaan toista osapuolta.”

Vaikka teoria oli lukio-opiskelijoilla hyvin hallussa, jaksoivat he kuunnella luentoa tarkkaavaisena, muistiinpanoja kirjaten.

Hyödyllinen tilaisuus

Luentotilaisuutta jaksottavien taukojen aikana koulujeesari keskusteli lukiolaisten kanssa. Kaikkien mielestä luento sopi hyvin lukiolaiselle. Jokainen uskoi, että tilaisuuteen osallistumisesta on hyötyä omassa elämässä.

Luennon aikana kuunneltiin korvat höröllä ja hiiskumatta erityisesti työnhakutilanteisiin ja ensivaikutelman merkitykseen liittyviä asiasisältöjä. Monella osallistujalla on osa-aikatyö lukio-opintojen ohessa. Esimerkiksi puhelinpalvelussa työskentelevä lukiolainen iloitsi oppiessaan, kuinka toimia aggressiivisesti viestivän asiakkaan.

Puhejudo-koulutuksen Mikkelin lukion opiskelijoille mahdollisti ESR:n rahoittama hanke Yhessä! – yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa.

Muistiin kirjasi tapahtumassa mukana ollut hankkeen tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry

06.09.2019 12:22

Ristiinan toimipisteen uudet lukiolaiset käynnistivät kouluvuotensa Kyläseikkailun merkeissä. Mukana olivat myös Yhessä! -hankkeen Jeesarit. Kyläseikkailussa oppilaat kiersivät neljän hengen ryhmissä erilaisia toiminnallisia rasteja, jotka oli sijoitettu ympäri Ristiinan kylää. Rastien kautta Jeesarit saivat hyvän tilaisuuden tutustua uusiin oppilaisiin tulevaa kouluvuotta ajatellen. Jeesarit esittelivät myös hankkeen toimintaa kertoen monista mahdollisuuksista, joita hanke Ristiinan lukiolle tarjoaa.

Jeesareiden rastilla oppilaiden tuli ryhmänä toimimalla ja keskenään kommunikoimalla saada käännettyä taikamatto ympäri jokaisen tiimiläisen ollessa sen päällä. Mikäli maton päältä putosi, alkoi tehtävä alusta. Jokaisen ryhmän lähestymistavat olivat omaperäisiä sekä kekseliäitä ja kaikki ryhmät saivatkin käännettyä maton jopa kaksi kertaa. Ryhmäläisten kasvoilla oli harjoitteen ajan leveät hymyt ja tunnelma oli iloisen kupliva. Jeesareiden kontakti nuoriin pyrittiin pitämään kannustavana sekä mukavan rentona, sillä rastin yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu hauskanpito.

Muistiin kirjasi jeesari Emmi

06.09.2019 12:18

Nuku yö ulkona-tapahtuma 31.8.-1.9.2019 antoi loistavat puitteet viettää yö ulkona matkailualan opiskelijoiden kanssa Punkaharjun Lustolla. Lastasimme matkaan puolijoukkueteltan, makuupussit ja muun tarpeellisen – ja ennen kaikkea hyvää mieltä sekä iloa. Tarkoituksena oli ryhmäyttää matkailualan opiskelijoita tekemällä harjoitteita, jotka kasvattavat luottamusta sekä itseen että opiskelutovereihin ja viettää aikaa yhdessä toisiimme tutustuen. Omat haasteensa opintoihin ja ryhmäytymiseen tuo jatkuva haku: mukana ollut opettaja Mika Nenonen kertoi, että käytännössä joka kuukausi voi aloittaa opinnot eli ryhmä elää ja muuttuu jatkuvasti. Mukana olikin opiskelijoita, jotka olivat opiskelleet jo vuoden sekä ihan vasta aloittaneita. Tätä ei silti ollut havaittavissa ryhmän jäsenissä; ulkopuolinen ei olisi pystynyt sanomaan, ketkä olivat uusia niin hyvin ryhmä ainakin koulun ulkopuolella toimi yhteen – jokainen omanlaisenaan yksilönä, mutta silti mukaan hyväksyttynä.

Etsimme meille varatun telttapaikan. Alkuun näytti, että saamme seuraa, paikkoja oli siis varattu muitakin. Pystytimme yhdessä pj-teltan hyvään paikkaan koivujen varjoon; aurinko lämmitti niin, että kuuma olisi tullut muuten. Koko ryhmää tarvittiin tässä; oli hienoa nähdä, miten opiskelijat auttoivat toisiaan oli kyse sitten solmuista tai telttakepeistä. Kun joku keksi kikan, millä kasaaminen helpottui, neuvoi hän heti muitakin ja majoitteemme seuraavaksi yöksi valmistui ilman suurempia vastoinkäymisiä. Loppujen lopuksi saimme olla järven rannalla itseksemme, muita yöpyjiä ei tullutkaan ja sehän sopi meille oikein loistavasti.

Me koulujeesarit Nina Laaksonen ja Minna Repo olimme suunnitelleet ryhmäyttämiseen sopivia harjoitteita. Kuljimme pitkin Elämän lankaa silmät sidottuina, jolloin korostui toisen ohjeiden kuuntelemisen merkitys, sekä ohjaajana ollessa selkeä ohjeistus ja hyvä ote kulkijasta. Harjoite pisti meidät keskittymään toisiimme. Teimme myös taidetta luonnosta rikkomatta tai repimättä mitään, vain löydetyistä materiaaleista. Keskityimme venäläiseen tarinaan ja siirsimme siitä oppia omaan elämäämme… Ryhmä oli ennakkoluuloton ja heittäytymiskykyinen. Hyvää esimerkkiä tässä näytti ryhmää opettava Mika, joka pisti itsensä likoon harjoitteissa. Jos Mika ei olisi ollut niin hienosti mukana, ryhmäkin olisi saattanut pitää hiukan etäisyyttä; nyt kaikki sujui hienosti.

Viikonloppu luonnossa erilaisten harjoitteiden ja tiimityön parissa antoi nuorille paljon. Heillä oli mahdollisuus tutustua toisiinsa myös koulun ulkopuolella ja näyttää itsestään muitakin puolia kuin koulussa esillä oleva. Viikonloppu hitsasi mukana olleita varmasti yhteen. Viikonlopusta jäi jotain, mitä muistella ja mille nauraa yhdessä myöhemminkin. Aikaa ja mahdollisuutta tämänkaltaiseen tutustumiseen ja toimintaan ei kouluaikana juurikaan ole.

Ennen lähtöä purimme viikonloppua keskustellen siitä, mikä oli hyvää, mikä IHAN KAMALAA, onko kysyttävää ja mitä muuta olisi ehkä kaivannut tai odottanut. Reflektiossa tuli hyvin esiin, miten nuoret kaipaavat tämänkaltaista tekemistä. Kotiin viemisiksi saimmekin kysymyksen kaikilta: “Koska uudestaan?”  Vastasimme, että toivottavasti mahdollisimman pian ja aloimme suunnitella seuraavia yhteisiä hetkiä nuorten kanssa. Ideoita saimme nuorilta itseltään ja opettajalta. Niiden avulla on hyvä jatkaa tärkeää hanketta. – Nina ja Minna

26.08.2019 12:48

Fryshuset kansainvälisenä järjestönä

Fryshuset on monikulttuurinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka auttaa nuoria löytämään mielenkiinnonkohteensa ja toteuttamaan itseään innostavan tekemisen parissa osana kasvua ja kehitystä tukevaa yhteisöä. Oman kiinnostuksen kohteen löytäminen voimauttaa, vahvistaa toimijuutta ja mahdollistaa osallisuuden toteutumisen. Fryshusetissa nuoret voivat muuttaa maailmaa toteuttamalla intohimoaan.

Monenlaisen toiminnan järjestö 

Fryshusetilla on monenlaista toimintaa. Järjestön toimintaan osallistuva nuori löytää intohimonsa, jonka varaan osaamista, kasvua ja kehitystä voidaan rakentaa. Intohimoiseen tekemiseen keskittyminen vie huomion pois ongelmista, joiden varaan identiteetti on voinut aiemmin rakentua. Fryshuset mahdollistaa nuorten omaehtoista kulttuuritoimintaa; joukkueurheilua, tanssia, teatteria, musiikkia, skeittausta – sitä, mitä nuoret itse tahtovat.

Nuorten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi työskennellään; käynnissä on useita sosiaalista inkluusiota lisääviä projekteja, joille on yhteistä positiiviset roolimallit ja tulevaisuususkon vahvistaminen. Vertaisten merkitys korostuu erityisesti silloin, kun nuorella on ollut haasteita elämänhallinnassa ja vastuullisten, elämänlaatua parantavien valintojen tekemisessä.

Järjestöpohjaisuus mahdollistaa toiminnan joustavuuden ja nopean reagoinnin. Yhteiskunnan reuna-alueille ajautuneet, luottamuksensa viranomaisiin menettäneet nuoret voidaan tavoittaa matalan kynnyksen järjestössä. Osa järjestön työstä liittyy nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen.  Fryshusetilla on kouluja perus- ja toisella asteella sekä kansanopistotoimintaa. Oppilaitoksissa opiskelee tuhansia nuoria.

Monikulttuurista yhteisöllisyyttä

Fryshuset on tiivis yhteisö, jonka työ perustuu julkilausutulle arvopohjalle. Kaikkia ihmisiä kunnioitetaan, eikä tuomita – riippumatta siitä, millainen elämänkulku taustalla on. Nuorten kohtaamisissa rohkaistaan ja osoitetaan ymmärrystä. Nuoreen suhtaudutaan luottavaisesti tuoden esiin hänen vastuullista toimijuuttaan. Ihmisten erilaisuus hyväksytään Fryshuset-yhteisössä; vahvassa yhteisössä eri uskonnot ja etnisyydet, toisistaan poikkeavat alakulttuurit ja erilaiset nuoret voivat elää rinnakkain, toisiaan kunnioittaen.

Yhteistyön mahdollisuuksia Yhessä!-hankkeen kanssa

Vierailulla esiteltiin Yhessä!-hankkeen toimintaa, erityisesti koulujeesareiden tekemää oppilaitosnuorisotyötä. Huomasimme tekevämme yhteisöllistä nuorisotyötä samanlaiselta arvopohjalta. Toisaalta Ruotsissa on paljon hyviksi jalostuneita käytäntöjä, joita emme ole oppilaitosnuorisotyössämme vielä osanneet soveltaa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä mallintaa Suomen ympäristöön soveltuvia käytänteitä esimerkiksi etnografian avulla. Mallit voitaisiin siirtää osaksi Etelä-Savon oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä, opiskelevien nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin toteutumiseksi sekä kasvun ja kehityksen tueksi. Syksyn kuluessa Yhessä!-hankeen ja Fryshusetin yhteistyön muodot tarkentuvat. Mahdollisuuksia on paljon aina nuorisoalan kehittämishankkeista Juvenian tutkimustoimintaan ja opinnäytetyön aiheisiin asti. Muistiinkirjaajana tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry/Yhessä!-hanke.

Lue lisää:

Fryshusetin kotisivut https://fryshuset.se/

Fryshusetin kansainvälinen toiminta https://fryshuset.se/fryshuset-global/

12.08.2019 14:54

Etelä-Savon ammattiopistossa opintonsa aloittaneet opiskelijat orientoituivat opiskeluun kiertelemällä Esedun läheisyyteen rakennetulla rastiradalla. Yhessä!-hankkeen rastilla kävi kahden päivän aikana 20 opiskelunsa aloittanutta opiskelijaryhmää. Ryhmäkoot vaihtelivat 5-20 henkilöön.

Valtaosa opiskeluryhmistä liikkui ryhmänohjaajansa kanssa. Tapahtuma tarjosi opettajille tilaisuuden tutustua ryhmäänsä ja luoda siten edellytyksiä opetukselle ja oppimiselle esimerkiksi havainnoimalla opiskelijoiden vuorovaikutusta sekä ryhmädynamiikkaa.

Opiskelijoiden tarve ryhmänohjaajan läsnäololle oli ilmeinen. Kun ammattiopiston opettajat heittäytyivät yhteistoimintaan opiskelijoiden kanssa tasavertaisina ryhmäläisinä, ryhmäytyminen mahdollistui ja ryhmä toimi hyvin yhdessä. Yhteishenkeä luova toiminta näytti tuottavan iloa myös Yhessä!-hankkeen rastilla käyneille ryhmänohjaajille.

Ammattiopistoon tulee nuoria erilaisista taustoista. Osa on valmis työssä oppimiseen työpaikalla, kun osalla koulukuntoisuuteen liittyvät pulmat herättävät huolta ohjaavissa aikuisissa. Yhteistä kaikille opiskelijoille on tuen, kannustamisen sekä osallistuvan aikuisen tarve. Jokainen nuori tarvitsee ja haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Tällainen kohtaaminen ja nuoreen tutustuminen luo lujan perustan, jonka varaan nuori voi rakentaa vahvaa ammattitaitoa ja osaamisidentiteettiä.

Ammattiopistoissa opettajien resurssit on vedetty tiukoille. Aikaa henkilökohtaiselle tutustumiselle ja ohjaukselle ei ole tarpeeksi, vaikka halua laadukkaaseen kohtaamistyöhön on. Ehkä juuri siksi koulujeesareiden eli oppilaitosnuorisotyön tekijöiden tarve toisen asteen oppilaitoksissa on ilmeinen.

Startissa mukana Yhessä!-hankkeen jeesarit Jenni Halonen ja Elli Seppälä sekä tki-asiantuntijat Sanna-Mari Pöyry ja Katri Schadewitz.

12.08.2019 14:49

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arvioinnin mukaan jopa 23 % lukiolaisista kokee avun pyytämisen omiin huoliinsa vaikeaksi ja joka kolmannen mielestä avun pyytäminen kotihuoliin on vaikeaa.

“Jokaisen opiskelijan on koettava turvalliseksi puhua huolistaan ja hakeutua tarvitsemansa avun piiriin. Tällä hetkellä 37,5 prosenttia lukiolaisista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. Opettajia se kyllä kiinnostaa, mutta arjessa se ei selvästikään välity opiskelijoille asti” toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen muistuttaen, että oppilaitoksilla on suuri rooli opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukijoina. Monia ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja ratkoa oppilaitosten toimintakulttuurin tasolla.

2017 toteutetun kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ammattikouluopiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osalta tilanne on samankaltainen. Lähes 30 % opiskelijoista, kokee, että opettajat odottavat heiltä liikaa eivätkä ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Lähes 30 % opiskelijoista kertoo, että ei ole saanut apua koti- tai kouluhuoliinsa koulupsykologilta tai –kuraattorilta, vaikka olisi sitä tarvinnut.

Yhessä!-hanke järjestää yhteistyöoppilaitosten opettajille ja muulle henkilöstölle koulutusta nuorten kohtaamiseen ja ohjausosaamiseen sekä yhteisöllisyyden ja vertaisryhmän merkityksen huomioimiseen kouluyhteisön arjessa. Koulutuksilla pyritään tukemaan sekä lukioiden että ammatillisten oppilaitosten opettajia vaativassa tehtävässään niin, että heillä olisi entistäkin paremmat valmiudet uudistaa oppilaitoksensa toimintakulttuuria ja tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opiskelijoille järjestetään elämäntaitovalmennuksia ja erilaisia ryhmätoimintoja itseohjautuvuuden, elämänhallinnan ja esiintymistaitojen vahvistamiseksi. Valmennusten ja ryhmätoimintojen koordinoijina ja toteuttajina ovat hankehenkilöstön lisäksi yhteisöpedagogiopiskelijat, koulujeesarit.

Henkilöstökoulutuksissa haastetaan jokainen opettajan tekemään näkyväksi, että he ovat oppilaitoksessa opiskelijoita varten: kysy joka päivä vähintään yhdeltä opiskelijalta, miten hänellä menee! Toimintakulttuurin muutoksen alkuun päästään välittävällä ilmapiirillä, jossa pienet askeleet ovat ratkaisevia yhteisöllisyyden vahvistumisessa. Syksyn 2019 aikana henkilöstökoulutuksia toteutetaan

Pieksämäen lukiolla 7.8.

Samiedulla20.9.

Esedulla 3. ja 31.10.

Savonlinnan Lyseon lukiolla 30.10 ja

Mikkelin lukiolla 4. ja 25.11.

28.05.2019 10:44

Savonlinnan lukiolaiset ja ammattikouluopiskelijat halusivat herättää vanhan peliporukkansa eloon. Yhessä!-hankkeen koulujeesari Joose tarttui tuumasta toimeen ja alkoi valmentaa heitä. Ensiksi tehtiin Whatsapp-porukka viestimiseen, jonka jälkeen toisen asteen opiskelijapojat tekivät joukkueelle Discord-kanavan. Kanavan kautta tapahtuu kommunikointi pelien aikana ja niiden jälkeen. Kuukauden ajan pienryhmä pelaili useamman kerran viikossa ja treenasi sekä osallistui useisiin online-turnauksiin. Turnaukset sisälsivät haasteita ja onnistumisia sekä myös kasvun ja kehityksen paikkoja. Toukokuun viimeisellä viikolla peliporukka kokoontui viimeistä kertaa tapaamaan ennen kesälomaa järven rannalla hyvän grilliruuan ja seuran merkeissä. Olipas porukalla rento tunnelma – koko porukka nautti yhteisestä hetkestä luonnon äärellä – yhessä!

06.05.2019 09:06

Yhteisöpedagogiopiskelijat – koulujeesarit – Essi ja Linda olivat mukana järjestämässä valtakunnallista mielenterveyspäivää Mikkelin lukiolla 25.4. Mikkelin lukion päivän nimeksi muodostui jo hyvissä ajoin suunnittelujen aikana “Hyvän olon päivä”. Valtakunnallisesti päivän takana oli Nyyti ry ja päivän teemana oli #ruuhkakevät.

Päivän puheenaiheeksi nousi opiskelijoille keväisin tuttu stressi ja sen lievittäminen. Kuraattori, terveydenhoitaja, terveydenhoitajaopiskelija ja psykologi olivat koonneet faktatietoa stressistä ja sen lievittämiskeinoista. Opiskelijoille oli varattu rentoutusnurkka ja sinne niska/hartiakipuja lievittäviä apuvälineitä testattavaksi. Taustalla soi rauhoittava musiikki. Koulujeesarit jakoivat välipalaksi smoothieta. Jeesareiden pitämässä pisteessä sai käydä kirjoittamassa fläpille, mikä juuri nyt stressaa ja vinkkejä siihen millä tavalla stressiä voi lievittää.

Opiskelijoiden kesken syntyi vilkasta keskustelua ja stressinlievitysvinkit menivät nopeasti jakoon. Tapahtuma keräsi paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa yhteen ja nosti opiskelijoiden kokemat paineet avoimesti esille. Keskustelu voi jatkua myös tulevaisuudessa. Koulujeesarit toimivat yhdessä muun koulun henkilökunnan kanssa jo suunnitteluvaiheesta lähtien, mikä loi yhteisen tekemisen meiningin. Myös opiskelijoiden mielipiteet saatiin ja otettiin huomioon tiedottamisessa. Hyvän olon päivä toteutui siis hienosti Yhessä!

18.04.2019 07:27

Koulujeesarit Teemu ja Kim jatkoivat pakohuonepelin suunnittelua Samiedulla pääsiäisviikolla. Jeesareiden ohjaama opiskelijoiden työryhmä suunnitteli tarkasti pakohuoneen läpiviennin sekä pikku yksityiskohtia ja tarinan pätkiä, jotka vievät osallistujat syvemmälle pakohuoneen tarinan maailmaan. Huoneen kokonaisuus alkaa vaikuttaa hyvältä. Tämä on Teemun ja Kimin viimeinen käynti koululla. Suunnittelu jatkuu uusien jeesareiden ja tietysti opiskelijoiden kanssa. Uudet yp-opiskelijat perehdytetään jeesareiksi ja pakohuonepelin saloihin pääsiäisen jälkeisellä viikolla järjestettävässä yhteisessä koulutustapahtumassa konkarijeesareiden ohjauksessa. Teemu ja Kim ovat vertaisryhmätoimintoja talven aikana pilotoidessaan huomanneet ammattikouluopiskelijoiden vahvistuneen ja positiivisia muutoksia on vertaisryhmän toiminnoissa tapahtunut kouluvuoden mittaan. Tästä on hyvä uusien jeesareiden jatkaa syksyllä!

08.04.2019 10:34

Yhessä!-hankkeen Koulujeesarit Artturi ja Tuomas olivat Pieksämäen lukiolla 4.3. kertomassa ammattikorkeakouluopinnoista lukion kakkosluokkalaisille. Opintojen esittelyt pidettiin opinto-ohjaajan tunneilla kahdelle eri ryhmälle. Opiskelijat saivat infoa muun muassa valintakokeista, opiskeluista, opiskelualoista ja opiskelijaelämästä.

Oppilaitoksen toiveesta jeesarit Artturi ja Tuomas osallistuivat 4.4. lukiolaisten projektiviikon tapahtumiin. Pojat olivat etukäteen suunnitelleet toimintaa ja valmistautuneet erilaisiin etukäteen pyydettyihin juttuihin, mutta viime hetken muutosten takia he kuitenkin päätyivät kiertämään eri rasteja ja auttamaan opiskelijoita tarpeen mukaan toimintojen järjestämisessä. Jeesarit olivat muun muassa mukana opiskelijoiden vanhuspalveluiden vanhuksille järjestämissä aktiviteeteissa.

08.04.2019 10:25

Yhdessä Uskallamme Enemmän -seminaari järjestettiin 19.3.2019 yhteistyössä XAMKin yhteisöpedagogiopiskelijoiden ja alueen nuorten hyvinvoinnin kehittämistoiminnan kanssa. ESR-rahoitteiset hankkeet, Yhessä!, Digillä Duuniin, Minä Uskallan, ja Hyvä Pomppu yhdistivät voimansa ja ohjasivat opiskelijatiimiä projektityön opintoihin liittyvän seminaarin järjestämisessä.

Yhteiseksi nimittäjäksi seminaarin asiantuntijapuheenvuoroille tuli mielen hyvinvointi eri teemoilla kokemusasiantuntijan, Yeesin ry:n, vapaaehtoistyön, kohtaavan nuorisotyön, aivoterveyden ja liikunnan näkövinkkeleistä. Paikalla oli kuulijoita huikeat 200! Joukko koostui opiskelijoista, nuorten kanssa työskentelevistä ammattilaisista sekä järjestötoimijoista.

Seminaarin kruunasivat asiantuntijoiden pitämät työpajat. Aivotutkija Hannu Moilasen, Yeesi ry:n, nuorisotutkija Kirsi Pauliina Kallion, Esteryn Järjestösparraajien, Minä Uskallan, Chillaillaan ja Hyvä Pomppu -hankkeiden työpajoissa pureuduttiin vielä tarkemmin mm. aivoterveyden, osallisuuden ja mielen hyvinvoinnin teemoihin.

Osallistujilta kerätyssä palautteessa seminaari koettiin mielenkiintoiseksi, ajankohtaiseksi sekä nuorekkaaksi ja raikkaaksi! Erityisesti tapahtumassa esille noussut nuorten ääni vaikutti kuulijoihin. Nuoren kokemusasiantuntijan puheenvuoro kohtaamisesta ja menneisyyden hyväksymisestä koettiin sykähdyttäväksi. Kokonaisuudessaan osallistujien kokemukset seminaaripäivästä ja työpajoista olivat hyvin positiivisia. Tämä kannustaa järjestämään vastaavanlaisen seminaarin myös tulevaisuudessa.

Opiskelijatiimi ja Hyvä Pomppu sekä kaikki yhteistyöhankkeet kiittävät kaikkia yhteistyökumppaneita sekä Ely-keskusta ja Euroopan sosiaalirahastoa seminaarin järjestämisen tuesta. Erityiskiitos kaikille osallistujille, kuulijoille ja työpajoihin osallistuneille huikeasta tunnelmasta seminaarissa!

Yhdessä todellakin uskallamme enemmän!

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela

Projektipäällikkö

Yhessä!-hanke

anna-liisa.hannikainen-uutela@xamk.fi

040 545 1608

01.04.2019 10:23

Yhessä!-hankkeen tki-asiantuntijat Katri Schadewitz ja Sanna-Mari Pöyry sekä projektipäällikkö Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela osallistuivat Suomen Sosiaalipedagogisen Seuran järjestämille sosiaalipedagogiikan päiville Helsingissä to-pe 28.-29.3.2019. Päivien teemana oli sosiaalipedagogiikka kouluissa ja pääpuhujana professori Gert Biesta Alankomaista (Maynooth University Ireland, University for Humanistic Studies, the Netherlands). Päivien aikana perehdyttiin pääteemaan paneeleissa, tutkimustyöryhmissä ja käytännön työpajoissa. Yhessä!-hanketta esiteltiin perjantain Käytännön työn kentillä -tutkimustyöryhmässä. Esityksen aiheena oli Käytännön sosiaalipedagogiikkaa/yhteisökasvatusta.

http://www.sosiaalipedagogiikka.fi/sosiaalipedagogiikan-paivat-2019/

22.03.2019 07:30

Mikkelin lukion kirjoittajakerho Kynäkaaharit sai maanantaina odotettuja vieraita, kun Mikkelin kirjoittajat ry:n aktiivit Kirsi Häkkinen ja Ulla-Maija Vänttinen kävivät kertomassa kirjoittamisen siivittämistä poluistaan ammattitoimittajiksi ja useita kirjoja julkaisseiksi kirjailijoiksi. Tapaaminen päättyi haikujen ja metaforien kirjoittamiseen. Toukokuussa Mikkelin kirjoittajat ry:n tekstien inspiroimaa taidetta on nähtävillä Sinisessä talossa – inspiraatiota herättämässä myös lukiolaisten runoja.

Mikkeliläinen kirjoittajayhdistys on perustettu vuonna 1972. Jäsenistö on pääasiassa Etelä-Savosta. Yhdistys edistää kirjallista toimintaa paikkakunnalla ja lähiseudulla muun muassa järjestämällä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia sekä kirjoittajaryhmätoimintaa. Yhdistys järjestää avoimia kuukausitapaamisia, joihin myös lukiolaiset ovat tervetulleita. Ryhdyimme samalta istumalta suunnittelemaan osallistumista Mikkelin teatterilla17.4.2019  järjestettävään open stage -iltaan. Ehkäpä joku Kynäkaahareiden lahjakkuuksista innostuu esittämään omia tekstejään illassa, nähtäväksi jää.

Kirsi Häkkinen ja Ulla-Maija Vänttinen antoivat kullanarvoisia vinkkejä kirjoittamisesta ja siitä, miten kirjoittajan polulla voi edetä. Saimme kuulla Ulla-Maijan tekstejä ja kuulimme kutkuttavaa taustatietoa esimerkiksi tekstejä motivoineista tilanteista. Opimme paljon lyhyessä ajassa.

Tapaamisen lopussa pääsimme tekemään ohjatusti inspiroivia kirjoitusharjoituksia. Ulla-Maijan metaforakoneen avulla syntyi monta hienoa runoa. Osa runoista osallistuu Mikkelin kirjoittajat ry:n ja taideyhdistys Mikkelangelot ry:n yhteisnäyttelyyn. Sinisen talon yhteisnäyttelyyn toukokuussa tulee esille Mikkelin kirjoittajat ry:n jäsenten tekstien inspiroimaa kuvataidetta. Kynäkaahareiden tekstit ovat mukana inspiraatiota herättämässä. Kaikki tämä yhdessä iltapäivässä – yhessä!

21.03.2019 08:24

Yhessä!-hankkeen jeesarit, Kim ja Teemu päivittelivät taas Savonlinnan kuulumisia. Pojat olivat 18.3. SAMIedulla suunnittelemassa lisää pakohuonetta valmalaisten kanssa. Tällä kertaa ei enää keskityttykään huoneen rakenteisiin, vaan itse tarinaan ja pulmiin. Mukana suunnittelemassa oli kaksi innokasta teatteritekniikan opiskelijaa, joilta löytyi paljon ideoita ja näkemystä. Näiden opiskelijoiden lisäksi tukea huoneen tekemiseen on saatu rakennus- ja pintakäsittelypuolen opiskelijoista.  Huoneen teema on muotoutunut näkijän luolaksi, joka sisältää taikuutta ja mystiikkaa. Yhteistyöoppilaitoksen opiskelijat olivat ennen hankkeessa mukana olevien jeesareiden tapaamista tehneet tarotkortteja, jotka pääsevät huoneessa kovaan käyttöön. Päivän lopuksi jeesarit ja opiskelijat saivat kasattua toimivan kokonaisuuden ja lisää tehtävää.

Pian saadaan lisää taikuutta ja yhteisöllisyyttä opiskelijoiden arkeen, yhessä!

22.02.2019 08:34

Yhessä!-hankkeen koulujeesarit mukana Mikkelin lukiolaisten teatterikurssilla käynnistämässä yhteisöllistä oppilaitosnuorisotyötä

Koulujeesarit ovat päässeet vaihteleviin ja monipuolisiin tehtäviin Mikkelin lukiossa. Oppilaitosnuorisotyöntekijät osallistuvat ilmaisutaidon kurssille opettajaa avustavina ryhmänohjaajina. Ilmaisutaidon ryhmä toteuttaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville teatteriesityksen joulu-tammikuun aikana. Kurssi päättyy koulujeesareiden suunnittelemaan ja toteuttamaan tilaisuuteen 1.2.2019.

Jeesarit ryhmänohjaajina Mikkelin lukion kurssilla

Koulujeesarit ohjaavat ilmaisutaidon ryhmäläisille ryhmäyttämisharjoituksia, ja käyvät lukiolaisryhmän kanssa kiertämässä esityspaikoissa. Vammaisille räätälöityä teatterikappaletta nähdään tammikuun aikana Toimintakeskus Kipinässä, Kalevankaan koulun Taiturit-luokissa ja Chillaillaan-hankkeen erityisnuorten klubitalolla.

Miltä vammaisuus tuntuu?

Ilmaisutaidon ryhmän ohjaaminen aloitettiin vammaisinfolla 4.12.2018. Infotilaisuudessa keskusteltiin seikoista, joita on huomiotava, kun yleisönä on kehitysvammaisia. Lopuksi lukiolaiset kokeilivat ryhmäharjoituksessa, miltä tuntuu olla vammainentu. Kokemuksista virisi hieno, reflektoiva keskustelu. Hyvinä kehitysvammaisen kohtaamisen tapoina pidettiin esimerkiksi kehitysvammaisen pyytämistä mukaan porukkaan ja vammaisen kohtaamista yksilönä.

Touhussa mukana Jeesarit, yhteisöpedagogiopiskelijat Linda Härkönen ja Essi Kervinen sekä tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry

15.02.2019 09:20

Seminaari pidetään Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) Mikkelin kampuksen A117–auditoriossa Patteristonkatu 3:ssa Mikkelissä. Tapahtuma on maksuton ja alkaa aamukahveilla klo 8.30.

Yhdessä Uskallamme Enemmän! -seminaarin ytimessä ovat järjestötyön mielekkyys ja merkitys, myönteinen tunnistaminen, mielen hyvinvointi, nuorten vapaaehtoistyö sekä yhteistyön ja yhteisöllisyyden mahdollisuudet. Osallistumalla voit kehittää omaa ammattitaitoasi & saada uusia näkemyksiä! Tarkoituksenamme on mahdollistaa myös konkreettisten työkalujen hankkiminen elämää, tulevaa tai nykyistä työtä sekä hyvinvoinnin rakentamista varten.

Tulevaisuus ei ole mikään epämääräinen asia edessäpäin, vaan se luodaan juuri tässä hetkessä, niillä valinnoilla, joita teemme nyt!

Seminaari toteutuu yhteistyössä Xamkin/Juvenian Yhessä!- ja Digillä -duuniin hankkeiden sekä nuorten hyvinvoinnin kehittämishankkeiden Hyvä Pomppu (Estery) Minä Uskallaan (ESLi ja Mikkelin Teatteri) kanssa.

Ilmoittautumislinkki: https://www.lyyti.in/Yhdessa_Uskallamme_Enemman_seminaari_8249

Ryhmäilmoituksen voit tehdä sähköpostitse ilmoittamalla ryhmän koon ja mitkä työpajat valitsette iltapäivään. Lähetä ryhmäilmoittautuminen osoitteeseen claudia.nyman@outlook.com

Tarkempaan ohjelmaan voit tutustua tapahtuman Facebook sivulla: Yhdessä Uskallamme Enemmän-seminaari, https://www.facebook.com/events/760323827681027/?ti=icl

Estery:n nettisivuilla: https://estery.kotisivukone.com/uutiset.html?150864

Lisätietoja

Heidi Aska-Randelin

heidi@estery.fi

08.02.2019 07:52

Yhessä!-hankkeen yhteisöpedagogiopiskelijat, Savonlinnan ammattioppilaitoksen SAMIedun koulujeesarit Kim ja Teemu jatkoivat helmikuussa 2019 oppilaitosnuorisotyötään tutoreiden kanssa. Tällä kertaa koulujeesarit jatkoivat pakohuonepelin työstämistä. Jeesarit olivat jo etukäteen suunnitelleet erilaisia pulmatehtäviä ja siirsivät tällä oppilaitosvierailullaan pakohuoneen toiminnoille sopivia paikkoja. Jeesarit keskustelivat huoneen rakenteista ja paloturvallisuudesta Samiedun kiinteistövastaavan kanssa turvallisuuden varmistamiseksi. Päivän päätteeksi jeesarit kirjasivat muistiin huoneen muovaamiseen ja rekvisiittaan liittyvät asiat, joita opiskelijat ja muut työntekijät ryhtyvät yhdessä tekemään. 😊

Yhteistyö jatkuu Yhessä! eteenpäin!

Pakohuonepelikokemuksia kirjasivat SAMIedun koulujeesarit Kim ja Teemu

07.02.2019 07:24

Yhessä!-hankkeessa mukana olevat koulujeesarit, yhteisöpedagogiopiskelijat Artturi ja Tuomas olivat joulukuussa 2018 Pieksämäen lukiolla suunnittelemassa opintopiirin loppuun. Opiskelijat viettivät pari päivää lukiolla suunnitellen toimintoja ja tavaten henkilöitä, joiden kanssa tekevät monialaista yhteistyötä. Suunnittelu tapahtui sujuvasti yhteistyössä opiskelijakunnan hallituksen kanssa, jotka osallistettiin suunnitteluun. Suunnittelu saatiin helposti pakettiin niin, että opintopiiri on helppo toteuttaa jeesareiden seuraavalla oppilaitosjaksolla ennen seuraavaa koeviikkoa. Opintopiirin tarkoituksena on saada tuettua lukio-opiskelijoiden opiskelua vertaistuellisesti mahdollisimman hyvin.

Pieksämäen jeesarit olivat taas Pieksämäen lukiolla tammikuussa 2019 ja pääsivät vihdoin toteuttamaan opintopiiriä. Toimintaa käynnistettiin pullakahvien merkeissä, jotta opintopiirille saatiin luotua mukava ilmapiiri. Toteutus meni hienosti ja kahtena päivänä opintopiiriin osallistui mukavasti lukiolaisia. Yhteisöpedagogiopiskelijoiden tavoitteena on saada luotua opintopiiristä perinne niin, että toiminta jäisi pysyvästi lukiolle ja sitä toteutettaisiin oppilaitoksen omien opiskelijoiden voimin. Yp-opiskelijat totesivat, että tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa kertaa, jolloin tarkoituksena on tuoda ammattikorkeakoulussa opiskelua ja eri aloja tutuksi opiskelijoille.

Mietteet kirjasivat muistiin Pieksämäen lukion koulujeesarit, yhteisöpedagogiopiskelijat Artturi ja Tuomas

30.01.2019 08:34

Yhessä!-hankkeen yhteisöllinen oppilaitosnuorisotyö on käynnistynyt Savonlinnan Lyeson lukiolla pikkuhiljaa tammikuussa 2019. Vertaisryhmätoimintaa suunniteltiin jo edellissvuoden lopulla ja nyt on aika siirtää suunniteltuja toimintoja käytäntöön. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa työstetään materiaalia, jonka avulla pyritään räätälömään heille oma lukio-opiskeluopas tukemaan opintojen alkua.

Yhteisöpedagogiopiskelijana ja koulujeesarina pääsee tutustumaan opiskelijoihin ja koulun tapoihin parhaiten olemalla siellä missä tapahtuu. Lyseon lukion koulujeesari Janniina on ollut mukana Kuvis2 -kurssilla auttamassa ja tutustumassa toimintaan. Opiskelijat toteuttivat ryhmissä kuva-arvoitustehtävän, jonka kohteet keräiltiin Savonlinnan kaupungilta – teemana siis ”Tärkeät savonlinnalaiset paikat”.

Seuraavalla viikolla Lyseon lukion jeesari Janniina avaa läksypajan lukion lukuhuoneessa teemanaan rästitehtävät. Paja kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin ennen hiihtolomaa yhteensä viisi kertaa. Toivottavasti toiminta tavoittaa opiskelijat.

Innolla vertaisryhmätoimintoja käynnistämässä yhteisöpedagogiopiskelija, koulujeesari

-Janniina-

28.01.2019 09:23

Yhteisöpedagogiopiskelijat Kim ja Teemu Savonlinnassa jälleen 25.1.2019 pitämässä suunnittelemansa tutorkoulutusta Samiedun tutoreille. Koulutuksessa käsiteltiin tutorin ominaisuuksia ja asioita, joita pitää tutorina ottaa huomioon. Yp-opiskelijat kokeilivat yhdessä erilaisia ryhmäyttämismenetelmiä. Nuoret kuuntelivat mielenkiinnolla ja harjoitteissa naurua riitti. Päivän päätteeksi yp-opiskelijat kävivät vielä tervehtimässä Valma-ryhmää ja laativat aikataulua pakohuoneen tekemiseen. Opiskelijat totesivat päivän olleen oikein hyvä ja tehokas, tästä on hyvä jatkaa kevätlukukaudella intoa puhkuen eteenpäin! 😊

Paluumatkalla kokemukset muistiin kirjasivat yhteisöpedadogiopiskelijat, SAMIedun koulujeesarit Kim ja Teemu

18.01.2019 08:45

Ilmaisutaidon ryhmän osallistavaa improvisaatioteatteria kehitysvammaisille

Käärme kellarissa ja hevonen parvekkeella!

Mikkelin lukion toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita on osallistunut teatterikurssille tämän lukuvuoden aikana. Kurssin opettaja Kikka Paananen on valmistanut lukiolaisten kanssa esityksiä kehitysvammaisille apunaan XAMK:n nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian Yhessä!-hankkeen yhteisöpedagogiopiskelijat – koulujeesarit – ja TKI-asiantuntija.

Yhteistyö alkoi vammaisinfosta

Kurssin alussa Yhessä!-hankkeen porukka piti teatterikurssilaisille vammaisinfon. Yhdessä pohdittiin, millaisia asioita on otettava huomioon, kun tehdään teatteria kehitysvammaisille. Eläydyttiin vammaisen asemaan ja mietittiin, mitä on asiallinen vammaisen ihmisen kohtaaminen. Lukiolaiset hoksasivat nopeasti, mistä on kyse. Tämän jälkeen oppilaitoksessa nuorisotyötä tekevät koulujeesarit Linda Härkönen ja Essi Kervinen ryhmäyttivät teatterikurssilaiset.

Koulujeesarit mukana esityksissä

Esitysten valmistuttua koulujeesarit ohjasivat lukiolaisia esityspaikoissa. Tammikuussa esityksiä on pidetty Chillaillaan-hankkeen klubitalon nuorille ja toimintakeskus Kipinän päivätoiminnassa oleville aikuisille. Ensi viikolla lukiolaisten hullunhauskoista teatterikappaleista pääsevät nauttimaan Kalevankankaan koulun Taituri-luokkien lapset. Esityksissä lukiolaiset ovat osallistaneet yleisöä muun muassa niin, että kehitysvammaiset katsojat ovat saaneet päättää lukiolaisten näyttelemät tilanteet. Ilmaisutaidon ryhmäläiset ovat päässeet näyttelemään esimerkiksi kiinteistövälittäjää, jonka myyntikohteessa on käärme kellarissa ja hevonen parvekkeella. Ja naurua on piisannut!

Lukiolaiset ilo antamassa

Oppilaitosnuorisotyöntekijän näkökulmasta ihastusta ja kunnioitusta on herättänyt erityisesti se, miten paljon iloa lukiolaisten melko itsenäisesti suoriutuva porukka on tuottanut kehitysvammaisille noin puolen tunnin esityksillään. Edellytyksenä on ollut ammattitaitoinen ilmaisutaidon opetus ja se, että koulujeesarit ovat ryhmäyttäneet kurssilaiset. Vain tiivis, ryhmäytynyt näyttelijäkaarti pystyy suoriutumaan yleisön edessä improvisoinnista näyttelijöiden ollessa tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Ja tähän on pystytty, kerta toisensa jälkeen!

Toiveissa yhteistyön jatkuminen

Yhteistyö Mikkelin lukion ja koulujeesareiden kesken on ollut sujuvaa. Parhaassa tapauksessa Yhessä!-hankkeen yhteisöpedagogiopiskelijat ovat ohjausapuna ilmaisutaidon kurssilla myös lukuvuonna 2019–2020.

Yhessä!-hankkeen tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry ja yhteisöpedagogiopiskelijat, Mikkelin lukion koulujeesarit Linda ja Essi (ihkauusissa jeesarihuppareissaan)

16.01.2019 11:03

Kouluyhteisön työntekijöiden keskeinen tehtävä on ohjata ja tukea nuorta kohti hyvää elämää. Jos työntekijä voi hyvin ja jaksaa tehdä työtään, hän voi kohdata myös opiskelijat ja työkaverit kunnioittavalla ja asianmukaisella tavalla.

Yhessä!-hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovatkin myös oppilaitosten opettajat ja henkilökunta, jotka tarvitsevat lisätietoa nuorten kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta sekä yksilöllisestä ohjaamisesta ja perehdytystä yhteisöllisten toimintatapojen edistämiseen.

Yhteistyöoppilaitoksissa on aloitettu nuorten kohtaamiseen ja ohjaukseen liittyvien kehittämis- ja kouluttautumiskokonaisuuksien järjestäminen opettajille ja muulle henkilöstölle. Keskeistä ovat koko työyhteisöä koskevat kehittämistapaamiset, joiden aikana keskitytään oppilaitosten toimintakulttuuriin, työntekijöiden hyvinvointiin ja nuorten kokonaisvaltaisen elämän huomiointiin liittyviin toimintatapoihin. Henkilöstökoulutusten toteuttajina toimivat yliopistonopettaja, draamapedagogi Tuija Leena Viirret Jyväskylän yliopistosta ja projektipäällikkö, KT Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela Juveniasta.

18.12.2018 15:49

Yhessä!-hankkeen yhteisöpedagogiopiskelijat Linda ja Essi saivat hankkeen toiminnat Mikkelin lukiolla hienosti pakettiin syyslukukauden 2018 lopussa kirjaten lyhyesti muistiin viimeisimmäksi järjestämänsä tapahtuman, Kissakahvilan tuntemuksia seuraavasti:

Tämä syksy Yhessä! -hankkeen parissa päättyi meidän osaltamme Mikkelin lukiolla järjestettyyn Kissakahvilaan. Järjestäjinä olivat Yhessä!-hankkeen koulujeesarit Linda ja Essi sekä Mikkelin lukion kaksi aktivaattoriopiskelijaa. Tapahtuman vetonaulana oli Vilma kissa, joka kierteli Mikkelin lukiolla sijaitsevassa
Kujakuppilassa muiden rapsuteltavana. Kissakahvilassa oli tarjolla glögiä ja piparia. Lukion opiskelijoiden taukojen aikana porukkaa riitti välillä ihan jonoksi asti.

Tämä on hyvä tapa pistää syksy pakettiin, keväällä taas jatketaan lukiolla toimimista!

Terkuin koulujeesarit Linda ja Essi

14.12.2018 09:55

19.3.2019 klo 8.30-16 tulossa Yhdessä uskallan enemmän -seminaari Xamkin Mikkelin kampuksella.

Seminaarin teemoina

– mitä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen, asiantuntijana Naisten Pankin puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma

– nuoret nuorelle -toiminta, asiantuntijana Yeesi

– aivojen huolto, mielen hyvinvointi, asiantuntijana Hannu Moilanen

Seminaarin järjestäjinä Xamkin Esr-hankkeet Yhessä! ja Digillä duuniin, Eslin hanke Minä uskallan sekä Esteryn hanke Hyvä pomppu.

Lisätietoja ja tarkempi aikataulu tiedotetaan myöhemmin. Laitathan ajankohdan jo kalenteriisi!

04.12.2018 13:48

Mikkelin lukiolaisten teatterikurssilla

Yhessä!-hankkeen koulujeesarit ovat päässeet vaihteleviin ja monipuolisiin tehtäviin. Oppilaitosnuorisotyöntekijät osallistuvat ilmaisutaidon kurssille opettajaa avustavina ryhmänohjaajina. Ilmaisutaidon ryhmä toteuttaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville teatteriesityksen joulu-tammikuun aikana. Kurssi päättyy jeesareiden suunnittelemaan ja toteuttamaan tilaisuuteen 1.2.2019.

Monipuolista oppilaitosnuorisotyötä: jeesarit ryhmänohjaajina lukion kurssilla

Jeesarit ohjaavat ilmaisutaidon ryhmäläisille ryhmäyttämisharjoituksia ja käyvät lukiolaisryhmän kanssa kiertämässä esityspaikoissa. Vammaisille räätälöityä teatterikappaletta nähdään tammikuun aikana Toimintakeskus Kipinässä, Kalevankaan koulun Taiturit-luokissa ja Chillaillaan-hankkeen erityisnuorten klubitalolla.

Miltä vammaisuus tuntuu?

Ilmaisutaidon ryhmän ohjaaminen aloitettiin vammaisinfolla 4.12.2018. Infotilaisuudessa keskusteltiin seikoista, joita pitää huomioda, kun yleisönä on kehitysvammaisia. Lopuksi lukiolaiset kokeilivat ryhmäharjoituksessa, miltä tuntuu olla vammainen. Kokemuksista virisi hieno, reflektoiva keskustelu. Hyvinä kehitysvammaisen kohtaamisen tapoina pidettiin esimerkiksi kehitysvammaisen pyytämistä mukaan porukkaan ja vammaisen kohtaamista yksilönä.

Menossaa mukana koulujeesarit, yhteisöpedagogiopiskelijat Linda Härkönen ja Essi Kervinen sekä tki-asiantuntija Sanna-Mari Pöyry

03.12.2018 12:36

Yhessä!-hankkeessa toimivat yhteisöpedagogiopiskelijat, Pieksämäen lukion koulujeesarit Artturi ja Tuomas kävivät marrraskuussa 2018 tutustumassa Pieksämäen lukioon, missä aloittivat oppilaitosnuorisotyön. Pojat viettivät kolme päivää ottaen selvää siitä, mitä opiskelijat haluaisivat tehdä ja mihin oppilaitoksessa olisi mahdollisesti tarve. Lukio-opiskelijoiden mielenkiintoa kartoitettiin Kahoot-kyselyllä. Yp-opiskelijat tapasivat rehtorin, opettajia ja opinto-ohjaajat koululla ja keskustelivat heidän kanssaan, mitä hankkeen toimijat voisivat tulla koululla tekemään. Samalla reissulla tavattiin myös lähialueen toimijoita: vanhuspalvelukeskus Valona ja Pieksämäen nuorisopalvelut. Tätä kautta yp-opiskelijat alkoivat edistää alueen yhteisöllisyyttä. Opiskelijat tapasivat myös opiskelijakunnan hallituksen edustajia, joilta tuli todella konkreettisesti ehdotuksia, mille asioille olisi tarve. Ensimmäiset kolme päivää menivät alueen toimijoihin ja ihmisiin tutustumisessa. Näiden asioiden pohjalta aloitettiin suunnittelu ja sen pohjalta päätettiin aloittaa vertaistuellisen opintopiirin toteuttaminen ja lukion sekä vanhuspalvelukeskuksen yhteistyö. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä alueen yhteisöllisyyttä ja opintopiirin ideana vähentää opiskelijoiden stressiä koeviikoilla; tarkoituksena lisätä yksi mahdollisuus lisäoppiin ennen kokeita.

Vanhuspalvelukeskusten ja lukion ensimmäinen yhteistoiminnan toteutus oli marraskuussa ja sisälsi pari toteutuskertaa. Toiminta toteutettiin osana lukiolaisten psykologian kurssia niin, että ensimmäisellä kerralla lukio-opiskelijat menivät kuuntelemaan vanhusten elämäntarinaa ja toisella kerralla lukiolaiset järjestivät erilaisia aktiviteetteja vanhuksille. Samalla reissulla alettiin suunnitella vertaistuellista opintopiiriä lukiolla yhdessä opiskelijakunnan hallituksen kanssa.

Koulujeesareiden vetämän vertaistuellisen opintopiirin suunnittelu on tarkoitus saattaa valmiiksi joulukuussa. Yhteisöpedaogiopiskelijat menevät joulukuun puolivälissä jatkamaan suunnittelua Pieksämäen lukiolle tarkoituksena saada toiminta toteutuskelpoiseksi tammikuun koeviikkoa varten.

Pieksämäen lukiolla Yhessä!-hankkeen koulujeesarit, yhteisöpedagogiopiskelijat Artturi Foudila ja Tuomas Jokinen

03.12.2018 11:48

Yhessä!-hankkeessa mukana olevat yhteisöpedagogiopiskelijat, Mikkelin ammattioppilaitoksen Esedun koulujeesarit Elli ja Reetta kirjasivat muistiin ensimmäiset kokemuksensa marraskuussa 2018 yhteisöllisestä oppilaitosnuorisotyöstä tulevien rakennusmiesten ja -naisten ryhmässä oppilaitoksella:

Moikka! Myö ollaa Elli ja Reetta Xamkista. Ollaan päästy seurailemaan Esedun rakennusalan poikien puuhia hallissa, luokkahuoneessa sekä tauoilla. Kypärät päässä porhallettu menemään, sopivat turvakengät löydettiin, vasara pysyy jo kädessä, katolle ollaan päästy tikkaita pitkin ja meidän molempien yllätykseksi, myös turvallisesti poiskin! Tosin pojat pääsevät sinne ilman tikkaita ja tutisevia polvia. Päästiin katsomaan opiskelijan ammattinäyttöä, jossa hän valoi pohjaa (meidän asiantuntijoiden veikkauksella) vaiheilla olevaan autotalliin. Vaikka meidän osalta projektihommat ovat vielä alkutaipaleella, on meillä jo hyvä tatsi, miten edetään kevättä kohti. Ideoita riittää koskien opetusta, vapaa-ajantoimintaa ja yleistä hässäkkää kaikille Esedun opiskelijoille. Kaikenlaista ollaan kehitelty poikien ja koko rakennuksen pään menoksi. Innolla odotellaan jo tulevaa!

Palataan asiaan!! Terkuin Elli ja Reetta, koulujeesarit

03.12.2018 09:42

Valmaa, tutortoimintaa ja pakohuonepeliä

Marraskuun 2018 lopulla yhteisöpedagogiopiskelijat Teemu ja Kim jatkoivat työskentelyään Savonlinnan ammattioppilaitoksen Valma ryhmässä. Suunnitteilla oli yhteistyössä oppilaitoksen nuorten kanssa pakohuonepeli, joka tehdään tutortoiminnan työkaluksi SAMIedulle. Pakohuonetta olivat tekemässä Valmaryhmän nuorten lisäksi eri alojen opiskelijat, joiden osaamista hyödynnettiin huoneen rakentamisessa ja somistamisessa. Mukanamme oli myös Anna, joka toi ammattimaista näkökulmaa ja kokemusta pakohuonepelin suunnitteluun. Hommaa saatiinkin hienosti eteenpäin ja saatiin päätettyä teema ja suunniteltua sen miljöötä. Huoneen tarinaa paljastetaan lisää myöhemmissä blogiteksteissä. 🙂 Tavoitteena kuitenkin vertaisryhmätoiminnan tukeminen ja tutoreiden ryhmäyttäminen.

Yhteisöpedagogiopiskelijat tapasivat kahden päivän vierailun aikana myös kuraattorin sekä opiskelijakunta- ja tutortoimintavastaavan. Keskusteluissa opiskelijta tutustuivat nuorten vapaa-ajan mahdollisuuksiin oppilaitoksella, nuorteen yksinäisyydestä sekä siitä miten nuoret tavoittaisi parhaiten. Tutoreille ollaan keväällä järjestämässä koulutuspäivää, mistä myös sovittiin. Seuraavaksi on luvassa tilan, ruuan ja ohjelman järjestämistä. Yhteisöpedagogipiskelijat – koulujeesarit – ovat yhteydessä paikallisiin järjestö- ja vapaaethoistoimijoihin, joiden avulla saadaan Xamkin Yhessä!-hankkeessa mukana olevien yhteisöpedagogiopiskelijoiden järjestämästä toiminnasta ja ryhmäyttämisestä mahdollisimman mukava nuorille tutoreille.

Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta! toivottelevat yhteisöpedagogiopiskelijat, hankkeen koulujeesarit

– Teemu & Kim

12.11.2018 13:28

Yhessä!-hankkeessa mukana olevat yhteisöpedagogiopiskelijat Teemu ja Kim, uunituoreet SAMIedun koulujeesarit esittäytyvät:

“me ollaan Yhessä! -hankkeessa tekemässä koulujeesarin hommia Savonlinnan ammattioppilaitoksella SamiEdulla. Näinä kertoina, kun on oltu paikan päällä, on tutustuttu Valma -ryhmään ja oltu keskustelemassa paikallisten nuorisotoimen työntekijöiden kanssa erilaisista mahdollisuuksista lisätä yhteisöllisyyttä oppilaitoksessa. Olemme suunnitelleet, että kehitämme yhdessä Valma -ryhmän ja tutor oppilaiden kanssaSamiEdulle pakohuonepeliä, jonka avulla esimerkiksi tutorit voivat auttaa uusia opiskelijoita ryhmäytymään ja saamaan uusia kontakteja uusiin ihmisiin. Nuoret ovat olleet hyvin mukana ja ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Me olemme todella innoissamme tulevista työskentelyistä”.

Koulujeesarit Teemu ja Kim.

09.11.2018 10:17

Yhessä!-hankkeen yhteisöpedagogiopiskelijat Janniina ja Joose, uudet Savonlinnan Lyseon lukion koulujeesarit olivat kaksi päivää SavonlinnanLlyseon lukiolla tutustumassa taloon, ihmisiin sekä talon tapoihin. Ohjelmassa oli suunnittelupalavereja toiminnan kehittämisestä, kuten kurssia motivointiin, opintopiiriä sekä lukio-oppaan tekemistä maahanmuuttajataustaisille lukio-opiskelijolle.

Ensivaikutelmista vasta lyhyt kirjaus, mutta uteliaina uusia tehtäviä ja haasteita kohti, ensimmäiset kokemukset yhteisöllisestä oppilaitosnuorisotyöstä Lyseon lukiolla kirjattiin muistiin ajatuksella 

“Syksy pimenee, mutta toivottavasti PopUp-kahvilamme tuo lukiolaisten arkeen piristystä 27.11.2018”.

Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat

Janniina Pulkkinen & Joose Pitkänen

11.10.2018 11:58

Yhessä!-hankkeen tuoreimma kuulumiset Readin artikkelissa

http://read.xamk.fi/2018/kestava-hyvinvointi/tehdaan-yhdessa-nuorelle-hyva-tulevaisuus/

03.10.2018 11:13

Kymmenen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijaa aloittaa yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön toisella asteella. Oppilaitosnuorisotyön sisällöt suunnitellaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan lyseon lukioissa sekä ESEDU:lla ja SAMIedulla. Jokaisessa oppilaitoksessa työskentelee koulujeesareina kaksi yhteisöpedagogiopiskelijaa. Oppilaitosnuorisotyön käynnistämisen toisella asteella mahdollistaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Yhessä!-hanke.

Yhteisöpedagogiopiskelijat perehdytettiin syyskuussa Susiniemessä

Syyskuun puolivälissä toteutettiin Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoille yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön suunnittelu- ja perehdyttämispäivät Susiniemen leirimajalla Ristiinassa. Yhteisöpedagogiopiskelijoiden antaman palautteen perusteella suunnittelupäivien rento tunnelma aktivoi ideoimaan ja paneutumaan aiheeseen paremmin kuin luokkahuonetoteutus. Toiminnan suunnittelu ja mahdollisuus esittää kysymyksiä koulunuorisotyön käytännöistä koettiin hyväksi. Yhteisiä tapaamisia toivotaan myös jatkossa. Kokemusten ja ideoiden vaihtoa opiskelijoiden kesken toteutetaan joulu-tammikuun aikana. Näin hyvät ideat ja toimineet käytännöt voidaan pilotoida useampiin oppilaitoksiin.

Nuorten vertaisryhmätoiminnan vahvistamiselle on selkeä tarve

Oppilaitosnuorisotyön tarve on tunnustettu yhteistyöoppilaitoksissa. Yhessä!-hankkeessa on kartoitettu oppilaitosten tarpeita ja toisen asteen opiskelijoiden toiveita yhteisöllisestä oppilaitosnuorisotyöstä. Näiden pohjalta jokaiseen oppilaitokseen on syntymässä ainutlaatuinen, osallistujalähtöinen yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön malli. Kaikissa malleissa lisätään nuorten omaehtoista vertaisryhmätoimintaa, jonka avulla parannetaan opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä. Toiminnan omaehtoisuus vahvistaa nuorten osallisuutta. Hankkeessa etsitään keinoja kohdata myös haastavimmin tavoitettavat opiskelijat yhteistyössä oppilaitosten ja paikallisten järjestöjen kanssa.

Kirjoittajat:

Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntija

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela
Projektipäällikkö
Yhessä!-hanke