Voi Hyvin Yritys

29.04.2020 15:41

Perheräyhä vai perherauha?

Viekö korona hermot? Ärsyttääkö aina samat naamat saman katon alla?

Minun pääni on kuin viilipytty, mutta kaikki eivät välttämättä tunne samoin. Kokosin kuuden viikon kokemuksistani kuusi (+1) käytännön vinkkiä perheräyhästä perherauhaan. Jos ne eivät tunnu omilta, laadi oma listasi!

1. Myy kaikki ylimääräinen, huolta aiheuttava omaisuus: kakkosasunto, kolmosauto, kesämökki, asuntovaunu, moottoripyörä, hevostalliosuus ja luistimet. Vähemmän on enemmän.
2. Nauti vuorokausirytmin vapaudesta. Voit valita, milloin nukut ja milloin valvot, kunhan työt hoituvat. Ainakaan vapaapäivinä ei kannata panna herätyskelloa soimaan.
3. Tilaa valmista ruokaa kotiin aina, kun alkaa vähänkin olla puutetta vaihtelevista resepteistä. Tuet samalla lähiliiketoimintaa.
4. Syö karkkia hyvillä mielin. Kullan kanssa jaettu suklaalevy Kotikatu-sarjan 14. kauden äärellä hellii parisuhdetta.
5. Ulkoile välillä yksin, välillä perheenjäsenten kanssa. Sooloilu on sallittua, jopa suotavaa.
6. Käy kirkossa, metsässä tai vintillä hiljentymässä – yksin. Leevi & the Leavingsin sanoin ”etsi tikapuita taivaaseen”.

+1. Lakkaa kynnet. Se ilahduttaa aina.

Teksti ja kuva: Arja Hämäläinen, Voi hyvin yritys -hankkeen TKI-asiantuntija 31.12.2019 asti

05.02.2020 11:28

Järjestimme Voi hyvin yritys –hankkeessa työhyvinvointitapahtuman 22.1.2020 Valkealan Jokelan teollisuusalueen yritysten henkilöstölle. Päivä toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson liikunta ry:n kanssa. Tavoitteena oli saada aikaan verkostoitumista eri yritysten henkilöstön kesken. Ei tarvittu onneksi pikapasseja eikä tiesulkuja ollut luvassa, U-käännöksistä puhumattakaan. Tarvittiin vain reipasta mieltä ja heittäytymistä.

Toiminnallisia rasteja ympäri Kasarminmäkeä

Tapahtuma oli The Amazing Race –tyyppinen, jossa rasteja ja tehtäviä oli, ei nyt ihan maailmanlaajuisesti, vaikka kampuksena onkin koko maailma, mutta ympäri Kouvolan Kasarminmäkeä kuitenkin. Vihjeet ja tehtävät oli tarkoitus ratkaista ryhmänä ja jokaiselta rastipisteeltä otettiin ryhmäkuva, jossa tarkoituksena oli välittyä tehtävä, hauskuus ja yhteisöllisyys. Kuva rastipisteeltä lähetettiin välittömästi eteenpäin. Kuvista tehtiin esitys, joka esitettiin osallistujille tapahtuman lopussa.

Syksyllä suunnitellessamme ajankohtaa tapahtumalle, kauhuskenaariomme oli, että tammikuussa on tapahtuman aikaan kaksi metriä lunta ja 30 astetta pakkasta. Mutta huolemme oli aiheeton, ilmanhaltija oli suosiollinen meille. Aurinko paistoi, lunta ei ollut nimeksikään, pienoinen tuuli sai kuitenkin poskipäät hieman punertamaan.

Historian havinaa

Ryhmäytys tehtiin eri väristen lappujen avulla ja tarkoitus oli, että ryhmässä oli henkilöitä eri yrityksistä ja syntyisi vuorovaikutusta.

Rastien tehtävät liittyivät mm. Kasarminmäen historiaan. Ratkaistiin myös sanapähkinöitä urheilulajeista. Kuvaotoksissa piti muun muassa esittää olympialajeja puistossa 1940 olympialaisten toivossa, muodostaa ryhmästä iso X-kirjain. Videoitiin 30 sekunnin lyhytelokuva Tuntemattomasta sotilaasta. Piti taiteilla armeijan pinkka sekä tehdä tiukka vartiointiasento kyykyssä sekä etsiä kahvipannu. Reitin kiertämisen jälkeen oli aika siirtyä välipalalle ja purkamaan tuotoksia.

Yhdellä rastilla piti taitella ”pinkka”.

Tiimityöskentely sujui joukkueilla hyvin. Kaikkien ryhmien tuotokset olivat niin hyviä, että tuomaristo päätyi arpomaan voittajajoukkueen.

Osallistujilta saadun palautteen mukaan päivä oli mukava, rento, hauska ja sopivan pituinen. Rastit olivat onnistuneita eivätkä kuitenkaan liian haastavia. Osallistujat olivat tyytyväisiä Tyhy-päivään.

Kiitos kaikille heittäytymisestä ja mukanaolosta kaupunkiseikkailussa!

Teksti Satu Hynynen, Voi hyvin yritys –hankkeen TKI-asiantuntija

03.10.2019 14:51

Kokoonnuimme Haminan yrittäjien kanssa pohtimaan palautumista – sekä työstä että työssä. Voi hyvin yritys -hankkeen järjestämään sessioon saimme mukaan kahdeksan yrittäjää.

Fysioterapeutti Sini avasi hoitotilansa meille ja keitti hyvät aamukahvit. Tarjolla oli myös ravintosuositusten mukaista maukasta purtavaa. Kielenkannat irtosivat vilkkaaseen keskusteluun, mikä oli paitsi ystävällisen vastaanoton, myös alustaja-Anjan asiantuntemuksen ansiota.

Kulmakivet

Ravinto, liikunta ja uni ovat työstä palautumisen kulmakivet. Työssä palautumiseenkin niitä voi soveltaa.

Jääkaapin hankkiminen työtiloihin edesauttaa monipuolisemman ruuan nauttimista. Palavereja voi pitää ulkoilmassa kävellen tai lähteä ruokatunnille lähipuistoon.

Nukkuakin voi työpäivän lomassa, tai ainakin virkistyä vartin vaaka-asennossa. Kannattaa investoida mukavaan sohvaan tai nojatuoliin.

Voimavarat

Yrittäjän voimavarat puhuttivat. Ne vaihtelevat yksilön ja tilanteen mukaan. Jos kuormitusta on liikaa, ennen hauskoilta tuntuneet jutut eivät enää naurata. Myönteisen ja sosiaalisen ihmisenkin mitta voi tulla täyteen, ja on vetäydyttävä rauhaisaan paikkaan meditoimaan.

Joku saa uutta voimaa, kun juoksee metsässä koiran kanssa nollaamassa päätään. Joku toinen taas stressaantuisi, jos joutuisi eläintenhoitajaksi, mutta häntä saattavat rentouttaa lavatanssin pyörteet.

Voiko yrittäjä valikoida asiakkaansa? Kyllä voi, vaikka siitä puhumista ei pidetä välttämättä korrektina. Jos asiakas ei hyödy tarjotusta palvelusta, yrittäjä ohjaa hänet tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Jos asiakas on hankala eikä kommunikaatio toimi, yrittäjä voi hienotunteisesti olla löytämättä aikaa asiakkaan palvelemiseen.

Miten puhdistaa huono omatunto, jos ei pysty palvelemaan kaikkia halukkaita? Palataan taas perusteisiin, eli kunpa yrittäjä muistaisi jakaa armoa myös itselleen.

Seniorit

Ikä nousi myös palautumiskeskustelumme ytimeen. Vaikka eri-ikäiset pystyvät tekemään täysiä päiviä samalla intensiteetillä, palautuminen on iäkkäämmällä hitaampaa. Ei enää jaksakaan lähteä iltarientoihin työpäivän päälle.

Ratkaisut ovat yksilöllisiä. Voi lyhentää työpäivää, lisätä palautumistuokioita päivän mittaan tai antaa itselleen luvan hidastaa tahtia myös vapaa-aikana.

Toinen näkökulma on iäkkäissä piilevä valtava potentiaali, hiljainen tieto, joka ei aina tule tarpeeksi esille. Voi hyvin yritys -hankkeessamme on suunnitteilla geronomiopiskelijan opinnäytetyö, johon kerätään tietoa senioriyrittäjistä ja heidän mahdollisuuksistaan nykytyömarkkinoilla.

Niksit

Moni työ on muuttunut raskaasta fyysisestä suorittamisesta digivälitteiseksi tietotyöksi. Se kuormittaa ennemminkin muistia ja muuta aivotoimintaa kuin luustoa ja lihaksia. Tässä tulevat avuksi kognitiivisen ergonomian niksit: työn tauotus ja aikataulutus, tietoisen läsnäolon harjoitukset, työympäristön rauhoittaminen ja loma somesta.

Kognitiivisesta ergonomiasta voinemme jatkaa vielä vähäsen toisilla aamukahveilla torstaina 31.10.2019 kello 8. Tuolloin pääaiheenamme on yrittäjän yhteistyö työterveyshuollon kanssa, josta kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kristina Ruuskanen.

Teksti ja kuva: Arja Hämäläinen, Voi hyvin yritys -hankkeen TKI-asiantuntija

Yläkuva: Satu Hynynen

20.07.2019 11:40

Kaakkois-Suomen ensimmäiset kirjamessut luovat kävijälle odotuksia toisista ja kolmansistakin. Toivottavasti KymiLibri 2019 -tapahtumasta tulee jokavuotinen tai ainakin jokatoisvuotinen.

KymiLibri järjestetään Myllykoskella 18. – 21.7.2019. Vierailin siellä perjantaina ja tykkäsin talkoohenkisestä kirjallisuudenrakkauden ilmapiiristä. Tärkeä osuus tilaisuuksien onnistumisessa on paikallisilla toimijoilla ja sponsoreilla. Uskonkin messujen edistävän monipuolisesti koko paikkakunnan hyvinvointia yleisesti ja yrittäjien työhyvinvointia erityisesti.

Kukin voi poimia omat helmensä tapahtumanauhasta, jota en ala sen kummemmin referoida. Laitan tähän vain suoran nettiosoitteen: https://www.kymilibri.fi/ .

Kirjamessut kirvoitti sanojen rakastajan runoa rustaamaan. Poimin käsiohjelman jokaiselta sivulta yhden sanan siinä muodossa, kuin se sinne on präntätty. Välimerkkeihin panin omiani. Näin syntyikin kuin huomaamatta kantaaottava runo, taantuvien tehdaspaikkakuntien taistelulaulu!

KymiLibri2019

Yhteiskunnassa kirjakahvilat – mahdollisuuksia!

Messujen kotiottelut: maljannoston + mystisen tallinnalaisen kolmoislutzin houkuttelemina

                                                       Lukumummo, ympäristöinsinööri ja Jorma signeeraavat historiaa.

Wanhan Paratiisi, StoraEnso, esittää: Tervetuloa!

Idän välistä iloa,

                           vinkkejä,

                                               Myllykoski.

(Rooleissa Naakkamestari Aleksis yhdessä Torpparin laulu -kiukkupurkin avulla. Heppatyttöjä!)

Muistathan patruuna Keltsun?

                 Ilman kengistä

                 kesäaikana

                 ammattitaidolla työkalut.

Kaakon talkoolaisille

                 Yökino

                 unelmista…

                                                                                  – Arska 2019 –

Menkääpä Mylsänraitille virkistävän viikonlopun viettoon!

Teksti ja kuvat: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

29.05.2019 13:56

Haluatko tietää, miten järjestät työterveyshuollon yritykseesi? Miten parhaiten voit hyödyntää työterveyshuoltoa? Miten kehität yhteistyötä työterveyshuoltosi kanssa?

Yrityksen täytyy järjestää työterveyshuolto, jos sillä on yksikin työntekijä – osa-aikainenkin. Työterveysyhteistyö käynnistyy, kun yritys on kilpailutuksen jälkeen valinnut työterveyshuoltonsa järjestäjän. Oman alueesi työterveyshuollot on listattu työterveydeksi.fi-sivustolle.

Työterveyshuolto voi yrityksen ja sen työntekijöiden kanssa yhteistyössä tehdä monenlaista työhyvinvoinnin hyväksi. Listasin yhteistyön neljä konkreettista hyötyä. 

1. Työterveyshuollolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.

Työpaikkaselvityksellä kartoitetaan työn vaarojen ja kuormitustekijöiden vaikutusta terveyteen. Samalla saadaan selville työprosessit ja työpaikan toimintatavat niin fyysisesti kuin henkisesti. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia kyselyitä ennen työpaikkaselvitystä. Työtä myös seurataan työpaikkakäynnillä.

Työpaikalla tapahtuvat työhön liittyvät muutokset, esim. uudet työkoneet, työprosessit, henkilövaihdokset, tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon. Sen pohjalta tehdään tarvittaessa uusi työpaikkaselvitys ja päivitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Yleensä työpaikkaselvitykset tehdään 3 – 5 vuoden välein.

2. Työterveyshuollolla edistetään työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. 

Yrityksen oma riskinarviointi ja siihen liittyvä suunnitelma ovat avuksi työterveyshuollolle, kun se arvioi työn terveydellistä merkitystä. Tapaturma- ja läheltä piti -tilastot antavat myös lisätietoa työturvallisuudesta. Tässä myös arvioidaan työpaikan ensiapuvalmiuden ja tarvikkeiden tarpeet. Työterveyshuolto voi avustaa yritystä riskinarvioinnin tekemisessä työpaikalla.

Työpaikkaselvityksen jälkeen yritys saa työpaikkaselvitysraportin, jossa on toimenpide-ehdotukset työn terveellisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi.

3. Työterveyshuollolla edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa.

Säännöllisissä terveystarkastuksissa seurataan jokaisen työntekijän työkykyä.

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat esim. melu, kemikaalit, yötyö. Tällaisissa työoloissa työskenteleville tarkastukset ovat pakollisia, ja työnantajan tulee seurata niitä.

Nuorella työntekijällä on totuttelemista työelämään, kun taas iäkkään työntekijän työkyky alkaa herkemmin heiketä. Näissä työkyvyn puheeksiottotilanteissa ja muussa työkyvyn seurannassa selvät pelisäännöt helpottavat yhteydenottoa oman yrityksen työterveyshoitotiimiin.

Jokaisella työntekijällä on oikeus päästä työkykytarkastukseen, jos hänestä siltä tuntuu. Toisaalta työkykyyn liittyvään terveystarkastukseen voi ohjata sekä esimies että työterveyshuolto. Tähän kuuluu myös yrittäjän työterveydestä huolehtiminen ja tukeminen. Psykososiaalisia tekijöitä selvitetään työpaikkaselvityksen lisäksi terveystarkastuksissa.

4. Työterveyshuolto edistää työyhteisön toimintaa.

Kukapa ei haluaisi olla mukavassa työporukassa? Lue aiheesta lisää https://www.ttl.fi/blogi/haluun-olla-mukavassa-tyoporukassa/

Työyhteisön toimivuutta selvitetään yrityksen omilla työhyvinvointikyselyillä, mutta yleensä myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä. Työyhteisöjen ongelmatilanteissa työterveyshuolto voi avustaa. Tällöin on tärkeää sopia työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä. Työyhteisöjen toimivuutta voidaan edistää myös sopivalla tietojen annolla, neuvonnalla ja ohjauksella, erityisesti työn muutostilanteissa.

Hyvässä työterveysyhteistyössä hyödynnetään yhteistoimintalain mukaisesti työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä.

Tule kuuntelemaan, miten voit edistää yrityksesi menestystä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tilaisuus pidetään tiistaina 4.6.2019 kello 8 – 10 XLabin tiloissa (Kirkkokatu 20, Kotka).

Kahvit juomme kello 8 – 8.30, ja alustukseni on kello 8.30 – 9. Sen pohjalta jatkamme keskustelulla ja työpajalla kello 9 – 10. Saat myös halutessasi ohjausta oman työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen kello 10 – 12.

Teksti ja yläkuva: Kristina Ruuskanen, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija

Muut kuvat: Iisakki Härmä

02.05.2019 15:17

Yksinyrittäjä puhuu itselleen ja viestii verkostoissaan

Miten yksinyrittäjä voi viestinnällä parantaa työhyvinvointiaan – puhumalla itsekseen tai itselleen? Miksei! Sisäinen puhe on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on vertaistuen ja verkostojen hankkiminen. Samanhenkisten kanssa voi perata pahimmat päälle jääneet angstit.

Miten yksinyrittäjä saa palautetta työstään? Onko hän pelkästään asiakkaiden antamien kiitosten tai reklamaatioiden varassa? Toivottavasti ei.

Muiden ojentamien ruusujen ja risujen lisäksi pitää antaa palautetta itselleen. Tärkeää on aika ajoin kirjata ylös tuntemuksiaan: Mitä olen tehnyt viimeisen viikon tai kuukauden aikana? Miten se on edistänyt omaa ja yritykseni hyvinvointia? Milloin olen onnellisimmillani? Saavutinko tässä kuussa taloudelliset tavoitteeni? Mitä tavoitteita asetan täksi viikoksi tai seuraavaksi viideksi vuodeksi?

Pienyrityksen sisäinen viestintä vaatii tahtoa ja sitkeyttä

Monissa työyhteisöissä koetaan, että pahiten työhyvinvointia kalvaa huono tiedonkulku. Viestintää voidaan kuvata hitaaksi, yksipuoliseksi, pimittäväksi tai puutteelliseksi.

Johtohenkilöiden pitää ensin selvittää itselleen, miten he viestivät ja miten he odottavat alaistensa olevan mukana yrityksen sisäisessä viestinnässä. Kun viestinnän päälinjat ovat selvillä, viestintäsuunnitelma pitää jalkauttaa henkilöstöpalaverissa tai teemapäivässä koko henkilöstön tietoisuuteen. Hyvässä lykyssä esiin nousee valtavasti rakentavia ideoita tiedonkulun edistämiseksi.

Jos johtaja tai esimies havahtuu puutteisiin viestintätaidoissaan, suuntana on koulunpenkki. Jo yksi päivä esiintymistaidon koulutuksessa ja toinen kirjoittamisen sparrauksessa antavat mainiot eväät yrityksen yhteiselle viestintäretkelle.

Tärkeintä on saada koko yrityksen väelle yhteinen ymmärrys ja tahtotila: Olemme kaikki yhdessä ja erikseen vastuussa viestinnästä. Miten kuuntelemme ja puhumme, miten liikutamme tietoa ja millä keinoin pääsemme tavoitteista tuloksiin?

Konfliktit käsitellään suunnitellusti

Arjen työssä keskustelukulttuurin vaaliminen unohtuu helposti. Kukin ahertaa omiaan ja miettii yksin mielessään, miksi tuokin tuon asian noin tekee. Jos organisaatiossa ei ole vakiintuneita käytänteitä ottaa hiertäviä asioita esille, ne helposti möykkyyntyvät näköaloja peittämään.

Kun ongelman pilkkoo pieniin osiin, möykky sulaa. Kun jokainen työyhteisössä tietää, että perjantaipalaverissa on lupa puhua hankalan asiakkaan kohtaamisesta, tunnelma ei panikoidu.

Kannattaa siis luoda paikkoja ja tiloja, joissa asiat on helpompi ottaa puheeksi. Sopisiko yrityksen johonkin nurkkaan valituslaatikko, Pandoran lipas, joka avataan henkilöstöpalaverissa? Voisiko jokaisella olla puolivuosittain oma julkinen valitusvarttinsa? Positiivisen ajattelun lisäksi kaivataan realistista epäkohtiin puuttumista, sillä joskus tie myönteiseen ajatteluun kulkee niin syvän kielteisen alhon kautta, että synkistelylle ei voi muuta kuin nauraa.

Pienyrityksen ulkoinen viestintä vaatii aikaa, rahaa ja tahtoa

Ulospäin suunnattu viestintä ja markkinointi onnistuvat tehokkaimmin vasta, kun yrityksen sisäinen viestintätyö on saatu käyntiin.

Pienyrityksissä johtaja ja esimiehet vetävät keskustelukulttuurin päälinjat. Kun johto on monikanavaisesti viestintämyönteinen, eivät alaisetkaan voi jäädä tuppisuiksi tai kynättömiksi. Johto voi kannustaa paitsi omalla esimerkillään myös antamalla alaisille mahdollisuudet viestiä. Kun johtaja on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja markkinoi yritystä ulospäin, työntekijät on helppo vetää mukaan.

Olisiko mahdollista, että muun työn lomassa kaikilla olisi oma viikoittainen viestintävartti eli mahdollisuus työaikana vahvistaa yrityksen some-presenssiä? Voitaisiinko henkilöstöpalaverista varata aina pieni aika – tai miksei joskus suurempikin – viestinnän päivittämiseen? Tämä satsaus maksaisi itsensä varmasti takaisin.

Hyvinvoiva yrittäjä ja työntekijä viestivät monipuolisesti. Tehokas ja iloinen viestijä puolestaan voi työssään hyvin ja levittää työrauhaa ympärilleenkin. Ikiliikkuja on keksitty: viestintä on työhyvinvointia ja työhyvinvointi viestintää.

Teksti ja kuvat: Arja Hämäläinen, työhyvinvointiasiantuntija, FM

YRITTÄJÄ, TULE TYÖHYVINVOIMAAN AAMUKAFFELLE TIISTAINA 7.5.2019 KELLO 8!

XLabin tiloissa (Korkeavuorenkatu 20, Kotka) käsittelemme teemaa ”Johda ja viesti innostavasti, yrittäjä!” Lehtori, KTM Pia Kaari alustaa esimiestyön merkityksestä alaisten työkyvylle ja työhyvinvoinnille. Työhyvinvointiasiantuntija, FM Arja Hämäläinen kertoo palautteenannosta, keskusteluista ja viestinnästä työhyvinvoinnissa.

03.04.2019 14:06

Tunnetko itsesi, tunnistatko uupumuksesi?

Hyvä itsetuntemus on itsetunnon perusta. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä myös tunnistamaan, milloin työkuormamme ylittää jaksamisemme rajat emmekä enää palaudu työpäivistä tai -viikoista. ”Säädettävät työpöydät ja ilmainen kahvi eivät auta, kun työntekijän aivot tilttaavat”, kirjoittaa Paula Tiessalo Ylen verkkosivuilla (29.3.2019).

Työelämän pyörteissä ja muutospaineissa moni meistä väsyy, jopa uupuu. Kuitenkin on yleisesti tunnettu tosiasia, että hyvinvoiva, jaksava työntekijä on myös tuottava työntekijä. Jokaisen yrityksen perimmäinen tahtotila on: oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä ja vieläpä virkeinä, uutta luovina ja tuottavina.

Miksi meidän on niin vaikeaa asettaa rajoja omalle työmäärällemme? Miksi omia jaksamisen rajoja on niin vaikea tunnistaa? Samoista rajojen asettamisen ongelmista kärsivät niin esimiehet, työntekijät kuin yrittäjätkin.

Työuupumus etenee salakavalasti

Syitä on monia. Vähäisimpiä ei liene se, että jokainen meistä haluaa tehdä työnsä hyvin ja uskoo suoriutuvansa isoistakin työmääristä vaikka hammasta purren. Hetkellisestä ylikuormituksesta tai pidemmästäkin stressaavasta jaksosta pystymme palautumaan, kun tiedämme, että tilanne ei ole pysyvä. Jos liian pitkät päivät ja sitä kautta ylikuormittuneisuus muuttuu pysyväksi tilaksi, sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointimme on vaarassa.

Ulkopuolinen, esimerkiksi esimies tai läheinen työkaveri, huomaa uupumuksemme vasta siinä vaiheessa, kun oireet ovat jo selvät. Olemme väsyneitä, ärtyisiä, innottomia ja negatiivisia. Ehkäpä jopa räjähtelemme. Sairastelemme ja valittelemme fyysisiä oireitamme. Työstä on kadonnut kaikki mielenkiinto, ja työnimu on vain kaukainen muisto.

Yrittäjänkin on tunnistettava rajansa

Omasta työhyvinvoinnistamme ja jaksamisestamme olemme itse vastuussa. Vain minä itse voin tietää, missä rajani kulkevat. Millaisiin työsuorituksiin voimani riittävät? Milloin tarvitsen palautumista ja lepoa? Mikä minua innostaa, kannustaa, motivoi? Miten voin olla työnantajalleni tuottava työntekijä? Mikä minusta tekee menestyvän yrittäjän, joka ei kuitenkaan ole uhrannut hyvinvointiaan työnteon alttarille?

Meistä jokainen on erilainen niin persoonaltaan kuin heikkouksiltaan ja vahvuuksiltaan. Meistä jokainen on työntekijänä erilainen. Tutkimusmatka omaan itseen kannattaa. Kun ihminen tuntee itsensä, hänellä on hyvän itsetunto. Hän tunnistaa omat tunteensa ja motiivinsa ja pystyy johtamaan itseään niin, että osaa asettaa itselleen ja jaksamiselleen rajat.

Työhyvinvointi maksaa 

Työhyvinvoinnin vaikutukset ovat moninaisia, sekä inhimillisiä että taloudellisia. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Työntekijän näkökulmasta työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa esimerkiksi motivaatioon, työssäjaksamiseen ja työskentely-ympäristöön.

Nordic Healthcare Groupin Olli Tolkin (2012) mukaan työhyvinvoinnin vaikutuksia voi lähestyä kolmesta näkökulmasta: eurojen, toimenpiteiden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Hänen mukaansa työhyvinvoinnin euromääräiset kustannukset koostuvat ennaltaehkäisevän työn kustannuksista, sairaanhoidosta ja sairauksista johtuvista suorista kustannuksista. Työhyvinvoinnin suuri taloudellinen vaikutus syntyy siitä, että ihmiset voivat nykyistä paremmin.

Guy Ahosen (2013) mukaan työhyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset voidaan eritellä liiketaloudellisiin, yksilötaloudellisiin ja kansantaloudellisiin. Liiketaloudellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi työaikakulut, sairauskulut ja kehittämistoiminta. Yksilötaloudellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi suorituskyky, sairauskulut ja ansiotaso. Kansantaloudellisiin vaikutuksiin puolestaan lukeutuvat esimerkiksi sairauskulut, eläkekulut ja työttömyyskulut.

Työhyvinvointipanostus maksaa itsensä takaisin

Työhyvinvointi on siis yrityksen kannalta hyvin merkittävä asia myös taloudellisesta näkökulmasta. Työhyvinvointisuunnitelma, jossa on kirjattuna työhyvinvoinnin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, puoltaa paikkaansa yrityksen strategiassa. Se kertoo, kuinka yritys huolehtii nyt ja tulevaisuudessa tärkeimmästä tuotannontekijästä: yrityksen henkilöstöstä.

Työhyvinvointiin panostamisen voi nähdä investointina tulevaisuuteen. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n (Kauppalehti Studio 2018) mukaan työntekijän yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle noin 350 euroa, ja asiantuntijatyössä kustannus voi olla EK:n arvion mukaan jopa 1 000 euroa.

Kuinka voisi laskea yksinyrittäjän sairauspäivän hinnan? Yrittäjä on yrityksensä tärkein pääoma. Kun yrittäjä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, samalla hän huolehtii yrityksensä menestymisestä tulevaisuudessa. Se ei ole itsekkyyttä, vaan investointi tulevaisuuteen.

Teksti: Voi hyvin yritys -hankkeen projektipäällikkö, KTM Anja Härkönen ja lehtori, KTM Pia Kaari

Kuvat: Arja Hämäläinen

Lähteet

Ahonen, Guy (2013): Työhyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset. Saatavissa: https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/tyohyvinvoinnin-taloudelliset-vaikutukset . Viitattu 1.4.2019.

Kauppalehti Studio (2018): Saatavissa: https://studio.kauppalehti.fi/terveystalo-menestysta-hyvinvoinnilla/tuottavampaa-tyota-sujuva-hoitoketju-saastaa-tyonantajille-selvaa-rahaa. Viitattu: 1.4.2019.

Tiessalo, Paula (2019): Kun työntekijä uupuu, on apu usein liian myöhässä – Henkinen hyvinvointi on vasta nyt alkanut kiinnostaa yrityksiä. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10705606. Viitattu 30.3.2019.

Tolkki, Olli (2012): Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut. Saatavissa: https://www.slideshare.net/tyoelakeyhtio_varma/lahipaiva1-tolkki. Viitattu: 1.4.2019.

21.03.2019 15:21

Palaudu, yrittäjä!

Kutsumme yrittäjiä virkistymään aamukahveille hyvinvointiteeman parissa viitenä keväisenä aamuna.

Maaliskuun toisessa aamukahvitapaamisessa teemana on palautuminen. Aamukahvien lomassa kuulemme, mitä ovat mikrotauot ja miten niitä toteutetaan. Keskustelemme myös stressistä, palautumiskyvystä ja voimaantumisesta. Asiantuntijana on psykologi, vanhempi konsultti Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta.

Milloin palaudut?

Palautuminen ei ole vain työajan ulkopuolella tapahtuvaa työstä erillistä toimintaa, vaan palautumisen tulisi olla osa meidän jokaisen työskentelytapaa. Hienointa olisi, että jokainen työpäivä sisältäisi useita mahdollisuuksia elvyttäviin taukoihin ja lepoon. Työajan ulkopuolinen lepo on tärkeää, mutta se ei ole kuitenkaan kenellekään riittävää palautumista. Siksi näillä aamukahveilla keskitymme tarkastelemaan erityisesti palautumista työpäivän aikana.

Olennaista on pysähtyä pohtimaan palautumisen teemaa hetkeksi oman arkisen työn kautta. Sillä tavoin voi löytää keinoja muokata omaa työkuormaa sellaiseksi, että siihen sisältyy myös palautumista.

Miten palaudut?

Lyhyet palautumishetket työn lomassa ovat tärkeitä työkuorman hallinnassa. Mikrotaukoja voi pitää lyhimmillään muutaman sekunnin ajan, ja joku onnekas voi löytää mahdollisuuden vaikkapa vartin pituisiin päiväuniin. Jokaisen työtilanne on erilainen. Siksi meidän on hyvä aktiivisesti tehdä omannäköisiä suunnitelmia siitä, miten on mahdollista irrottaa silmät ja ajatukset työstä edes hetkeksi työpäivän aikana.

Aamukahveilla tarkastellaan erilaisia tapoja parantaa kognitiivista ergonomiaa työssä palautumisen kautta.

Miten opit palautumaan työajalla?

Ilman palautumista on vaikeaa löytää iloa ja energiaa työstä. Voimavarat alkavat hiipua. Jokaisen yrittäjän on hyvä kysyä itseltään: Palanko loppuun vai palaudunko? Väsyneenä työnjäljen ja päätöksenteon laatu laskee ilman, että itse edes huomaamme sitä.

Palautumisaamukahveilla 26.3. tutkaillaan ja rakennetaan omia keinoja palautumisen tukemiseen. Jokaiselle yrittäjälle ja erilaisiin työympäristöihin löytyy kyllä keinoja. Työskentelemme kaikki yhdessä, joten samalla kuulemme käytännön vinkkejä muilta yrittäjiltä. Lankutus, meditaatio, valo, kävely, silmäjumppa, porrashaaste, hengitys, hyötyhissi, viikon vikinät ja nukkuminen ovat vain pieni osa keinovalikoimaa. Tervetuloa kuulemaan ja löytämään lisää juuri Sinulle sopivia palautumisen muotoja!

Teksti: Anna Tienhaara, psykologi ja vanhempi konsultti, Työterveyslaitos

Kuvat: Arja Hämäläinen

20.03.2019 15:12

Tapasimme Tykkimäen Saunalla Voi hyvin yritys -hankkeen yrittäjien kanssa 13.3.2019. Kuulimme yrittäjien kokemuksia työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Pohjana meillä oli Työterveyslaitoksen työkykytalo, jossa on neljä kerrosta: 1. Terveys ja toimintakyky 2. Osaaminen 3. Arvot, asenteet ja motivaatio 4. Johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kristina Ruuskanen viritti keskustelun iloisesti käyntiin sirkusteemalla. Saimme pientä tuntumaa esineiden rakentavaan heittelyyn.

Arvot näkyvät arjessa

Tärkeää hankkeessa mukana olleille yrittäjille on ollut oman identiteetin vahvistuminen ja motivaation lisääntyminen. On huomattu, että muita ei tarvitse jatkuvasti miellyttää, vaan voi uskaltaa olla erilainen. Kun hyväksyy itsensä täysin ja voi olla oma itsensä, itsekunnioitus ja oman identiteetin arvostus heijastuvat jokapäiväiseen toimintaan. Arvot, asenteet ja motivaatio muodostavat perustan jokapäiväiselle toiminnallemme.

Hankkeen aikana on tullut esiin uusia elementtejä, joita ei ole ennen tullut ajatelleeksi tai kokeilleeksi. Työn merkityksellisyys, se että on mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä työnsä kautta jotain hyvää, on tullut paremmin näkyviin.

Työnohjauksen näkökulmasta yritystoiminnassa keskusteltiin myös. On tärkeää etsiä keinoja työn sujuvuuden parantamiseksi sekä uudistaa toimintatapoja ja työprosesseja.

Terveellinen ravinto, taukoliikunta ja lepo parantavat työssä jaksamista

Ravinto on tärkeä osa työssä jaksamista. Työpäivän aikana vireystason ylläpitäminen on tärkeää, jotta oltaisiin tehokkaita ja tuottavia. Jo pienetkin muutokset päivittäiseen rytmiin ja ruokailutottumuksiin vaikuttavat kaikkiin ihmisen terveyden osa-alueisiin, ja tästä syystä terveellisen ruokavalion ylläpitäminen on tärkeä osa oman terveyden huoltamista.

Taukoliikunnan on koettu parantavan keskittymistä päivittäisen aherruksen keskellä. Pienen jaloittelun tai jumppahetken sisällyttäminen työpäivään tehostaa myös energiankulutusta. Helpot ja kevyet jumppaliikkeet vähentävät niveliin kohdistuvaa painetta. Jumpasta saamme hyvän syyn katkaista hetkeksi työnteon, ja tätä kautta virkistymme henkisesti. Havainnointikyky, vireystila ja tarkkuus parantuvat.

Muutamat olivat ottaneet käyttöön taukoliikuntasovelluksen, joka muistuttaa määrätyin väliajoin jumppahetkestä. Myös aktiivisuusranneketta kokeiltiin ja sen tuomia tuloksia huomioitiin myös päivittäisissä toiminnoissa. Taukoliikunta kannattaa siis ottaa tavalla tai toisella mukaan työpäivään ja parantaa tätä kautta työssä viihtyvyyttä ja työtulosta. Se ei vaadi paljoa aikaa, mutta säästää monelta vaivalta ja on helppo suorittaa vaikkapa juuri kahvitauolla.

Teknologian lisääntyminen luo paineita oppia uusia digitaitoja ja sopeutua uusiin työtapoihin. Kognitiivinen ergonomia on tärkeää: kiinnitetään huomiota tiedon käsittelyyn, havainto- ja ajattelukykyyn työn fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi.

Oman ajan pyhittäminen ja lepo tekevät hyvää. Levänneenä ja stressistä palautuneena huomaa, että ajatukset ja ideat tulevat kuin itsestään. Lomaillessa voi ladata voimia seuraaviin ponnisteluihin. Lomailun voi ottaa voimaannuttavana tekijänä, eikä siitä tarvitse ottaa omantunnontuskia.

Ammattitaidon kehittäminen tuo asiakkaita

Oman ammattitaidon kehittäminen koettiin tärkeäksi. Opiskelumahdollisuuksia on kartoitettu, mutta ajan irrottaminen opiskeluun voi olla yrittäjän arjessa haastavaa. Jos ei ole mahdollista opiskella pitkää aikaa, on mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan lyhyemmillä kursseilla ja koulutuksilla.

On tärkeää pysyä ajan hermolla ja seurata nykypäivän trendejä, jotka saattavat muuttua nopeastikin. Näkyvyys on nykyään yksi markkinointikeino.

Pienyrittäjän kannalta ns. luottoasiakkaat ovat arvokkaita, koska silloin taataan toimeentulo pidemmälle aikavälille, eikä tarvitse käyttää niin paljon aikaa uusien asiakkaiden hankintaan. Asiakassuhteiden merkitys on korostunut, ja markkinointi on mennyt yksilöllisempään suuntaan. Nykyään halutaan, että asiakkaan tarpeet otetaan huomioon ja heitä palvellaan yksilöinä. Hinta- ja tuotetietoisuuden lisääntyessä tärkeäksi kilpailuvaltiksi nousee palvelu, jota pystytään tarjoamaan henkilökohtaisesti.

Verkostoituminen avaa uusia ovia

Verkostoituminen muiden yrittäjien ja sidosryhmien kanssa on tärkeää ja vuorovaikutteista. Verkostoituminen toimii sosiaalisena pääomana ja avaa uusia ovia. Siinä voi kehittyä ja lähteä mukaan esim. järjestötoimintaan. Yksin ei kannata jäädä, koska apua on saatavilla monilta eri tahoilta.

Lopputuloksena voimme todeta, että hankkeessa käsitellyistä työhyvinvointiasioista ja toimenpiteistä on ollut hyötyä yrittäjille. He ovat saaneet vinkkejä ja tehneet omia toimenpiteitä yrittäjän arjessaan jaksamisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena on pysyä kilpailukykyisenä ja voida hyvin niin psyykkisesti kuin fyysisestikin tulevina vuosina.

Palaverin päätteeksi virkistäydyimme lauttasaunan löylyissä, ja rohkeimmat pulahtivat avantoon! 

Teksti ja kuvat: projektityöntekijä Satu Hynynen

07.03.2019 15:57

Väsyttääkö, kun kevätaurinko kurkkii ikkunoista? Aloitetaan yrityksesi työhyvinvointisuunnitelman teko Voi hyvin yritys -hankkeen ensimmäisessä aamukahvitilaisuudessa.

Tilaisuus pidetään keskiviikkona 13.3.2019 kello 8 – 10 XLabin tiloissa (Kirkkokatu 20, Kotka). Kahvit juodaan kello 8 – 8.30, ja alustus on kello 8.30 – 9. Sen pohjalta jatketaan keskustelulla ja työpajalla kello 9 – 10.

Oma ja yrityksen työhyvinvointisuunnitelma

Suunnitelma lähtee liikkeelle työkykytalo-mallista (https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/). Mallin avulla on hyvä miettiä omaan ja yrityksen työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta

Huomasitko taas, että hiihtolenkit ovat jääneet tältäkin talvelta tekemättä? Syömiset ovat muuttuneet pikaruuaksi. Kiireessä yöunet ovat jääneet vähiin. Työstä on tullut puurtamista, eikä mikään innosta.

Tässä vaiheessa Sinun on hyvä tarkastella omia terveystottumuksiasi, yleisesti terveyttäsi ja arjen arkisista asioista selviytymistä eli toimintakykyäsi. Näistä asioista huolehtiminen luo pohjan työssä jaksamiselle ja innostumiselle.

Käy testaamassa oma terveytesi ja työkykysi itsearviointimittarilla osoitteessa www.ttl.fi/oma-arvio. Saat saman tien palautteen vinkkeineen.

Ammatillinen osaaminen vaatii jatkuvaa huoltoa muuttuvassa maailmassa

Työelämä muuttuu koko ajan. Tiedoille ja taidoille tulee uusia vaatimuksia. Koko ajan pitäisi oppia uusia älylaitteita ja tietokoneohjelmia. Työ ja muu elämä sekoittuvat, mikä aiheuttaa työhyvinvoinnille haasteita. Onko minulla enää ollenkaan vapaa-aikaa? Saanko tehdä mahdollisimman joustavasti töitä?

Oman osaamisen parantamisessa ja oman alan tietämyksen lisäämisessä erilaiset koulutukset ovat tarpeellisia. Nykyosaamisessa myös vuorovaikutustaidot ja itsensä johtaminen korostuvat.

Asennoituminen ja motivoituminen omaan työhön haastavat meitä

Vaikka työnteko on yleensä mukavaa, joskus työ myös kyllästyttää, ja se on ihan normaalia. On tärkeää arvostaa omaa työtään ja saada arvostavaa palautetta. Tavoitteiden ja erilaisten haasteiden saavuttaminen työssä luo iloa ja uusia ideoita. Oman toimeentulon varmistaminen on monilla tärkein syy tehdä töitä.

Olemme kokonaisvaltaisia ihmisiä, joten myös työn ulkopuoliset asiat vaikuttavat meihin, esimerkiksi perhesuhteiden vaikeudet. Hyvinvoiva yrittäjä ja työntekijät tuottavat hyvää tulosta yrityksessä.

Jos motivoituminen omaan työhön ja yritykseen rupeaa reistailemaan, kannattaa hakea apua esimerkiksi omasta työterveyshuollosta. Osoitteesta https://www.ttl.fi/yrittaja/pienyrityksen-tyoterveyshuolto/ selviää, miksi ja miten kannattaa hankkia yrityksen työterveyshuolto.

Menestyvä yrittäjä johtaa systemaattisesti työtä, työympäristöä ja työyhteisöä

Omaa työtään kannattaa pysähtyä miettimään säännöllisesti. Varaa siis almanakastasi yksi päivä suunnitteluun, jolloin mietit, onko työssä jotain muuttunut. Pitäisikö siihen reagoida ja muuttaa toimintatapoja?

Asiakaskunta saattaa muuttua tai tulee kausivaihteluita. Pitäisikö mahdollisesti tehdä jotain esimerkiksi kausivaihteluiden aiheuttamille kassavirran muutoksille?

Yrityksesi työsuojelupäällikkönä Sinun täytyy tehdä yrityksesi työn riskinarviointi, jonka avulla saat hyvin kartoitettua yrityksesi vaarat ja voimavarat. Tämän jälkeen on helpompi tehdä kirjallinen suunnitelma vaarojen poistamiseksi ja vähentämiseksi. Tätä harjoitellaan 13.3. työpajassa.

Yrityksesi työyhteisöstä kannattaa pitää huolta. Käy testaamassa osoitteessa https://www.ttl.fi/testaa-millainen-tyohyvinvoinnin-kylvaja-olet/, millainen työhyvinvoinnin kylväjä Sinä olet!

Yksinyrittäjä joutuu luomaan oman työyhteisönsä. Useaa yrittäjää helpottaa, kun voi jakaa yrittäjyyden iloja ja suruja toisten kanssa. Verkostoitua voi esim. ammattijärjestöön, yrittäjäjärjestöön ja yhteisten työtilojen käyttäjiin. Yksi tapa on myös tutustua ja liittyä maakuntien työhyvinvointiverkostoon (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyopaikkojen-tyohyvinvointiverkosto/). Nappaa tästä vielä yksi linkki sivuillemme http://www.ttl.fi/yrittajaja tilaa uusi Yritykset kuntoon! -uutiskirje.

Muista tykätä itsestäsi!

Teksti ja kuvat: Kristina Ruuskanen
Erityisasiantuntija
Työterveyslaitos

25.02.2019 15:52

Kutsumme yrittäjiä virkistäytymään aamukahveille hyvinvointiteeman parissa viitenä keväisenä aamuna.

Ensimmäisillä aamukahveilla aiheena on yrittäjän kokonaisvaltainen ja monipuolinen työhyvinvointi. Työhyvinvointia voidaan kuvata ja ajatella talona, jossa on neljä kerrosta. Ihminen itse määrittää, miten talonsa rakentaa ja mitä eri kerroksiin kuuluu. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kristina Ruuskanen johdattelee kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin maailmaan ja kertoo myös, miten yrittäjä tunnistaa henkilökohtaisen jaksamisen riskit.

Maaliskuun toisessa aamukahvitapaamisessa teemana on palautuminen. Aamukahvien lomassa kuulemme, mitä ovat mikrotauot ja miten niitä toteutetaan. Keskustelemme myös stressistä, palautumiskyvystä ja voimaantumisesta. Asiantuntijana on psykologi, vanhempi konsultti Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta.

Huhtikuun aamukahveilla on mielenkiintoinen ja aina puhuttava aihe: työhyvinvoinnin suhde yrityksen kassavirtaan. Tähän aiheeseen johdattelevat lehtori, KTM Pia Kaari ja projektipäällikkö Anja Härkönen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kesän korvalla, toukokuussa, aamukahvien teemoina ovat johtaminen ja viestintä. Johtamisen teemassa keskitytään esimiestyön merkitykseen alaisten työkyvylle ja työhyvinvoinnille. Viestimisen teemassa katsahdetaan palautteen antoon, keskusteluun ja viestintään työhyvinvoinnin luomisessa. Aiheita alustavat lehtori, KTM Pia Kaari ja työhyvinvointiasiantuntija Arja Hämäläinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Aamukahvitilaisuuksien sarja päättyy kesäkuussa. Silloin Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kristina Ruuskasen johdolla käsitellään aihetta yrittäjä ja työterveyshuolto.

Lämpimästi tervetuloa!

22.02.2019 15:31

Kotkalainen Sotek- ja kouvolalainen Parik-säätiö ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Ne tekevät vastuullista ja eettisesti kestävää työtä työllistymisen hyväksi. Säätiöt lähtivät mukaan Voi hyvin yritys -hankkeen toiseen sparrausryhmään, koska ne haluavat kehittää työhyvinvointiaan monin tavoin. Sparrauksiin on oltu tyytyväisiä, ja toimintaa hiertäviä epäkohtia on jo alettu perata. Konkretiaa ja erilaisia parannuskeinoja asioihin mietitään tulevaisuudessa yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa.

Kokoonnuimme 12.2.2019 Anjalan nuorisokeskuksen viihtyisään saunatupaan keskustelemaan työhyvinvoinnin tilasta Sotekissa ja Parikissa. Asiantuntijana oli vanhempi konsultti Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta. Alkulämmittelyksi kuulimme Anjalan nuorisokeskuksen historiasta maatalousoppilaitoksena ja tietenkin kartanon kummituksista.

Työhyvinvointi yhteiskunnallisessa yrityksessä sisältää paljolti samoja iloja ja suruja kuin yksityisissäkin yrityksissä. Terveys ja toimintakyky huomioidaan monipuolisesti erilaisten liikunta-aktiviteettien avulla. Osaamista päivitetään koulutuksissa; tosin maksullisiin koulutuksiin pääsy on vähentynyt niukkenevan talouden vuoksi.

”Henkiseen hyvinvointiin on nyt aika kiinnittää enemmän huomiota. Fyysisen puolen hyvinvointi koetaan tällä hetkellä varsin hyväksi.” Kati Kurtti ja Maarika Turunen Sotekista summaavat. Tiedonkulkua halutaankin edistää molemmissa organisaatioissa, koska toimivammalla vuorovaikutuksella rakennetaan parempaa yhteishenkeä. Sotekissa on terävöitetty palaveri- ja kehityskeskustelukäytänteitä sekä luotu yhteisiä pelisääntöjä etätyön tekemiseen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat monien haasteiden edessä sekä Parikissa että Sotekissa. Työn kokonaisuus on Kymsoten ja muiden hallinnollisten muutosten takia menossa uusiksi. Epävarmuus leimaa yritysten arkea, sillä vasta kesällä ratkeaa, mitä palveluja miltäkin organisaatiolta ostetaan ja mihin hintaan. Kollegiaalisuuden säilyttäminen kilpailun tuoksinassa nousikin yhdeksi aihepiiriksi, jota Sotekissa lähdetään Anna Tienhaaran mentoroimana työstämään.

”Arvoista jankuttaminen kehityskeskusteluissa auttaa tuomaan ne tutuiksi”, Pasi Hedman Parikista toteaa. Kun arvot ovat läsnä päivittäisessä keskustelussa ja niitä päivitetään säännöllisesti, niitä on jokaisen työntekijän helpompi käyttää päivittäisen toimintansa tukirankana ja ohjenuorana. On hyvä tehdä näkyväksi se, mikä on jo hyvin, ja huomioida voimavaratekijöitä, jotka lähtevät konkreettisista asioista. Parikissa on saatu toimenkuvien määrittely hyvään alkuun.

Sekä Parikissa että Sotekissa tiedetään, että vertaistuki on tärkeää. On muutettava ajattelutapaa joko – tai-ajattelusta sekä – että-ajatteluun. Näin otamme vastuun sekä itsestämme että työyhteisömme hyvinvoinnista. Digitalisoituneessa työympäristössä tulee kiinnittää huomiota myös kognitiiviseen ergonomiaan: ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutukseen, tiedolliseen kuormittumiseen ja teknologian käytettävyyteen.

Teksti ja kuvat
Projektityöntekijä Satu Hynynen
TKI-asiantuntija Arja Hämäläinen
Voi hyvin yritys -hanke

18.01.2019 14:07

Työhyvinvointiasiantuntijan on elettävä omien oppiensa mukaan, jos haluaa tulla kuulluksi. Olen siis äärimmäisen epäuskottava, kun puhun liikunnan ja ravinnon merkityksestä.

Olen nimittäin läski. (Tai lihava, jos läski kauhistuttaa. Tai ylipainoinen, jos joku on ihan yliherkkis.)

Valtava hedonismini yhdistettynä huonoihin ruokailutottumuksiini on ajanut meikämatamin tähän tilaan. Puolustukseni on, että olen onnellinen ylipainoinen. Meitä iloisia isoja tyttöjä on olemassa todellisessakin elämässä, sen lisäksi että Jenny valistaa siitä telkkarissa.

Eikä tässä vielä kaikki. Olen nimittäin myös vaivojeni vanki.

Epäuskottavuus kasvaa, kun tuhti työhyvinvointiasiantuntija kaiken lisäksi kangertaa kokoukseen. Alaselkäni on kipeytynyt, joten pitkällinen istuminen tuo tuskan. Iloitsen kuitenkin siitä, että tämä tukirangan vaiva on pelastanut minut istumakuolemalta. Minun on vaihdettava asentoa usein, mieluiten puolen tunnin välein. Korkeimmalle kuuluu kiitos säädettävästä sähköpöydästä!

Painopulmista ja kipukrempoista huolimatta – tai juuri niiden ansiosta – elän työhyvinvointia eli tyhyä todeksi juuri nyt. Elän sitä todeksi vahvemmin kuin koskaan aiemmin nuorempana, terveempänä ja hoikempana. On siunattua tehdä työtä, jossa saan jakaa tyhyn ilosanomaa muillekin.

Pienet teot ratkaisevat. Kävelen työmatkoja. Teen taukojumppaa tietokoneen näytölle pomppaavan Ergo Pro -ohjelman tahtiin. Tämän tästä tartun hep… eikun keppiin. Luen runoja. Kuuntelen Juicea. Kaikki keinot ja mielikuvat ovat sallittuja. Mindfulnessia parhaimmillaan on mielikuvapulahdus trooppisiin vesiin azurinsinisen taivaan alla. Samalla voin vetäistä muutaman uintiliikkeen työsermini suojissa ja saan mahlani nousemaan.

”Keppijumppaa ja kulttuuriseteleitä” on hyvä lähtökohta työhyvinvoinnille. Lisäksi on uupumatta luotava otollisia rakenteita työnteolle. Työtä ei saa olla liikaa. Työn tuloksiin pitää voida vaikuttaa. Työn iloa täytyy saada kokea yksin ja yhdessä. Vapaa-ajan on oltava vapaata aikaa sielun ja hengen virvoitukseen.

Kaikki nämä tyhyn osatekijät puolestaan edellyttävät viestinnän jatkuvaa kehittämistä. Palaverit muokkautukoot tarkkarajaisiksi. Kehityskeskustelut kehittykööt vuorovaikutteisiksi. Kannustettakoon työtovereita monipuoliseen tiedonjakoon ja -janoon. Perustettakoon yhteinen (some)kanava, jonne kaikki voivat päivittää työn vaiheita, tuntoja ja tuloksia.

Parhaimmillaan työhyvinvointi luo toimivaa viestintää ja viestintä luo toimivaa työhyvinvointia. Ikiliikkuja on siis keksitty.

Me Xamkin työhyvinvointihankkeissa työskentelevät Tyhytehotytöt olemme pohtineet työn rasitusten ongelmatiikkaa myös omassa työyhteisössämme. Päätimme viedä raamatullisen neuvon nextille levelille: Tehkää niin kuin me sanomme ja teemme! (Otsikko on Matteuksen evankeliumin luvusta 23, jakeesta 3.)

Yhtenä interventiona eli väliintulona kehitimme osallistavan kymmenminuuttisen tyhy-tuokion henkilöstöpalavereihin. Kerromme uusimmista tyhy-tuulista, tanssimme porukalla tai keskustelemme jaksamista edistävistä elementeistä. Teemme joka palaverissa sitä, mikä milloinkin tuntuu ajankohtaiselta ja virkistävältä.

Aloitimme toimintamme kuorolausunnalla. Runon sanoma ja tyyli ovat vapaasti muokattavissa eri työyhteisöihin. Toivotan kaikille antoisia hetkiä sekä työssä että vapaa-aikana!

Tyhymme
(Kas, kaikki mukaan yhymme!)

Tyhytehotytöt oomme me,
tavoitteena yhteinen työhyvinvointimme.
Ahkeruus on ilomme,
laiskuus intohimomme.
Teidät flow’hun työssä imemme –
onhan inspiraatio toinen nimemme.

Siis taukojumpatkaamme
ja kulttuuria kuluttakaamme,
mut’ paljon muuhunkin pyrkikäämme.
Ollos järkevät työolomme,
tullos raikkaaksi sisäilmamme,
saaos kokonaisvaltaisen hyväksi olomme!

Kehittyköön kirkkaaksi me-henkemme.
Hurratkaamme: Hyvä me!

Kirjoittaja on Arja Hämäläinen, Time2Grow- ja Voi hyvin yritys -hankkeiden TKI-asiantuntija. (Kuva: Angelika Polak.)

15.01.2019 16:46

Pien- ja yksinyrittäjät ovat kovilla. Työtä on monesti liikaa, työn sisältö voi yksitoikkoistua vuosien mittaan, ja vastuu toimeentulosta painaa mieltä. Työhyvinvoinnin kohentamiseen käytetty aika on pois muusta työnteosta.

Työssäjaksaminen onkin monen tekijän summa

Parturi Oili Suur-Inkeroinen on leikannut sippolalaisten hiuksia jo 56 vuotta (Kymen Sanomat 17.9.2018). Oili puhuu lämpimästi asiakkaista, joiden kanssa ”samalla rupatellaan kuulumiset”. Parturoinnin lisäksi Oili on opetellut asiakkaiden toivomuksesta tekemään permanentteja. Välillä on hiljaisempia päiviä – ”Sekin sopii”. Liike on pysynyt ilmeeltään samana vuosikymmenet. ”Tarkoituksella”, hän sanoo.

Oilin yrittäjätarinassa kiteytyvät mainiosti työssäjaksamisen perusasiat. Asiakkaat ovat tärkeä voimavara. Työn tuunaus eli työolojen ja -ympäristön järjestäminen mieleisiksi auttavat arkipäivässä. Uusien taitojen opettelu pitää virettä yllä.

Pienyrittäjyys elää ajassa

Yli puolet Suomen yrityksistä on yksinyrittäjien yrityksiä, ja määrän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa (https://yle.fi/uutiset/3-10401207).  Kuten Oili, suurin osa yksinyrittäjistä tekee työtään palvelualalla.
Pitkä, elämänmittainen elämäntapayrittäjyys on perinteinen käsitys pienyrittäjyydestä. Toinen ääripää yrittäjyyden jatkumolla ovat ajassa elävät, jo kenties perustettaessa tilapäisiksi luodut yritykset. Työssäjaksamisen haasteita näihin startupeihin tuovat väliaikaisuuden tunnelma, epävarmuuden sietäminen ja nopeasti vaihtuvat tilanteet. Ääripäiden väliin mahtuu pien- ja yksinyrittäjyyden koko kirjo.

Yksinyrittäjän ei tarvitse jäädä yksin

Yksinyrittäjien työhyvinvoinnin tukeminen on erittäin tärkeää. Erilaiset verkostot ja muut yhteisöt ovat tässä merkittäviä. Työterveyslaitoksen tuella syntyneet alueelliset työhyvinvointiverkostot tarjoavat tukea ja edistävät yksinyrittäjien työhyvinvointia esimerkiksi Kymenlaaksossa.

Yksinyrittäjä hyötyy myös työhyvinvoinnin kehittämishankkeista. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteishanke Voi Hyvin Yritys sparraa kymenlaaksolaisia yksinyrittäjiä työhyvinvointisuunnitelman teossa ja käyttöönotossa.

Yrittäjä johtaa ennen kaikkea itseään

Yrittäjän tulisi pystyä johtamaan ensin itseään, jotta hän voi tehokkaasti ja tuloksekkaasti johtaa liiketoimintaansa ja työntekijöitään. Jos yrittäjällä ei ole tähän taitoa, työssä uupumisen vaara on entistäkin lähempänä. Itsensä johtamisen perusteena on hyvä itsetuntemus.

Itsetuntemuksen juurille pääsee kysymällä itseltään esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitkä ovat vahvuuteni ja mitä osaan hyvin? Mitkä ovat heikkouteni ja missä asioissa minun tulisi kehittyä? Mikä minua virkistää ja innostaa? Mitkä asiat tekevät minut uupuneeksi? Lepäänkö riittävästi? Kun on terveesti itsetuntoinen, hän ottaa vastuun omista tunteistaan ja siitä, miten ne näyttäytyvät työyhteisössä.

Itsensä johtaminen on ennen kaikkea tärkeysjärjestyksen hallitsemista. Jos yrittäjä tietää tehtäviensä tärkeysjärjestyksen, hän pystyy myös mitoittamaan käytettävissä olevan ajan parhaalla mahdollisella tavalla. Hän pystyy rajaamaan työhön käytettävän ajan niin, että työstä toipumiseen, lepoon ja virkistymiseen jää riittävästi aikaa. Tämä ei ole helppoa meille kenellekään, saati sitten pienyrittäjälle, joka vastaa yrityksessä kaikesta ja lopuksi vielä oman palkkansa suuruudesta.

Yrittäjäkin solahtaa työn imuun

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa ihminen lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Yrittäjillä työn imua edistävät erityisesti rakkaus alaan, vaihtelevuus, uusien asioiden opiskelu ja kova halu yrittää.

Työterveyslaitoksen nettisivuilla voi käydä testaamassa oman työn imunsa tason: https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/.

Kirjoittajat: TKI-asiantuntija Arja Hämäläinen, projektipäällikkö Anja Härkönen ja lehtori Pia Kaari