Vetovoimainen kotihoito
Tehdään hyvä arki yhdessä
Kotihoitoa kehitettiin työntekijöiden näkökulmaa korostaen. Tyytyväiset työntekijät lisäävät alan veto- ja pitovoimaa.
Hanke on päättynyt.
Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa vahvistettiin kotihoidon veto- ja pitovoimaa kehittämällä osaamista, työhyvinvointia ja työprosesseja eli arkisen työn sujuvuutta. Lisäksi kehitettiin osallistavaa tiedolla johtamista ja kotihoidon viestintää.
Kotihoidon kehittämiseen erityisesti työntekijöiden näkökulmasta satsattiin. Lopputuloksena syntyi useita kiinnostavia ratkaisuja, jotka vastaavat työelämän todellisiin ongelmiin.
Hyvinvointiin panostettiin mm. työpajoilla, joissa ratkottiin työntekijöiden esiin nostamia työhyvinvoinnin haasteita. Lisäksi tarjottiin vuorovaikutusvalmennusta ja koottiin Essoten eri tiimien työntekijöistä työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto arkisen työhyvinvoinnin tueksi.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Essoten kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi parantui hankkeen aikana. Työn hallinnan tunne kasvoi, ja reilusti useampi työntekijä kokee muutokset työssään myönteisiksi vuoteen 2019 verrattuna.
Lähes 80 prosenttia kotihoidon työntekijöistä suosittelisi Essotea työnantajana ystävilleen, kun vuonna 2016 suosittelijoiden osuus oli alle 60 prosenttia. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu-kyselystä, johon Essote osallistuu vuosittain.
Tiedolla johtamista ja yhteisöohjautuvuutta tarvitaan jatkossakin
Osallistavaa tiedolla johtamista kääsiteltiin Xamkin verkkokoulutuksissa. Tavoitteena oli vahvistaa toteutuneiden palvelujen itsearviointia ja tulevan toiminnan suunnittelua parasta mahdollista käytössä olevaa tietoa hyödyntäen.
Täydennyskoulutuksen sisältö räätälöitiin erikseen Essoten ja Pieksämäen kaupungin kotihoitoon. Yhdessä työstetty tiedolla johtamisen vuosikello tukee kotihoidon esihenkilöiden työtä myös jatkossa. Osallistava tiedolla johtaminen mahdollistaa työntekijöiden mukanaolon toiminnan itsearvioinnissa ja kehittämisessä kohti yhteisiä tavoitteita.
Hankkeen aikana kotihoidon tiimit saivat valmennusta itse- ja yhteisöohjautuvuuteen. Ideana taustalla on, että työntekijät ottavat ja saavat enemmän vastuuta työnsä suunnittelusta ja toteutuksesta. Vastuun antaminen työntekijöille lisää oikeudenmukaisuuden kokemusta, luovuutta ja työhön sitoutumista. Uuden toimintakulttuurin omaksuminen vaatii kuitenkin aikaa, hyvää vuorovaikutusta sekä luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välillä.
Aktiivinen viestintä rakentaa alan vetovoimaa
Kotihoidon monipuolinen ja laajaa osaamista edellyttävä työ näkyy julkisuudessa vain vähän. Työntekijöiden kokema merkityksellisyys, työyhteisön tuki ja palkitsevat kohtaamiset eivät nouse median otsikoihin.
Hankkeessa annettiin kotihoidon työntekijöille osaamista ja eväitä someviestintään. Some-haasteiden avulla kannustettiin vanhusalaa laajemminkin kiinnittämään huomiota omaan viestimiseen yhteistyössä Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen kanssa.
Konkreettisesti yhteisestä viestinnän kehittämisestä jäi käteen kotihoidon työstä kertovat lyhyet videot, joihin voi tutustua Essoten ja Pieksämäen kaupungin YouTube-kanavilla sekä uudet kotihoidon verkkosivut Pieksämäen kaupungille. Kotihoidon someverkosto jatkaa toimintaansa yhdessä työstetyn kotihoidon somekäsikirjan pohjalta.
Uudeksi sisäisen viestinnän muodoksi käynnistettiin pandemiaolosuhteissa lyhyet vetovoimavartit, joissa käsiteltiin erilaisia työhyvinvointiin liittyviä teemoja tai vaihdettiin ajatuksia henkilöstön kanssa kulloinkin mielessä olevista aiheista.
Sujuvaa arkea Perehdytystä ja osaamista vahvistamalla sekä työprosesseja kehittämällä
Hankkeessa luotiin systemaattinen perehdytysmalli, joka sisältää perehdytysmateriaalia ja palkitun Seppo-perehdytyspelin kotihoitoon. Nämä jäävät kotihoidon käyttöön jatkossakin. Seppo-perehdytyspeliä on pidetty uudenlaisena, luovana ja mieleenpainuvana tapana perehtyä kotihoidon työhön.
Kotihoidon työntekijöiden osaamista vahvistettiin osaamiskartoituksen pohjalta suunnitelluilla verkkokoulutuksilla. Sairaanhoidon osaamiseen, kuten laskimoverinäytteenottoon, kaivattiin eniten ammatillisuuden vahvistamista. Myös teknologiaosaamista ja sosiaaliturvan parempaa tuntemista toivottiin sekä osaamista elämän loppuvaiheen hoitoon. Osaamista vahvistava toimintamalli jää kotihoidon organisaatioiden käyttöön.
Pieksämäen kotihoidossa kehitettiin kotihoidon kotiutumis- ja arviointiprosessia moniammatillisen tiimin kanssa. Tuloksena Pieksämäen kotihoitoon nimettiin arviointi- ja kuntoutusjaksoa toteuttavat ja vastuussa olevat työntekijät. Kuntoutusjakson avulla kotikäyntejä on voitu vähentää tai asiakkaat pärjäävät kotona jopa ilman kotihoidon palveluja.
Sairaalasta kotiutusta ennakoidaan nyt aiempaa paremmin. Kotihoidon työntekijöiden arki selkiytyy, kun kotiutukset eivät tupsahda yllättäen jo ennestään täyden työlistan keskelle. Asiakkaiden kuntoutuminen vahvistaa myös työntekijän kokemusta oman työn mielekkyydestä.
Katso tästä muiden osatoteuttajien sivut
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote
Lue tästä lisää!
Kotona kohdataan
1.6.2020
Mitä merkitystä kotihoidolla on? Millaista työ kotihoidossa on?
Jaksaa, jaksaa – miten jaksat?
6.10.2020
Mitä yhteistä on kotihoidon, pelastuksen ja ensihoidon työssä?
Hyvää työtä! – Sosiaalista kestävyyttä vanhuspalvelualalla
3/2020
Vanhustyön työelämää kehitetään niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Hyvä työilmapiiri tehdään porukalla
7.12.2020
Selvitimme kotihoidon työntekijöiden ja esimiesten näkemykset työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä
Kotihoidon työ on aivotyötä
2/2021
Työ kotihoidossa kuormittaa aivoja. Kokosimme vinkkejä kognitiivisen ergonomian hallintaan.
Sovita työ elämäsi palapeliin
2.6.2021
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen saattaa olla ajoittain melkoinen palapeli koottavaksi.
Yhteistuumin kohti sujuvaa työntekoa
25.1.2022
Kukapa muu kuin työntekijä itse tietäisi arkisen työn kivikoista paremmin ja keksisi niihin käytännön ratkaisuja?
Tiedolla johtaminen tulevilla hyvinvointialueilla
28.1.2022
Monesta lähteestä kertyy tietoa, joka käyttöön otettuna vaikuttaa mm. palvelujen laatuun, henkilöstön hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.
Ajankohtaista
Vetovoimainen kotihoito –hankkeen käynnistyessä teimme innostuneesti suunnitelmia lukuisista erilaisista tapaamisista: hanketiimin palavereita, vapaamuotoisia yhteisessä tilassa työskentelyn päiviä ja työntekoa siellä, missä on mahdollisuus kohdata kotihoidon työntekijöitä. Työpajoja ja tapaamisia kotihoidon työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa. Ihmisten kohtaaminen, keskustelu ja yhdessä tekeminen nähtiin tärkeäksi. Kuinkas siinä kävikään?
Emme päässeet alkua pitemmälle, kun koronapandemia levisi maailmalla ja jouduimme vetämään käsijarrusta. Asetettuihin tavoitteisiin haluttiin päästä, mutta miten? Suunnitelmat mietittiin uusiksi. Kaikkia tapaamisia siirrettiin aluksi. Pian kävi selväksi, että tilanne pitkittyy. Totesimme, ettei toimintaa voi lykätä niin pitkälle, että pandemia olisi ohi. Toiminta oli pakko siirtää verkkoon tavalla tai toisella.
Teknisiä ratkaisuja kokeiltiin, haasteita ratkottiin ja voitettiin. Epäluulot karisivat ja etätyöpajat ja –palaverit muuttuivat pian arjeksi. Ehkä liiankin arkiseksi, joskus raskaaksi. Etäkohtaamiset vaativat keskittymistä ja väärinymmärrysten riski kasvaa, kun kehonkieli ei ole tukemassa puhetta. Keskustelu ei solju luontevasti ja rajoittaa helposti työpajoihin osallistuvien aktiivisuutta. Haasteena on lisäksi ollut osallistujien saaminen. Hyvänä puolena havaittiinkin mahdollisuus tallentaa alustukset, jolloin työntekijät ovat voineet palata niihin työtilanteen salliessa.
Työhyvinvointia eri näkökulmista
Kaikki osatoteuttajat ovat tehneet töitä kukin omasta vastuualueestaan käsin. Nämä kaikki vaikuttavat lopulta kokonaisuuteen ja työhyvinvointiin. Olemme järjestäneet yhdessä ja erikseen sekä ulkopuolisten fasilitaattoreiden tuella lukuisia työpajoja. Kaikessa olennaista on ollut kotihoidon työntekijöiden ja esihenkilöiden mukanaolo.
Olemme selvittäneet kotihoidon työntekijöiden ja esihenkilöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tähän lasken myös osaamiskartoituksen. Työn vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja työtehtävistä selvitäkseen työntekijät tarvitsevat uusia taitoja. Osaamiskartoitusten pohjalta suunnitellut koulutusratkaisut lisäävät ammatillista osaamista. Kun tietää selviytyvänsä eteen tulevista tilanteista, työssä on vähemmän stressitekijöitä. Koulutusta on tulossa myös tiedolla johtamisen tueksi.
Työyhteisöllä ja siinä vallitsevalla työilmapiirillä todettiin olevan iso merkitys. Tähän paneudumme vahvasti alkavan vuoden aikana. Ratkaisuna moneen esille nousseeseen asiaan olemme käynnistämässä työhyvinvoinnin verkostoa, joka tarjoaa mahdollisuuden paneutua näihin tekijöihin työyksiköiden ja työyhteisöjen sisällä. Lisäksi aloitamme työyksikkökohtaisten työhyvinvoinnin työpajojen sarjan. Näin tuemme työntekijöitä ratkomaan tiimeissä havaittuja pullonkauloja ja kehittämään työhyvinvointia.
Osallistuminen työn muutosten suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttavat työhyvinvointiin. Voiko tiimi tai työntekijä tehdä suunnitelmia ja päätöksiä, vai onko aina noudatettava ylhäältä tulleita määräyksiä? Yhtenä työhyvinvoinnin kokeiluna on käynnistetty itseohjautuvuuden pilotti. Mukaan lähtenyt tiimi on kartoittanut käsityksensä nykytilanteesta ja mihin haluavat pyrkiä. Seuraavaksi pääsemme tarttumaan käytännön ratkaisuihin, jotka vievät kohti yhteistä päämäärää.
Ylpeyttä merkityksellisestä työstä
Mielikuvat ja ylpeys omasta työstä vaikuttavat työssä viihtymiseen. Viestintä ja se miten kotihoidon työstä puhutaan ovatkin olleet merkittävässä osassa. Ala on saanut paljon negatiivista huomiota ja silloin työn palkitsevat puolet peittyvät näkymättömiin. Näitä työn hyviä puolia ja hetkiä on tuotu esille somehaastekampanjalla, kotihoidon ammattilaisia on ollut esillä juttusarjoissa, on järjestetty kotihoidon Facebook-livejä jne. Hashtageina ovat #kotonakohdataan ja #vetoakotihoitoon.
Hankkeen työntekijät ovat kirjoittaneet blogitekstejä eri kanaviin. Yhteistyötä on tehty myös muiden samojen aiheiden parissa työtä tekevien hankkeiden kanssa. Lehtijuttuja on julkaistu paikallis-, ammatti- ja verkkolehdissä. Miten männöö –palautekanava ja Vetovoimavartti ovat toimineet etäyhteydellä jatkuvan viestinnän välineenä hanketiimin ja kotihoidon työntekijöiden välillä.
Mitä seuraavaksi?
Paljon muutakin on saatu aikaan, kokeiltu tai laitettu alkuun. Hanke saatiin pienen alkuhämmennyksen jälkeen käyntiin ja meno on ollut ajoittain kuin huikealla vuoristoradalla. Erilaiset käänteet ovat välillä viivyttäneet ja lykänneet suunnitelmia tai muuttaneet suuntaa. Pysähtyneisyyden tunnetta on kestänyt vain hetken, kun yhtäkkiä kaikki onkin alkanut edetä hurjaa vauhtia.
Vuodelle 2021 on jo paljon suunnitteilla! Vuosi käynnistyy tiimikohtaisilla työhyvinvoinnin edistämistoimilla. Rinnalla kulkee työpajasarja, jossa kehitetään mm. työprosesseja ja tiedolla johtamisen vuosikelloa. Kaikille suunnattu kolmeosainen webinaari on suunnitteilla Vetovoimainen vanhustyö –sisarhankkeen kanssa. Uusi johtamistyötä tukeva kotihoidon koordinaattorin tehtävä käynnistyy alkuvuodesta. Ja lisäksi monta muuta suunnitelmaa ja ideaa, joista osa ei varmaan vielä ole syntynytkään!
Vanhusten viikkoa juhlitaan 4.-11.10.2020. Viikon teemana on Onni on vanheta.
Haastamme Sinut mukaan Vanhustenviikon somekampanjaan! Parhaimmat postaukset palkitaan!
Haluamme kuulla ja nähdä Sinun onnen hetkiäsi työssäsi tai opinnoissasi vanhustyön ja kotihoidon parissa.
Somehaasteen tavoitteena on:
• Saada vanhustyötä tekevien ja sitä opiskelevien ääni kuuluviin.
• Viestiä positiivisesti vanhustyöstä ja sen tuomista iloista.
• Kertoa positiivista tarinaa vanhustyön aidosta, elämänmakuisesta arjesta.
Osallistu näin:
1. Ideoi postauksen sisältö haasteen aiheen pohjalta. Muista: parhaimmat postaukset palkitaan! Kannattaa siis nähdä hieman vaivaa!
2. Voit ottaa postaukseen sopivan kuva. Sinun tulee varmistaa, että kuvassa olevilta henkilöiltä olet saanut luvan kuvan ottamiseen ja käyttämiseen. Muista kertoa kuvattaville myös, mistä haasteessa on kyse!
3. Jaa onnenhetkiä kuvaava postaus omassa profiilissasi Facebookissa tai Instagramissa 4.-11.10.2020 ja merkkaa siihen seuraavat tagit:
#onnihetki #vetovoimaa #kotonakohdataan #vetoakotihoitoon #eu #esr #xamk
Hashtagit ovat tärkeitä, jotta postaukset linkittyvät haasteeseen ja osallistuvat kilpailuun! Huomioithan, että profiilisi tulee olla julkinen, jotta voit olla mukana kilpailussa.
4. Haasta kollegasi tai opiskelukaverisi mukaan #onnihetki-haasteeseen!
Huom! Muista seuraavat tagit, jotta olet mukana kilpailussa! #onnihetki #vetovoimaa #kotonakohdataan #vetoakotihoitoon #eu #esr #xamk
Postauksien sisältö voi olla kuvia ja kirjoituksia somessa työsi tai opiskelujesi arjesta vanhus- ja kotihoitotyössä positiivisessa hengessä.
Ideoita postauksiin:
• Onni on vanheta turvallisessa kodissa: Millainen on turvallinen koti? Mikä on rakkain muisto lapsuudenkodista?
• Onni on vanheta uutta opetellen: Millaisia onnistuneita digikokemuksia minulla on ollut? Mitä iloa/hyötyä digilaitteet ovat tuoneet tai voisivat tuoda työhöni?
• Onni on vanheta arvokkaasti: Jokainen ihminen on arvokas – kuinka se näkyy työssä?
• Onni on vanheta varautuen: Varautua voi missä iässä vain – kuinka voi varautua? (Testamentilla, vessapapereilla, hengitysmaskeilla, kodin muutostöillä…)
• Onni on vanheta läheisten ja ystävien seurassa: Yhdessä tekemistä, turvallinen tapaaminen tai yhteinen kahvihetki kuvapuhelulla läheisten tai ystävien kanssa.
• Onni on vanheta virikkeellisessä ympäristössä: Millaiset virikkeet tuovat iloa arkeen? (Liikunta, harrastukset, käsityöt, aivojumppa…)
Haasteen järjestävät Vetovoimainen kotihoito, Vetovoimainen vanhustyö, Veto- ja pitovoimaan kotihoitoon, Pa-Mu, KEMUSOTE ja Hyvissä handuissa himassa -hankkeet.
Lue lisää:
www. essote.fi/vetovoimainenkotihoito
www.vetovoimainenvanhustyo.fi
https://www.jamk.fi/fi/reportronic-project/?projectnum=511014
https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/kemusote/tyohyvinvoinnin_tuki/
https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/hyvissa-handuissa-himassa
Kotihoidossa puhaltavat muutoksen tuulet monesta suunnasta
Tämä päivä alkoi yllättävän innostavasti neljän eri puolilla Suomea toteutettavan hankkeen verkostoitumispalaverilla. Jokaisella hankkeella tavoitteena on kehittää kotihoitoa niin, että työntekijät voivat hyvin ja alan vetovoima uravalintana kasvaa. Yhteisten tavoitteiden lisäksi meiltä löytyi samanlaisia ratkottavia haasteita, ja samansuuntaisia lähestymistapoja. Painotukset ovat osin erilaiset, mutta se on rikkaus.
Yhtenä erittäin merkittävänä teemana kaikilla on se, että nyt otetaan työntekijät mukaan kehittämiseen. Menetelmät vaihtelevat, mutta pääasia on, että kotihoidon työn todelliset asiantuntijat eli kotihoidon työntekijät ja lähiesimiehet ovat mukana. Asiakkaiden arjen kanssa kosketuksissa olevat kotihoidon työntekijät tuovat myös asiakasnäkökulmaa mukaan. Kotihoidon tulevia työntekijöitä, opiskelijoita, otetaan niin ikään mukaan.
On todella tärkeää, että eri työntekijäryhmät ovat mukana kotihoitoa kehittämässä. Vaikka he työskentelisivät lähellä toisiaan ja samoja tavoitteita kohti näkökulmat, osaaminen ja työn vaatimukset ovat erilaiset. On lisäksi aivan olennaista, että ylempi johto on mukana antamassa tukensa työntekijöistä lähteville kokeiluille ja muutokselle.
Sote-alalla on ollut pitkään tapana johtamistapa, jossa käytännön työn tekijät eivät ole päässeet ääneen tai kehittämiseen mukaan. Työntekijöiden tietoa työn ongelmakohdista ja ratkaisumahdollisuuksista ei ole hyödynnetty, vaan heidän osansa on ollut työn suorittaminen jostain muualta tulleiden määräysten mukaan. Näihin muutoksiin on suhtauduttu epäillen ja varauksella, koska suunnitteluun ei ole päästy mukaan. Kun uudistusten käytännön toimivuus on ollut epävarmalla pohjalla, helpointa on ollut pysytellä ”näin meillä on aina tehty” -ajattelussa.
Työ on aloitettu alkutilanteen kartoituksilla
Kolme aamupalaveriin osallistunutta hanketta on alkanut tänä keväänä ja olemme siis aivan alussa. Nyt jo on käynyt kaikille selväksi, että tilausta yhdessä työntekijöiden kanssa tehtävälle kehittämiselle on olemassa. Pandemiakevät esti suunnitellut kokoontumiset, mutta yhteistyö toimii myös etäyhteyksillä.
Essoten ja Pieksämäen kotihoidon kanssa olemme aloittaneet työskentelyn mm. kyselyiden, työpajojen ja Firstbeat -hyvinvointimittausten avulla. Kiireidensä keskellä lähiesimiehet ovat ottaneet aikaa osallistuakseen työpajaan, jossa heidän näkemyksiään kuunnellaan. Ensi viikolla jatketaan heidän kanssaan hyvin alkanutta yhteistä projektia. Syksyllä aloitamme työpajat myös kotihoidon muiden työntekijöiden kanssa. Sitä odotan innolla!
Lisäpotkua tulee usean hankkeen yhteistyöstä, johon alkoi heti ensitapaamisella kehkeytyä ideoita. Jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää tahoillaan uudelleen, kun hyviksi todettuja käytäntöjä jaetaan muille tiedoksi. Näin isolla porukalla saamme varmasti paljon aikaan!
Mukana yhteistyöverkostossa on nyt:
Vetovoimainen kotihoito
https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/vetovoimainen-kotihoito-tehdaan-hyva-arki-yhdessa/
Vetovoimainen vanhustyö
https://vetovoimainenvanhustyo.fi/
Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon
https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/?RepoProject=61150781
Pa-Mu
https://blogit.jamk.fi/pamu/.
Kirjoittaja Sari Saukkonen toimii Vetovoimainen kotihoito – Tehdään yhdessä hyvä arki -hankeessa projektipäällikkönä.
Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä
Tiedot
Budjetti
Asiasanat
Yhteystiedot
Sari Saukkonen
Projektipäällikkö
040 6834496
etunimi.sukunimi@xamk.fi