Jätevettä virtaamassa

Vemo

Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla

Vemo-hankkeessa vähennettiin haitallisten aineiden pääsyä jätevesiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteishankkeessa kartoitettiin haitallisten aineiden päästölähteitä ja viemäriveden laatua case-kohdealueilla Mikkelin kaupungissa. Hanke on päättynyt.

Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen tapahtuu monitorointia tehostamalla.

Hankkeen tulokset

Jätevesien haitallisten aineiden puhdistaminen ja vähentäminen niiden alkuperäisellä päästölähteellä edesauttaa jätevesien kustannustehokkaampaa hallintaa. Tarkemman havainnoinnin ja päästölähteiden selvittämisen avulla eri haitta-aineiden poistoon voidaan keskittyä jo päästölähteessä ja siten vähentää haitta-aineiden määrää kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Näin ehkäistään myös haitallisten aineiden päästöjä jätevesiä vastaanottavaan vesiympäristöön ja edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista.

Ympäristöministeriö rahoitti Vemo-hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 280 000 eurolla.

Työpajassa 24.3.2022 mietittiin ohjeistusta

Työpajassa mietittiin alustusten, keskustelun ja kysymysten avulla parhaita keinoja ohjeistukseen. Alustuksissa kerrottiin jäteveden haitta-ainetilanteesta sekä valtakunnallisesti että tarkemmin Mikkelin taajama-alueen osalta. Työpajan osallistujien mielipiteitä ja huomioita selviteltiin keskustelun ja kysymysten avulla.  Tutustu työpajan esityksiin.

Webinaari 9.6.2022 klo 9–12

Vemo-hankkeen päätöswebinaarissa kuultiin muun muassa jäteveden haitallisten aineiden monitoroinnista, sairaaloiden sekä autopesuloiden jätevesien haitta-aineista ja niiden vähentämisestä. Tilaisuudessa esiteltiin myös ohjeistus jätevesien haitallisten aineiden vähentämiseksi ja ajankohtaistietoa Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesiteemaan liittyen. Tutustu webinaarin esityksiin.

Ohjeistukset

Hankkeessa laadittiin ohjeistuksia jäteveden haitta-aineiden vähentämiseksi. Ohjeistukset kohdennettiin kotitalouksiin, autopesuloihin, sairaaloihin, jäteasemiin sekä betoni-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuuteen. Ohjeistuksiin voit tutustua tarkemmin alta, ohjeet kotitalouksille ja eri toimialoille.

Lappeenrannan-lahden teknillisen yliopiston logo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä Vemo  – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla -hankkeessa vähennetään haitallisten aineiden pääsyä jätevesiin. Hankkeessa on laadittu ohjeistus kuluttajille eri haitta-aineiden viemäriverkostoon pääsyn ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Ohjeistuksessa kerrotaan eri haitta-aineita sisältävien aineiden oikeasta käsittelystä ja mahdollisista korvaavista tuotteista.

Ohjeistukset kuluttajille

Mitä viemäriin voi laittaa?
Haitallisten aineiden vähentäminen kotitalouksien jätevesissä
Lääkeaineiden vähentäminen kotitalouksien jätevesissä
Mikromuovien vähentäminen kotitalouksien jätevesissä
Rasvojen ja öljyjen viemäriin pääsyn estäminen

Ympäristöministeriö rahoittaa Vemo-hanketta 280 000 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (www.ym.fi/vedenvuoro). Lisää hankkeesta, sen toimenpiteistä ja tuloksista voit lukea hankkeen sivulta.

Mitä viemäriin voi laittaa?

Viemäriin saa laittaa

  • vessapaperia, virtsaa, ulostetta ja niiden huuhteluvettä
  • astian- ja pyykinpesuvettä
  • peseytymisessä ja siivouksessa käytettyä vettä

Viemäriin ei saa laittaa

  • wc-paperihylsyjä, käsipyyhepaperia tai kuituliinoja
  • maskeja, puhdistuspyyhkeitä ja kumihanskoja
  • ruokien sisältämiä rasvoja
  • terveyssiteitä tai tamponeita
  • vaippoja
  • kondomeita
  • siivousliinoja
  • talouspaperia
  • vanupuikkoja
  • pumpulia
  • lääkkeitä
  • maaleja tai muita kemikaaleja

Kiinteät roskat, kuten wc-paperihylsyt kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen. WC-tiloihin kannattaakin laittaa oma roska-astia. Ruuan tähteet laitetaan biojätteeseen. Myös paisto- ja kinkkurasvan voi laittaa biojätteeseen, kunhan antaa rasvan hyytyä ensin, jolloin se ei enää valu.

Vaaralliset jätteet, kuten liuottimet, lääkkeet ja maalit eivät kuulu viemäriin. Käyttämättä jääneet lääkkeet sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit voi palauttaa apteekkiin. Muut vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspisteisiin.

Haitallisten aineiden vähentäminen kotitalouksien jätevesissä

Kemikaali voi olla kemiallinen aine tai niiden seos ja se voi olla haitallinen ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Ympäristölle haitallisia kemikaaleja voivat kotitalouksissa olla esimerkiksi valkaisu- ja desinfiointiaineet sekä kosmetiikka- ja kodinhoitotuotteiden säilöntäaineet. Myös kasvinsuojeluaineet, polttoaineet ja liuottimet ovat ympäristölle haitallisia.

Kotitalouksissa haitallisia kemikaaleja voi päätyä viemäriin muun muassa ruoanvalmistusastioista, kodintekstiileistä, vaatteista, kosmetiikasta, leluista, viihde-elektroniikasta, autoilusta sekä kodin- ja puutarhanhoidosta. Paistinpannuissa tai vedenpitävissä teknisissä urheiluvaatteissa voi olla käytetty veden, lian ja rasvan hylkimiseen haitallisia perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS-yhdisteitä).

Jokasäänvaatteet ja -kengät voivat olla pintakäsitelty fluoriyhdisteillä. Urheilu- tai vuodevaatteissa voi olla käytetty antibakteerisia aineita, kuten hopeaa tai triklosaania.  Myös kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa voidaan käyttää triklosaania estämään bakteerien kasvua. Kuumemittareissa ja lämpömittareissa käytettiin ennen yleisesti elohopeaa. Sinkkivalmisteet, kuten sinkkitabletit ja -voiteet sisältävät sinkkiä, joka päätyy käytön myötä myös jätevesiin.

Muoviset sadevaatteet, tekstiilit ja tapetit voivat sisältää ftalaatteja, kuten myös muoviastiat ja lelut. Bromattuja palonestoaineita käytetään niin viihde-elektroniikassa kuin huonekaluissa. Autoilussa sekä kodin- ja puutarhanhoidossa tarvittavat kemikaalit voivat olla ympäristölle haitallisia.

Haitallisia aineita päätyy jonkin verran vesistöihin puhdistettujen jätevesien mukana. Ympäristömerkityissä tuotteissa on huomioitu tuotteen koko elinkaari ja kemikaalien käyttöä on rajoitettu. Esimerkiksi Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki kertovat tuotteen tai palvelun olevan ympäristön kannalta parhaiden joukossa.

Lisätietoa jäteveden haitallisista aineista

Kirjallista materiaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Videomateriaalia ja sovelluksia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Muistilista jäteveden haitallisten aineiden vähentämiseksi

  • Älä kaada viemäriin mitään sinne kuulumatonta
  • Vältä turhaa kemikaalien käyttöä
  • Noudata annostussuosituksia
  • Älä sekoita eri kemikaaleja keskenään
  • Kierrätä ja hävitä tuotteet oikein. Maalit, lakat, liuottimet ja öljyt kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen.
  • Selvitä tuotteissa (kemikaalit, astiat, lelut, elektroniikka, vaatteet, rakennusmateriaalit) käytetyt kemikaalit ennen tuotteen ostoa ja valitse vähiten ympäristöä kuormittava tuote, jos sellainen on tarjolla

Lääkeaineiden vähentäminen kotitalouksien jätevesissä

Lääkeaineiden merkittäviä päästölähteitä ovat kotitaloudet, teollisuus, hoitolaitokset sekä eläinten lääkintä. Vesistöihin päätyessään haitalliset aineet saattavat kiertää ympäristössä pitkään. Vesistöihin voi kertyä merkittäviä määriä esimerkiksi tulehdus- ja masennuslääkkeiden jäämiä. Ympäristössä ja vesistöissä lääkeaineet muodostavat kemikaaliseoksia, mikä hankaloittaa niiden haitallisten vaikutusten arviointia. Pienetkin lääkeainepitoisuudet voivat olla ihmiselle haitallisia ja vaikuttavat myös vesiekosysteemiin, -eläimiin ja -eliöihin.

Käytetyt lääkeaineet ja hormonit erittyvät virtsan mukana jätevesiin. Myös ihon kautta vaikuttavia lääkkeitä huuhtoutuu viemäreihin veden mukana. Yksi lääkeaineen kulkureitti ympäristöön on kotitalouksissa syntyvän lääkejätteen virheellinen hävittäminen. Lääkkeet ja hormonivalmisteet, joita ei enää tarvita, tulee viedä apteekkiin.

Lääkkeiden ympäristöluokitusta on tehty Suomessa markkinoilla oleville, ihmisten hoitoon tarkoitetuille lääkkeille. Luokituksen tarkoituksena on antaa tietoa lääkeaineiden riskeistä ja ympäristökuormasta. Ympäristötietoja löytyy noin 600 lääkeaineesta. Mikäli sairauteen tai oireisiin on tarjolla useampi kuin yksi teholtaan ja turvallisuudeltaan yhtä sopiva lääke, voidaan luokituksen avulla valita ympäristölle vähemmän haitallinen tuote.

Ohjekuva mitä viedään apteekkiin

Lääkkeiden ympäristöluokitus on saatavana Pharmaca Fennica Premium- ja -Pro-verkkopalveluissa, jotka ovat tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Tulevaisuudessa tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista aiotaan tarjota myös kuluttajille, ja luokitus on tarkoitus laajentaa koskemaan myös eläinlääkkeitä.

Lisätietoa jäteveden lääkeaineista

Kirjallista materiaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Videomateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Ohjekuva mitä viedään muuhun kierrätykseen

Muistilista jäteveden lääkeaineiden vähentämiseksi

  • Vältä turhaa lääkevalmisteiden käyttöä
  • Noudata annostussuosituksia
  • Kysy tuotteen ympäristövaikutuksista ennen tuotteen ostoa ja valitse vähiten ympäristöä kuormittava tuote, jos sellainen on tarjolla. Esimerkiksi diklofenaakki poistuu huonosti vedenpuhdistamoilla ja on haitallinen jo pienehköillä pitoisuuksilla mm. kaloille.
  • Pyyhi nestemäiset ja geelimäiset lääkeainejäämät käsistä paperiin ennen käsien pesua
  • Hävitä tarpeettomat lääkkeet oikein. Apteekit vastaanottavat lääkkeet, lääkelaastarit, elohopeakuumemittarit sekä neulat ja ruiskut

Mikromuovien vähentäminen kotitalouksien jätevesissä

Mikromuovit ovat pieniä, läpimitaltaan alle 5 mm muovipartikkeleita, jotka hajoavat luonnossa hyvin hitaasti. Mikromuovi voi syntyä suuremmista muoviesineistä niiden hajotessa tai se voi olla jo alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mikromuovia. Mikromuovit voivat olla haitallisia pienen kokonsa vuoksi, mutta niihin on myös todettu kertyvän haitallisia aineita.

Muovi on yleinen valmistusmateriaali ja muovituotteita käytetään kotitalouksissa runsaasti. Muovilaatuja on useita erilaisia ja niiden ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Muovituotteista irtoaa mikromuoveja niiden kuluessa käytössä, jonka jälkeen mikromuovin palaset kulkeutuvat ympäristöön ja jätevedenpuhdistamoille. Jätevedenpuhdistamoilla mikromuovit päätyvät suurimmaksi osaksi kiintoaineen mukana lietteeseen, mutta osa muoveista päätyy jäteveden mukana vesistöihin. Vesistöissä sekä mikromuovit että niiden kuljettamat haitta-aineet voivat päätyä vesieliöiden ruoan kautta ravintoketjuun. Muovia ei saa laittaa viemäriin missään muodossa.

Muoville etsitään vaihtoehtoja, mutta yhtä halvan ja monipuolisen materiaalin löytäminen on haastavaa. Kertakäyttöiset muovituotteet kieltävä EU:n kertakäyttömuovidirektiivi astui voimaan vuonna 2021.

Muovituotteet voidaan ainakin osittain korvata muovittomilla. Puiset leikkuulaudat, lasiset säilytys- ja pakastusrasiat, metalliset kulhot ja mehiläisvahakääreet vähentävät osaltaan kotitalouden muovikuormaa. Muovituotteiden hävittäminen oikein ehkäisee muovin ja mikromuovin pääsyä ympäristöön.

Mikromuovin lähteitä ovat myös keinokuituiset tekstiilit. Esimerkiksi akryyli-, polyesteri ja nailonvaatteista irtoaa mikromuovia. Osa kosmetiikkatuotteista, kuten kuorintavoiteet tai hammastahnat voivat sisältää niihin lisättyä mikromuovia. Niiden tuoteselosteissa poly- ja acrylate-alkuiset sanat viittaavat usein muoviin. Tekstiilien mikromuovipäästöjä voit vähentää suosimalla luonnonmateriaaleja vaatehankinnoissa sekä ostamalla vaatteita ja muita tekstiilejä vain tarpeeseen. Kosmetiikan ja pesuaineiden osalta Joutsenmerkityissä ja EU-ympäristömerkityissä tuotteissa mikromuovien käyttö on kielletty.

Lisätietoa jäteveden mikromuoveista

Kirjallista materiaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Videomateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Esimerkkejä asioista, joissa voi vähentää muovituotteiden käyttöä

Voit vähentää ja korvata muovituotteiden käyttöä ja siten vähentää myös mikromuovin pääsyä jätevesiin. Vältä varsinkin kertakäyttöisten muovituotteiden ostoa. Käytä kestokasseja ja jätä hedelmäpussi ottamatta. Kelmua voit korvata vaikkapa mehiläisvahakääreillä. Muovituotteille löytyy puisia, lasisia ja metallisia vaihtoehtoja.

Muistilista jäteveden mikromuovin vähentämiseksi

Lisätietoa mikromuovien viemäriin pääsyn estämisestä

  • Vähennä kotitaloutesi muovituotteita, korvaa tuotteita muovittomilla, kun niille on uusimistarvetta
  • Vältä ruoan säilytystä ja lämmitystä muoviastioissa
  • Valitse hygienia-, kosmetiikka- ja puhdistustuotteita, joissa ei ole muovia
  • Valitse tekstiilejä, joissa ei ole käytetty muovia
  • Älä pese tekstiilejä turhaan
  • Pyyhi pölyt usein, sillä pölyssä voi olla mikromuovia
  • Valitse rakennusmateriaaleja, joissa ei ole muoveja
  • Vähennä muovijätettä, vältä kertakäyttöisiä muovituotteita ja käytä tuotteet loppuun
  • Kierrätä ja hävitä muovituotteet oikein

Rasvojen ja öljyjen viemäriin pääsyn estäminen

Jäähtyessään kiinteytyvät rasvat voivat tukkia viemärin. Nestemäisenä pysyviä öljyjäkään ei tulisi kaataa viemäriin. Putkistoissa öljy tahmaa viemäriputkia, jolloin niihin tarttuu myös aineksia ja putki tukkeutuu.

Kiinteän tai hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen, ja myös pienet määrät nestemäistä rasvaa voi imeyttää biojätteeseen. Paistinpannulta rasvan jäämät kannattaa pyyhkäistä talouspaperilla, jonka voi laittaa biojätteeseen. Nestemäinen rasva kuuluu sekajätteeseen suljetussa pakkauksessa. Rasva kannattaa laittaa purkkiin ja sulkea tiiviisti, jotta se ei sotke jäteastiaa. Paistorasvoja ja öljyjä kannattaa hyödyntää uudelleen ruoanlaitossa.

Lisätietoa rasvojen ja öljyjen viemäriin pääsyn estämisestä

Kirjallista materiaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Videomateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Muistilista rasvojen ja öljyjen vähentämiseksi

  • Älä huuhdo rasvoja ja öljyjä viemäriin
  • Hyödynnä rasvat ja öljy ruoanlaitossa
  • Hävitettävän kiinteän rasvan voit laittaa biojätteeseen sen jähmetyttyä
  • Hävitettävän nestemäisen rasvan voit laittaa tiiviiseen pakkaukseen sekajätteeseen. Pienet määrät nestemäistä rasvaa voit imeyttää talouspaperiin ja laittaa biojätteeseen.
Lappeenrannan-lahden teknillisen yliopiston logo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä Vemo  – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla -hankkeessa vähennetään haitallisten aineiden pääsyä jätevesiin. Hankkeessa on laadittu ohjeistus yrityksille eri haitta-aineiden viemäriverkostoon pääsyn ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. 

Ohjeistukset toimialoille

Yritystoiminnan jätevesien haitta-aineiden vähentäminen
Autopesuloiden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen
Betoniteollisuuden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen
Elintarviketeollisuuden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen
Jätelaitosten ja kaatopaikkojen jätevesien haitta-aineiden vähentäminen
Puunjalostusteollisuuden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen
Sairaaloiden jätevesien lääkeaineiden vähentäminen

Ympäristöministeriö rahoittaa Vemo-hanketta 280 000 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (www.ym.fi/vedenvuoro). Lisää hankkeesta, sen toimenpiteistä ja tuloksista voit lukea hankkeen sivuilta.

Yritystoiminnan jätevesien haitta-aineiden vähentäminen

Yritystoiminnassa syntyvä jätevesi ei saa aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle, sen toiminnalle tai jätevesipumppaamoille ja -puhdistamoille. Viemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesiä, joiden sisältämät aineet vaikeuttavat esimerkiksi puhdistamolietteen hyötykäyttöä.

Yrityksen toimialasta riippuen sen jätevedet voivat olla asumisjäteveden kaltaisia tai niistä poikkeavia. Poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriverkkoon on aina luvanvaraista.

Jos yrityksen jätevesi ei täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuksia, on yrityksen neuvoteltava vesilaitoksen kanssa mahdollisen erillisen sopimuksen ns. teollisuusjätevesisopimuksen solmimisesta. Jätevesi voidaan esikäsitellä ennen sen johtamista viemäriin siten, että sen laatu täyttää sille asetetut vaatimukset. Yritys on vastuussa jätevesien esikäsittelystä ja näiden laitteistojen kunnossapidosta.

Tyypillisimpiä esikäsittelylaitteita ovat öljyn-, hiekan- ja rasvanerottimet. Esikäsittelylaitteistot on huollettava laitevalmistajan ohjeiden mukaan ja huollot kannattaa myös merkitä muistiin. Esikäsittelylaitteistojen huollossa syntyvä jäte on käsiteltävä jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Yleisesti noudatettujen raja-arvojen mukaan viemäriin johdettavan veden pH tulee olla 6–11 ja veden on täytettävä myös muut viemärilaitoksen asettamat vaatimukset. Yritys ja vesihuoltolaitos voivat tehdä teollisuusjätevesisopimuksen, jossa sovitaan esimerkiksi jäteveden laadun tarkkailusta.

Lisämateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Keinoja yritysten jätevesien haitta-aineiden vähentämiseksi

  • Tarkastele toimintaasi, sen ympäristövaikutuksia ja toiminnan parantamismahdollisuuksia
  • Säilytä kaikki aineet niin, etteivät ne pääse kulkeutumaan ympäristöön
  • Pysy tietoisena viemäröitävien jätevesien laadusta. Määritä tarpeen mukaan, toiminnan muuttuessa tai mahdollisesti ympäristöluvassa mainitun mukaisesti jätevedestä tarvittavat parametrit. Vedestä tarkkaillaan usein BOD7-, CODCr-, kokonaistyppi- ja -fosfori-, kiintoaine-, raskasmetalli- ja AOX-pitoisuutta sekä pH-lukua ja sähkönjohtavuutta.
  • Esikäsittele jätevedet tarvittaessa
  • Mieti ennalta mahdolliset ongelmatilanteet ja toiminta niissä. Varustaudu ongelmatilanteisiin sopivilla varusteilla, kuten viemärinsulkumatoilla ja imeytysaineella.

Autopesuloiden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen

Autopesuloissa syntyy jätevesiä ajoneuvojen pesuissa. Pesuun käytettävä vesimäärä vaihtelee huomattavasti eri pesuohjelmien ja pesuloiden mukaan. Yhden henkilöauton pesuun voi automaattipesulassa kulua jopa satoja litroja vettä. Pesuissa käytetyt pesuaineet ovat voimakkaasti emäksisiä ja sisältävät paljon pinta-aktiivisia aineita. Autopesulan jäteveden sisältämät haitta-aineet eivät kuitenkaan koostu pelkästään pesussa käytetyistä pesuaineista, vaan myös ajoneuvojen pinnoilta irronneesta materiaalista ja liasta. Orgaanista ainesta päätyy jätevesiin ajoneuvojen pinnoille kertyneestä liasta, pölystä ja hiekasta. Ajoneuvoista irtoaa pesujen aikana myös raskasmetalleja, kuten alumiinia, magnesiumia ja sinkkiä. Pesussa jäteveteen päätyy lisäksi öljyjä ja rasvoja ajoneuvoista.

Suomessa autopesuloissa on pesuhalleissa hiekanerottimet raskaimmalle kiintoaineelle. Ajoneuvoista irtoava öljy ja rasva erotetaan hiekanerottimen jälkeisillä öljynerotuskaivoilla. Autopesuloiden jäteveden parametreja ohjaavat yleiset viemärilaitosten asettamat vaatimukset. Yleisesti noudatettujen raja-arvojen mukaan esimerkiksi viemäriin johdettavan veden pH tulee olla 6–11.

Autopesuloissa on yleisesti polyeteenistä valmistetut pehmeät pesuharjakset sekä kovemmat pesuharjat ajoneuvojen renkaiden pesuun. Nämä harjakset kuluvat hangatessaan vasten ajoneuvoja samalla vapauttaen jätevesiin mikromuoveja, jotka päätyvät osin hiekan- ja öljynerottimien lietteeseen sekä kulkeutuvat jätevesiviemärien kautta jätevedenpuhdistamoille. Mikromuoveja voi autopesuloilla irrota myös ajoneuvojen pinnoitteista ja muoviosista. Lisäksi auton renkaisiin ja rakenteisiin tarttuneet rengaskumihiukkaset voivat irrota pesuvesiin.

Lisämateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

  • Autopesuloiden pohjoismainen ympäristömerkki
  • VVY 2016. Teollisuusjätevesiopas. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin. Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 50. Helsinki 2016. ISBN 978-952-5000-80-1.

Keinoja autopesuloiden jäteveden haitta-aineiden vähentämiseksi

  • Tarkastele toimintaasi, käyttämiesi aineiden ympäristövaikutuksia ja toiminnan parantamismahdollisuuksia
  • Selvitä käyttämiesi pesuaineiden sisältämät haitalliset aineet. Säilytä kaikki aineet niin, etteivät ne pääse kulkeutumaan ympäristöön. Ympäristöystävällisempiä pesuaineita on saatavilla.
  • Pysy tietoisena viemäröitävien jätevesien laadusta. Vedestä on hyvä tarkkailla BOD7-, CODCr-, raskasmetallipitoisuuksia, öljyhiilivetypitoisuutta sekä pH-lukua ja sähkönjohtavuutta.
  • Öljynerotuskaivoja ja niiden hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti sekä pidettävä kirjaa tarkkailusta. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä ongelmajätteenä.
  • Estä pesukoneen harjoista irtoavien harjasten pääsy jäteveteen poistamalla ne pesuhallin lattioilta säännöllisesti
  • Autopesuloille on saatavilla kaupallisia vedenpuhdistus- ja vedenkierrätysjärjestelmiä, joilla saadaan vähennettyä pesuun kuluvan veden määrää ja vähentää autopesuloiden jäteveden haitta-ainepitoisuuksia

Betoniteollisuuden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen

Betonitehtailla jätevesiä syntyy työntekijöiden sosiaalitiloissa ja mahdollisissa huoltohallitiloissa. Betonin valmistusprosessissa ei yleensä synny jätevesiä, vaan käytettävä vesi sitoutuu betoniin tai sitä kierrätetään. Betonitehtaissa on yleensä järjestetty erillinen pesupaikka, jossa pestään betonin kuljetusautojen säiliöt ja sinne voidaan myös johtaa betonimyllyn pesuvedet. Pesuvesialtaat ovat yleensä vesitiiviitä ja selkeytynyttä pesuvettä kierrätetään uudelleen tuotannossa ja pesuissa käytettäväksi.

Ne prosessi- ja pesuvedet, joita ei käytetä uudelleen, voidaan johtaa esikäsittelyjen kautta viemäriverkostoon. Nämä jätevedet ovat hyvin emäksisiä, suola- ja sulfaattipitoisia ja sisältävät kiinteitä betonijäämiä sekä sementistä peräisin olevaa kromia ja mineraaliöljyä. Vedet on esikäsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu haittaa vesihuoltolaitoksen ja viemäriverkoston toiminnalle. Betonitehtailta tuleva vesi on erittäin emäksistä ja siihen liuenneet aineet voivat kertyä esimerkiksi putkistojen pinnoille. Ympäristöön vedellä ei yleensä ole vaikutuksia, kuten ei myöskään erittäin emäksisillä betonilietteillä, kun ne käsitellään ja sijoitetaan oikein.

Betonin lisä- ja seosaineina hyödynnetään esimerkiksi lämpövoimaloissa syntyvää lentotuhkaa ja terästeollisuuden masuunikuonaa. Betonin valmistajalla välttämättä tarkkaa tietoa tuhkan ja kuonan mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden määrästä.

Yleisesti noudatettujen raja-arvojen mukaan viemäriin johdettavan veden pH tulee olla 6–11 ja veden on täytettävä myös muut viemärilaitoksen asettamat vaatimukset. Betonialan yritys ja vesihuoltolaitos voivat tehdä teollisuusjätevesisopimuksen, jossa sovitaan esimerkiksi jäteveden laadun tarkkailusta.

LISÄMATERIAALIA (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Keinoja betoniteollisuuden jäteveden haitta-aineiden vähentämiseksi

  • Tarkastele toimintaasi, käyttämiesi aineiden ympäristövaikutuksia ja toiminnan parantamismahdollisuuksia
  • Selvitä käyttämiesi lisä- ja seosaineiden sisältämät haitalliset aineet. Säilytä kaikki aineet niin, etteivät ne pääse kulkeutumaan ympäristöön.
  • Pysy tietoisena viemäröitävien jätevesien laadusta. Määritä vuosittain, toiminnan muuttuessa tai mahdollisesti ympäristöluvassa mainitun mukaisesti jätevedestä tarvittavat parametrit. Vedestä tarkkaillaan usein BOD7-, CODCr-, kokonaistyppi- ja -fosfori-, kiintoaine-, sulfaatti- ja öljyhiilivetypitoisuutta sekä pH-lukua ja sähkönjohtavuutta.
  • Esikäsittele tarvittaessa ne betonin prosessi- ja pesuvedet, jotka päätyvät viemäriverkostoon
  • Mikäli betonitehtaan yhteydessä on autojen ja koneiden huoltohalli, tulee halleissa olla öljynerotuskaivot. Öljynerotuskaivoja ja niiden hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti sekä pidettävä kirjaa tarkkailusta Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä ongelmajätteenä.
  • Käytettävän pesupaikan tulee olla muusta alueesta eristetty ja tiivispohjainen. Pesuvedet on johdettava mitoitukseltaan riittävän suureen ja tiiviiseen saostusaltaaseen tai -kaivoon ja tarvittaessa öljynerotuskaivon kautta eteenpäin. Varmista, että altaat ja kaivot toimivat kaikissa olosuhteissa. Altaisiin kertynyt jäämäbetoni on poistettava riittävän usein, jotta altaan ylijuoksutusta ei tapahdu normaalitilanteessa. Saostusaltaan tai -kaivon liete tulee toimittaa tarkoituksenmukaiselle vastaanottajalle.

Elintarviketeollisuuden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen

Elintarviketeollisuudella tarkoitetaan kaikenkokoisia yrityksiä, jotka harjoittavat elintarvikkeiden ja juomien valmistusta.  Elintarvikkeiden valmistus sisältää teurastuksen, lihan säilyvyyskäsittelyn ja lihatuotteiden valmistuksen, kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostuksen ja säilönnän, hedelmien ja kasvisten jalostuksen ja säilönnän, kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistuksen, maitotuotteiden valmistuksen, mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistuksen, leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistuksen ja muiden elintarvikkeiden valmistuksen sekä eläinten ruokien valmistuksen. Juomien valmistuksella tarkoitetaan alkoholijuomien tislausta ja sekoittamista, viinin valmistus rypäleistä (Huom. Suomessa ei voida tuottaa), siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistusta, muiden tislaamattomien juomien valmistusta käymisteitse, oluen valmistusta, maltaiden valmistusta, virvoitusjuomien valmistusta sekä kivennäisvesien ja muiden pullotettujen vesien tuotantoa.

Elintarviketeollisuudessa jätevesiä syntyy valmistuksen eri prosessivaiheissa, kuten raaka-aineiden käsittelyssä, prosessien aloituksissa ja lopetuksissa sekä pesuissa. Yrityksen harjoittama elintarvikkeiden valmistuksen ala vaikuttaa syntyvien jätevesien laatuun ja monien elintarvikeyritysten jätevedet ovat asumisjätevesien kaltaisia.

Elintarviketeollisuuden jätevesissä voi olla korkea kiintoainepitoisuus ja biologinen hapenkulutus, korkea fosfori- ja typpipitoisuus sekä suuret pH:n vaihtelut.  Yleisesti noudatettujen raja-arvojen mukaan viemäriin johdettavan veden pH tulee olla 6–11 ja veden on täytettävä myös muut viemärilaitoksen asettamat vaatimukset. Vesihuoltolaitos ja elintarvikeyritys voivat tehdä teollisuusjätevesisopimuksen, jossa sovitaan esimerkiksi viemäriin johdettaville jätevesille asetetuista raja-arvoista ja jäteveden laadun tarkkailusta.

Lisämateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Yleistä tietoa

Kalankäsittelylaitokset

Kasvisten käsittelylaitokset

Meijerit

Teurastus ja lihanjalostus

Keinoja elintarviketeollisuuden jäteveden haitta-aineiden vähentämiseksi

  • Tarkastele toimintaasi, käyttämiesi aineiden ympäristövaikutuksia ja toiminnan parantamismahdollisuuksia
  • Selvitä käyttämiesi pesu- ja puhdistusaineiden haitalliset aineet ja tarkastele vaihtomahdollisuutta ympäristöystävällisempään tuotteeseen
  • Esikäsittele ne prosessi- ja pesuvedet, jotka eivät täytä asetettuja vaatimuksia. Esikäsittely valitaan tarpeen mukaisesti. Elintarvikeyrityksissä esikäsittelynä voidaan käyttää neutralointia (panimot, virvoitusjuomateollisuus, valmisruokateollisuus, meijerit), rasvan erotusta (meijerit, teurastamot, lihanjalostus, leipomot, valmisruoka), kiintoaineen erotusta (panimot, virvoitusjuomateollisuus, leipomot, valmisruokateollisuus, meijerit, teurastamot, lihanjalostus), kemiallista saostusta (teurastamot) tai orgaanisen kuorman vähentämistä biologisten menetelmien tai jäteveden esi-ilmastuksen avulla (panimot, virvoitusjuomateollisuus, leipomot, valmisruokateollisuus, meijerit, teurastamot, lihanjalostus).

Jätelaitosten ja kaatopaikkojen jätevesien haitta-aineiden vähentäminen

Jätelaitoksia kehitetään vastaamaan materiaalivirtojen keräys- ja kierrätystarpeisiin. Perinteisten kaatopaikkojen osuus Suomen jätehuollosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin ja kaatopaikalle sijoitetaankin vain sellainen jäte, joka ei sovellu kierrätykseen.  Jätelaitosten ja kaatopaikkojen toimintaa ohjaavat lainsäädäntö sekä ympäristöluvat.

Kaatopaikkapäätös edellyttää toiminnanharjoittajalta kaatopaikan ja sen ympäristön säännöllistä seurantaa tehtäväksi niin käyttöaikana kuin sen jälkeen. Jälkitarkkailuun kuuluu suotoveden sekä pinta- ja pohjaveden laadun seuranta. Suotoveden määrää ja laatua on tarkkailtava jokaisessa kohdassa, missä sitä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle.

Jäteasemien jätevesien laatu vaihtelee loppusijoitettavien jätteiden koostumuksesta ja hajoamisvaiheesta sekä sen esikäsittelystä. Laatuun vaikuttaa myös vallitsevat olosuhteet, kuten lämpötila ja sademäärä sekä sijoituspaikan ominaisuudet, kuten koko, rakenne, hoitomenetelmät ja ikä.

Viemäriverkostoon johdettavia vesiä voi syntyä:

  • käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla
  • tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella
  • erityisjätteen loppusijoitusalueella
  • tuhkien loppusijoitusalueella
  • lievästi pilaantuneiden maiden välivarastokentällä
  • biojätteiden käsittelylaitoksessa
  • jätepolttoaineen valmistuslaitoksessa
  • toimisto- ja huoltotiloissa

Kaatopaikkavedet sisältävät yleensä runsaasti orgaanista ainesta, typpeä, kloridia, rautaa ja mangaania ja niiden sähkönjohtavuus on suuri. Kaatopaikkojen vesistä on määritetty myös erilaisia metalleja, myös uraania. Kaatopaikkavesistä tutkitaan yleensä BHK7, CODCr, kokonaistyppi ja -fosfori, kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, raskasmetallit ja VOC-yhdisteet, tarvittaessa myös kloridi ja AOX.

Lisämateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Keinoja jätelaitosten ja kaatopaikkojen jäteveden haitta-aineiden vähentämiseksi

  • Tarkastele toimintaasi, sen ympäristövaikutuksia ja toiminnan parantamismahdollisuuksia
  • Jätelaitosten päästöjen raportointia ja ympäristövaikutusten tarkkailua ohjaavat monet ympäristölainsäädännön määräykset. Tarkasta ajantasainen lainsäädäntö.
  • Pysy tietoisena viemäröitävien jätevesien laadusta. Määritä tarpeen mukaan, toiminnan muuttuessa tai mahdollisesti ympäristöluvassa mainitun mukaisesti jätevedestä tarvittavat parametrit. Vedestä tarkkaillaan usein BOD7-, CODCr-, kokonaistyppi- ja -fosfori-, kiintoaine-, raskasmetalli- ja VOC-pitoisuutta sekä pH-lukua ja sähkönjohtavuutta, tarvittaessa myös kloridi- ja AOX-pitoisuutta.
  • Esikäsittele tarvittaessa ne jätevedet, jotka päätyvät viemäriverkostoon

Puunjalostusteollisuuden jätevesien haitta-aineiden vähentäminen

Puunjalostusteollisuudella tarkoitetaan kuorimoita, sahoja, paperi-, sellu-, vaneri- ja kartonkitehtaita sekä muita puun käsittelyä tekeviä yrityksiä. Mekaanisen massan valmistuksessa syntyvät jätevedet ovat usein lämpimiä ja kemiallisen jopa kuumia.

Metsäteollisuuden jätevedet on esikäsiteltävä ennen viemäriverkostoon johtamista. Teollisuusjätevesioppaassa suositellaan jätevedestä tutkittavan BOD7, CODCr, kokonaistyppi ja -fosfori, kiintoaine, pH ja sähkönjohtokyky. Myös raskasmetallit ja AOX-yhdisteet voi olla tarpeellista määrittää.

Paperi- ja sellutehtaiden jätevedet sisältävät yleensä paljon orgaanista ainesta ja erityisesti COD-arvo on usein korkea. Myös kiintoainepitoisuus on tyypillisesti korkea ja jätevedet voivat sisältää AOX-, fenoli- jaa VOC-yhdisteitä. AOX- ja muut klooriyhdisteet ovat yleensä peräisin sellun valkaisusta.

Puunjalostusteollisuuden jätevedet sisältävät muun muassa puun ainesosia, kemikaaleja ja prosessin apuaineita. Kuorimossa syntyvissä jätevesissä on korkeina pitoisuuksina puun kuoresta liuenneita rasva- ja hartsihappoja, joista osa on kolloideina kiinteässä muodossa tai liuenneina. Suuri kolloidien määrä on tyypillistä puunjalostuksen jätevesille. Puusta voi uuttua myös pieniä määriä metalleja.

Sahalaitoksen kuivaamolta tulevat lauhdutusvedet ovat happamia. Jos ne johdetaan jätevesiverkostoon, ne voi olla tarpeen neutraloida.

Puun lämpökäsittelyprosessissa ei käytetä kemikaaleja, vaan ainoastaan lämpöä ja vesihöyryä. Käsittelyn aikana puusta poistuu vettä, sokereita, orgaanisia happoja sekä vapautuu muita erilaisia aineita ja niiden yhdisteitä. Suurimmat päästöt prosessista syntyvät ilmaan. Jätevesiin päätyvät kuivausprosessissa syntyviä vesiä sekä lauhdevesiä, joita muodostuu jäähdytysveden lauhtuessa uunin seinämille ja lattialle. Lauhdevedet sisältävät muun muassa happoja sekä puun uuteaineita ja ovat tyypillisesti erittäin happamia, pH:n ollessa 3–5. Jätevesien happamuutta voidaan neutraloida ennen viemäriverkostoon päästämistä, yleensä muita erillisiä käsittelyjä ei tarvita.

Yleisesti noudatettujen raja-arvojen mukaan viemäriin johdettavan veden pH tulee olla 6–11 ja veden on täytettävä myös muut viemärilaitoksen asettamat vaatimukset. Puunjalostusalan yritys ja vesihuoltolaitos voivat tehdä teollisuusjätevesisopimuksen, jossa sovitaan esimerkiksi jäteveden laadun tarkkailusta.

Lisämateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun) 

Keinoja puunjalostusteollisuuden jäteveden haitta-aineiden vähentämiseksi

  • Tarkastele toimintaasi, sen ympäristövaikutuksia ja toiminnan parantamismahdollisuuksia
  • Säilytä kaikki aineet niin, etteivät ne pääse kulkeutumaan ympäristöön
  • Pysy tietoisena viemäröitävien jätevesien laadusta. Määritä tarpeen mukaan, toiminnan muuttuessa tai mahdollisesti ympäristöluvassa mainitun mukaisesti jätevedestä tarvittavat parametrit. Vedestä tarkkaillaan usein BOD7-, CODCr-, kokonaistyppi- ja -fosfori-, kiintoaine-, raskasmetalli- ja AOX-pitoisuutta sekä pH-lukua ja sähkönjohtavuutta.
  • Esikäsittele tarvittaessa ne jätevedet, jotka päätyvät viemäriverkostoon

Sairaaloiden jätevesien lääkeaineiden vähetäminen

Sairaaloista tulee huomattavia määriä lääkeaineita jätevesien mukana. Lääkeaineiden määrän vähentäminen jätevesissä on tarpeellista, sillä nykyiset jätevedenpuhdistamot eivät ole suunniteltu lääkeaineiden poistamiseen jätevedestä. Suurin osa lääkeaineista puhdistetaan jätevedestä, mutta kaikki lääkeaineet eivät poistu tarpeeksi tehokkaasti jätevedenpuhdistamoilla, ja ne päätyvät puhdistamoiden purkuvesien kautta ympäristöön. Useat lääkeaineet ovat ympäristölle ja eliöille haitallisia. Erityisesti hormonit ja antibiootit ovat haitallisia eliöille jo hyvin pienissä pitoisuuksissakin.

Sairaaloiden jätevedet koostuvat suurimmaksi osaksi potilaiden WC- ja pesuvesistä. Suuri osa lääkeaineista ei kokonaan imeydy ihmisten elimistöön, vaan lääkeaineet kulkeutuvat virtsan mukana suoraan jätevesiin. Koska sairaaloissa käytetään keskitetysti paljon lääkkeitä ja potilaita sairaaloissa on usein satoja, ovat sairaalat yksi suurimpia yksittäisiä lääkeaineiden päästölähteitä. Sairaaloista kulkeutuu myös lääkeaineita, joita ei muissa jätevesissä havaita, kuten varjoaineita ja tiettyjä antibiootteja. Lääkeaineet myös muuntuvat rakenteellisesti ihmisen kehossa, mutta voivat silti olla vielä aktiivisia yhdisteitä ja täten ympäristölle haitallisia.

Jätevedenpuhdistamoiden lääkeainekuormaa voidaan vähentää tehokkaasti kohdepoistamalla lääkeaineita suoraan sairaaloiden jätevesistä. Lääkeaineiden poistaminen on myös kustannustehokkaampaa sairaaloissa, joissa jätevesimäärät ovat pieni osa jätevedenpuhdistamoiden määristä, ja samalla lääkeainepitoisuudet jätevedessä ovat huomattavasti korkeampia.

Lisämateriaalia (linkit vievät uuteen verkkopalveluun)

Keinoja sairaaloiden jäteveden lääkeaineiden vähentämiseksi

  • Seuraa ja arvioi sairaalan jätevesissä olevia lääkeainejäämiä
  • Ole yhteydessä lääkkeiden valmistajiin ja tutki voidaanko käytössä olevia lääkeaineita korvata ympäristölle vähemmän haitallisilla lääkeaineilla
  • Ohjeista henkilökuntaa lääkeaineiden ympäristövaikutuksista, jolloin he voivat antaa parempaa tietoa potilaille heidän käyttämien lääkeaineiden ympäristövaikutuksista ja niiden minimoimisesta
  • Lääkeaineiden kulkeutumista jätevedenpuhdistamoille ja sieltä ympäristöön voidaan vähentää jätevedenpuhdistusmenetelmillä, kuten hapetuksella, adsorptiolla tai membraanisuodatuksella, jotka voidaan asentaa sairaalan jätevesijärjestelmään. Näihin menetelmiin perustuvia vedenpuhdistusprosesseja on jo kaupallisesti saatavilla.

Artikkelit

Hankejulkaisu: Jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen
Readverkkolehti 1/2022: Jätevesien haitallisten aineiden määrää pyritään vähentämään
Metsä, ympäristö ja energia -vuosijulkaisu 2021: Jatkuvatoiminen mittaus jätevesien haitta-aineiden havainnoinnissa
Metsä, ympäristö ja energia -vuosijulkaisu 2020: Jätevesien haitta-aineet
Metsä, ympäristö ja energia -vuosijulkaisu 2020: Jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen
Read-verkkolehti 2/2020: Merkittävä rahoitus ympäristöturvallisuuden tutkimukseen Mikkeliin

Tiedotteet

21.01.2022 11:02

Suomessa syntyy vuosittain jätevettä lähes 500 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 300 litraa jätevettä taajama-asukasta kohden vuorokaudessa. Kaikki jätevesiverkoston viemäriin laitettava aines päätyy lopulta jätevedenpuhdistamolle. Tämä kuormittaa sekä puhdistusprosessia että ympäristöä.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Osa ohjelmaa on kaupunkivesien hallinnan kehittäminen sekä siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö.

Jäteveden laatuun vaikuttavat viemäröintialueen päästölähteet. Asumisjätevesien lisäksi viemäreihin päätyy myös esimerkiksi teollisuusjätevesiä. Jätevesien haitta-aineiden määrä vaihtelee verkostoon kuuluvien kiinteistöjen toiminnoista riippuen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopisto LUT selvittävät yhteisessä Vemo-hankkeessa Mikkelin kaupungin taajama-alueen jäteveden haitallisten aineiden päästölähteitä ja viemäriveden laatua. Lisäksi tarkastellaan jätevesille soveltuvien uusien, erillisten käsittelyprosessien vaikuttavuutta.

Ympäristön kannalta on tärkeää ottaa jäteveden haitta-aineet talteen puhdistuksen yhteydessä. Vaikka jätevedenpuhdistamojen poistoprosessit ovat kehittyneet, esimerkiksi mikromuovit ja lääkeainejäämät ovat aineita, joita on vaikea poistaa kokonaan. Siksi onkin tarpeellista estää haitta-aineiden pääsyä jätevesiin.

Osallistu kyselyyn ja vaikuta ohjeistuksen sisältöön – nyt on veden vuoro!

Hankkeessa kotitalouksille ja yrityksille laaditaan ohjeistus, jossa annetaan neuvoja haitta-aineiden käytön vähentämisestä ja viemäriverkostoon pääsyn ehkäisystä. Ohjeistuksessa kerrotaan eri haitta-aineita sisältävien aineiden oikeasta käsittelystä ja mahdollisista korvaavista tuotteista.

– Käyttäjien näkemykset ohjeistuksen sisällön painotuksesta ja esitystavasta ovat arvokkaita, jotta saamme tehtyä siitä käyttökelpoisen, painottaa projektipäällikkö Riina Tuominen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Ohjeistukseen voi vaikuttaa osallistumalla kaikille avoimeen kyselyyn osoitteessa bit.ly/vemokysely. Jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen on mahdollista, kun se tehdään yhteistyössä. Haitallisten aineiden vähentäminen niiden syntysijoilla edesauttaa myös jätevesien kustannustehokkaampaa käsittelyä. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa vesien hyvän laadun ylläpitoon. Tule mukaan – nyt on veden vuoro!

Lisätietoja:

Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla -hanketta (1.1.2020–30.6.2022) toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 280 000 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. 

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

1) Haitta-aineiden kartoitus päästölähteittäin
2) Haitta-aineiden online-monitorointi ja kulkeutuminen
3) Erityisjätevesien käsittelyprosessien selvittäminen ja pilotointi laboratoriomittakaavassa
4) Viestintä, tulosten jalkauttaminen ja raportointi

Jätevedet sisältävät ympäristölle haitallisia aineita

Jätevettä syntyy vuosittain Suomessa lähes 500 miljoonaa kuutiometriä, joka vastaa noin 300 litraa taajama-asukasta kohden vuorokaudessa. Kotitalouksissa syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin päätyy myös teollisuusjätevesiä. Jätevesien haitta-aineiden määrä vaihtelee alueista ja toiminnoista riippuen.

Jätevedenpuhdistuksen aikana haitalliset aineet voivat kemiallisista ominaisuuksistaan riippuen haihtua, tarttua lietteeseen, hajota tai muuntua. Haitta-aineet eivät kuitenkaan poistu täysin puhdistusprosessissa, ja ne voivat päätyä ympäristöön puhdistetun jäteveden mukana.

Jätevettä virtaamassa
Jätevettä virtaamassa

Haitta-aineita pyritään vähentämään päästölähteissä

Merkittävä osa haitta-aineista päätyy jätevesiin hajakuormituksena erilaisista lähteistä, kuten tuotteista ja materiaaleista, joita käyttävät kotitaloudet, julkiset toimijat ja yritykset. Kartoittamalla päästöjen nykytilanne, tunnistamalla jätevesiviemäriin päätyvät haitalliset aineet ja niiden merkittävimmät päästölähteet, voidaan arvioida eri päästölähteistä syntyvän vuotuisen haitta-ainekuormituksen määrää.

Ympäristöministeriö myönsi vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (www.ym.fi/vedenvuoro) rahoituksen Vemo-hankkeelle, jossa kehitettiin menetelmiä, joiden avulla jätevesiin päätyvien haitta-aineiden määrän ja laadun tarkastelua voidaan tehdä päästölähteittäin.

Muita saman aihepiirin hankkeita

  • Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin – Uumo
  • Huky – Hulevesien käsittelyn T&K-ympäristö
  • Esiselvitys Etelä-Savon vesihuoltolaitosten vuotovesistä – vähähiilisyyden edistämiseksi
Hankkeen nimi:

Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla

Hankkeen kesto: 1.1.2020–30.6.2022

Tiedot

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Osatoteuttajat: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto
Muut kumppanit: Mikkelin Vesilaitos, Ramboll Finland Oy
Vahvuusala: Metsä, ympäristö ja energia

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Ympäristöministeriö vesiensuojelun tehostamisohjelmasta
Kokonaisbudjetti: 350 000 euroa
Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 175 000 euroa

Asiasanat

Tietosuojaseloste

ELY-keskuksen logo
Xamk sininen
Lappeenrannan-lahden teknillisen yliopiston logo.

Yhteystiedot

Hanne Soininen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
tutkimusryhmäpäällikkö
p. 0400 869 952
hanne.soininen(at)xamk.fi

Mari Kallioinen-Mänttäri
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
professori
p. 040 593 9881
mari.kallioinen-manttari(at)lut.fi