Valkku
Vammaisen nuoren asema liikunnallisissa nuorisokulttuureissa
VALKKU-tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia vammaisella nuorella on liikunnan harrastamiseen yhdessä muiden nuorten kanssa ja miten vammaiseen nuoreen suhtaudutaan liikunnallisissa nuorisokulttuureissa.
Hanke on päättynyt.
”Ei skeittauksessa jalkoja tarvita vaan kavereita”
VALKKU-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia vammaisella nuorella on liikunnan harrastamiseen yhdessä muiden nuorten kanssa ja miten vammaiseen nuoreen suhtaudutaan liikunnallisissa nuorisokulttuureissa.
Tutkimus parantaa ymmärrystämme liikunnan merkityksestä vammaisen nuoren arkielämässä ja vammaisten nuorten osallisuudesta nykymuotoisissa liikuntayhteisöissä.
Aineisto
Tutkimuksessa kerätään aineistoa vammaisten nuorten, liikuntakentän toimijoiden ja muiden liikuntaa harrastavien nuorten arjesta verkkokyselyjen, haastattelujen sekä kenttätyön avulla.
Tutkimustieto hyödyttää laajaa joukkoa
Tutkimustieto vammaisten nuorten osallisuudesta ja sen esteistä nuorten harrastuskulttuureissa auttaa monia liikunnan, vammaisten tai nuorten kanssa toimijoita heidän työssään. Se tarjoaa mahdollisuuksia etsiä uusia keinoja vammaisten nuorten liikunnan lisäämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen erilaisissa liikuntapalveluissa ja liikuntaharrastuksissa. Tutkimuksesta hyötyvät liikuntakasvattajat, palveluntuottajat ja erityisesti vammaiset nuoret itse.
Tutkimuksen tuloksia julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa Suomessa ja kansainvälisesti. Niistä kerrotaan myös ammatti- ja yleismedioissa sekä tieteellisissä ja ammatillisissa seminaareissa.
VALKKU tarjoaa ammattikorkeakoulun opiskelijoille myös mahdollisuuden suorittaa harjoittelujaan tai tehdä opinnäytteitään vammaisten nuorten liikkumismahdollisuuksien tutkimisen ja kehittämisen parissa. Kiinnostuneet Xamkin opiskelijat voivat ottaa yhteyttä projektitutkija Veli Liikaseen.
Vammaisten nuorten liikuntayhteisöt toimivat vammattomien aikuisten ehdoilla
Liikuntaharrastuksilla ja niissä muodostuvilla vertaissuhteilla voi olla suuri merkitys nuoren elämässä identiteettien ja ryhmä- tai alakulttuurien rakentajana. Vammaisten nuorten kohdalla liikunnan harrastaminen ei useinkaan ole minkäänlainen itsestäänselvyys, ja kaverisuhteita ylläpidetään pääosin aikuisten valvovan silmän alla. Vammaisten nuorten asemaa liikunnallisissa nuorisokulttuureissa koskeva tutkimus Vammaiset nuoret ja liikunta kokoaa yhteen kolmivuotisen tutkimushankkeen tulokset vammaisten nuorten mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa ja heidän asemastaan nuorten liikuntaharrastuksissa ja osana liikunnallisia nuorten yhteisöjä.
Liikuntaharrastuksissa, kuten erityisryhmien jalkapallossa, näkövammaisten maalipallossa ja lumilautailussa muodostetaan ainutlaatuisia nuorisokulttuureita. Näihin liittyy liikuntakulttuurisia ja vammaiskulttuurisia elementtejä riippuen pelaajien muista statuksista, kuten asemasta kilpaurheilun kentällä, alakulttuurien jäsenyyksistä ja vammaisuuden merkityksestä urheilusuoritukselle ja identiteetille.
Vammaiset nuoret harrastavat liikuntaa tavoitteenaan hyvä kunto, omien liikunnallisten taitojen kehittyminen ja hauskanpito. Liikunnan harrastaminen on monille nuorille intohimoista toimintaa, ja huippu-urheilutasolla kilpaileminen tuottaa erityisiä mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että keskinäinen kannustaminen oli liikunnallisissa vammaisten nuorten yhteisöissä voimakasta.
Liikunnan harrastamisen esteiksi nostettiin omat koetut fyysiset rajoitteet, jotka saattavat vaikeuttaa mieleisen lajin harrastamista tai jopa estää sen aloittamisen. Avustajien, ohjaajien ja liikuntapaikkojen erityisliikuntaan liittyvän osaamisen puute voi hankaloittaa tai estää liikunnan harrastamisen.
Vertaissuhteita aikuisten valvovan silmän alla
Perheiden aktiivisuudella on keskeinen osuus vammaisen nuoren pääsyssä liikunnan maailmaan. Myös ohjaajat, valmentajat, vammaispalveluammattilaiset ja avustajat vaikuttavat suunnaten ja kannustaen liikunnalliseen toimintaan tai päinvastoin, sitä rajaten ja ehkäisten. Joissain tapauksissa ohjaajat kuvasivat, että vammaisten nuorten pääsyä liikunnan pariin saatetaan jarrutella jo lapsuudesta lähtien.
Liikunnalliset nuorisokulttuurit tarjoavat nuorille vertaissosiaalisuuden mahdollisuuksia sekä samassa paikassa harrastettaessa, harjoitusleireillä että verkkoyhteisöissä. Nuorille tärkeitä kaverisuhteita voi muodostua liikuntaharrastuksissa, mutta vanhempien ja valmentajien täytyy ymmärtää antaa niiden muodostumiselle tilaa. Mahdollisuudet spontaaniin, omatoimiseen ja vapaaseen tekemiseen ilman aikuisten läsnäoloa ovat rajalliset.
Lisätietoja
Kirjan tiedot:
Susan Eriksson, Päivi Armila ja Anni Rannikko (toim.) 2018. Vammaiset nuoret ja liikunta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 346.
Verkkojulkaisu on vapaasti ladattavissa LIKES-tutkimuskeskuksen julkaisuhakemistosta www.likes.fi/julkaisut.
Kirja on hankkeen ”Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita – vammaisten nuorten asema liikunnallisissa nuorisokulttuureissa” loppuraportti. Hanke rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatutkimukseen suuntaamista määrärahoista vuosina 2015–2018.
Kirjan toimittajat:
- Susan Eriksson, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, eriksson@xamk.fi, p. 040 684 7702
- Päivi Armila, Itä-Suomen yliopisto, armila@uef.fi, p. 050 362 8068
- Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto, rannikko@uef.fi, p. 050 5628 471
Ajankohtaista
Nyt on kaksi viikkoa harjoittelua takana Juvenialla VALKKU-tutkimuksen parissa. Uuden tiedon määrä on valtava. Kirjojen ja internet-välilehtien määrä lisääntyy koko ajan, kun löytyy jotain uutta mielenkiintoista aineistoa luettavaksi. Nimeni on siis Riku Happonen ja olen toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija ja suoritan Juvenialla yhteisöpedagogin työkentät-harjoittelua.
Tutkimustyö on minulle aivan uusi aluevaltaus ja se oli yksi syy miksi halusin Juvenialle harjoitteluun. Työkokemusta itselläni on koulumaailmasta, kehitysvamma puolelta ja lastenkoti ympäristöstä, joten ajattelin harjoittelussa kokeilla jotain aivan uutta. Tähän asti ainakin harjoittelu on vastannut odotuksiini ja mielenkiinnolla odotan mitä on tulossa.
Ensimmäiset viikot ovat menneet pitkälti tutkimusmateriaaliin tutustuessa. Materiaalia on varsin paljon kyselytulosten ja haastattelujen muodossa. VALKKU- tutkimus alkaa olemaan jo voiton puolella, joten aineiston läpikäynti alkaa olemaan muutenkin ajankohtaista ja yhteenvetoja voi jo hieman tehdä. Olen myös tietenkin päässyt kokemaan litteroinnin ihanan maailman.
Välillä on ollut hieman turhauttavaa, ettei saa mitään konkreettista aikaiseksi. Päivät voivat helposti kulua, että lukee tutkimustuloksia, mistä herää jokin ajatus ja lähtee siihen etsimään vastauksia ja hups, yhtäkkiä on kulunut 2 tuntia, kun on lukenut kaiken maailman muita tutkimuksia. Tämähän ei tietenkään ole huono asia ja loppuharjoittelun kannalta on tärkeää, että kerään tietoa monesta eri näkökulmasta.
Yllätykseni on tullut, miten raskasta tietokoneen äärellä on tehdä töitä kahdeksan tuntia päivässä. Ensimmäisten päivien jälkeen päätä jomotti kotiin päästyä mutta nyt pikkuhiljaa alkaa tottua. Muutenkin paikallaan istuminen on Duracell- pupulle hieman haastavaa.
Harjoitteluni aikana tarkoitukseni on, että kirjottaisin omana projektina artikkelin johonkin ammattilehteen tutkimukseen liittyen. Ensimmäisen viikon aikana alkoi jo muodostua ajatus, että haluaisin kirjoittaa artikkelin mikä viittaisi vammaisten koululiikuntaan ja sen merkitykseen. Tovin asiaa kerkesin miettimään ja suunnittelemaan, kunnes soitin muutaman puhelun ja kysyin hieman mielipiteitä. Aiheeni oli loppujen lopuksi liian laaja ja VALKUN- tutkimustulokset eivät tukeneet tarpeeksi aihettani niin minua neuvottiin kirjoittamaan jostain muusta. Arvokasta oppia! Sinänsä hauskaa, että viikon aikana löysin kiinnostavan seikan mitä ilmeisesti olisi hyvä tutkia enemmän.
Olen päässyt myös tekemään etnografista havainnointia soveltavasta judosta. Oli mukava päästä seuraamaan ja näkemään millaista se käytännössä on. Tunnin aikana seurasin mm. miten harjoitukset toteutetaan, millainen ilmapiiri on ja miten nuoria kannustetaan. Koin, että sain seuraamiskerrasta todella paljon ja oli hieno nähdä, miten pystytään harrastamaan vaativaakin liikuntamuotoa vammoista huolimatta. Ainakin judon osalta Mikkelissä toteutetaan hienosti soveltavaa liikuntaa. Jatkossakin tulen seuraamaan judotreenejä ja haastattelemaan muutamaa judokaa mahdollisuuksien mukaan.
Juvenialla työskentely on tähän asti tuntunut mieluisalle ja täytyy kyllä sanoa, että mielenkiintoni tutkimus- ja kehittämistyöhön on lisääntynyt. On ollut mielekästä päästä tarkastelemaan asioita hieman isommasta näkökulmasta ja etenkin vammaisliikunnassa tuntuu olevan hyvin monta tulokulmaa asioihin.
Riku Happonen
Muita saman aihepiirin hankkeita
- LIMU – Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat
Valkku – Vammaisen nuoren asema liikunnallisissa nuorisokulttuureissa
Tiedot
Budjetti
Yhteystiedot
Susan Eriksson
Tutkimuspäällikkö
040 684 7702
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Veli Liikanen
Projektitutkija
040 842 0501
etunimi.sukunimi@xamk.fi