Tukea tuottavuuteen

TUTU-hankkeen myötä, minua ja meitä Terapiaperhosen poppoota on kannustettu tulemaan rohkeammin esille sen kanssa, mitä me osaamme tehdä, joten tässä esittelyssä yksi meidän erikoisosaamisistamme. Iso kiitos TUTU-hankkeelle rohkaisusta!

Vasa Concept-menetelmä

Oletko sinä jo kuullut Vasa Concept kuntoutusmenetelmästä? Ja myös sen tuloksista? Vasa Concept kuntoutusmenetelmä on suunnattu neurologisille kuntoutujille, joista etenkin aivoverenkiertohäiriön sairastaneille, aivovamma- ja cp-vammakuntoutujille sekä selkäydinvammautuneille henkilöille. Vasa Conceptin taustalla on intialaisen fysioterapeutin, Dr. Rajul Vasan kehittämä kuntoutusmuoto.

Terapiaperhosessa olemme tehneet Vasa Concept kuntoutusmenetelmän kanssa töitä kesästä 2015 alkaen. Harjoitteiden tekemiseen tarvitaan vain normaaleja jumppavälineitä, joiden hankkiminen on kaikille mahdollista. Tämä on toiminut hyvin myös suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä eli terapeutti tekee harjoituksia terapiassa ja ohjaa kotiharjoittelua.

Vasa Concept kuntoutusmenetelmän harjoitteet ovat hyvin maalaisjärkisiä. Harjoitteet voidaan perustella liike- ja toiminta-analyysien avulla. Taustalla on tutkittua tietoa mm. neurofysiologisista reiteistä, aivojen plastisuudesta, proprioseptiikasta eli liike- ja asentotunnosta sekä suljetusta ketjusta.

Oman kokemuksemme mukaan tällä kuntoutusmenetelmällä on saatu useita merkittäviä edistymisiä kuntoutujien toimintakyvyssä, vaikka halvaantumisesta on voinut kulua jo useita vuosia aikaa. Myös terapeutille on palkitsevaa, kun spastisuuden, jäykkyyden ja kivun saa kuntoutuksen avulla muutettua automaattiseksi liikkeeksi.

Vasa Concept kuntoutusmenetelmässä terapeuttien ja avustajien on tärkeää osata avustaa oikein ja sopivilla otteilla, jotta huolehditaan nivelten oikeista liikeradoista.

Mahdoton on mahdollista

Esimerkki työkokemuksen myötä tulleista Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän tuloksista:

Kaisa on halvaantunut vuonna 2014 ja vaikka hänellä oli terapeutteina koulutetut ammattilaiset, jotka pyrkivät tekemään parhaansa, niin silti oikeaan yläraajaan ei saatu herätettyä liikettä. Vuoden 2017 aikana Kaisa siirtyi tekemään Vasa Concept -harjoitteita, jolloin avoterapian ja itsenäisten harjoitteiden sisällöt muuttuivat. Videolla https://www.youtube.com/watch?v=-aJWtfFYdKc näet, miten on saatu aktiivista liikettä heräämään olkavarteen, kyynärvarteen, ranteeseen ja sormiin vuoden 2017-2019 aikana eli kolmeen vuoteen. Mahdoton on siis mahdollista!

Blogitekstin kirjoittaja Mari Tynkkynen työskentelee Terapiaperhonen Oy:ssä. Hän on toimintaterapeutti (AMK), työnohjaaja, Vasa Consept -kouluttaja sekä YAMK-opiskelija. Terapiaperhonen Oy on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yrityksistä, joka tarjoaa tehokasta ja vaikuttavaa kuntoutusta kokonaisvaltaisesti sekä Savonlinnassa että Mikkelissä. Vasa Conceptin lisäksi yritys tarjoaa myös perinteistä fysio- ja toimintaterapiaa, äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaa, seksuaaliterapiaa ja työnohjausta. Lisää Terapiaperhosen upeasta tiimistä ja osaamisesta sekä Vasa Concept -menetelmästä voit käydä lukemassa www.terapiaperhonen.com Yrityksestä ja aiheesta voit kysyä lisää mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020

TUTU-hankkeen Satu ja Eila kävivät Mitä kuuluu –kierroksellaan kylässä, ja kyselivät taipaleestani yrittäjän tiellä. Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei se niin kovin vaikeaa ole ollut. Intouduin kuitenkin tarkistelemaan vuosia ja faktoja tapahtumien suhteen. Yrittäjyys kun ei ole kuitenkaan ollut se ensisijainen suunnitelmani.

Sairaanhoitajasta itsenäiseksi psykoterapiayrittäjäksi

Kun hain terapiakoulutukseen vuonna 2006, haastattelussa kysyttiin, olenko ajatellut yrittäjyyden mahdollisuutta. Totesin, että yksi yrittäjä perheessä riittää kyllä. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun jouduin pyörtämään puheeni työasioiden suhteen. Seuraavaan kertaan meni muutama vuosi. Vaikka lopputyötä piti hieman lypsää, valmistuin viimein kognitiivisen käyttäytymisterapian erityistason psykoterapeutiksi jouluna 2010. Jokin etiäinen laittoi minut hakemaan Valviran pätevyyttä heti. Kelan pätevyyden sain vuonna 2013, ja jo seuraavana vuonna toiminimen Y-tunnuksen. Ja samana keväänä tulivat jo ensimmäiset 4 Kelan myöntämää kuntoutuspsykoterapiapotilasta.

Vuonna 2014 vaihdoin virkatyössäni aikuispsykiatrian lastenpsykiatriaan. Tein toiminimeni turvin töitä terapiavastaanotolla yhtenä iltana viikossa. Olin vuokrannut tilan entiseltä työkaveriltani, joka toimi myös osa-aikaisena psykoterapeuttina. Vuonna 2015 tulin siihen tulokseen, että voisin ottaa muutaman asiakkaan lisää, ja tuolloin laitoin pystyyn nykyisen oman toimitilani. Asiakkaita on riittänyt kaiken aikaa. Mainostaa minun ei ole tarvinnut, vaan ihmiset löytävät yhteystiedon Kelan sivuilta. Vuoden 2016 aikana aloin tehdä 70%:sta työaikaa silloisen varsinaisen työnantajani palveluksessa. Seuraavana vuonna 2017 työaikani väheni jo viiteenkymmeneen prosenttiin, ja keväällä 2018 kerroin työkavereilleni pikkulapsipsykiatrian työryhmässä jääväni lomien jälkeen kokonaan pois. Kokopäiväisenä yksityisyrittäjänä aloitin syyskuun alussa vuonna 2018.

Yrittäjän vapaus

Siirtyminen toiminimiyrittäjäsi ei ole harmittanut minua yhtään. Saan itse aikatauluttaa päiväni itselleni sopiviksi. Voin ottaa koirani mukaan töihin. Voin pitää pitkiä lounastaukoja. En ole riippuvainen toisen työntekijän kalenterista. Voin jättää tilaa paperitöille keskellä päivää, jotta illalla, kun menen kotiin, minun ei tarvitse ajatella työjuttuja. Työpäivät alkavat usein klo 10, toki saattavat venyä myös iltaan. Yleensä olen kotona kuitenkin iltaseitsemään mennessä. Viikonloput alkavat perjantaina klo 12 ja loppuvat maanantaina klo 12. Ja tässä residenssissä kahvitauoilla puhutaan jostain aivan muusta kuin terapiatyöstä!

Toki minun pitää itse miettiä, kuinka tiiviitä päiviä olen valmis tekemään. Minkälaisen toimeentulon haluan? Minkälaisia asiakkaita olen valmis hoitamaan? Vertaistuki työntekijänä puuttuu, joten työnohjaus on tosi tärkeää. Yhteiset aamukahvit entisten työkavereiden kanssa tuntuvat hyvältä. Mikäli haluan lisäkoulutusta itselleni, on minun mietittävä, miten korvaan siihen menevän työajan ja rahan. Lähes Kaiken teen itse, vain tilitoimiston työt olen ulkoistanut. Tarve kuntoutuspsykoterapialle Mikkelissä on ilmeinen.

Tällä hetkellä joudun valitettavasti myymään asiakkaille myös ’eioota’, joten uudet toimijat ovat alalle tervetulleita.

Blogitekstin kirjoittaja Helena Kaipainen on mikkeliläinen Valviran hyväksymä psykoterapeutti (ET) ja Kela-korvauksiin oikeuttava kuntoutuspalvelujen tuottaja. Helena on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja (psykiatrinen hoito), minkä lisäksi hänen osaamista täydentävät traumainterventio- sekä 5-pisteen korva-akupunktiokoulutus. Tmi Helena Kaipainen on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukanaolevista yrittäjistä. http://www.mikkelinpsykoterapia.com/tmi-helena-kaipainen TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Mikä ihmeen QWL?

Tämä mystinen kirjainyhdistelmä on hypähdellyt vastaan niin sähköpostikirjeenvaihdossa, kuin tiiminsisäisessä keskustelussakin viime viikkoina. Joka kerta olen ehtinyt pohtia, että pitäisikö sen kertoa minulle jotain. Jokin kysely siihen liittyy, ja siksi siitä on puhuttu tiimissämme. Jotenkin se liittyy myös meneillään olevaan TUTU-hankkeeseen, jonka vuoksi se vilisee jatkuvasti sähköpostissani. Tämän viikkoisen tapaamisen kutsua silmäillessäni huomasin, että selityksiä aiheelle olisi luvassa Saimaa Stadiumilla, jossa ohjelmassa oli toki paljon muutakin mukavaa. Mokoma kirjainyhdistelmä oli hukkua Active Life Labiin liittyvän innostuneisuuden alle, kun toimitusjohtajamme Askon kanssa pakkasimme itsemme autoon kohti Mikkeliä. Luvassa olisi tietysti hanke-, mutta ennen kaikkea pelipäivä.

Saavuttuamme paikalle käytimme ensimmäiset minuutit silmäillen ympärillemme, sillä osalle meistä paikka oli vielä täysin tuntematon. Itse olin toisen hankkeen puitteissa paikalla jo käynyt, mutta seurasin huvittuneena toimarimme ihmettelyä ja mitä tärkeintä: join kahvia. Kun kofeiinitasot oli saatu kohdilleen, oli aika tutustua teoriaan tämän kirjainmysteerin takana. Ensinnäkin kirjaimet olivat lyhennelmä termistä quality of working life, joka sekin oli minulle hetkeä aiemmin vielä epäselvä. Mitä itse teoriaan tulee, se aukesi ainakin meikäläiselle erittäin hyvin seuraavan videon perusteella: https://www.youtube.com/watch?v=LvDsnXhxSws&vl=fi

Mikäli intosi ei riitä tutustua kyseiseen videoon, voisin tiivistää sen näin: työelämän laadun mittaamiseen on monia eri menetelmiä, joiden vaikutukset työssä suoriutumiseen ovat keskenään erilaisia. Tämän vuoksi on kehitetty laskukaava, jolla onnistutaan mittaamaan työelämän laatua luotettavasti ja saadaan siitä vertailukelpoinen ja helppolukuinen lukema. Nerokasta sanoisin, näin kaavojen ja numeroiden rakastajana.

Mitä tällä sitten käytännössä tehdään?

Tutustuimme kaaviossa esitettyihin mittauksen kohteisiin ryhmätyöskentelyn muodossa miettien, millaiset asiat mihinkin kategoriaan kuuluu. Osa ehti pohtia myös sitä, kuinka kyseiset muuttujat näyttäytyvät omassa työyhteisössä. Omassa ryhmässämme tuumailun kohteeksi joutuivat useatkin asiat, jotka tuntuivat risteävän eri kategorioiden välillä, mikä herätti entisestään kiinnostuksen aiheeseen tarkempaan tutustumiseen. Ryhmätöitä purkaessa heräsi paljon hyvää keskustelua jo mukavan tutuksi tulleen porukan kesken, jossa ideat tuntuvat lentävän ajoittain turhankin lennokkaasti – ainakin jos aikatauluissa halutaan pysyä. Hyviä ajatuksia oli jälleen pää täynnä, kun pääsimme etenemään seuraaviin ohjelmanumeroihin.

Tämän kerran pohdinnan lisäksi QWL tulee näkymään yrityksessämme tulevana työhyvinvointikyselynä, joka tullaan toteuttamaan ja analysoimaan tämän teorian mukaisesti. Osassa yrityksiä kysely oli jo käynnissä, kun taas meillä asiasta on ehditty vasta sopia yhteisesti ja valmistautua tulevaan datan keräämiseen. Mittauksen tekeminen kuulostaa nyt aiheeseen perehtymisen jälkeen vielä entistäkin kiinnostavammalta, enkä itse malta odottaa sen tuloksia. Nyt tietäisin jo hieman, mitä mokomista tuloksista voisi olla pääteltävissä.

Päivän tärkein anti – peli ja leikkihetki

Yksi päivän tärkeimmistä anneista oli innolla odotettu tutustumiskäynti Saimaa Stadiumin Active life labissa, jossa pääsimme kokeilemaan erilaisia älykuntosalilaitteita ja niihin liitettyjä pelillisiä ominaisuuksia. Iltapäivän aikaan pääsimme kävelemään juoksumatolla keräten pizza-aineksia ja pelaamaan Xamkin opiskelijoiden kehittämää pullervopeliä. Myös toimitusjohtajamme Asko pääsi pujottelemaan norppana miinoja väistellen.

Blogitekstin kirjoittaja Mari Salminen toimii fysioterapeuttina FysioSatama Oy:ssä Savonlinnassa https://www.fysiosatama.fi. Yritys on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yrityksistä, joka on toiminut kuntoutuksen parissa yli 20 vuoden ajan, keräten kokemusta ihmiskehon ammattimaisesta hoidosta. Yritys tarjoaa perinteisen fysioterapian, OMT Fysioterapian, jalkaterapian ja hieronnan lisäksi myös allasterapiaa ja erityisliikunnan ohjauspalveluita, sekä hyvinvointipalveluita ryhmille.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020

Olen elämäni ensimmäistä neljättä kuukautta yrittäjänä. Suunnilleen ensimmäisiä tekojani yrittäjänä oli hakeutuminen Tukea Tuottavuuteen -hankkeeseen. Pikkuisen ennen kuin y-tunnus oli luotu.

Vasta opinnoista valmistuneena minulla oli vahva ymmärrys siitä, että sote-alalla yrittäminen ei ole mielekästä ilman erilaisissa verkostoissa toimimista, näinhän nykyisin opetetaan. Ja kun yrittäjäksi alkaa minun taustallani, ilman minkäänlaista ”luonnollista kutsumusta/lahjakkuutta yrittäjänä toimimiseen”, niin tukea tuottavuuteen silloin todellakin kaivataan.

Vielä ei voi sanoa, onko saatu tuki tuottanut tulosta, siis tuleeko yritystoiminnastani koskaan tuottavaa. Kun ennen sote-alan yrittäjäksi lähtemistä sanotaan, että on melko byrokraattista lupien ja ilmoitusten kanssa, sitä ei vain ymmärrä, ennen kuin itse kokeilee. Muutaman kuukauden tyhjäkäynti yrittäjänä, odotellessa, että saa luvan harjoittaa toimintaa tietyillä alueilla, tarjoaa varsin hyvin aikaa monenlaiseen puuhasteluun, vaikka erilaisten hankkeiden parissa.

Mutta yksi asia on tuntunut vahvasti; oma hyvinvointi työelämässä ei ole ollut koskaan yhtä hyvä kuin se on ollut viimeisten kuukausien aikana. Voisi toki olettaa muuta; aloittavan yrittäjän pitäisi kai olla hyvin stressaantunut. Minulla Firstbeat mittauksen tulos viime kuussa oli 87/100. Se miksi olen rauhallisin mielin, johtuu siitä, että vihdoin koen tekeväni jotain merkityksellistä, mutta osaltaan myös tästä hankkeesta.

Kolmenlaista tukea

Pystyn jakamaan hankkeesta saamani tuen mielessäni kolmeen. Ensinnäkin olen saanut roimasti käytännön hyötyä ja apuja. Ilman hanketta olisi esimerkiksi vaikea metsästää niitä kaikkia tarvittavia byrokratian osasia, jotka on ripoteltu maailmalle. Toiseksi olen saanut varmuutta siihen, että vain kehittymällä toiminnassaan jatkuvasti voi pärjätä. Tyhjäkäynnillä pöristyt kuukaudet eivät suinkaan ole menneet hukkaan. Kolmanneksi hankkeessa on korostettu tietoa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Minulla, yksinyrittäjällä, siis oma hyvinvointi, monissa muissa yrityksissä työntekijöiden hyvinvointi, on avain tuottavuuteen. Yhteen vedettynä minun ei siis kannata stressata, vaan voida hyvin, jotta luovuus kukoistaa ja palveluni kehittyvät, johon prosessiin olen saanut käytännön työkaluja hankkeelta.

Hankkeen joulukuisessa kokoontumisessa Juvalla käsiteltiin samoja aiheita jälleen erilaisista näkökulmista. Oli omaa hyvinvointia, tällä kertaa aivojen näkökulmasta, oli tulevaisuuteen kurkistamista ja palvelujen kehittämistä Sitran megatrendien valossa sekä loistava Susannan esittelemä esimerkki elävästä elämästä, siitä millaisia kehittämistyön tuloksia voikaan saada aikaan, kun lähtee innovatiivisesti kohden asiakkaista lähtevää tarvetta digitalisaation megatrendin hengessä.

Ja sitten oli se käytännön keino. Ah, minä niin tykkään matemaattisista kaavoista ja vaikuttavuuden todentamisesta kaikkineen! Opin työelämänlaadun ja liikevaihdon suhteen laskemiseen tarkoitetun matemaattisen kaavan. Kuulimme työhyvinvoinnin laatukyselystä (QWL) ja hankkeen puitteissa pääsemme myös ottamaan tuon työkalun omaan käyttöömme omissa yrityksissämme. Kaikki mikä todistaa, että ennaltaehkäisevä työ, ihmisten merkityksellisyyden kokemuksiin ja omiin vahvuuksiin panostaminen tuo euroissa mitattavaa vaikuttavuutta, on tervetullutta minulle, vaikkei työhyvinvointikysely itsessään nyt välttämättä ajankohtainen ole tässä hetkessä.

Minä voimaannuin jälleen

Tämä oli hyvä viikko yrittää. Olin edellisen päivän ollut toisessa kovasti voimaannuttavassa seminaarissa, palveluohjauksen valtakunnallisessa kehittämispäivässä, jossa voimaannuin oman palvelutuotteen suhteen. Juvalla TUTUn jouluisessa tulevaisuuspajassa koin taas vahvasti sen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden todentaminen on se oikea tie. Ei riitä, että on vain hyvää palvelua, toki onhan sekin hieno kokemus, mutta se hyvyys täytyy voida myös todentaa. Tämän maailman palvelujen tulee ohjautua oikeaan mitattavaan tietoon perustuen.

Toivonkin kaikille, itseni ja edustamani firman puolesta, oikein hyvää joulua ja ensi vuodelle paljon mahtavia voimaantumisen kokemuksia!

Yläkuvassa Hennan voimavalokuva oman työhuoneen ilmoitustaululla.

Blogitekstin kirjoittaja Henna Oranen on pieksämäkeläinen kuntoutusalan yrittäjä, joka aloitti 1.9.2019 yritystoiminnan kuntoutuksen intensiivisen palveluohjauksen palvelukonseptilla. Liiketoiminnan tarkoituksena on parantaa sosiaalihuollon palvelujen asiakaskokemuksia lisäämällä palvelujen ihmis- lähtöisyyttä ja tuomalla käytäntöön vaikuttavuusnäyttöä omaavat menetelmät ja työtavat tehdä kuntoutusta. Hennan palvelutuotteisiinkuuluu tuotteistettu intensiivisen palveluohjauksen (case management) prosessi. Tavoitteena on tarjota sosiaalihuollon palveluista vastaaville tahoille mahdollisuus antaa asiakkaana olevalle ihmiselle hänen tarvitsemansa rinnalla kulkevan osaavan case managerin tuki, suunnittelu, arviointi ja tavoitteen asettelu.  Yritys tarjoaa myös nepsy- ja perhevalmennusta, ohjausta, arviointia ja valmennusta ammatillisiin tarpeisiin sekä erilaisia toimintakyvyn arviointeja. Kuntoutumispalvelut Henna Oranen https://www.kpho.fi/  on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukanaolevista yrittäjistä.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Asiakkaissa on viisaus

Lähdin Saimaan Syöpäyhdistyksen edustajana mukaan TUTU -hankkeen järjestämään palvelumuotoilukoulutukseen kahdesta syystä: (1) halusin päivittää organisaatiomme osaamista palvelumuotoilusta, onhan se päivän sana ja (2) halusin oppia työstämään asiakkaillemme tarjottavia ryhmätoimintoja sellaiseen muotoon, että niistä tulee houkuttelevampia.

Hankkeeseen meidät ajoi kysymys, miksi syöpäpotilaat eivät löydä kehuttuihin vastasairastuneiden ryhmiin. Toimialueellamme sairastuu syöpään vuodessa 2000 ihmistä, joista vuonna 2018 löysi vastasairastuneiden ryhmiin 45 henkilöä. Ryhmiin osallistuneet kuitenkin ylistävät palautteissa ryhmiä. Olemme pohtineet tätä ristiriitaa vähäisen kysynnän ja ylistävän palautteen välillä. Perin kummallista.

Palvelumuotoilu Palon Piia kehotti jo heti aluksi meitä tunnistamaan ongelma nykytilanteen kartoituksessa. Meidän ongelma oli tuo edellä mainittu. Sen jälkeen lähdettiin hankkimaan asiakasymmärrystä. Palveluita on turha kehittää, jos ei kysy asiakkailta. Se oli Piian tärkeä viesti meille. Asiakkaissa on viisaus.

Neuvontahoitajamme Jaanan kanssa haastattelimme viittä vastasairastuneiden ryhmään osallistunutta ymmärtääksemme heidän elämäntilannetta, kokemusta, hakeutumista yhdistyksen palveluihin sekä mielikuvaa yhdistyksen toiminnasta. Haastatteluista kävi ilmi, että sairastuneille on iso kynnys soittaa meille, saati tulla käymään, vaikka me itse pidämme itseämme helposti lähestyttävänä. Moni sanoi ihan itkeneensä helpotuksesta, kun oli saanut soitettua ja otettua yhteyttä. Tämä yllätti meidät täysin! Lisäksi he toivoivat, että julkinen sektori suosittelisi vahvasti tulemista yhdistyksen palveluiden piiriin. Haastatellut jopa toivoivat, että henkilökunta ”käskisi” tulla ja soittaisi puolesta. Ymmärsimme, että vielä nykyistä enemmän meidän on kannettava esitteitä ja pidettävä infoja hoitohenkilökunnalle terveysasemilla, työterveyshuollossa, jossa syöpäepäily herää, sekä syöpähoitoja toteuttavilla osastoilla.

Ryhmämuotoinen tuki vastasairastuneille on hyvä, sen olimme jo aiemmin asiakaspalautteissa kuulleet, mutta miten saada sairastuneet ymmärtämään, mitä ryhmästä voi itselleen saada? Saimme haastatteluista vahvistusta siihen, mikä järjestämiemme ryhmien anti on. Siitä nousseilla ajatuksilla voimme jatkossa markkinoida toimintaa paremmin sairastuneille.

Palvelulupaus kertoo kenelle, mitä ja miksi

Mitä mieltä olette tästä:

Aiempi markkinointiviesti: Vastasairastuneiden ryhmä alkaa…

Uusi oivallus: Tietoa, tukea ja tunteiden tuuletusta diagnoosin jälkeen

Minusta tämä jäljempi on paljon parempi ja asiaa avaava.

Rakensin vielä viimeisessä palvelumuotoilutyöpajassa palvelulupauksen tälle ryhmämuotoiselle toiminnalle. Se meiltä puuttui. Piian mukaan hyvä palvelulupaus kertoo kenelle, mitä ja miksi. Se puhuttelee, on ytimekäs ja helppo ymmärtää. Hiljattain syöpään sairastunut. Meiltä saat tietoa ja voit turvallisesti tuulettaa tunteitasi. Vertaisesi ymmärtävät. 

Tuon lupauksen kirjoitin, koska haastatellut asiakkaat kertoivat, että parasta ryhmässä on se, että toiset ymmärtävät puolesta sanasta, mitä syöpään sairastuminen on. Ryhmässä sai tärkeää tietoa mm. peruukeista, kuntoutuksesta ja kannustusta kestämään hoitoja sivuvaikutuksineen. Oli voimia antavaa saada puhua tunteista luottamuksella juuri niin kuin ne tuntuivat, eri tavalla kuin puolisolle tai muille läheisille.

Palvelumuotoiluprosessi jatkuu nyt omin voimin koulutuksen kirkastamin ajatuksin. Tästä on hyvä jatkaa. Palvelujen kehittäminen ilman asiakkaiden tarpeiden ymmärrystä on kuin kantaisi valoa säkissä taloon hölmöläisten tapaan. Hukkaan heitetty palvelu = Hukkaan heitetty raha. Tähän ei sosiaali- ja terveysalan yrityksillä ole varaa, eikä yhdistyksilläkään.

Asiakasymmärrys on palveluiden elinehto. Kuuntele asiakasta ja tee kuten hän haluaa.

Nyt tietenkin, jotta toimin kuten palvelumuotoilukoulutuksessa opetettiin, otan seuraavaksi henkilöstön mukaan jalostamaan syntyneitä ajatuksia. Ainiin – pitäisiköhän ne asiakkaatkin ottaa?

Blogitekstin kirjoittaja Niina Turunen toimii toiminnanjohtajana Saimaan Syöpäyhdistyksessä  (www.saimaansyopayhdistys.fi), joka on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yhdistyksistä. Saimaan Syöpäyhdistys tukee syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sairauden kaikissa vaiheissa tarjoten keskusteluapua, neuvontaa, kuntoutusta, järjestämällä vertaisryhmiä ja tukihenkilötoimintaa. Lisäksi yhdistys edistää terveyttä, tiedottaa syövän riskitekijöistä ja edistää syövän varhaista tunnistamista. Yhdistys toimii Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja itäisen Päijät-Hämeen alueella ja sillä on toimipaikat Lappeenrannassa, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa.  Yhdistyksellä on kuusi työntekijää. Paikallisosastoja on yhdeksän; Heinola, Imatra, Juva, Lappeenranta, Mikkeli, Pieksämäki, Punkaharju ja Savonlinna sekä Neloset eli Lemi, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari. Lapsiperheiden Unikkokerho toimii koko yhdistyksen toimialueella kooten yhteen perheitä, joissa lapsi sairastaa syöpää.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Valmistautuminen hissipuheeseen

Kalenterissa oli merkintä TUTU-hankkeen päivästä Savonlinnassa. Pari päivää aiemmin jälleen paniikinomainen sähköpostin selaus, että mitähän tähän päivään pitikään valmistella. Minulla nämä valmistelut jäävät yleensä varsin viimetippaan, mutta eihän se ole huono tippa sekään. Hissipuhe siis pitäisi pitää. Eihän se puhuminen ole koskaan ollut minulle ongelma, vaan se miten sanot lyhyessä ajassa riittävästi ja vieläpä niin, että kuulija ymmärtää viestisi. Otin tämän hissipuhe valmistelun vähän pyhän huolettomuuden-mentaliteetilla. Edellisenä iltana ajattelin asiaa muiden hommien lomassa ja Savonlinnaan ajellessa jopa muutaman kerran hyppäsin hissiin ja höpötin ääneen. Olin siis valmistautunut.
Onneksi TUTU-hankkeessa porukka on rentoa ja hissipuhe ei aiheuttanut jännitystä. Muutama uusi kasvokin oli tullut joukkoon. Kiva juttu. Oli varsin mukavaa kuunnella kaikkien hissipuheet. Eniten ehkä minuun teki vaikutuksen se, miten paljon tämä porukka kouluttaa itseään. Ei ole tässä porukassa niitä, jotka olisivat joskus tehneet yhden tutkinnon ja that’s it. Pienten yritysten ja järjestöjen voimavara onkin aktiivinen kouluttautuminen ja innostuneisuus oman itsen ja työn kehittämiseen. Toisaalta ei tietysti ole varaa jäädä paikalleen, vaan kaiken aikaa on pysyttävä ajan kelkassa mukana. Hatunnosto meille kaikille!

Yksinyrittäjänä joutuu asioita pohtimaan useimmiten yksin. Tällainen hanke mahdollistaa keskustelun toisten kanssa mm. työnkehittämisen teemoista. Itse pohdin kovasti oman osaamisen tuotteistamista ja markkinointia. TUTU-hankkeessa olen saanut hyviä sysäyksiä muuttaa omaa palvelutarjontaa ja kun luonteeltani olen ”tehdään eikä tussata”, on asioita viety jo käytäntöön. Ilman hankkeen antamia ajatuksia ja palvelumuotoilun tukea, näitä tuskin olisi tullut tehtyä.

Innostuneisuus tarttuu

Mutta se toinen juttu; Linkedin. Juu, tiedän tapauksen, mutta en ole jaksanut ottaa sitä haltuun. Epäilin, jaksaisinko ottaa tänäänkään. Kun paikalle tuli Salosen Samuli Trainers Houselta, oli omia ajatuksia ruuvattava uuteen suuntaan. Nuori, innostunut hemmo sai meidät kaikki innostumaan ja tekemään profiilit ja jopa ensimmäisen postauksen. Jälleen tuli huomattua se, miten toisen innostuneisuus tarttuu ja kuinka myönteinen voima sillä on asioiden eteenpäin viemisessä. Nyt on vain itsestä kiinni, miten osaan ottaa hyödyn irti Linkedin tarjoamista mahdollisuuksista verkostoitumisessa. Me sosiaalialan ihmiset voisimme ottaa oppia ja koppia business maailmasta juuri verkostoitumisesta ja oman osaamisen ylläpitämisestä. Liian usein me laitamme kynttilän vakan alle.

Iltapäivällä Koskelinin Asko FysioSatamasta johdatti meidät geokätköilyn saloihin. Olen muutaman kerran kokeillut kätköilyä, mutta en ole uskaltanut antaa sille edes pikkusormea, koska tunnistan tässä olevan sellainen juttu, joka vie minulta koko käden. Yritin esittää näennäisen ”tämä on ihan ok juttu”-asennetta, vaikka tajusin jo ekalla kätköllä tämän olevan mun juttu. Ainoa jarrutin taitaa olla luuriyhteistyöni omenan kanssa, jossa kätkösovellus ei kuulemma kunnolla toimi. Taitaa mennä luuri vaihtoon ihan vaan kätköilyn takia. Ihan törkeen kivaa puuhaa! Ja tämäkin kouluttaja löytyi ihan tästä meidän omasta ryhmästä.

Blogitekstin kirjoittaja Susanna Sillanpää toimii yrittäjänä Tukipolku ky:ssä www.tukipolku.fi, joka on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yrityksistä. Tukipolku tuottaa sosiaalialan palveluja niin perheille kuin kunnille: perhe- ja parisuhdepalveluja, arviointi- ja selvitystyöskentelyä sekä työnohjausta. Lisäksi Tukipolku tarjoaa koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Työ perustuu ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen ja perhetyöskentelyssä lähdetään liikkeelle lapsen näkökulmasta.
Susannan LinkedIn https://www.linkedin.com/in/susanna-sillanpää-50816a192/

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Tunnettu tuntematon vai tuntematon tunnettu??

Tässä meille hyvä kysymys, joka tuotiin esille Tukea tuottavuuteen (TUTU) -hankkeen kolmannessa työpajassa Xamkilla 14.8.2019. Palvelumuotoilu Palon Piia vei meitä yhä syvemmälle palvelumuotoilun saloihin. Käsitellyt asiat ovat meillä monella jo tiedossa olevia, mutta niiden käytäntöön vieminen ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta käynnistynyt. Onneksemme on hanke, joka auttaa meitä eteenpäin, oli kyseessä sitten yritys, yksinyrittäjä tai järjestöpuolen edustaja. Kaikki me tarvitsemme verkostoja, näkyvyyttä ja asiakkaita, joille tuomme sen oman palveluntarjontamme käytettäväksi.

Kuinka voisimme parantaa…?

Pienryhmätyöskentelyssä haettiin ideoita ja ulkopuolisen näkemyksiä erilaisiin kysymyksiin. Ideat ryhmiteltiin ja kappas vaan- Meillä kaikilla oli yhtenä näkökulmana ”Kuinka voisimme parantaa näkyvyyttämme?” Millainen arvo palvelullamme on asiakkaalle, mitä asioita meidän tulee ensisijaisesti huomioida mainonnassamme? Entä mainonnan kanavat; säännöllinen lehti-ilmoittelu on melko kallista, nettisivujen näkyvyyttä pitäisi nostaa ja kaikki asiakkaamme eivät ole somen kanavissa. Vanha kunnon rivi-ilmoitus tuntuu kuitenkin olevan erittäin hyvä viestinnän keino. Omassa työssäni olemme alkaneet hyödyntää lehtien menovinkki-palstoja ja jopas, nehän toimivat! Asiakkaat tulevat ilmoituksen perässä tutustumaan, mitä on tarjolla. Tämä pätee toki vain avoimiin tilaisuuksiin, mutta joskus kannattaa katsoa myös vähän taaksepäin tässä hurjaa vauhtia digitalisoituvassa maailmassa. Ideoi, kokeile, uudista. Tai joskus palaa askel taaksepäin.

Blogitekstin kirjoittaja Anu Kukkola toimii Esteryn OLKA-hankkeen projektipäällikkönä Mikkelissä. OLKA on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Esteryn ja Essoten kesken. Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry (ESTERY) on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yhdistyksistä, joka kokoaa yhteen 51 hyvinvointialan järjestöä. Esteryn tehtävänä on tukea jäsenjärjestöjensä toimintaa, yhteistyötä ja vaikuttamismahdollisuuksia.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Matkalla oman toiminnan syövereihin

Savon Taitajat Oy eli SaTa lähtee palvelumuotoilukoulutuksessa matkalle oman toiminnan syövereihin, samalla tavoin kuin kaikki muutkin koulutukseen osallistuvat yhtiöt. Me lähdetään ajattelemaan toimintaamme ruohonjuuritasolta, tai sitäkin alempaa, mullan alta. Koulutus haastaa meidät miettimään, miksi olemme perustaneet juuri tällaisen yhtiön ja kenelle se toiminta on kohdennettu. Meille annetaan mahdollisuus katsoa toimintaa asiakkaidemme silmin, tavalla, jolla emme välttämättä ole aikaisemmin katsoneet. Palvelumuotoilukoulutuksessa meille annetaan siihen aikaa ja opastusta. Me katsotaan toimintaamme ja pyrimme näkemään, miksi me tehdään sitä, kenelle se on tarkoitettu ja minkälaisia asioita me halutaan toiminnallamme saavuttaa.

Ilman tämän kaltaista koulutusta, emme välttämättä koskaan löytäisi samalla tavalla aikaa oman yhtiön syövereihin tutustumiselle. Sille pitkälle ja ajatuksia sekä aikaa vaativalle matkalle, joka vie meidät lopulta siihen satamaan, tiedon ja ymmärtämisen satamaan ja tästä vieläkin eteenpäin, lisävauhtia kaupankäynnille, avomerelle, missä kaikki on mahdollista. Koulutuksessa sukelluksemme syvälle toimintamme ja yhtiömme syövereihin tuottaa monenlaisia uusia ajatuksia ja nostaa pinnalle, meidän tietoomme sellaisiakin mitkä ovat itsestään selvyyttään uponneet syvyyksiin, ajattelumme tason alapuolelle.

TUTU-hankkeen pyörteissä

Tukea Tuottavuuteen eli TUTU-hankkeen palvelumuotoilukoulutukseen meiltä osallistuu oikea huippuporukka, joka saa aikaan paljon ja onnistuu oikean asian ohella myös ajautumaan sivuraiteille keskusteluissaan. Jokaisesta Savonlinnan Toimintakeskuksen hankkeesta on yksi koulutuksessa yksi osallistuja sekä toiminnanjohtaja ja talousvastaava mukana. Viisi henkilöä on paljon yhteen koulutukseen, mutta jokaisen omalainen näkökulma niin työn kannalta kuin muutenkin antaa koulutuksen saavutuksille aivan uudenlaisen tuloksen. Me voimme yhdessä lyödä viisaat päämme yhteen ja saada aikaan jotain ennennäkemätöntä, jotain mikä nostaa Savon Taitajat ja Savonlinnan Toimintakeskuksen aivan uudenlaiselle tasolle. Tai sitten ei ihan niin isossa mittakaavassa, mutta varma on se, ettemme tyhjin käsin koulutuksen loputtua jää. Olemme koulutuksen lähipäivien aikana ehtineet miettiä Savon Taitajien asiakkaita, erilaisia ostajia ja luoda heille palvelupolun. Me olemme saaneet koulutuksesta myös kotitehtäviä, mitkä olemme tehneet vähän vaihtelevalla menestyksellä, pakko myöntää. Onneksi ainakin yksi meistä on ainakin tehnyt kotitehtävät tunnollisesti, vaikka muilla se olisi vähän unohtunutkin kaiken kiireen keskellä. Tämä on myös yksi ison työryhmän hyviä puolia. Me toimimme koulutuksessa niin kuin muussakin työssämme, toinen toistamme tukien.

Suuntana: suuri ja tuntematon

Edellisellä koulutuskerralla käsittelimme asiakasymmärrystä ja sitä, mitä se tarkoittaa meidän yhtiöllemme. Tämä puolestaan haastaa meidät ajattelemaan asiaa Savon Taitajien näkökulmasta, ei Savonlinnan Toimintakeskuksen tai Hyvä Kiertää Oy:n, meidän toisen yhtiömme, eikä myöskään eri hankkeidemme näkökulmasta. Savon Taitajien näkökulma erilainen, emmekä ole kovinkaan usein ajatelleet siltä kantilta. Niinpä meidän täytyy oikeasti laskea irti kaikista muista rooleistamme, työtehtävistämme ja keskittyä todella siihen, mitä tämä kaikki SaTan kannalta merkitsee. Sukellamme omaan työhömme ja pyrimme näkemään asiakkaan silmin. Asiakkaan silmin katsominen saattaa paljastaa meille työstämme jotain sellaista, mitä emme ole aiemmin huomanneet tai tajunneet katsoakaan. Se näyttää meille toisenlaisen näkökulman, joka parhaimmillaan pystyy antamaan meille työhön lisää ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Pystymme luomaan toiminnastamme asiakasystävällisempää ja parempaa.

Koulutusta on takana vasta pari hassua koulutuskertaa ja nyt jo tuntuu, että se on avannut meille uuden ihmeellisen maailman, nyt näemme horisontissa aivan uudenlaisen saaren, joka voi muuttaa matkamme kulun ihan totaalisesti. Koulutus jatkuu vielä vuoden loppuun asti ja uskon vahvasti siihen, että se tulee avaamaan silmiämme vielä useille saarille matkan varrella. Tuskin maltan odottaa, millaisia aarteita tulevilta saarilta löydämmekään. Hiiohoi siis vaan ja tuulta purjeisiin! Ohjataan aluksemme kohti horisonttia, ja pysähdytään ihmettelemään ja etsimään aarteita vastaan tulevilta saarilta. Pysähdytään ajattelemaan koulutuksessa tulevia pohdintoja ja aiheita ja luodaan itsellemme mahdollisuus aarteiden löytämiselle. Luodaan itsellemme ja yhtiöllemme tulevaisuus, jota joskus vain uskalsimme toivoa.

Blogitekstin kirjoittaja Iiris Kukkola toimii ohjaajana Savonlinnan Toimintakeskuksen Majakka-toiminnassa www.toimarisln.fi. Savonlinnan Toimintakeskuksen omistama yhtiö SaTa eli Savon Taitajat on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yrityksistä, joka myy ammattitaitoisia palveluita, kuten asiantuntijapalveluita tai ohjaajia. Osakeyhtiö on luotu parantamaan yhdistyksen omarahoitusosuutta. Palvelumuotoiluun keskittyvä työpajatyyppinen koulutus on yksi hankkeen keskeisistä toimenpiteistä.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Mikä palvelu täyttäisi sinun toiveesi ja tarpeesi?

Millaisista palveluista sinä haaveilet eläkepäivillesi? Voisiko perhe-elämää viettävän ruuhkavuosia jotenkin helpottaa? Mikä palvelu täyttäisi sinun toiveesi ja tarpeesi? Geriwell oy on syntynyt tarpeista ja unelmista. Se tarve on muuten yllättävän usein kiireetöntä läsnäoloa, eli aikaa. Alun perin tarjosimme palveluja pääasiassa ikäihmisille, mutta vuosien myötä palvelut ovat laajentuneet myös lapsiperheille. Toiminnan kasvun edellytys on ollut valtavan ammattitaitoiset, monipuoliset ja joustavat työntekijät. Onkin luonteva hetki pysähtyä kehittämisen äärelle. Haluamme tarjota palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Haluamme myös tarjota työntekijöillemme parasta, sillä näistä helmistä emme halua päästää irti. TUTU- hanke tuo mahdollisuuden keskittyä muun muassa näihin asioihin, sillä arjen hulinassa kehittäminen helposti jää jalkoihin.

TUTU- hankkeen herkullisempia puolia on se, että siihen voi osallistua koko työyhteisö. Palvelumuotoilu tukee niin asiakkaiden kuin työntekijöiden osallisuutta.  Ennen tätä työpajaa, meille annettiin tehtäväksi kerätä asiakaskokemuksia, sekä asiakkaiden unelmia. Aiemminkin palautetta on kerätty asiakkailtamme, mutta nyt halusimme mahdollisimman ajantasaista palautetta työntekijöidemme kautta. He kun ovat yleensä niitä, jotka kuulevat niin positiiviset kuin negatiiviset palautteet. Osallistavaksi menetelmäksi valittiin sanapilviä muodostava Mentimeter (https://www.mentimeter.com/), johon jokainen pystyi vastaamaan omalla puhelimella. Ensimmäisellä hankkeen tapaamisella kuultiin siitä, että ne negatiiviset palautteet harvoin kulkeutuvat yrityksen korviin. Näin varmasti on. Tällä tavalla palautetta keräämällä saatiin kuitenkin myös niitä negatiivisempia asioita esille, niitä jotka mainitaan puolikkaassa lauseessa ohimennen. Kehittämistarpeita tarvitaan!

Palvelumuotoilun työpajatyöskentely osana hanketta auttaa keskittymään oleelliseen

TUTU- hankkeen palvelumuotoilun 1. työpaja kokoontui toukokuussa teemalla ”asiakaskokemukset ja nykytilanteen havainnot”.  Palvelumuotoilua ohjasi tuttuun tapaan Piia Innanen Palvelumuotoilu Palosta. Ohjattu palvelumuotoilutyöskentely auttaa keskittymään oleellisiin asioihin ja etenemään jäsennellysti. Tämän työpajan agendana oli täyttää isoa paperia, kanvaasia, välitehtävistä saamien tietojen perusteella.  Kanvaasin täyttäminen auttoi jäsentämään yrityksen yksilöllistä kehittämistehtävää ja selkeyttämään jatkoa ajatellen tiedon hankintaa.  Työskentely jatkuu asiakkaiden palvelupolkujen selvittämisellä. Yllättävän monia reittejä asiakkaat meille löytävät, ja sitäkään en olisi ymmärtänyt ilman tätä välitehtävää!

Päivän aikana havahduin miettimään sitä, että on yllättävän vaikea pysähtyä kehittämisen äärelle. Hektisessä arjessa ei ole aina sijaa luovuudelle ja vapaalle ajatuksen juoksulle, joten sitä täytyy hieman houkutella esiin. Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa todetaan, että: ”Ajatus on vapaa kuin hiirihaukka”! Usein ne parhaat ajatukset ja ideat syntyvätkin koiran kanssa tallustellessa luonnossa, eikä niinkään töissä ja työajalla. Kehittäminen on prosessi, joka kuin huomaamatta valtaa ajatustilaa ja sopivissa kohdissa ajatuksia sekä ideoita putkahtelee esille! TUTU-hanke mahdollistaa vapaan ajatuksen juoksun ja ajatuksilla leikittelyn, joka avaa ovia luovuuteen ja uusien mahdollisuuksien syntymiseen.

Blogitekstin kirjoittaja on Geriwell oy:ssä työskentelevä sosionomi/lähihoitaja Henna Ikävalko. Geriwell oy on mikkeliläinen hoiva- ja kotipalveluja tuottava yritys. Olemme tukena silloin, kun omat voimat eivät riitä tai arki on liian kiireistä kaiken hoitamiseen. Me hoidamme ja autamme, siivoamme, pyykkäämme ja vahdimme – ja sinä voit olla turvallisin mielin. Ammattitaitoinen henkilökuntamme keskittyy kiireettä asiakkaaseen. Geriwell on kuin hyvä ystävä, johon voit luottaa ja joka auttaa sinua ja läheisiäsi selviämään arjen haasteista. Palvelumme ovat suunnattuja kaikenlaisille perheille: lapsiperheille, yksin asujille, ikäihmisille, kotikuntoutujille, suurperheille sekä ajan käytön kanssa kamppaileville. Olemme luotettava kumppani myös heille, jotka eivät itse voi olla jatkuvasti läsnä esimerkiksi omaisen arjessa. Geriwell Oy on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukanaolevista yrityksistä.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Sosiaali- ja terveysalan muutoksista, sotesta, on puhuttu vuosia. Nyt sitä ei suunnitellussa muodossaan tullut, mutta muutos on kuitenkin väistämätöntä. Kyseessä ei ole vain julkisen palvelujärjestelmän muutos, vaan se koskettaa jotenkin jokaista alalla työskentelevää sekä palveluiden käyttäjiä. Siksi minunkin, yhden naisen kuntoutusalan yrittäjänä on omalta osaltani mietittävä mitä se tarkoittaa, miten yritykseni toimintaedellytykset muuttuvat, miten yhteiskunta muuttuu. Millaisia on yritykseni tarjoamat palvelut tulevaisuudessa? Kuka niitä ostaa ja millaisia sopimuksia ja kilpailutuksia jatkossa tulee olemaan?

Osin noihin pohdintoihin lähdin hakemaan vastauksia ja vertaistukea osallistumalla Xamkin hallinnoimaan TUTU-hankkeeseen. Ensimmäinen kokoontuminen huhtikuun alussa oli lupauksia antava. Noin parinkymmenen hengen porukassa tuotiin avoimesti esiin mietteitä tässä ajassa toimimisesta sote-alalla niin yritysmaailman kuin järjestötoimijoiden silmin. Ensimmäistä tapaamiskertaa leimasi tutustuminen toisiimme sekä hankkeen mahdollisuuksiin. Hankkeen tavoite on auttaa meitä löytämään vielä avaamattomien mahdollisuuksien ovia verkostoitumalla ja jäsentämällä osaamista ja palveluita eri tavoin. Itsellä ainakin vahvistui ajatus siitä, että hankkeeseen osallistuminen on mahdollisuuteni kehittää yritystoimintaa seuraavat pari vuotta tavoitteellisesti. Hankeaikataulu ja yhteiset kokoontumiset eri teemojen ympärille pakottaa luomaan aikataulun asioiden eteenpäin viemiselle. Se on näin yhden naisen yrityksessä usein jäänyt ajattelun asteelle, kun arjen työn imu vie mennessään.

Ensimmäisellä kerralla meitä johdatti palvelumuotoilun maailmaan Piia Innanen Palvelumuotoilu Palosta. Olen jonkin verran aiheeseen jo eri yhteyksissä perehtynyt, mutta kummasti taas ajatuksiin pullahti uusia juttuja ja uskon, että tämä palvelujen muotoilu tulee olemaan itselle tärkeä työkalu. Monta hyvää nostoa iltapäivän esityksestä kirjasin muistikirjaani, mutta eniten jäi mieleen pyörimään ajatus siitä, miten huonosti suunniteltu palvelu voi koitua kustannuksiltaan todella suureksi.

Toinen ensimmäisen kokoontumiskerran oivalluksista oli se, miten vähän yritykset ja järjestöt loppujen lopuksi tuntevat toistensa toimintaa ja mahdollisuuksia yhteistyöhön niin, että siitä hyötyy molemmat osapuolet ja tietenkin palveluiden käyttäjät. Sattumanvarainen istumajärjestys toi vierustoverikseni yhdistyspuolen toimijan ja siinä kahvikupin äärellä varmasti molemmin puolin syveni ymmärrys toinen toisensa työstä ja siitä mitä yhteisiä rajapintoja meillä on. Ensi kerralla taidan parkkeerata jonkun entuudestaan tuntemattoman toimijan viereen istumaan, kun tällaisia oivalluksia jo heti alkoi viriämään.

Blogitekstin kirjoittaja Toimintaterapeutti Jasu Forss on mikkeliläinen kuntoutusalan yrittäjä. Jasu on työskennellyt 20 vuotta toimintaterapeuttina ja työuraan mahtuu kymmenvuotisen yrittäjäpolun lisäksi vuosia toimintaterapeuttina erikoissairaanhoidossa sekä hanketyötä niin järjestössä kuin julkisella sektorilla. Asiakastyön lisäksi Jasu toimii luennoitsijana ja kouluttajana. Jasu kuvaa työtään asiakkaiden arjen ytimeen pureutumisena ja rinnalla kulkemisena. Tärkeää on auttaa asiakkaita löytämään itselleen merkitykselliset toiminnat ja asiat elämäntilanteessa, jossa sairaus tai vamma on voinut arjen tasapainoa horjuttaa. Toimintaterapeutti Jasu Forss on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukanaolevista yrittäjistä.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.