TIME4HELP SUOMI

Euroopan komissio ja saksalainen Mannheimin kaupunki järjestivät 26. ja 27. toukokuuta 2021 Euroopan yhteisötalouden konferenssin (European Social Economy Summit EUSES, www.euses2020.eu). Koronatilanteen takia alun perin vuodelle 2020 ajoitettu tapahtuma toteutettiin nyt virtuaalisesti ja rekisteröityneitä osallistujia oli yli kolme tuhatta sadasta eri maasta. Time4Help Suomi -hanke oli mukana konferenssissa belgialaisen hankekumppanimme Odisee Centre for Family Studiesin järjestämässä sessiossa “The working sandwich generation, supporting mature women (45-65 years) on the labour market, entrepreneurship and in family care”. Oma esitykseni käsitteli elinikäistä oppimista.

EUSES2020-konferenssissa keskusteltiin siitä, miten yhteisötalous voi tukea Eurooppaa uudistamaan talouttaan koronan jälkeen kohti vihreää ja digitaalista maailmaa. Konferenssin sessiot oli jaettu kuuteen teema-alueeseen: yhteistyö, sosiaaliset innovaatiot, yhteisötalous, rahoitus, vaikuttavuuden mittaaminen, data ja tutkimus sekä luovat menetelmät. Näihin teema-alueita tarkasteltiin digitalisaation, koulutuksen, työllisyyden ja osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon, vihreän siirtymän sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.

Euroopan unionissa yhteisötalouden merkitys on viime aikoina korostunut ja se nähdään tärkeänä taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen osallisuuden edistäjänä. Yhteisötalouden organisaatioita on Euroopan unionissa noin 2,8 miljoonaa. Ne työllistävät miltei 14 miljoonaa henkilöä, ja yhteisötalouden osuus bruttokansantuotteesta on noin 8 prosenttia.

Osaavan työvoiman tarve on Euroopassa suuri ja se tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja ikääntymisen myötä. Koronakriisi on kärjistänyt näitä Euroopan unionin rakenteellisia haasteita. Haasteiden ratkaisemiseksi Euroopan komissio tukeutuu osallistavan kasvun politiikkaan, jonka ytimenä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Viimeaikaisissa kriiseissä yhteisötalouden organisaatiot ovat osoittaneet kykynsä paikallisyhteisöjen vahvistamiseen sekä oikeudenmukaiseen siirtymien hallintaan. Euroopan komissio näkee yhteisötalouden hyvänä keinona edistää vihreää ja digitaalista siirtymää.

Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä on tämä Euroopan komission suurten haasteiden ratkaisun avaimeksi korottama yhteisötalous. Englanninkielinen termi ”social economy” tuo mieleen lähinnä hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys.  ”Social economy tarkoittaa osuuskuntien, osakeyhtiöiden, yritysten yms. yhteisöjen taloutta. Sille on ehdotettu suomalaista termiä yhteisötalous” (Kielikello 1997).

Yhteisötaloutta on pidetty myös synonyymina kolmannelle sektorille. Kolmas sektori tarkoittaa yhdistyksiä, vapaaehtoistoimintaa, yhteiskunnallisia liikkeitä, osuuskuntia ja yhteiskunnallisia yrityksiä. EU-asiakirjoissa yhteisötalouteen kuuluu myös yhteisöllinen kuluttaminen ja kiertotalous, jotka luovat uusia mahdollisuuksia yhteisötalouden kasvulle Euroopassa.

EUSES2020-konferenssin ohjelmalehtisessä todetaan vapaasti suomennettuna näin: ”Yhteisötalous ja yhteisötalouden yritykset luovat työpaikkoja, tarjoavat esteettömiä palveluja ja edistävät osaamista, jonka avulla voidaan vastata ympäristöhaasteisiin ja vahvistaa yhteisöjä. Ne kantavat sosiaalisen innovaation ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden potentiaalia. Ne vaikuttavat myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan yleisellä tasolla. Yhteisötalouden yritykset ovat taloutta, joka toimii ihmisten hyväksi.”

Yhteisötalouden liiketoimintamalleissa olennaista on investoida suurin osa voitoista takaisin organisaatioon tai yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Kyse on siis yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta yritystoiminnasta. Tällaisella toiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomessa on laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003), joiden tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Muuten Suomen lainsäädännössä ei tunneta yhteiskunnallisia yrityksiä erikseen. Suomalaisen työn liitto voi myöntää Yhteiskunnallinen yritys -merkin suomalaiselle yritykselle, joka ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia ja toimii kestävän hyvinvoinnin rakentajana.

EUSES2020-konferenssissa julkistettu Mannheimin julistus määritteli kymmenen kohtaa yhteisötalouden edistämiseen. Niistä tärkeimmiksi valikoituivat konferenssissa tehdyn kyselyn pohjalta rahoituslähteiden turvaaminen, verkostot ja kumppanuudet sekä säädösympäristön kehittäminen.

Johtopäätöksenä ja tuliaisena EUSES2020-konferenssista voi todeta, että yhteisötalouden näkökulmaan ja potentiaaliin kannattaisi tulevia hankekokonaisuuksia rakennettaessa kiinnittää erityistä huomiota, koska yhteisötalous linkittyy EU-kielenkäytössä vahvasti osaamisen kehittämiseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
 
Lähteitä ja lisätietoa:
Breque, M., De Nul, L. & Petridis, A. (2021), Industry 5.0. Towards a sustainable, human-centric and resilient European industry. European Commission. R&I Paper series. Policy Brief. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/468a892a-5097-11eb-b59f-01aa75ed71a1/
https://www.socialeconomy.eu.org/
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/
Pirkkalainen, J. (2019), Yhteisötalous ja sosiaaliset osuuskunnat Euroopassa. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. https://www.ksl.fi/materiaaleja/julkaisut/yhteisotalous-sosiaaliset-osuuskunnat-euroopassa/
Roadmap (2021), European action plan for social economy (Ares(2021)1543010). https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12743-EU-action-plan-for-social-economy_en
Social enterprises and the social economy going forward (2016), A call for action from the Commission Expert Group on Social Entrepreneurship (GECES), European Union). https://ec.europa.eu/docsroom/documents/24501/attachments/1/translations
Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi (COM(2020)14 final). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020DC0014
www.euses2020.eu
 
Kirjoittanut Mervi Rajahonka
Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Time4Help Suomi: Palvelukehittäminen – naisjohtajuus – yrittäjyys -hankkeessa.

Eteläsavolaiset 45-65 -vuotiaat naisyrittäjät ja asiantuntijat voivat koota oman pienryhmänsä, valita sille kaikkia yhdistävän teeman ja saada kaipaamaansa räätälöityä valmennusta, Time4Help-hankkeen projektipäällikkö Kaija Villman Xamkista vakuuttaa.

Time4Help-pienryhmissä on tyypillisesti vähintään viisi eteläsavolaista naista, joita yhdistää jokin samantyyppinen haaste tai tavoite. Kun ryhmä on muotoutunut, Kaija Villman haastattelee osallistujat ja luonnostelee sen pohjalta heille räätälöidyn valmennuksen ja etsii siihen sopivan kouluttajan.

Tähän mennessä jo kolme ryhmää on päässyt yhdessä maaliin.

Kaikki ryhmät ovat olleet erilaisia.

Yksi eteläsavolaisista ryhmistä keskittyi matkailu- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöhön ja jaksamiseen. Toisessa sote-alan asiantuntijanaiset syventyivät pohtimaan, minkälaisia mahdollisuuksia sote-uudistus antaa järjestöille tuottaa palveluja.

Pienryhmissä on syntynyt mitattavia tuloksia, kuten uutta yhteistä liiketoimintaa, yhteistyöverkostoja ja yhteisiä rahoitusanomuksia. Samalla ryhmäläiset ovat auttaneet toinen toistaan jaksamaan erilaisten haasteiden ja koronarajoitusten keskellä.

Ryhmät ovat tuottaneet hyvinvointia, jaksamista, vertaistukea ja vertaismentorointia.

Time4Help voi järjestää pienryhmille valmennusta vielä syyskuun loppuun saakka. Kaija Villman toivoo, että mukaan saataisiin vielä muutama uusi ryhmä, jolle voidaan räätälöidä oma valmennus. Hän vakuuttaa, että juuri nyt on hyvä hetki tarttua tilaisuuteen.

Perusta oma ryhmä.

Kaija Villman tuntee hyvin kulttuuri- ja matkailualan haasteet ja koulutustarpeet. Hän on valmentanut reilut kymmenen vuotta luovien alojen yrittäjiä ja kehittänyt palvelumuotoilun koulutuksia.  Hän työskenteli itsekin käsityöalan yrittäjänä ja kouluttautui Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisterikoulutusohjelmassa ennen kuin siirtyi Xamkiin vetämään kehittämis- ja koulutusprojekteja. Parhaillaan hän on projektipäällikkönä myös kansainvälisessä Horisontti-hankkeessa, jossa kehitetään innovaatioita ikääntymisen haasteisiin.

Eteläsavolaisten Time4Help-hanke on osa kansainvälistä yhteistyötä, jossa on Xamkin lisäksi puolalainen, belgialainen ja espanjalainen yhteistyöorganisaatio. Kukin maa toteuttaa omalla alueellaan teemoja, joita mukana olevat naiset kaipaavat juuri nyt. Toteuttajatahot vertailevat sitten yhdessä syntyneitä malleja ja niiden toimivuutta. Kv. verkosto järjestää yhdessä myös erilaisia webinaari-tilaisuuksia, jotka ovat ilmaisia kaikille kiinnostuneille.

Teksti, kuva ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkeliläinen toimittaja, kulttuurin monitoiminainen Seija Lipsanen perusti eläkkeelle jäädessään toiminimen ja avasi Otavan koulutilan entiseen päärakennukseen tilauskahvilan. Korona-aika sulki kahvilan, mutta Time4Help-naisporukasta löytyi energiaa jatkaa.

Mikkelin Otavassa asuessaan Seija Lipsanen oli ihaillut koulutilan puistoalueella sijaitsevaa liki 120-vuotiasta jugend-rakennusta, jossa asui aikanaan Otavan koulutilan johtajia. Lopulta hän rohkaistui vuokraamaan rakennuksen alakerrasta isot vanhat salit ja muutti perheineen yläkertaan asumaan. Valkeassa talossa hän alkoi järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia ja vuokrata saleja yhdistyksille sekä yksityisille juhla-, kokous- ja koulutuskäyttöön.

Time4Help-valmennukseen hän lähti, sillä häntä kiinnosti pohtia yksinyrittäjien jaksamista. Ryhmä ehti päästä vauhtiin jo ennen kuin koronavirus kriisiytti tapahtuma- ja kulttuurialan.

Oli tärkeää käsitellä yksinyrittäjän jaksamista.

Seija Lipsanen sai vuosia elantonsa toimittajan työstä ja lehtien taittamisesta, joten hän pystyi hyödyntämään osaamistaan markkinoidessaan Valkean talon palveluja. Lipsanen otti sosiaalisen median kanavista kaiken irti, kun erillistä markkinointibudjettia ei ollut.

Viime vuodeksi yrittäjällä oli ideoituna paljon erilaisia tapahtumia, ja asiakkaat olivat alkaneet löytää uuden palvelun. Korona kuitenkin yllätti täysin ja yleisötilaisuudet oli peruttava loppuvuodelta. Samalla se pisti yrittäjä miettimään, onko toiminnan jatkamiseen edellytyksiä. Time4Help-valmennuksesta löytyi silloin tukea.

Porukka antoi voimia jaksaa korona-aikana.

Korona-aika sai Lipsasen vaihtamaan kahvilan aukiolon tilauspohjalle. Uudeksi asiakasryhmäksi löytyivät pienten perhejuhlien järjestäjät. Esimerkiksi rippijuhlien ja muistotilaisuuksien pitäminen lisääntyi.

Lisäksi Valkeassa talossa on järjestetty koronaohjeita noudattaen pienryhmille ohjattuja harrastekursseja, joissa pääosassa ovat olleet vaikkapa kädentaidot tai tanssi. Time4Help avasi lopulta Lipsasen silmiä näkemään, miten uusia palveluja voisi kehittää ja samalla löytää uusia kohderyhmiä.

Tämä paikka sopisi tyky-päivien järjestämiseen.

Time4Help-pienryhmäläiset ovat myös toteuttaneet yhteisiä projekteja. Esimerkiksi taiteilija Anne Mäkeläinen järjesti näyttelyn Kallioniemessä ja oli Astuvansalmen Amatsoni -ryhmän kanssa esiintymässä kalliomaalauksilla kelluvalla lautalla järjestetyssä illallistapahtumassa. Seija Lipsanen uskoo, että lisää yhteistyötä muhii ja toteutuu aikanaan.

Ryhmässä olisi monenlaisia mahdollisuuksia.

Hän arvostaa Time4Help-valmennuksissa myös sitä, että ryhmäläiset pääsivät vierailemaan toistensa yrityksiin paikan päälle päiväksi, mikä antoi mahdollisuuden tutustua toisen yrittäjän arkeen ja haasteisiin syvällisemmin.

Nähtiin paikan päällä, miten siellä toimitaan.

Time4Help-pienryhmä voisi Seija Lipsasen mukaan olla hyvä apu jaksamiseen myös käsityöyrittäjille, jotka työskentelevät yksin.

He kaipaavat apua monessa asiassa.

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kun Tuukkalan tila Mikkelin Ristiinassa luopui maitotaloudesta vuonna 2008, keskityttiin tarjoamaan kesäisin aamiaismajoitusta tilan pihapiirissä ja rakennettiin ekologisia hirsimökkejä vuokrattavaksi. Leena Valkosen työnkuva on muuttunut täydellisesti vuosien varrella. Eväitä omaan jaksamiseensa hän lähti hakemaan Time4Help-valmennuksesta.

Time4Help tarjoaa eteläsavolaisille 45-65 -vuotiaille naisyrittäjille ja asiantuntijoille mahdollisuuden koota omia pienryhmiä, joka määrittävät itse, minkälaista valmennusta halutaan. Hankkeen projektipäällikkö Kaija Villman etsii sitten asiantuntijoita, jotka pystyvät räätälöimään toivotunlaista valmennusta.

Leena Valkonen kuuli mahdollisuudesta Time4Help-hankkeesta, kun hänelle ennestään tuttu ristiinalainen kulttuurialan monitoiminainen Anne Mäkeläinen soitti. Monissa hankkeissa mukana ollut Valkonen oivalsi, että jaksaminen voisi olla yksi yhteisistä nimittäjistä ryhmäläisille.

”Ryhmässä syntyi nopeasti keskinäinen luottamus, kun jokainen kertoi omista asioistaan ja me muut kommentoimme. Pinnalle nousivat yksinyrittäjien haasteet eli mihin yksi ihminen voi revetä. Miten pitäisi markkinoida ja miten selvitään, kun haasteita tulee.”

Maitotilan emännästä digiosaajaksi

Leena Valkoselle yksi viime vuosien haasteista on ollut digitaalisuus eli miten markkinoida netissä, ylläpitää some-kanavia ja olla verkon välityksellä yhteydessä asiakkaisiin.

”Toisille se digitaalisuus voi olla luontaista. Minulle se on ollut kova haaste. Olen rimpuillut mukana ja hakenut hankkeista apua. Maitotilan tuotteita ei tarvinnut itse myydä eteenpäin, mutta nyt pitäisi olla koko ajan somettamassa. Kanavia on paljon ja aina pitäisi olla kehittämässä jotain uutta systeemiä.”

Valkoset ylläpitävät Facebook- ja Instagram-kanavia. Lisäksi he ylläpitävät omaa kotisivua ja hyödyntävät markkinoinnissa somea.

”Nykyään minun pitäisi olla some-persoona, markkinoija, kirjanpitäjä, siivooja ja asiakaspalvelija. Monitaituri. Onneksi huoltohommia tehdään yhdessä isännän kanssa.”

Omasta jaksamisesta huolta pitääkseen pariskunta keksi lyhentää asiakkaiden vastaanottoaikaa eli asiakkaiden odotetaan saapuvan iltakahdeksaan mennessä, kun aiemmin rajana oli iltayhdeksän.

”Sillä konstilla saimme lyhennettyä työviikkoamme seitsemällä tunnilla ja pääsemme rantasaunaan ajallaan. Saunominen on yksi henkireikämme. Nyt talvella olemme ottaneet tavaksi pelata mökillä saunaa lämmittäessä biljardia tunnin verran. Käymme myös syksyllä ja talvella reissuissa yksin ja erikseen. Talvella on helpompi rentoutua, ja silloin tarvitsen pidemmät unet, ainakin kahdeksan tuntia on saatava nukuttua.”

Matkailutilan arkeen kuuluu, että etenkin kesäisin pihassa pyörähtelee asiakkaita. Heitä varten on kesällä pihassa kanoja ja lampaita. Talvella aamiaismajoituksessa on pidempiaikaisia asiakkaita, joille ei yleensä tarjota aamiaista.

”Olemme tottuneet, että elämä on nyt tätä ja vieraita käy. Talvella on väljempää, mutta kesällä on päivystettävä ympäri vuorokauden. Yleensä kyllä pyydämme asiakkaita, että he soittaisivat, koska ovat tulossa.”

Valkoset vuokraavat asiakkaille liinavaatteet, ja asiakkaat voivat ostaa mökin loppusiivouksen. Liinavaatteiden huolto on ulkoistettu lähipesulalle, mutta loppusiivoukset Leena Valkonen hoitaa itse.

Vastuullisuudesta pidetään kiinni

Valkoset saivat aikoinaan ensimmäisenä alueen maaseudun majoituskohteena Green Key- ja STF-sertifikaatit, jotka kertovat, että vastuullisuus näkyy kaikissa ratkaisuissa. Huvilat on rakennettu paikallisista hirsistä, maalämpö lämmittää rakennukset, sähkö on ekosähköä ja jätteet lajitellaan ja kompostoidaan. Asiakkaille on myös suunniteltu pyöräreittejä, joita voi kulkea sähköpyörillä. Vuokrattavana on myös sähköperämoottoreita.

”Meillä myös sosiaalinen vastuullisuus otetaan tosissaan. Meillä ei syrjitä ketään ja kuulumme Sateenkaariystävällinen Suomi -yhteisöön.”

Uusien palvelujen kehittämistä pohditaan koko ajan. Time4Help-hankkeesta löytyi valmentaja Pekka Krookin kautta myös uusi yhteys Sauna Finland -verkostoon, mikä olikin luontevaa, sillä Valkoisilta löytyy erilaisia saunoja, myös aito savusauna.

”Olisi hienoa hyödyntää saunomista ja luonnonyrttejä jollain tavalla. Tarjolla voisi olla vaikka itse tehtyjä jalkakylpy-yrttilajitelmia ja hunajakuorintaa. Time4Help-verkostossa Valkean talon Lipsasen Seijalla on sellaista ammattitaitoa, jota voisi tässä hyödyntää. Voitaisiin tarjota naisryhmille virkistyspäiviä, joiden aikana voisi tehdä jotain yhdessä. Tällaisen ideaa sain Time4Help-tapaamisten aikana.”

Leena Valkosen Time4Help-ryhmässä oli mukana myös ristiinalaisessa Kesäravintola Kallioniemessä risteily-, majoitus- ja ravitsemuspalveluja miehensä kanssa kehittävä Irina Ravantti.  Valkoset ovat sisällyttäneet pyöräilyreittien kohteeksi Kallioniemen, jossa asiakkaille suositellaan ruokailua ja risteilyjä Astuvansalmen kalliomaalauksille.

Uusien verkostojen ja yhteismarkkinoinnin lisäksi Leena Valkonen arvostaa etenkin Time4Help-ryhmässä syntynyttä voimaannuttavaa energiaa.

”Jokainen tapaaminen oli tosi voimaannuttava. Asiantuntijoilta tuli ideoita siitä, miten erilaisia asioita voisi saada aikaiseksi. Ryhmä antoi energiaa ja auttoi jaksamaan.”

Teksti, kuva ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tammikuisessa Time4Help-webinaarissa kuultiin, minkälaisena länsimainen kulttuuri ja media näkevät ikääntyvän naisen. Toinen alustus vertaili, miten viidessä eri EU-maassa työssä käyvät kokevat ajankäyttönsä muuttuneen, kun hoivattavana on niin omia lapsia kuin vanhempia.

Puolalainen Krzysztof Polak on semiotiikkaan erikoistunut kirjoittaja, luennoitsija ja yrittäjä, joka on ollut mukana yli 240 semiotiikkaan liittyvässä hankkeessa. Semiotiikka tutkii erilaisten merkkien, kuten sanojen, eri merkityksiä.

Nelikenttämalli kuvaa median naishahmoja

Polak on tiivistänyt nelikenttämalliksi ikääntyvän naisen kulttuurisen tyypittelyn ja käyttää mallissaan mediakulttuurista tuttuja naishahmoja.

Nelikenttämallista löytyvät naistyypit ovat joko itsenäisiä (independent maturity), orjuutettuja (enslaved maturity), juhlittuja (celebrated maturity) tai ulkonäköään säilyttäviä ja omakuvaansa positiivisesti päivittäviä (upgraded, mounted maturity).

Ns. itsenäistä kypsyyttä edustavat sankarihahmot ovat tällä hetkellä yleisiä puolalaisissa elokuvissa. Niissä nainen kuvataan itsenäiseksi, omien sääntöjensä mukaan toimivaksi. Hänelle on tyypillistä sääntöjen rikkominen, kontrollin ottaminen ja erilaisia stereotypioita vastaan taistelu.

Polak listaa näihin hahmoihin vaikkapa House of Cards -sarjan päähenkilön vaimon. Tällaisia roolihahmoja voivat olla myös vaikkapa minihameita käyttävät isoäidit, jotka puhuvat ronskia kieltä, eikä ikä haittaa heitä.

Tälle naistyypille vastakkaisena hän pitää ns. orjuutettua naista, jonka elämä on yhtä selviytymistä. Tämä naistyyppi yrittää sopeutua muuttuvaan todellisuuteen ympärillään ja kokee olevansa kahden maailman välissä. Tähän tyyppiin liitetään sanonta, että 40-vuotiaana nainen muuttuu näkymättömäksi ja hänestä aletaan kirjoittaa vaihdevuositekstejä.

Polakista tällainen hahmo on vaikkapa The Wife -sarjan päähenkilö, jota esittää Glenn Close. Tätä tyyppiä kuvaavat myös lukemattomat vaihdeikäisistä naisista kertovat elokuvat. Polak arvioi, että tämän naistyypin edustajat eivät oikein tiedä, keitä he ovat, he saattavat mieltää vartalonsa näyttävän isoäidin vartalolta ja ikääntyminen näyttäytyy heille katkerana luopumisen aikana.

Juhlitusti ikääntyvä nainen taas tarkastelee omaa naiseuttaan optimistisesti. Tälle naistyypille on tyypillistä, että hän tekee asioita, joita olisi halunnut tehdä nuorena ja uskoo, että jonain päivänä asiat ovat paremmin.

Tämän naistyypin repliikeiksi kirjoitetaan usein, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän itsestäni tai minulla on lupa olla epätäydellinen kaikkine selluliitteineni. Polak kuvaa näitä naishahmoja viisaiksi ja ihaniksi naisiksi, jotka arvostavat elämää.

Neljäs naistyyppi haluaa päivittää ulkonäköään ja pysäyttää ikääntymisen. Hän uskoo itseensä, sisäiseen kauneuteensa ja siihen, että parhaat ajat ovat vielä edessä. Hän myös etsii ikuista nuoruudenlähdettä keinolla millä hyvänsä ja turvautuu kauneushoitoihin ja -kirurgiaan. Näihin hahmoihin Polak listaa vaikkapa Sinkkuelämää-sarjan Samanthan, jolle on tärkeää pysäyttää ikääntymisen merkit.

Kun nelikenttämalli valmistui parisen vuotta sitten, Polak suositteli, että puolalaiseen kulttuuriin sopivimpina juhlittua ja päivittyvää naistyyppiä. Hän arvioi silloin, että niiden mukaan ikääntyvät puolalaisnaiset pystyisivät parhaiten parantamaan henkilökohtaista elämänsä ja työelämänsä laatua. Kahdessa vuodessa hänen kotimaansa naiset ovat kuitenkin muuttuneet.

”Meillä on ehkä vallalla konservatiivinen ajattelu, joten nämä naistyypit tuntuivat tutuimmilta siinä vaiheessa, mutta kahdessa vuodessa naiset ovat muuttuneet aktiivisemmiksi ja osallistuneet lakkoihin, joten ehkäpä silloisia suosituksia olisi syytä muuttaa”, Polak tuumii nyt.

Voileipäsukupolvi sinnittelee

Puolalainen apulaisprofessori Alicja Grześkowiak Wroclawin yliopistosta on erikoistunut sosioekonomisiin kysymyksiin, kuten työmarkkinoihin, osaamispääomaan, elämänlaatuun ja alueiden eriytymiseen.

Hän käsitteli alustuksessaan sitä, kuinka voileipäsukupolveen ( sandwich generation) kuuluvat ihmiset Belgiassa, Suomessa, Italiassa, Puolassa ja Isossa-Britanniassa kokevat ongelmia ajankäytössään hoivatessaan työn ohessa niin lapsiaan kuin ikääntyviä vanhempiaan.

Kysely tehtiin loppuvuonna 2020, ja pääotoksessa oli kaikkiaan yli 2500 vastaajaa eli noin 500 kustakin maasta. Otosta täydennettiin niin, että voileipäsukupolveen kuului noin 200 kussakin maassa.

Voileipäsukupolveen kuuluviksi määritellään työikäiset ihmiset, jotka pitävät huolta nuorempaan ja vanhempaan sukupolveen kuuluvista yli kolme tuntia viikossa ja työskentelevät itse viikoittain yli 15 tuntia.

Eniten voileipäsukupolven edustajiin kuuluneita oli tutkimuksen pääotoksessa mukana Italiasta ja Puolasta ja vähiten Isosta-Britanniasta. Määrällisesti eniten nuoremmasta ja vanhemmasta sukupolvesta pitivät huolta italialaiset ja puolalaiset.

Eniten joustoa työaikoihinsa ja mahdollisuuksia etätyöhön kokivat saavansa vastaajat Suomesta ja Italiasta. Muutamien vapaapäivien ottaminen tarpeen vaatiessa onnistui helpoiten italialaisilta ja puolalaisilta. Vaikeinta se oli Isossa-Britanniassa.

Britit kokivat myös ajankäytön ja talousasioiden kuormittavan itseään eniten. Vähiten näitä huolia oli belgialaisilla ja suomalaisilla. Hoivavaateiden kokivat vaikuttavan omaa terveyttään heikentävästi etenkin italialaiset ja britit.

Iäkkäiden hoiva koostuu useimmiten kotitöistä, kuten ostoksilla käynnistä ja siivouksesta sekä terveyteen ja lääkitykseen liittyvistä asioista. Hygieniaan liittyvää hoivaa antoivat eniten puolalaiset ja britit ja taloudellista italialaiset. Taloudelliselle tuelle oli kaikkineen vähiten tarvetta eri maissa. Kaikissa maissa eniten hoivaa antoivat naiset. Miehistä hoivan antaminen kiinnosti etenkin italialaisia.

Grześkowiak arvioi, että Belgiassa on tyypillistä, että isovanhemmat auttavat paljon omia lapsiaan, kun taas Italiassa vastaavaa esiintyi vähiten. Eniten konflikteja hoivatilanne aiheutti brittiperheissä, mikä näkyi perheen rahatilanteessa, aiheutti stressiä ja väsytti.

Muuttuva maskuliinisuus kiinnostaa

Lyhyen alustuksen tuoreimmista Gender equality index -tilastoista eli EU-maiden tasa-arvovertailusta piti Alicia Garcia-Madrid Colado Espanjasta. Hän myös lupasi, että espanjalaiset esittelevät seuraavassa webinaarissa uudenlaista miehisyyttä.

Webinaariin osallistui varsin kansainvälinen joukko kuulijoita eli projektimaiden – Belgian, Puolan, Espanjan ja Suomen – lisäksi mukana oli kuuntelijoita Egyptistä, Serbiasta ja Venäjältä.

Lisätietoja Suomen Time4Help-hankkeesta, joka pystyy tarjoamaan alkaneen vuoden aikana räätälöityä valmennusta useammalle naisryhmälle, jotka etsivät verkostoitumisen kautta uusia avauksia vaikkapa yrittäjyyteen ja jaksamiseen:
Kaija Villman, kaija.villman(at)xamk.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Xamk Pienyrityskeskus on vuosien varrella vauhdittanut ja valmentanut luovien alojen yrityksiä ja naisyrittäjiä. Time4Help räätälöi valmennusta naisyrittäjien itse kokoamille pienryhmille.

Ristiina tunnetaan Fennoskandian suurimpiin kuuluvista Astuvansalmen kalliomaalauksista. Tunnetuin maalausten hahmoista on metsästäväksi tulkittu, keihästä pitelevää naishahmo. Ristiinalainen taiteilija Anne Mäkeläinen inspiroitui hahmosta jo 1990-luvun alussa ja kehitti Astuvansalmen Amatsoni -brändin, joka yhdistää poikkitaiteellisen esityksen, taideteoksia ja korutaidetta.

Yksinyrittäjänä puurtaessaan hän löysi tukea Xamk Pienyrityskeskuksen luovien alojen kv. hankkeista, joita veti Kaija Villman ja joissa valmensi Pekka Krook. Kun Villman aloitti Time4Help-hankkeen, Mäkeläinen innostui kokoamaan tutuista matkailualan naisyrittäjistä oman pienryhmän valmennukseen. Parhaillaan Mäkeläinen valmistelee Astuvansalmen Amatsoni -tilataideteosta, joka aiotaan paljastaa loppuvuonna 2020 Ristiinan Rantatorilla.

”On kuluttavaa ja vaikeaa hakea taideprojekteihin koko ajan rahoitusta. Sparraus ja henkinen tuki ovat siksi hirmu tärkeitä jaksamisen takia. Kaija ja Pekka ovat olleet tärkeitä tukijoita, niinpä keräsin oman Time4Help-ryhmän, jotta saisimme ryhmäydyttyä ja mietittyä, olisiko meillä eväitä luoda elämystuotteita yhdessä.”

Kallioniemi ammentaa historiasta

Astuvansalmen maisemissa vietti aikanaan kesiään myös professori Emil Setälä yhdessä kirjailija-kääntäjävaimonsa Helmi Krohnin kanssa. Setälä muistetaan muun muassa siitä, että hän kirjoitti suomen kielen ensimmäisen kieliopin 15-vuotiaana. Otto ja Irina Ravantti ovat kehittäneet matkailupalveluja Kallioniemessä jo neljä kesää. Setälöiden vuonna 1896 Kallioniemeen valmistunut huvila tarjoaa nykyään lähiruokaa ja rannasta löytyy palveluja myös veneilijöille ja risteilyasiakkaille. Kesän 2020 uutuus oli pieneen hirsirakennukseen avattu infopiste, Kalliotaidekeskus Astuva.

Aiemmin yksinyrittäjänä toiminut Irina Ravantti innostui mukaan Time4Help-verkostoon huomattuaan, että jos tukeutuu aina samaan tukiverkostoon, voi jäädä uusia näkökulmia oivaltamatta.

”Ajattelin kyllä, että jos tapaamiset ovat turhaa lätinää, en jää. Tiesin ennestään vain Annen työt, muiden rooliin matkailun kehittäjinä tutustuin vasta tässä. Pekka Krook tunnisti omasta kokemuksestaan, mitä olin aiemmin käynyt yrittäjänä läpi, joten hänen kanssaan voitiin asettaa tavoitteita, jotka vievät henkilökohtaisella tasolla eteenpäin.”

Mäkeläisen ja Ravanttien yhteistyö poiki lopulta Kallioniemen huvilaan taidenäyttelyn ja korutaidetta myyntiin Kalliotaidekeskus Astuvaan. Kun Ravantit järjestivät loppukesästä illallisen kelluvassa ravintolassa Astuvansalmen kalliomaalauksilla, vieraita tervehti maalauksilta Mäkeläisen luotsaama Astuvansalmen Amatsoni -esitys.

”Tällaista yhteistyötä Annen kanssa ei kyllä olisi ollut ilman Time4Help-ryhmää. Valmennuksessa oli aikaa tutustua, puhua avoimesti ja siitä syntyi luottamusta, jonka varaan voi rakentaa uutta”, Irina kuvaa.

Irina Ravantti ottaa Kallioniemen huvilaan tulevat vieraat vastaan vaatteissa, joka ovat kopio Helmi Krohnin aikanaan siellä käyttämistä. Hänelle on sydämen asia, ettei kukaan lähde Kallioniemestä kuulematta Helmin ja Emilin elämästä siellä tai siitä, miten tärkeä rooli Kallioniemellä on ollut Suomen itsenäistymisen aikoihin.

”Kallioniemi on ollut suomalaisen yhteiskunnan, runouden, kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurin kehto monella tapaa. Esimerkiksi Suomen itsenäisyysjulistuksen kirjoitti Emil Setälä täällä Kallioniemessä. Kerron eri asiakasryhmille hieman eri asioita ja esimerkiksi koululaisille korostan luonnon kunnioittamisen merkitystä. Emil Setälä sai aikanaan Tanskasta oman vaakunan, jossa luki, että suurten asioiden eteen pitää tehdä kaikkensa, vaikka lopputulos on epävarma. Se on hyvä motto.”

Koronakevät toi epävarmuuden myös Ravanteille. Lopulta he päättivät, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa uusien palveluiden kehittämistä.

”Nyt on ensimmäinen syksy, ettei kurkkua kurista ja ensi kesälle jäi edes pieni pesämuna. Haluaisimme kehittää jatkossa myös majoitusta ja laajentaa risteilytarjontaa.”

Verkostoissa vahvistuu kehittämään uutta

Time4Help koostui kuudesta kokoontumisesta, joiden aikana käytiin tutustumassa kunkin yritykseen. Tutuiksi tulivat Valkea talo Otavassa, Kaidan Kihon huvilat ja viimeistä tapaamista vietettiin Kallioniemessä. Time4Help-ryhmät myös tunnustelevat, josko yrityksiltä löytyisi yhteisiä ideoita jatkohankkeisiin.

”Yritimme kyllä löytää paljon yhteistä ja suunnitella konkreettisia asioita ja uskon, että ajan kanssa ne voivat kypsyä.”

Time4Help-ryhmä syntyy, kun 5-6 naisyrittäjää päättää lähteä yhdessä kehittämään palveluitaan ja itseään. Mukaan pääsevät 45+ -naiset, jotka ovat yrittäjiä tai muussa työssä.

”Ryhmät voivat kokoontua siellä missä olette joko etänä tai tavaten tilanteen mukaan. Tarvitaan vain yhteinen, tarpeellinen aihe ja halu yhdessä tekemiseen ja jakamiseen. Yhteinen tavoite voi olla vaikkapa halu toimia ja tuottaa palveluita yhdessä verkostona. Tai jokaisella voi olla oma vaikka hyvinvointiin ja omaan työuraan liittyvä tavoite. Kun teema on valittu, tarpeidenne mukaan räätälöidään sisältö ja toteutus ja lyödään lukkoon noin viiden tapaamisen ajankohdat ja asiantuntija ohjaamaan työpajoja”, hankkeen projektipäällikkö Kaija Villman sanoo.

Hän on vuosien varrella nähnyt, miten yhdessä kehittämällä ja porukalla pohtimalla asiat jalostuvat niin, että niiden päälle voi rakentaa uutta.

”Myös omien työelämässä sovellettavien taitojen, kuten palvelumuotoilun ymmärtäminen, voi avata uusia näkökulmia yrittäjyyteen ja työhön. Joten minuun kannattaa olla yhteyksiä, niin tehdään teidän porukallenne sopiva kokonaisuus, josta on aitoa hyötyä.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hyviä uutisia: eläkeikä nousee ja ihmiset elävät pidempään. Huonompia uutisia: julkisen vanhustenhuollon resurssit supistuvat ja lapsetkin hankitaan aiempaa myöhemmin.

Kuulutko sinä voileipäsukupolveen? Vastaus on kyllä, jos sinulla on yhtä aikaa hoivavelvollisuuksia nuoremmasta ja vanhemmasta sukupolvesta; lapsista tai lapsenlapsista sekä vanhenevista vanhemmista tai isovanhemmista. Voileipäsukupolvi-ilmiö on tunnettu jo pitkään, ja termiä ovat tiettävästi käyttäneet ensimmäisiä kertoja Dorothy Miller ja Elaine Brody vuonna 1981 ilmestyneissä artikkeleissaan.

Ruuhkavuosista voileipään

Voileipäsukupolvi on työssä käyvien sukupolvi, ja siten se tuntee myös työn ja henkilökohtaisten hoivavastuiden ristipaineet. Voileivän välissä on yleensä tunnollinen nainen, mutta tilanne on tuttu myös monelle miehelle. Tämän sukupolven haasteet ovat myös osin unohtuneet, kun pienten lasten vanhempien ruuhkavuosiin on julkisessa keskustelussa kiinnitetty paljon enemmän huomiota.

Time4Help Suomi – Palvelukehitys, Naisjohtajuus, Yrittäjyys -hanke pyrkii osaltaan etsimään ratkaisuja voileipäsukupolven naisten haasteisiin nopeasti muuttuvassa työelämässä. Olimme tammikuussa vierailulla Belgiassa Time4Help-hankkeen kansainvälisen kumppanimme Odisee Higher Institute for Family Studies luona. Odiseen perhetutkimuskeskuksen tutkija Miet Timmers tekee tutkimusta voileipäsukupolven haasteista. Hänen mukaansa voileipäsukupolven työssä jaksamiseen vaikuttavat paljon henkilökohtaiset motivaatiotekijät, mukaan lukien kollegoiden suhtautuminen ja työn kokeminen mielekkäänä. Belgiassa myös yhteiskunta on tullut vastaan muuttamalla lainsäädäntöä niin, että työstä voi saada yhteiskunnan tukemaa lomaa esimerkiksi omaisen saattohoitoa varten. Uusi lainsäädäntö on joustavampaa, ja lomat ovat temaattisia.

Perheystävällinen työpaikka joustaa ja työn merkityksellisyys auttaa jaksamisessa

Suomessa Väestöliitto ja Työterveyslaitos ovat kampanjoineet perheystävällisten työpaikkojen puolesta. Tutkimuksissa on todettu muun muassa, että yritys voi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista esimerkiksi tarjoamalla osa-aika- tai etätyömahdollisuuksia ja erilaisia joustoja. Joustavuus nostaa työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Työnantajalle on parempi saada 80 prosentin työajalla täysi sitoutuneisuus kuin 100 prosentin työajalla 60 prosentin sitoutuneisuus. Kun jaksaminen paranee ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen tuottavuus paranee sitä kautta, että sen ei tarvitse rekrytoida uusia työntekijöitä. (Työterveyslaitos; Salon Seudun Sanomat 2015.) Joustot voivat olla myös rekrytointivaltti. Yle uutisoi äskettäin, että esimerkiksi ohjelmistoyritys Gofore myöntää työntekijän omalla ilmoituksella kolme päivää palkallista hoitovapaata, jos työntekijän äiti tai isä sairastuu tai loukkaantuu äkillisesti. (Savin 2020.)
Työnantajaorganisaatioille paitsi työn joustojen lisääminen myös oppimismahdollisuuksien ja mielekkään työn tarjoaminen tuovat kilpailuetua. Omassa Time4Help-hankkeen naisten urakehitystä koskevassa selvitystyössämme olemme päätyneet johtopäätökseen, että rohkeus tarttua uusiin haasteisiin ja elinikäinen oppiminen lisäävät työn merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta edistävät työn ja muun elämän yhteensovittamista. Sullivan & Mainiero (2007 ja 2008) ovat käyttäneet tutkimuksissaan naisten urakehityksestä kaleidoskooppivertauskuvaa: elämäntilanteet muuttuvat, ja uudessa tilanteessa pitää pystyä löytämään toimiva kuviomuodostelma kaleidoskooppia kääntelemällä. (Rajahonka & Villman 2019; Villman & Rajahonka 2019.)

Kokoa oma ryhmä ja tule mukaan!

Time4Help-hankkeessa tuemme yli 45-vuotiaiden naisten kestäviä työuria järjestämällä pienryhmävalmennuksia. Osallistujat kokoavat oman 5–6 naisen ryhmän ja valitsevat tarpeidensa mukaan teeman, esim. palvelumuotoilu, palveluideoiden kehittäminen ja sparraus, hyvinvoinnin vahvistaminen tai verkostotaidot kansainvälisille markkinoille. Ohjelma ja sisältö rakentuu ryhmän tarpeista.
Time4Help-hanke toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen kumppaniverkoston kanssa, jossa on Xamkin Pienyrityskeskuksen lisäksi mukana Dobre Kadry Puolasta, Acción Contra El Hambre Espanjasta ja Odisee Higher Institute for Family Studies Belgiasta. Tuotamme kansainvälisessä yhteistyössä selvityksiä, joissa voidaan hyödyntää urakehitykseen, hyvinvointiin ja yrittäjyyteen liittyviä vertailutietoja maiden välillä. Lisäksi toteutamme pienryhmävalmennuksiin osallistuneille opintomatkan johonkin kumppanikohteeseen.
 
Time4Help Suomi: Palvelukehittäminen, Naisjohtajuus, Yrittäjyys -hanke saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta
 
Lisätietoja:
Kaija Villman kaija.villman@xamk.fi, puh. 040 176 4667
 
Kirjoittajat: Projektipäällikkö Kaija Villman ja TKI-asiantuntija Mervi Rajahonka, Pienyrityskeskus

Time4Help Suomi -hankkeen kansainvälinen yhteistyö käynnistyi Puolan Wroclawissa. Hankkeen tavoitteena on tukea 45-65-vuotiaita naisia eteenpäin urallaan.

Xamkin Pienyrityskeskuksessa alkaneen Time4Help Suomi: Palvelukehittäminen – naisjohtajuus – yrittäjyys -hankkeen tavoitteena on tukea 45-65-vuotiaita naisia eteenpäin urallaan. Eurooppalaisessa Time4Help-partneriverkostossa on Xamkin Pienyrityskeskuksen lisäksi mukana 45-65-vuotiaita naisia tukevia organisaatioita kolmesta Euroopan maasta: Dobre Kadry Puolasta, Acción Contra El Hambre Espanjasta ja Odisee University Collegen Higher Institute for Family Studies Belgiasta.

Puolalainen kumppaniorganisaatiomme Dobre Kadry on tutkimus- ja valmennusorganisaatio, joka järjestää koulutuksia haasteellisille kohderyhmille kuten ikääntyville ja heikosti koulutetuille. Kick off -kokouksen lisäksi Puolan vierailulla tutustuimme paikallisiin organisaatioihin mm. kauppakamariin, joka järjestää vuosittain Naisten foorumin Wroclawissa, naisten oikeuksia puolustavaan yhdistykseen sekä yli 45-vuotiaita naisia parhaana resurssinaan pitävään markkinatutkimusyritykseen.

Valmennuksia etelä-savoon

Etelä-Savossa Time4Help-hanke näkyy keväästä 2019 lähtien toteutettavina johtajuus-, yrittäjyys- ja palveluliiketoiminnan valmennuksina 45-65-vuotiaille naisille. Valmennuksen aiheet sisältävät osaamisen päivittämistä ja kehittämistä, palvelumuotoilua, työhyvinvoinnin lisäämistä, kansainvälistymistä, uusien ratkaisujen yhteiskehittämistä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa alueellisessa ja kansainvälisessä naisverkostossa. Valmennuksiin kuuluu myös mahdollisuus osallistua kumppanimaihin eli Espanjaan, Belgiaan tai Puolaan suuntautuvalle tutustumismatkalle.

Tapaamme Time4Help-kumppaneiden kanssa seuraavan kerran Madridissa, jolloin pääsemme tutustumaan tarkemmin Acción Contra El Hambre -verkoston toimintaan työllistämisen ja yrittäjyyden edistämisessä. Espanjan partneri koordinoi eurooppalaista innovaatioverkostoa ja järjestää sosiaalisten innovaatioiden innovaatiokilpailuja.

Katso Time4Help-valmennuksen esite tästä. 
Lisätietoja valmennuksesta: Kaija Villman kaija.villman@xamk.fi puh. 040 176 4667

Time4Help Suomi: palvelukehittäminen – naisjohtajuus – yrittäjyys –hankkeen toteuttaa Xamkin Pienyrityskeskus ja se saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta. Hankkeessa toimitaan yhteistyössä eurooppalaisen kumppaniverkoston kanssa.

Kirjoittajat
Kaija Villman ja Mervi Rajahonka