Talent Hub South Savo / Kokka kohti tulevaisuuden Etelä-Savoa

Hankkeesta

Hankkeen tavoitteena on luoda systemaattinen ja aktiivisesti toimiva maakunnallinen kansainvälisten osaajien, yritysten, oppilaitosten ja muiden tuki- ja palveluorganisaatioiden yhteistyöverkosto.

Kohderyhmänä ovat Etelä-Savon maakunnan kansainväliset osaajat, oppilaitosten kansainväliset opiskelijat, yritykset ja muut työnantajat, jotka kärsivät työvoimapulasta sekä sidosryhmäkumppanit. Toiminta tukee kansalliseen Talent Boost -ohjelmaan kirjoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

Hanke koostuu neljästä työpaketista:

Työpaketti 1: Yritysten ja kansainvälisten osaajien tarpeista nouseva Talent Hub Etelä-Savo – verkoston rakentaminen yhdessä asiaan sitoutuneiden sidosryhmien kanssa.

Työpaketti 2: Muodostetaan tilannekuva kansainvälisten osaajien rekrytoinnin haasteista eteläsavolaisissa yrityksissä yhdessä osatoteuttajien ja sidosryhmien kanssa mm. yrittäjien haastattelujen ja yrityskäyntien avulla.

Työpaketti 3: Lisätään yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaantoa erilaisilla match-up -tilaisuuksilla ja räätälöidyllä ohjauksella rekrytoinnin helpottamiseksi (ml. Kansainvälisen rekrytoinnin opas 2021).

Työpaketti 4: Linkitetään ulkomaalaisia opiskelijoita yrityksiin ja muihin työnantajaorganisaatioihin opiskelujen alusta alkaen ja kasvatetaan näin pysyvämpää sidettä Etelä-Savon maakuntaan.

Kokka kohti tulevaisuuden Etelä-Savoa – Etelä-Savon ammattiopisto (esedu.fi)

Kansainväliset opiskelijat yritysten tukena: Biohiilen valmistus tarjosi kiinnostavan harjoittelupaikan

Mikkelin seudulla opiskelee vuosittain kymmeniä kansainvälisiä opiskelijoita. Ympäristöteknologiaa toista vuotta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) opiskeleva Oluwaseyi Mathew Ogungbamila tutkii parhaillaan, minkälaista kysyntää hänen kotimaassaan Nigeriassa on biohiilen valmistukseen liittyvälle osaamiselle ja teknologialle.

Ogungbamila on mukana Xamkin kehittämässä harjoitteluohjelmassa, joka mahdollistaa opiskelijalle 405 tunnin laajuisen harjoittelujakson Mikkelin seudun yrityksessä. Harjoittelupaikka löytyi maaliskuun puolivälissä, kun hän tutustui yli 30 vuotta kansainvälistä kauppaa tehneeseen mikkeliläiseen yritysjohtaja Hannu Salmeen, joka on mukana SoilCare Oy:n biohiilen valmistusteknologiahankkeessa.

Harjoittelujakso käynnistyi vauhdikkaasti

SoilCare Oy:n taustalla on noin parikymmenvuotinen osaaminen biohiilen valmistuksesta pyrolyysiprosessin avulla. Biohiiltä arvostetaan nykyään hiilinieluna, joka pystyy sitomaan ja varastoimaan vettä ja ravinteita maaperään. Suomessa biohiiltä valmistetaan biomassoista, kuten jätepuusta, hakkuujätteistä ja maatalouden sivuvirroista.

”Yhteys Xamkin Niko Arolaan syntyi, kun täällä oli vierailulla delegaatio arabimaista. En tiennyt mahdollisuudesta saada Xamkin opiskelijoita harjoitteluun ennen kuin Niko kysyi, voisimmeko ottaa harjoittelijan. Jo ensimmäisen haastattelutuokion aikana ymmärsin, että Oluwaseyi tuntee biohiilen käyttömahdollisuudet. Hän oli myös käynyt tutustumassa biojalostamoon Metsäsairilassa. Olen huomannut vuosien varrella, että osa ihmisistä sulkee korvansa, kun kuulee ammattitermejä, eikä ymmärrä niitä. Oluwaseyi ymmärsi saman tien, mitä me teemme”, Salmi kertoo.

Suomalaisopein ratkomaan ympäristöongelmia

Harjoittelujakso kestää elokuuhun saakka. Jo nyt Oluwaseyi Mathew Ogungbamila arvioi oppineensa Anttolassa joka päivä uutta biohiilen tuotannosta. Hän on päässyt osallistumaan valmistusprosessiin ja käynnistelee selvitystä Nigerian markkinoista.

”Nigeriassa on alueita, joille olisi hyötyä biohiilestä. Olemme maatalousvaltainen maa, joten kaikki maataloustuotantoa edistävä on meille tärkeää. Nigeria on suuri maa, joten sieltä löytyy myös kuivia alueita, joilla biohiilen hyödyntäminen säästäisi vähiä vesivaroja ja sitä kautta voitaisiin taistella ilmastonmuutosta vastaan. Raaka-aineita biohiilen valmistukseen meiltä löytyy paljon.”

Kaksikko on samaa mieltä siitä, että Nigeriassa olisi paljon hyödyntämiskohteita biohiilelle. Sitä varten on kuitenkin saatava luotua toimivat yhteistyösuhteet ja näkemys molempia osapuolia hyödyttävästä yhteistyötä.

”Meillä on myytävänä jo pienen mittaluokan laitteistoja, joilla voi valmistaa biohiiltä maatilojen biomassoista. Biohiilen kysyntä kasvaa tällä hetkellä, koska sen avulla viljelymaa saadaan pidettyä kunnossa”, Salmi kuvaa.

Harjoittelujakso on tiivis. Ogungbamila osallistui kuusi kertaa biohiilen valmistusprosessiin. SoilCare Oy:llä on useita laitteistoja, joista suurin tuottaa yhdellä valmistuskerralla sivuvirtana myös 1000 litraa puutislettä ja 100 litraa tervaa.

”Etsimme parhaillaan näille sivutuotteille käyttäjiä kemian teollisuudesta.”

Ogungbamila on ehtinyt käynnistellä selvitystyötä Nigerian markkinoista. Häntä kiinnostaa biohiilen tuotannon aloitus Nigeriassa suomalaisteknologian avulla.

”Minulle on tärkeää hyödyntää yhteyksiä kotimaahani. Uskon, että ympäristöteknologian insinöörin opintoni Xamkissa hyödyttävät aikanaan maidemme välistä yhteistyötä. Nigeria on kasvava markkina-alue, jossa on tällä hetkellä paljon ympäristöongelmia.”

Hän haluaa hankkia Suomesta riittävän ympäristöjohtamisen osaamisen ja tekniset tiedot, jotta voi auttaa kotimaataan siirtymään kiertotalouteen ja hyödyntämään luonnonvaroja kestävästi.

”Haluan olla näin mukana auttamassa tulevia sukupolvia ja koko planeettaa. Unelmani on tulla nimitetyksi kotimaassani ympäristöministeriön virkamieheksi tai ministeriksi, koska uskon, että pystyn siten auttamaan maatani monien ympäristöongelmien ratkaisussa ja hyödyntämään taloudellisia mahdollisuuksia, jotka tuottavat ratkaisuja ongelmiin. Toiveeni on myös, että oma koneteknologian taustani yhdistettynä ympäristöteknologian asiantuntemukseen auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia vastaan ei vain Nigeriassa vaan koko Afrikan mantereella, missä on paljon vakavia, ihmisten toiminnasta ja teollisesta vallankumouksesta aiheutuvia ongelmia.”

Osaajille löytyy tarvetta

Oluwaseyi Mathew Ogungbamila opiskelee nelivuotista tutkintoa, jonka ensimmäinen vuosi suoritetaan kotimaassa verkon välityksellä, toinen vuosi opiskellaan paikan päällä Mikkelissä ja viimeiset kaksi vuotta on mahdollista opiskella jälleen etänä.

”Xamk käyttää hyvää verkko-oppimisympäristöä. Minulle oli kuitenkin tärkeää tulla tänne. Olen opiskellut suomen alkeitakin. Tärkeä on myös viimeisenä vuonna tehtävä lopputyö, jonka voi tehdä yhteistyössä yritysten kanssa.”

Hannu Salmi selvittelee parhaillaan, miten Ogungbamilan harjoittelujaksoa voisi pidentää elokuun lopun jälkeen.

”Olisi hienoa saada hänet jatkamaan meillä työskentelyä harjoittelujakson jälkeenkin. Selvittelen parhaillaan sen rahoitusmahdollisuuksia.”

Yritysten tuotekehitystarpeet näkyville

Hannu Salmi tunnetaan intohimoisena aluekehittäjänä, joka yrittää herätellä seudun yrityksiä lisäämään tuotekehitystä ja vientiponnisteluja. Hän uskoo, että tuotekehitystä tekevät, kansainvälistymään pyrkivät yritykset hyötyisivät kansainvälisistä harjoittelijoista.

”Olisi tärkeää saada alueen yritysjohto ymmärtämään, minkälaisia mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyössä piilee. Oppilaitoksissa on hienot laboratoriot, hyviä koulutusohjelmia ja ihmiset pääsevät oppimaan paljon uutta. Alue tarvitsee lisää kasvuyrityksiä. Olisi tärkeää, että oppilaitosten johto ottaisi suoraan yhteyttä, jotta yritysten tutkimus- ja tuotekehitystarpeet saadaan näkyville.”

Nykyään myös yrityskonsulttina toimiva Hannu Salmi tietää oman kokemuksensa pohjalta, että kaikista yrityksistä löytyy jotain koulutus-, kehittämis-, tuotekehitys- ja kansainvälistymistarpeita.

”Niitä voisi ratkoa hyödyntämällä oppilaitosten osaamista ja työllistämällä opiskelijoita. Toivoisin, että jatkossa kaikille tälle seudulle tuleville kansainvälisille opiskelijoille tarjottaisiin mahdollisuuksia vierailla alueen yrityksissä. Sitä kautta leviäisi maailmalle tietoa täällä olevasta osaamisesta ja saisimme lisättyä alueen elinvoimaisuutta.”

Tätä lyhytkestoista harjoittelua testattiin osana Kokka kohti tulevaisuuden Etelä-Savoa -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta Hämeen ELY-keskuksen kautta. Kv-osaajaien integroimista alueelle ovat olleet edistämässä yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä Savon Koulutus Oy sekä Itä-Savon koulutuskuntayhtymä

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

MusicFairyTales avasi ovet kv-harjoittelijoille

Mikkeliläisten musiikki- ja teatteripedagogien perustama MusicFairyTales on tehnyt vahvaa tuotekehitystä alusta saakka tavoitteenaan päästä kansainvälisille markkinoille. Nopeasti kasvava yritys toivottaa tervetulleeksi myös kv-harjoittelijat.

MusicFairyTales yhdistää klassista musiikkia omaa tuotantoa oleviin satuihin. Ideana on jakaa kahdenkeskisen musiikkitunnin positiivinen vaikutus laajalle joukolle lapsia.

Tuoteperheestä on valmiina jo musiikkisatukirjoja niin kansien väliin painettuina, e-kirjoina kuin äänikirjoinakin, ja niistä on tehty kieliversioita. Yrityksen yhteistyökumppaneineen kehittämä vuorovaikutteinen Satuseinä löytyy vaikkapa Helsingin keskustakirjasto Oodista.

Tuotekehitystiimi on saanut valmiiksi myös Feel & Play -sovelluksen, joka yhdistää tunnetaitoja ja musiikkipedagogiikkaa. Sovellus on helppo lokalisoida kansainvälisille markkinoille.

”Feel & Play -sovelluksen käyttö edellyttää vain isoa kosketusnäyttöä tai tablettitietokonetta, ja niitähän on jo laajalti käytössä kouluissa ja päiväkodeissa. Sovellusta on mahdollista myydä skaalautuvasti ja kasvattaa sitä kautta liiketoimintaa”, yrityksen toimitusjohtaja Teemu Laasanen kertoo.

Harjoittelija otti vastuuta some-markkinoinnista

Yritys käyttää työkielenään suomen lisäksi englantia.

Keväällä yritykseen tuli omaa harjoitteluaan tekemään Aalto-yliopiston Mikkelin-yksikössä toista vuotta BScBA-kandidaattitutkintoa opiskeleva vietnamilaistaustainen Huong Ly Le, joka haluaa erikoistua markkinoinnin ammattilaiseksi. Alkujaan hän tuli helmikuussa suorittamaan 10 päivän harjoittelujaksoa yritykseen.

”Halusin oppia suomalaisesta työkulttuurista ja yrittää parhaani. Aluksi tavoitteena oli tehdä markkinointisuunnitelma. Päädyin tekemään myös some-markkinointia ja hyödyntämään kuviin ja videoihin liittyvää osaamistani. Pääsin tekemään kaikkea mitä osaan.”

Käytännössä 10 päivän jakso jakautui viiden viikon ajanjaksolle.

”Koen, että pääsin yritykseen, joka on turvallinen ympäristö työskennellä, täällä kunnioitetaan kaikkia työntekijöitä, ollaan avoimia, tuetaan työkavereita ja englannin kielellä pärjää. Vaikka tällä hetkellä kotisivuilla markkinointi on vielä suomeksi, olen työskennellyt englanniksi ja saanut kääntämiseen apua.”

Harjoittelu muuttui osa-aikatyöksi

Harjoittelujakson päätyttyä Huong Ly Le on työskennellyt huhtikuun alusta yrityksessä osa-aikaisesti tehden viikoittain joitakin tunteja. Lisäksi hän on ollut tervetullut osallistumaan kaikkiin yrityksessä meneillään oleviin koulutuksiin ja tapahtumiin.

”Hänen työtehtävänsä liittyvät some-markkinointiin ja myynnin edistämiseen”, Laasanen kuvaa.

MusicFairyTales toteuttaa parhaillaan useita pilottikokeiluja eri puolilla Suomea. Tekeillä on myös kasvun mahdollistava kv-rahoitusanomus. Viikoittain eri mantereilta tulee jo kyselyjä potentiaaleilta asiakkailta.

”Koemme, että meillä on kuitenkin vielä Suomen-valloitus kesken. Haluamme luoda sisältöä myös englannin ja ruotsin kielellä ja tehdä eri markkina-alueisiin liittyen markkinatutkimuksen. Tällä hetkellä kohderyhmiämme ovat kirjastot, päiväkodit ja koulut, mutta hahmottelemme myös kuluttajamyynnin aloitusta. Kansainvälistyminen edellyttää sisällön kustomointia ja meillä on sille puolelle jo olemassa ajatuksia.”

Harjoittelupaikkoja kaivataan lisää

Syksyllä Huong Ly Le lähtee vaihto-opiskelijaksi Italiaan. Hän palaa ensi vuonna vielä Mikkeliin ja aloittaa valmistuttuaan maisteriopinnot Aalto-yliopiston Helsingin kampuksella.

”Suosittelisin kaikille opiskelijoille harjoittelujaksoja yrityksissä. Olen itse opiskellut suomea, mutta vaikka et osaisikaan suomea, unohda se ja kokeile miten harjoittelu voisi sujua. Toivoisin, että Mikkelin seudulla olisi tarjolla enemmän harjoittelupaikkoja opiskelijoille, sillä kaikki opiskelukaverini eivät onnistuneet löytämään itselleen paikkaa. Onneksi Niko Arola Xamkista löysi minulle markkinointiin liittyvän harjoittelupaikan täältä.”

Teemu Laasasen arvioi, että harjoittelujaksosta oli pelkkää etua myös yritykselle.

”Saimme tarjottua harjoittelupaikan ja tiivistettyä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Meille tuli kv-harjoittelija, joka haluaa oppia nopeasti, on analyyttinen ja innostunut.”

Laasanen muistuttaa, miten helppoa oppilaitoksissa jo opiskeleviin osaajiin tutustuminen on harjoittelujaksojen aikana.

”Oppilaitoksissa on osaamista harjoittelupaikkojen järjestämiseen ja valmiit tukiverkot opiskelijoita varten koulun puolesta. Harjoittelijoiden asumisasiatkin ovat kunnossa. Harjoittelupaikkoja voi mielestäni tarjota matalalla kynnyksellä. En oikeastaan näe mitään syytä, miksei opiskelijoille voisi tarjota harjoittelupaikkoja täkäläisistä yrityksistä.”

Englanninkielisen harjoittelija antaa tiimille myös mahdollisuuden käyttää vierasta kieltä.

”Vaikka teemmekin jo töitä englannin kielellä, harjoittelija haastaa meidät arjessa käyttämään puhekieltä ja opimme lisää sitä kautta.”

Yrityksen ydintiimissä työskentelee psykologiasta tutkinnon suorittanut, amerikkalaistaustainen pelisuunnittelija. Lisäksi tiimiin etsitään kokenutta osaajaa, joka on ollut viemässä sovelluksia tai pelejä kv-markkinoille.

Muita Mikkelin seudun yrityksiä Laasanen kannustaa tutustumaan alueen kv-opiskelijoihin ja tarjoamaan heille mahdollisuuksien mukaan harjoittelupaikkoja.

”Me voimme hyvin ottaa jatkossakin tänne kv-opiskelijoita harjoitteluun, koska hyödymme siitä myös yrityksenä varmasti. Täytyy myös muistaa, että jokainen opiskelija tuo mukanaan omat kontaktinsa, joista voi olla hyötyä yritykselle jatkossa. Mielestäni tämä on hieno tilaisuus antaa tulevaisuuden kyvyille mahdollisuuksia.”

Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä harjoittelujen kautta on edistetty Kokka kohti tulevaisuuden Etelä-Savossa -hankkeessa yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon koulutus Oy:n ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän yhteistyönä Euroopan sosiaalirahaston tuella.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Selvitys ammattikorkeakoulujen toimintamalleista ja käytännöistä kansainvälisten opiskelijoiden työelämään integroitumiseen liittyen

Tämä selvitys kartoittaa ammattikorkeakoulujen toimintamalleja ja käytäntöjä kansainvälisten opiskelijoiden työelämään integroitumisen tukemiseksi. Sonja Reinamo on laatinut raportin osana Kokka kohti tulevaisuuden Etelä-Savoa -hanketta vuonna 2023. Selvitys tarjoaa tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulut auttavat kansainvälisiä opiskelijoita rakentamaan urapolkuja ja verkostoitumaan yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulut ja yritykset voivat hyödyntää tietoja kehittäessään toimintatapoja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi alueelle. Voit tutustua selvitykseen täällä.

Hankkeen nimi: