Shake

SHAKE – innovaatiokokeilujen uusi malli -hanke teki pitkän matkan suunnittelupöydiltä hankkeeksi ja käytännön toiminnaksi. Ensimmäisiä hankkeen tavoitteisiin liittyviä aihioita ja ideoita suunniteltiin eri organisaatioiden edustajien kanssa jo vuosia ennen varsinaista hankkeen saamaa rahoitusta. Vaikka hankkeen aloituspäivämääräksi on merkitty 1.4.2016, niin siihen liittyvistä paikallisista tarpeista – esimerkiksi opetusorganisaatioiden ja oppilaitosten yhteistyöstä, innovaatiotoiminnasta, yrittäjyyskasvatuksesta ja paikallisten opetusorganisaatioiden yhteistyön syventämisen hyödyistä – keskusteltiin jo vuoden 2014 aikana.

Hanke päättyy virallisesti nyt kesäkuun 2018 lopulla ja olemme tämän kuluvan kuukauden aikana saaneet sekä julkaistua hankkeen toisen ja viimeisen ” Yrittäjyyskasvatus osana oppilaitosten innovaatiotoimintaa: SHAKE – innovaatiokokeilujen uusi malli” -julkaisun (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-088-3) että järjestäneet hankkeen viimeisen ohjausryhmän kokoukseen. Me hankkeen toimijat, vastuuorganisaatio XAMKin hankeväki yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Otavan Opiston ja Etelä-Savon ammattiopiston hanketoimijoiden kanssa, haluammekin nyt kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja toimintaamme osallistuneita aina hankkeen suunnitteluvaiheesta tähän hetkeen. Teimme paljon yhdessä ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Jos Suomen talous ja monet muutkin mittarit ovat menneet tämän vuosikymmenen aikana alaspäin, niin nyt SHAKE-hankkeen aikana Suomen taloudellinen tilanne on ensimmäisen kerran tämän vuosikymmenen alun jälkeen lähtenyt selvää nousuun. Tämän voi todentaa myös Tilastokeskuksen tiedoista: https://www.stat.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_tie_001_fi.html

Kehittyvän talouden aikana meidän on mahdollista satsata koulutukseen kaikilla opetustasoilla – ja myös täällä Itä-Suomessa. Sillä jos viimeiset taloudellisesti vuodet ovat jotain opettaneet, niin sen, että ilman paikallisten ja maakunnallisten olemassa olevien resurssien päättäväisempää yhteiskäytön suunnittelua ja toteutusta, jäämme varmasti myös jatkossa eräänlaiseen alakynteen monillakin eri mittareilla mitattuna.

Panostamalla jatkossakin eri oppilaitosasteet ylittävään, elinkeinoelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä tehtävään kehittämistyöhön, suunta on muutettavissa. Tämä edellyttää jatkuvan vuoropuhelun ylläpitämistä opetushenkilöstön ja alueen yrittäjien välillä sekä yritys-, työelämä- ja innovaatio-osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Vain siten rakennamme koulutuspolkua, jota pitkin tulevaisuuden yrittäjät ja työelämän osaajat voivat edetä sujuvasti oppilaitoksesta toiseen – ja siirtyä aikanaan sekä työhön että yrittäjyyteen tuomaan elinvoimaa alueellemme.

Kukaan ei myös taatusti tule tekemään ”hommia” puolestamme. Jos siis haluamme nostaa esiin olemassa olevia vahvuuksiamme, meidän tulee tehdä se itse. Jos haluamme luoda jotain uutta, neuvoja ja asiantuntijuutta voidaan benchmarkata muualtakin, mutta ei ulkoisteta innovaatiokokeilujamme muille – tehdään ne itse. Kuten SHAKE-hankkeessakin on huomattu, meillä on olemassa ja vireillä paljon sellaista, mikä on merkittävää myös kansallisesta näkökulmasta kuin osiltaan kansainvälisestikin. Muistetaan myös, että nykypäivänä juuri osaavimmat jakavat ja verkostoituvat. Hyvää kesää kaikille ja jatketaan tästä eteenpäin taas ensi lukuvuonna!

Ystävällisesti, Maisa Kantanen, Marja Wickström ja Pekka Hytinkoski

Lähdin mukaan SHAKE-hankkeeseen sen tuomien haasteiden ja uusien kokemusten innoittamana. Tosin mukaan innoitti myös tulevan leirin ohjaaminen ja NY-yritysten kanssa toimiminen. Itse NY-yrityksessä toimineena halusin päästä näkemään miten nuoriyrittäjyys on muuttunut muutaman vuoden aikana. Kevään aikana minulle olisi siis tiedossa kolme erilaista tehtävää, joihin jokaiseen antaisin oman työpanokseni.

Ensimmäisenä tiedossa oli suunnittelutapahtuma, johon liittyi kaksipäiväinen henkilökohtaisen brändäyksen superkurssin suunnittelu. Valitettavasti ensimmäiseen päivään en päässyt mukaan, mutta toisena päivänä olin mukana. Suunnittelupäivät järjestettiin yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja Esedun, Xamkin ja Otavan Opiston opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Ideointitilaisuuden pohjana hyödynnettiin palvelumuotoilun ja osallisuuden keinoja. Päivän aikana käytiin lävitse työnhakijan näkökulmasta erilaisia työnhakumenetelmiä, itsensä tuntemista, sekä erilaisten sosiaalisen median kanavien käyttöä työnhakutilanteessa. Päivän alussa kirjoitimme ryhmissä eri työnhakumenetelmistä paperille, tarkoituksena siis perehtyä tiettyyn aiheeseen kerralla ja näin saada aikaan laajempi kuvaus yhdestä aiheesta. Päivä oli antoisa ja erilaisten näkökulmien tuoma sisältö päivään antoi laajan näkemyksen asiaan. Näitä oppeja tulen varmasti myös käyttämään itse jatkossa työtä hakiessani.

Toisena projektina oli NY semifinaali -messujen järjestäminen kauppakeskus Stellan tiloihin. NY-yritykset olivat Esedun, Xamkin ja yläkoulujen perustamia yrityksiä. Yritysten alat vaihtelivat suuresti, mikä teki messuista erityisen ja laaja-alaisen. Paikkana Stellan tähtitori antoi opiskelijoille ja järjestäjille läheisemmän kosketuksen oikeisiin asiakkaisiin. Minun tehtäviini messuilla kuului pöytäjärjestysten luominen, messuilla avustajien eli Esedun liiketalouden opiskelijoiden tehtävien koordinointi ja ohjeistus, sekä messuilla auttaminen. Messut olivat mielenkiintoiset ja tehtävää riitti messujen loppuun saakka. Osaltani pöytäjärjestyksen tekeminen oli haastavinta, suuren pöytämäärän ja pienen tilan yhdistämisen kannalta. Lisäksi paikan päällä annettiin uusi ohjeistus pöydille, mutta kaiken kaikkiaan pöydät saatiin paikalleen ja messut järjestettyä.

Kolmantena tehtävänä minulla oli SHAKE-leirin järjestäminen ja siellä leiriläisten ohjaaminen. Leirille osallistui Esedun ja Xamkin opiskelijoita ja leirin tavoitteena oli palvelupolun määrittäminen oikeille yrityksille. Aloitin leirin suunnittelun edellisen vuoden pohjalta leirin aikataulun suunnittelulla. Aikataulun lisäksi, loin leirille yritysten toimeksiantoihin liittyvien tehtävien pohjalta ohjeistuksen, PowerPoint esityksen leirille ja ohjelmaa leiriläisten tutustuttamiseksi. Leirillä toimin leirin vetäjänä ja tehtäviäni oli ohjeistaminen ja auttaminen tarvittaessa. Ennen leiriä olin käynyt kertomassa leiristä Xamkin opiskelijoille luokan edessä, mutta leirillä yli viidenkymmenen opiskelijan ohjaaminen ja heidän edessään puhuminen jännitti. Kuitenkin alkujännityksen hälvettyä leirin ohjaaminen sujui jopa luonnostaan. Tämä oli mielestäni kaikista mielenkiintoisin ja antoisin tehtävä tulevaisuuttanikin ajatellen.

Kaiken kaikkiaan SHAKE-hankkeeseen osallistuminen oli paljon antava kokonaisuus. Suurin anti mitä sain hankkeelta, oli kuitenkin henkinen kasvu. Sillä erilaisiin ihmisiin tutustuminen ja heidän kanssaan toimiminen, sekä ohjaaminen antoi enemmän, kuin osasin kuvitella.

Kirjoittanut

Senja Buur

MiniMikkeli on yrittäjyyden ja yhteiskuntaopin oppimiskokemus kaikille Mikkelin alueen 6-luokkien oppilaille. Konseptia on tuotettu yhteistyössä Mikkelin sivistystoimen kanssa.

-MiniMikkeli luotiin tarpeeseen, jossa koulujen laaja-alainen oppimissuunnitelma astui voimaan. Tarvittiin lisää uudenlaisia kokeiluja yrittäjyyden ja yhteiskuntataitojen kehittämiseen, kertoo Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen MiniMikkelin taustajoukoista.

Kuluvan vuoden 2018 MiniMikkeli käynnistyi Xamkin kampuksella StartUp-hengessä.

-On hienoa olla mukana jatkuvaan kehittämiseen tähtäävässä oppimiskokemuksessa. Oppimiskokemus, kuten yrittäjyydessä tuleekin olla, on MiniMikkelissä aivan uudenlaisen kehittämisen kohteena, sanoo Anne Gustafsson-Pesonen. -MiniMikkelin nuorista yrittäjistä kumpuaa tahtotilaa uuteen ja uuden luontiin.

PikkuYrittäjät mukana

MiniMikkeli 2018:n aloituspäivään osallistui mm. Kalevankankaan koulu. PikkuYrittäjinä omaa yritysideaansa testaamassa ja kehittämässä oli kaksi yritysideaa: Konditoria Marenkimurmelit ja Eläintarvike ja -hoitokauppa. Molemmat PikkuYrittäjät kertoivat parasta MiniMikkelissä olleen sen, kun saa tehdä toisin, saa kokeilla, saa askarrella oman mainoksen ja pääsee tekemään nettisivuja. -On ollut mukavaa kokeilla juttuja, korostivat PikkuYrittäjät.

MiniMikkeli opinnollistuu lisää
Vuosi vuodelta MiniMikkeliä on yhä enemmän opinnollistettu osaksi Xamkin opintoja. Projektiin osallistuneet yhteisöpedagogiopiskelijat Emilia ja Saara kokivat parasta MiniMikkelin PikkuYrittäjien sparrauksessa olevan sen, kun on päässyt ohjaamaan 6-luokkalaisten yritysideoita heidän kouluihinsa – paikan päälle.
-On ollut mukavaa saada tutustua ideoihin ennakkoon ja esimerkiksi hioa PikkuYrittäjien myyntipuheita, kertoo Emilia, kolmannen vuosikurssin yhteisöpedagogiopiskelija. Sekä Saara että Emilia toivovat, että PikkuYrittäjien luona kävisi paljon tutustujia. He toivottavat tervetulleiksi oman koulun oppilaiden ohella myös muut vierailijat.

-PikkuYrittäjät ovat panostaneet valtavasti omien ideoittensa kehittämiseen, joten toivoisimme heidän hienoille ideoilleen runsaasti yleisöä, peukuttaa Saara.

Teksti: Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Pienyrityskeskus Xamk

Olen työskennellyt kymmenen suomalaisen yliopiston muodostaman osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkoston (Co-op Network Studies) verkko-opetuskoordinaattorina viime lukuvuoden virkavapaatani lukuun ottamatta jo syksystä 2005 lähtien. Vaikka varsinainen työni onkin yhdistää asiantuntijat ja opettajat ja näin rakentaa ja tutoroida eri osapuolien kanssa yhdessä verkkokursseja, niin silti voitaisiin kuvitella että tietäisin jo tässä vaiheessa melko täsmällisesti kuinka perustaa osuuskunnan…
… Mutta toisinaan teoria ja yleisymmärrys eivät riitä – jotkut asiat täytyy vain itse uskaltaa kokea – välillä myös kantapään kautta. Tämä bloggaus kertoo pohjimmiltaan juuri tästä.

Ihmiset. Meillä kaikilla on parhaimmillaan monia viiteryhmiä, ystäviä, yhteisöjä ja verkostoja, mutta kenen kanssa voit todella perustaa yrityksen?! Omalla kohdallani tilaisuus tähän tarjoutui Mikkelin yliopistokeskuksen (MUC) hienosti fasiloimassa tutkijahotellissa, jossa minulla oli työhuone kevään ja kesän 2018 ajan. Ja kuten MUCin ideana tässä palvelussa olikin, niin samalla tutustuin muihin ”hotellin asukkaisiin”. He tunsivat ihmisiä, jotka tunsivat ihmisiä. Siitä se lähti.

Yrityksen toiminta ja tavoitteet. Näiden asioiden miettiminen vei pitkään ja kaikkihan perustuu juuri edellä mainittuihin ihmisiin. Se ketkä lähtevät perustamaan yritystä vaikuttaa tietysti myös siihen, mitä yrityksemme tekee. Sillä yrityksen osaaminen ja intressit ovat yhtä kuin sen toimijoiden vastaavat. Näin kävi meilläkin. Meistä tuli akateemisesti orientoitunut asiantuntijaosuuskunta, jossa yhdistyvät erilaiset monialaiset tiedot ja taidot. Yrityksemme on osuuskunta, joka haluaa kehittää uudenlaisia toimintatapoja erityisesti juuri mielekkään osa-aikatyöllistymisen tai -yrittämisen näkökulmista, niin, että meillä on aikaa ajatella ja ottaa huomioon jäsentemme erilaisia tarpeita luottamuksellisessa hengessä. Arvostamme myös mielenterveyden kokemusasiantuntijuutta akateemisen asiantuntemuksen rinnalla ja uskomme siihen, että näiden kahden asiantuntemuksen yhdistäminen voi olla hedelmällistä ja auttaa kehittämään yhteiskunnan tarpeisiin vastaavia palveluja.

Aika. Meillä oli jo alkuvuodesta 2017 kasassa ryhmä, joka oli etenkin kesää 2017 kohti mentäessä innokas ”perustamaan putiikin”. Tämä näytti täysin mahdolliselta, sillä saimme erinomaista konsultointiapua Tytti Kléniltä OSKU – Yrittäjänä osuuskunnassa -hankkeelta, joka on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoima, ja jonka osatoteuttajana toimii XAMK-ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus. Me puhuimme arvoistamme, me puhuimme osaamisestamme ja me puhuimme tavoitteistamme. Tuli kesä ja sitten tuli syksy 2017. Ja osuuskunta oli vieläkin perustamatta. Lopulta kiihdytimme vauhtiamme ja saimme pidettyä osuuskuntamme perustamiskokouksen joulukuussa 2017. Mutta nyt myöhemmin näemme, että erityisesti näin originaalin tiimiyrityksen kohdalla, lukuisat käymämme dialogit vain vahvistivat meitä. Ja yhä meillä riittää puhuttavaa! Ja OSKU-hanke sparraa meitä myös nyt kevään aikana vuorostaan XAMKin Petteri Tiljanderin toimesta. Apua kannattaa käyttää kun sitä on tarjolla – meillä kaikilla on vielä paljon opittavaa.

Raha. Kun sitten noin kuukausi sitten meidän merkittiin virallisesti yritysrekisteriin nimellä asiantuntijaosuuskunta Mielekäs, niin olimme jo saaneet huomata, että jo yrityksen perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta syntyy kuluja – ja vieläpä ns. juoksevia sellaisia. Tämän tiesimme toki jo etukäteenkin, mutta silti meillekin tuli ehkä kuitenkin myös pienoisena yllätyksenä, kuinka paljon pankkikulut, tilitoimiston kulut, vakuutukset ja työterveysasioiden järjestäminen todella vievät rahaa. Toisaalta tämä on myös positiivinen asia, sillä juoksevat kulut pakottavat myös hankkimaan juoksevia tuloja. Hyvä niin.

Arvot. Arvoista puhutaan toisinaan ironiseen sävyyn, eikä tämä ole tavallaan ihmekään, kun monien yritysten seinille ripustetut ja verkkosivustoille kirjatut arvopohjat tuntuvat poikkeavan radikaalisti joko arkipäiväisten asiakaskohtaamisten tunnelmista tai siitä, kuinka työntekijöitä kohdellaan. Mutta pohjimmiltaan arvot ovat tavoitteita. Ja jos me todella pyrimme toteuttamaan oman yrityksemme tavoitteita, vaikka toisinaan varmasti myös kompastellen ja erehtyen, niin nämä arvot voivat sekä ohjata yrityksemme toimintamallien muodostumista että olla aidosti myös osa brändiämme. Gandhin sanoin, ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Pekka Hytinkoski
Verkko-opetuskoordinaattori (HY, Ruralia-instituutti), tohtoriopiskelija (Turun yliopisto) ja osuustoimija (Asiantuntijaosuuskunta Mielekäs: http://oskmielekas.blogspot.fi/ )

Kuinka oppilaitos- ja yritysyhteistyötä voitaisiin lisätä? Mitä positiivisia vaikutuksia yhteistyöstä on ollut yrittäjälle? Mitä kehitettävää yhteistyössä olisi?

Muun muassa näitä asioita kysyimme hyvinvointipalveluja tarjoavalta Geriwellin yrittäjä Heli Peltolalta, joka osallistui keväällä 2017 XAMK:in järjestämälle Shake24-leirille. Leirille osallistui Esedun ja XAMK:in opiskelijoita ja he pohtivat ryhmissä kehittämisehdotuksia Mikkelin eri alojen yrittäjien toimintaan.

Leirin anti oli yrittäjälle onnistunut ja yhteistyön hedelmistä päätettiin kertoa avoimesti kaikille. Esedun datanomiopiskelija Jukka Kukkonen innostui suorittamaan multimediatuotannon osaamiskokonaisuuden työssäoppimista ja ammattiosaamisen näytön Otavan Opiston mediatuottaja Mia Pesosen opissa. Ja videotyö saatiin käyntiin.

Helin lupauduttua haastateltavaksi, orientointi aiheeseen alkoi. Shake24-leirin aineistoa käytiin läpi ja leiristä keskusteltiin niin opiskelijoiden kuin opettajien kanssa. Lisäksi sovittiin haastatteluaikataulut, laadittiin haastattelun käsikirjoitus sekä suunniteltiin ja kasattiin tarvittava tekniikka.

Haastattelu tapahtui Geriwellin viihtyisällä toimistolla marraskuisessa auringonpaisteessa 2017. Alkuperehdyttämisen ja tekniikan valmistelujen sekä valojen säätämisen jälkeen kuvaus saatiin käyntiin. Mia haastatteli ja Jukka kuvasi. Tunnelma oli rento ja haastattelun jälkeen tutustuttiin vielä tiloihin, välineistöön sekä Heliä kuvattiin arkiaskareissa.

Kuvausten jälkeen alkoi videon leikkaustyö. Materiaalia oli kertynyt useita minuutteja ja sen valikoiminen ja tiivistäminen napakaksi sekä johdonmukaiseksi tarinaksi syntyi vähitellen. Videot siirtyivät näppärästi ohjaajalle kommentoitavaksi netin kautta ja yhteistyö sujui hyvin. Lopuksi Helin haastattelu elävöitettiin kuvin ja kiitosten jälkeen video oli valmis julkaistavaksi internetiin.

Shake24-leirin kokemuksia ei haettu ainoastaan yrittäjältä vaan toinen haastattelu toteutettiin XAMK:in studiossa sekä kampusalueella. XAMK:in liiketalouden opiskelija Mira Saloniemi kertoi kokemuksiaan leirin järjestäjän näkökulmasta.

Kirjoitus:
Mia Pesonen
Otavan Opisto

Marraskuinen Helsinki tarjoaa pimeyttä, räntää ja loskaa. Lentoaseman mainosbanneri on toivottanut kaupunkiin tulevia turisteja lausahduksella: “Nobody in their right mind would come to Helsinki in November. Except you, you badass. Welcome!”

Kasvuyritystapahtuma Slush houkuttelee Helsinkiin säästä piittaamattomia tapahtumavieraita yli 20.000. Se on kasvanut alallaan Euroopan suurimmaksi spektaakkeliksi, jossa kasvuyritykset, kansainväliset sijoittajat ja suuryritykset kohtaavat. Tapahtuma-areena Messukeskus muuttuu hektikseksi multimediaaliseksi muurahaispesäksi, jossa startupien ideataimet etsivät nousua sijoittajien pääomaturpeesta. Tämän teknologiabasaarin myyntipöydät on tehty houkuttelemaan ideoiden ostajia – monien uusien ja menestyneiden bisneksien nousutarina on lähtenyt täältä. Slush ei ole kuitenkaan pelkästään startup-markkina, vaan tapahtumassa on puheenvuoroja, esityksiä ja keskustelupaneeleita maailman huipulta. Tämän vuoden aloituspuheenvuoron piti Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore.

Slush on ollut nähtävissä neljän eri esiintymislavan suorien lähetysten kautta. Tämä ilmainen palvelu mahdollistaa tapahtuman seuraamisen ja tästä heräsi ajatus tuoda Slush myös Mikkeliin. Se tuotaisiin tarjolle ylipäätään tapahtumasta kiinnostuneille, mutta myös opiskelujen näkökulmasta. Kontaktoimme tapahtuman järjestäjiä ja vastaantulo oli innostunut:
“Tämä on meille todella mieltä lämmittävä aloite ja mahdollisesti merkki siitä, että me voisimme kannustaa kouluja järjestämään näitä ”kisastudioita” laajemmaltikin!”

Torstaina 30.11. käytössämme oli Xamkin esitysluokka, jossa tapahtumaa pääsi katsomaan usealta screeniltä. Päivän aikana valikoimme näytettäviä esityksiä osallistujien mielenkiinnon mukaan. Opiskelijaryhmien kanssa toteutimme yhdessä pitchauksiin perustuvan tapahtuman, jossa keskityimme startup-yritysten esityksiin. Pitchauksissa esitellään viidessä minuutissa yrityksen idea/tuote ja tämän jälkeen pääomasijoittajista koostuva raati ruotii, kyselee ja hiillostaa esittäjää.

Sattumanvaraisesti vastaantulleet pitchaukset olivat aiheeltaan vaihtelevia: ruumiinlämpöä monitoroiva älyvaate, hälyääniä poistava kuuloketeknologia, videopätkiin perustuva englannin ääntämystä parantava applikaatio, elokuvien katseluun tarkoitetut lasit, uusi akkuteknologinen keksintö ja 3D-tulostettavat kipsit. Pitchauksiin osui myös Slush100 -kilpailun voittanut cleantech-alan startup-yritys Altum Technologies, jonka ultraäänituotteet puhdistavat teollisuuden prosessilaitteita, esimerkiksi putkistoja. Jokaisen esityksen jälkeen osallistujat pääsivät äänestämään puhelimella esityksen sujuvuutta, esityksen ideaa ja esitystä roolipelimäisestä näkökulmasta: laittaisitko pääomasijoittajana rahaa tähän startuppiin. Jokainen esitys käytiin myös keskustellen läpi äänestyksen jälkeen.

Video: https://youtu.be/daqh2a3qrKo

Päivän aikana ohjelmaa kävi seuraamassa yhteensä yli 70 osallistujaa ja toteutustapaa voi suositella muillekin oppilaitoksille järjestettäväksi.

Tapahtuman järjestivät Shake -hankkeeseen Mia Pesonen ja Heikki Koponen (Otavan Opisto) ja tapahtumaa oli auttamassa Kristiina Kinnunen (XAMK) ja Marja Wickström (XAMK Pienyrityskeskus)

Teksti: Heikki Koponen
Kuvat ja videon kuvaus: Mia Pesonen

Pekka Hytinkoski

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Digitaalisten pelien pedagogiset elementit

Vuonna 2011 Amerikassa julkaistun ”The report, 2011 Essential Facts About the Computer and Video Game Industry (ESA 2011)” -tutkimuksen mukaan keskimääräinen pelaaja oli 37-vuotias (2008: 33 vuotta) ja keskimääräinen pelinostaja on iältään 41-vuotias (2008: 40 vuotta). Tuolloin amerikkalaista pelaajista 42 % oli naisia (2008: 40 %). Vuoden 2015 ESA-tutkimuksessa keskimääräinen pelaaja oli 35-vuotias, pelienostajan keski-ikä oli 37 vuotta ja naisia pelaajista oli 44 % (ESA 2008; 2011; 2015). Mitä ajatuksia nämä luvut herättävät sinussa? Allekirjoittanut tulkitsee näitä niin, että keskimäärin kaikenikäiset pelaavat, sillä muuten keskiarvo ei voisi olla noin korkea. Voi myös olla, että pelaajien keski-ikä ei tuosta enää merkittävästi kasva tai laskekaan, vaan se tulee jatkossakin pysymään n. 35–37 –ikävuoden kohdalla. Myös naiset pelaavat luultavasti jatkossakin lähes yhtä paljon kuin miehet. Voi silti olla että ns. hardcore-pelaajista useimmat ovat jatkossakin miehiä.

Pelkästään amerikkalaiset käyttävät vuonna 2014 peleihin ja pelikoneisiin 22,41 miljardia dollaria (ESA 2015). Siksi ei ole ihme, että peliala on globaalisti yhtä suuri kuin kansainvälinen elokuvateollisuus. Tätä kehitystä tukevat myös eri-ikäisille suunnattujen uusien pelituotteiden ja -formaattien kehittely kuten kevyiden ”casual” kännykkä- ja tablettipelien suosio, innovaatiot esim. musiikin (esim. Singstar, Guitar Hero) tai liikkumisen (esim. Pokemon Go, Kinectic, Wii, Wii Fit, Playstation Move) alueilla, lelujen, pelien ja muun median (esim. Minecraft, Pokemon, Angry Birds) yhdistelmät sekä uudet verkon mahdollistamat live- ja shop-mahdollisuudet (esim. Steam, Live, Playstation Network). Myös pelimaailman yhteydet urheiluun kiinnostavat monia (NHL-pelisarja, FIFA-pelisarja, F1-formula -pelisarja yms.)

Kehitys ei tietenkään ole ongelmatonta. Pelien passivoinnista ja nuorten venähtäneistä ruutuajoista puhutaan paljon, eikä aivan suotta. Toisaalta keskimääräinen suomalainen aikuinen käyttää television katsomiseen aikaa Finnpanelin vuosittain julkistaman TV-vuosi -tutkimuksen mukaan 2 tuntia 52 minuuttia vuonna 2016. On mahdollista että tämä aika ylittää monen koulua käyvän lapsen ja nuoren päivittäisen peliajan. Silti koululaisten isänä voin todeta, että etenkin lapsuus- ja nuoruusiän välivaiheessa olevien nuorten ulkoileminen ja liikkuminen on saattanut keskimäärin vähentyä myös digitaalisista peleistä johtuen. Myös sosiaalisesta syrjäytymisestä puhutaan ja tämäkin voi olla tutkitustikin osittain totta (Niko Männikön väitöskirja 2017), mutta itse näen nykypelien sosiaaliset mahdollisuudet (moninpeli, yhteispelit, vuorotellen pelaaminen, yhdessä peleistä keskustelu/kirjoittaminen) enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Viimeisenä mutta en vähäisempänä harmina, mainitsen vielä digitaalisten pelien ikärajojen huolettoman sivuuttamisen, joka on harmillisen yleinen ilmiö. Lapset ja nuoret ovat hyviä puhumaan vanhempiaan ympäri (”kun Lassekin, ja kaikki muutkin, saavat pelata tätä…”) tai sitten vanhemmat eivät ole edes tietoisia esim. lukuisten räiskintäpelin ikärajoista. Kannustan kaikkia vanhempia ja kasvatuksen ammattilaisia keskustelemaan tästäkin asiasta nuorten kanssa ja tutkimaan tilannetta.

Silti haluan keskittyä tässä bloggauksessa digitaalisten pelien pedagogisesti kiinnostavien elementtien bongaukseen, sillä kaikkien haasteiden ja hypen jälkeenkin, digitaalisten pelien pelaaminen edustaa toimintaa, joka on osa ihmiskunnan luonnetta: Homo Ludens – leikkivä ja pelaava ihminen. Ihminen on aina leikkinyt, pelannut ja toiminut yhdessä ja digitaalisten pelien pelaaminen on vain luonteva osa tätä jatkumoa (esim. Kallio, Mäyrä & Kaipainen 2004).

Koulujärjestelmää ja opiskelupaikkoja syytetään usein yliautonomiasta suhteessa lasten ja nuorten maailmaan. Toisaalta väitetään, ettei niillä ole riittävästi yhteyttä lasten ja nuorten elämään tai kiinnostuksen kohteisiin. Parhaat pelit tuntuvat vetoavan pelaajiin niin, että he opettelevat jopa kymmenien tuntien ajan uusia asioita ja kehittävät itseään pelaamissaan peleissä määrätietoisesti. Tutkijat ovat löytäneet peleistä mm. seuraavia positiivisia näkökulmia. Pelit voivat kehittää:

• Medialukutaitoa (Mäyrä 2004),
• kielitaitoa – lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen ja kuunteleminen (Manninen, 2004; Steinkuehler 2007) tai
• ongelmanratkaisukykyjä sekä kommunikointitaitoja (Steinkuehler & Duncan 2008).
• Pelien väitetään myös tuottavan voimakkaampia elämyksiä – hyvässä ja pahassa – kuin perinteinen media (Salokoski 2006).
• Kolmiulotteiset moninpelit vuorovaikeusmahdollisuuksineen vahvistavat yksilön osallistumista ja lisäävät yhteistyön mahdollisuuksia (Bluemink 2011).

Vastaavia tutkimustuloksia löytyy vielä enemmänkin, mutta keskityn vielä nyt lopuksi listaamaan omasta (vanhan) pelaajan, vanhemman ja kasvatusalan edustajan yhdistetystä näkökulmastani digitaalisten pelien pedagogisia elementtejä. Miltä nämä sinusta kuulostavat? Voisimmeko oppia näistä jotakin myös muussa opetus- ja koulutustoiminnassa?

• ”Norsu syödään pala kerrallaan”: Monet pelit jakaantuvat onnistuneesti pienempiin osatavoitteisiin, joista rakentuu vähitellen se suuri seikkailu tai päätavoite. Näistä peleistä löytyy aina jotain uutta nähtävää kokeiltavaa ja tutkittavaa ja ne tarjoavat kiinnostuneille myös mahdollisuuden päätehtävästä irrallisiin sivutehtäviin, joita pelataan ”vain” mielenkiinnon, immersion tai hahmonkehittelyn vuoksi.
• ”Helppo aloittaa, vaikea lopettaa”: Innostavan pelin salaisuus on, että pelaaja pääsee jo pienen harjoittelun jälkeen vauhtiin, vaikkakin vielä suppeilla taidoilla, välineillä ja rajoittuneella toimintakyvyllä. Näiden pelien koukku kätkeytyy siihen, kuinka taitojen, tietojen ja välineiden kehittyessä pelaajan toimintamahdollisuudet konkreettisesti kasvavat ja kehittyvät. Pelaaja pystyy toimimaan uusin tavoin, tutustumaan uusiin alueisiin ja asettamaan uusia tavoitteita… Joissa/joista opitaan taas uusia kykyjä!
• ”Jatkuva ja monimuotoinen palaute/feedback”: Parhaat pelit antavat pelaajalle jatkuvaa palautetta hänen toiminnastaan. Kyse ei ole vain grafiikasta ruudulla, vaan monimutkaisesta maailmasta, jossa pelaajaa etenee yritys/erehdys-pohjalta erilaisia strategioita erilaisissa tilanteissa kokeillen. Peleissä liikutaan usein ”taaksepäin” tuttuihin alueisiin ja tilanteisiin, joista saattaa löytyä ratkaisuja uusiin ongelmiin. Uteliaisuudesta ja yritteliäisyydestä palkitaan näkyvästi ja konkreettisesti. Käytännössä palkinnon keskeinen luonne on, että pelaaja pääsee pelissä eteenpäin.
• ”Tee-se-itse”: Modauksella tarkoitetaan pelien epävirallista korjaamista, muokkaamista, täydentämistä tai ”restaurointia”. Osa julkaistuista peleistä pitää sisällään pelieditorin – pelaajia kannustetaan tekemään peliin omia laajennuksiaan ja pistämään ne jakoon. Osa pelaajista tekee suosikkipeleihinsä korjaavia/täydentäviä epävirallisia päivityksiä (eivät muokkaa ohjelmakoodia). Taitavimmat modaajat muokkaavat pelimoottoria/koodia tai tekevät tulkkiohjelmia, jotka kääntävät pelin nykykoneissa toimivaan muotoon. Internetissä on valtava määrä peleihin liittyviä (usein englanninkielisiä) keskustelupalstoja, karttoja ja yksin tai yhdessä tehtyjä pelimanuaaleja. Pelin ”tee-se-itse” -mahdollisuuksista löytyy valtavasti pedagogista potentiaalia – omien pelin tekemisestä puhumattakaan!
• ”Metataidot kehittyvät”: Monet digitaalisista peleistä vaativat huomattavan määrän osaamisenhallintataitoja, tiedonhallintataitoja, verkostoitumis-, kommunikaatio- ja ryhmätyötaitoja, kykyä luovaan ongelmanratkaisuun ja kielitaitoja.

Blogiteksti pohjautuu julkaisuun:

Hytinkoski, P. 2009. Mitä voimme oppia parhaista tietokone- ja videopeleistä? Teoksessa J. Viteli & A. Östman (toim.) Tuovi 7 – Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2009 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit.: Interaktiivisen median tutkimuksia 2. Tampere: Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos, Vol. 2 (Interaktiivisen median tutkimuksia; vol. 2)

LÄHTEET:

Bluemink, J. 2011. Bluemink Johanna (2011). Virtuaalipeliympäristö strategisesti tehokkaan yhteistyön harjoittajana. Aikuiskasvatus 31(4), 267–274

ESA (Entertainment Software Association) 2008. Sales, Demographic and Usage Data: Essential Facts about the Computer and Video Game Industry 2008. Luettavissa verkossa (1.11.2017): https://library.princeton.edu/sites/default/files/2008.pdf

ESA (Entertainment Software Association) 2011. Sales, Demographic and Usage Data: Essential Facts about the Computer and Video Game Industry 2011. Luettavissa verkossa (2.11.2017): http://www.isfe.eu/sites/isfe.eu/files/attachments/esa_ef_2011.pdf

ESA (Entertainment Software Association) 2015. Sales, Demographic and Usage Data: Essential Facts about the Computer and Video Game Industry 2015. Luettavissa verkossa (2.11.2017): http://www.theesa.com/wp-content/uploads/2015/04/ESA-Essential-Facts-2015.pdf

Männikkö, N. 2017. Problematic gaming behavior among adolescents and young adults: relationship between gaming behavior and health. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Luettavissa verkossa (1.11.2017): http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526216584.pdf

Kallio, K.P., Mäyrä, F. & Kaipainen, K. 2009. Pelikulttuurin monet kasvot. Digitaalisen pelaamisen arkiset käytännöt Suomessa.Teoksessa J. Suominen, R. Koskimaa, F. Mäyrä & O. Sotamaa (toim.) Pelitutkimuksen vuosikirja 2009. Tampere: Tampereen yliopisto. 1–15. Luettavissa: verkossa (2.11.2017): http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2009

Manninen, T. 2004. Rich Interaction Model for Game and Virtual Environment Design. Väitöskirja, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Oulun Yliopisto. Oulu: Oulu University Press.

Mäyrä, F. 2005. Pelien ja elämysten tietoyhteiskunta? Teoksessa A. Kasvio, T. Inkinen & H. Liikala (toim.) Tietoyhteiskuntakäsitteen arkipäivästä. Tampere: TUP. 2005.

Steinkuehler, C. 2007. Massively multiplayer online gaming as a constellation of literacy practices. Elearning, Vol 4, No. 3, 297–318. Luettavissa verkossa (1.11.2017): http://dx.doi.org/ 10.2304/elea.2007.4.3.297

Steinkuehler, C. – Duncan, S. 2008. Scientific Habits of Mind in Virtual Worlds. Journal of Science Education and Technology, Vol. 17, No. 6, 530-543.

Salokoski, T. 2006. Pelinappulat. Teoksessa (H. Niinistö – A. Ruhala ) Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Mediakasvatuskeskus Metka ry. Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino Oy.

Xamkin opiskelijoiden työharjoittelua ja opinnäytetöitä pilotoidaan Esedussa osana SHAKE innovaatiokokeilujen uusi malli -hankkeen toteutusta. Esedulla on edelleen avoin haku työharjoittelijoille ja opinnäytetyöntekijöille.

Mutta miten ajatus syntyi siitä, että Eevi Häkkänen halusi opiskelemaan juuri yhteisöpedagogiikkaa? Välivuoden aikana Eevi työskenteli myyjänä kaupan alalla ja pohti, mitä haluaisi opiskella tulevaisuudessa. Nuorella ja aktiivisella naisella heräsi ajatus siitä, että olisi hienoa auttaa lapsia ja nuoria ja tämän johdosta Häkkänen hakeutuikin opiskelemaan yhteisöpedagogiikkaa. Opinnoissaan hän suuntautuu erityistuen tarpeessa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Eevi Häkkänen suoritti kiitettävästi 15 opintopisteen yhteisöpedagogiopintojen työkentän harjoittelun Etelä-Savon ammattiopistossa keväällä 2017. Hän otti yhteyttä Taisto Hirvoseen Esedussa ja siitä pyörät lähtivät pyörimään eteenpäin. Harjoittelupaikka löytyi Etelä-Savon ammattiopistosta. Eevin työkenttään kuuluivat avustaminen tunneilla sekä opettajien tukeminen erilaisissa käytännön järjestelyissä. Suurimman osan harjoittelustaan Eevi suoritti liiketalouden ryhmien kanssa opettaja Vesa Liukkosen johdolla. Hän pääsi mukaan myös kaupan alan työssäoppimiskäynneille sekä osallistui ansiokkaasti Esedun tutor- ja NY-leirien suunnitteluun. Eevi antoi myös oivallisia vinkkejä nuorten näkökulmasta suunniteltaessa sisältöä Nuorten foorumiin, joka toteutetaan marraskuussa 2017.

NY (vuosi yrittäjänä) termi oli tuttu jo aikaisemmin Eevi Häkkäselle, mutta oivallus siitä, että kyseessä oli ihan oikea harjoitteluyritys, tuli Häkkäselle yllätyksenä. Häkkänen saikin tutustua laaja-alaisesti liiketalouden opiskelijoiden NY yrityksiin, joissa oli mukana muun muassa siivous- ja makeisalan yrityksiä sekä kosmetiikan- ja terveystuotteiden myyntiä. Lisäksi Häkkänen oli mukana opiskelijoiden näytöissä. Hän osallistui myös neljän liiketalouden opiskelijan ja opettajan kanssa Taitaja 2017 matkalle Helsinkiin, jossa he kävivät yhdessä tutustumassa yrittäjyysosion kilpailulajiin.

Häkkänen kertoi aidon innostuneesti halustaan auttaa ja tukea nuoria opiskelijoita. Ohjauksellinen näkemys siis korostui, mikä oli tärkeää myös onnistuneen harjoittelun näkökulmasta. Harjoittelun tavoitteena olikin tehdä mahdollisimman paljon töitä nuorten kanssa, ja siitä Häkkänen onkin hyvin iloinen ja kiitollinen, että tavoite saavutettiin.

Eevi Häkkäsen mielestä harjoittelun helmiä oli luokassa työskentely ja jutteleminen nuorten opiskelijoiden kanssa.

Teksti: Johanna Koponen

Korkeakoulu ja ammattioppilaitos yhdistivät voimansa Shake 24H-leirillä Susiniemessä 11.-12.4.2017. Oppilaat ja opiskelijat molemmista oppilaitoksista asettuivat saman katon alle suunnittelemaan kehittämisehdotuksia ja esittelemään tuotoksensa toimeksiantajayrityksille.

Opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua kouluviikkoon, kun bussilastillinen Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opiskelijoita asettui Saimaan rannalla sijaitsevaan Susiniemen leirikeskukseen tuottamaan kehitysideoita toimeksiantajille. Yhteistyössä projektissa oli mukana Mikkelin Kaupunkilehti, kotisairaanhoitoa ja kotipalveluita tarjoava Geriwell Oy, design-tuotteita valmistava Little Big Woman sekä kuntosaliyritys Kuntokeskus Ote. 

Koska Shake -hankkeessa on olennaista tehdä oppilaitosten välistä yhteistyötä, sekoitettiin eri koulujen opiskelijat ryhmäjakoja tehtäessä. Jokaiselle ryhmälle annettiin yksi neljästä toimeksiantajayrityksestä ja vajaa 24 tuntia aikaa miettiä kehittämiskohteita, ratkaista ne ja tuottaa esitys aikaansaannoksista.

Saimme yrityksien edustajat paikalle Susiniemeen esittelemään yrityksiään. Edustajat esittelivät lyhyesti vuorotellen liiketoimintansa, minkä jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus kysellä tarkentavia kysymyksiä toimeksiantajista. Toimeksiantajat saattoivat samalla kertoa, mihin asioihin he halusivat opiskelijoiden erityisesti kiinnittävän huomiota.

Ensimmäinen päivä kului ryhmillä pitkälti töiden tekemiseen. Leiriläiset pääsivät myös nauttimaan leirikeskuksen ruokatarjoilusta, joka oli runsasta ja maistuvaa. Opiskelijat pääsivät ahkeroinnin lomassa kokeilemaan Little Big Womanin edustajan ohjauksella Tai Chitä, sekä Otavan opiston edustajan opastuksella roolipeliä. Illalla halukkaat pääsivät saunomaan ja uskaliaimmat kokeilemaan avannossa uimista huhtikuisessa iltahämärässä.

Yrityksien edustajat saapuivat toisena päivänä kuuntelemaan ryhmien aikaansaannokset. Lyhyeksi jääneistä yöunista huolimatta oppilaat esittivät pirteästi ja asiallisesti omat tuotoksensa. Yritysten kommenteista ja reaktioista päätellen edustajat olivat äärimmäisen tyytyväisiä näkemäänsä ja kuulemaansa. Erästä edustajaa vapaasti lainaten: ”Tämän idean otamme käsittelyyn heti seuraavassa yhtiökokouksessa”.

Shake 24H -projetkitiimiin kuuluu viisi Xamkin opiskelijaa, kolme IT-tradenomiopiskelijaa ja kaksi liiketalouden opiskelijaa. Emme tunteneet toisiamme etukäteen, mutta kokouksissa ja projektin edetessä tutustuimme toisiimme paremmin. Vietimme enemmän ja vähemmän produktiivisia kokouksia kevään aikana, mutta ainakin vatsalihakset saivat välillä hyvää treeniä nauramisen tiimoilta. Vaikka leirisuunnittelu junnasi välillä paikallaan, saimme H-hetken lähestyessä leirin järjestelyt kasaan. 

Leiri sujui kaiken kaikkiaan hyvin. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja saamiemme palautteiden avulla sitä pystytään kehittämään jatkossa paljon. Kokemuksena Shake -hanke on ollut opettavainen ja hermoja kiristävä, mutta myös hyvin antoisa, sillä olemme tavanneet paljon uusia ihmisiä sekä saaneet uusia kokemuksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyn Shake -projekteja!

Kirjoittajat

Xamkin opiskelijat Benjamin Maltusch, Mira Saloniemi, Elisa Jantunen, Harri Ihalainen ja Aleksi Matilainen

Uskalla Yrittää -finaali kokosi Suomen yritteliäimmät nuoret Helsinkiin 19.-20.4.2017. Tapahtumassa kilpailtiin kolmen eri kouluasteen sarjassa: perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen. Mikkelistä mukana oli kaksi joukkuetta Rantakylän yhtenäiskoululta perusasteen sarjassa ja yksi Etelä-Savon ammattiopistolta Esedulta toisen asteen sarjassa. Yhteensä mukana oli huimat 113 NY yritystä!

Finaalissa mukana nuoret ovat toteuttaneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä sekä NY Start Up ohjelmassa osana opintojaan. Suomessa noin 5000 nuorta osallistuu näihin ohjelmiin vuosittain. Etelä-Savossa ohjelmien käyttö on vielä melko vähäistä ja finaaliin osallistuneiden koulujen lisäksi vain Valteri-koulu Mikael perusasteelta rekisteröi yrityksiä tänä vuonna. Kasvunvaraa siis on runsaasti! NY Start Up ohjelma pyritäänkin saamaan käyntiin Xamkissa syksyn 2017 aikana. Myös Mikkelin lukion opettajia oli mukana SHAKE-hankkeen järjestämällä finaalimatkalla Helsingissä tutustumassa ohjelman mahdollisuuksiin.

Rantakylän yhtenäiskoulun Lattiasta Kattoon NY ja Vesikakku NY edustivat peruskoulun sarjassa. Lattiasta Kattoon NY sai Fennian Paras Palvelu palkinnon ja Vesikakku NY pääsi finaalin 10 parhaan yrityksen joukkoon. Esedun yritys oli Moniapupalvelu NY. Liiketalouden opettaja Vesa Liukkonen toimii Moniapupalvelu NY:n ohjaavana opettajana ja hänet palkittiin finaalin yhteydessä Etelä-Savon vuoden 2017 NY opettajana ansiokkaan yrittäjyyskasvatustyön johdosta.

Vuoden 2017 Uskalla Yrittää –finaali oli osa virallista Suomi 100 –juhlavuotta. Finaalin palkintogaalassa Finlandia-talolla kuultiin mm. Elinkeinoministeri Mika Lintilän ja Supercellin Ilkka Paanasen terveiset nuorille. Ohjelma oli erittäin laadukasta ja nuorten palaute koko kokemuksesta erittäin hyvää! Kokemusta kuvailtiin mahtavaksi ja sen painuvan mieleen loppuiäksi. Finaalimatka ja koko ohjelma opetti todella paljon. Nuoret olivat kovin innokkaita lähtemään finaaliin uudestaankin ja toivoivat mahdollisuutta osallistua ohjelmaan uudestaan, esimerkiksi jatko-opiskelupaikassaan!

Maisa Kantanen

Projektipäällikkö

Viime vuoden syksyllä kyseltiin Xamkin ja Esedun opiskelijoilta, henkilöstöltä sekä eteläsavolaisilta yrityksiltä heidän näkemyksiään mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja yrittäjämäisyydestä. Tarkoitus oli kartoittaa taustatietoa tulevien toimenpiteiden suuntaamiseen Shake-hankkeessa. Päävastuu toteutuksesta oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Suurin osa kysymyksistä oli väittämiä, johon tuli ottaa kantaa.

Lähtökohta oppilaitosten ja yritysten väliselle yhteistyön kehittämiselle on hyvä, sillä yhteistyötä pidettiin tärkeänä sekä oppilaitosten että yritysten kannalta. Myös opiskelijayrittäjyyttä pidettiin lähes yksimielisesti hyvänä mahdollisuutena kehittää opetusta.

Selkein vastaajaryhmien välinen eroavaisuus oli, että yritysvastaajat olivat muita kriittisempiä vastauksissaan. Yrittäjistä selvästi useampi piti työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä riittämättömänä. Huomattava osa oli myös sitä mieltä, ettei työelämän palautetta ja yritysten kehittämisideoita hyödynnetä oppilaitoksissa riittävästi ja että yritysten pitäisi voida vaikuttaa oppilaitosten kehittämiseen nykyistä enemmän. Havainnot korostavat yritysten ja oppilaitosten keskinäisen vuoropuhelun lisäämisen tarvetta.

Useimmat vastaajat kokivat, että opiskelijat tarvitsevat tukea epävarmuuden sietoon, jota kehittämistyössä ja työelämässä tarvitaan. Myös yrittäjämäistä asennetta pitäisi korostaa oppilaitosten antamassa valmennuksessa. Valtaosa yrittäjistä koki myös, etteivät oppilaitokset valmenna opiskelijoita riittävästi yhteiskunnan vaatimuksiin tai opeta tietoja ja taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Opiskelijoista monet eivät pidä toimintaansa alueen tulevan kehityksen kannalta merkityksellisenä. Vaatisi lisäselvitystä sen ymmärtämiseksi, onko syynä se, etteivät he aio pysyä Etelä-Savossa valmistumisensa jälkeen.

Tilat ja tekniset välineet ovat ajanmukaisia ja mahdollistavat innovaatiotoiminnan. Haasteena on se, kuinka toiminnan uudistaminen voitaisiin saattaa osaksi arkea, koska siihen ei katsota olevan erikseen aikaa. Tavoitetta tukisivat esimerkiksi foorumit ja ylipäätään toimintatavat, jotka edesauttaisivat uusien ideoiden kuuntelemista herkällä korvalla.

Sekä opiskelijat että työelämän edustajat antoivat vapaissa vastauksissa runsaasti ratkaisuehdotuksia, joiden avulla yhteistyötä voitaisiin parantaa. Monet esittivät esimerkiksi yritys- ja työelämäyhteistyöhön kummiyritystoimintaa, käytännön kautta oppimista, työharjoittelun ja oppisopimusten lisäämistä sekä oppilaitosten ja työnantajien yhteisten projektien toteuttamista. Pidettiin myös tärkeänä että opettajat ja koulujen johto jalkautuisivat ja perehtyisivät nykyistä enemmän työelämään ja että oppilaitokset markkinoisivat yhteistyömahdollisuuksia yrityksiin.

Kysely toteutettiin sähköisesti. Opiskelijoilta vastauksia saatiin 368 kpl, joista noin 80 % Xamkista ja noin 20 % Esedusta. Henkilökunnasta vastasi 88 hlöä, noin 65 % Esedusta ja noin 35 % Xamkista. Yrityksistä vastauksia saatiin 112 kpl. Suurin osa yrityksistä toimi yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä rakentamisen aloilla. Vaikka johtopäätöksiä ei voida tehdä vastausprosenttien alhaisuudesta johtuen koko ryhmien näkemyksistä, olivat erot niiden välillä selviä, joten ne antoivat tietoa eri ryhmien välisistä mielipide-eroista.

Kyselyyn saadut vastaukset antavat hyvän pohjan kehittää oppilaitosten keskinäistä ja työelämäyhteistyötä Shake-hankkeessa ja tulevissa kehittämisprosesseissa alueemme hyväksi.

Manu Rantanen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

”Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti paranneltu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena.”

(Lähde: Wikipedia.org)

Perusasteella ja toisella asteella opiskelijat voivat perustaa oman NY-yrityksen joko yksin tai ryhmässä. NY-yrityksen toimintamalli on pitkälti samankaltainen osakeyhtiön kanssa, jossa ylin päättävä elin on yrityksen hallitus, ja toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta. Useimmiten kaikki NY-yrityksessä mukana olevat opiskelijat osallistuvat hallitustyöskentelyyn, ja ovat siten päättämässä yrityksen asioista.

NY-yrityksen toiminta perustuu yhdessä laadittuun liikeideaan, yhteistyösopimukseen ja yrityksen perustamissopimukseen sekä hallituksen päättämiin operatiivisiin ja toimintaa ohjaaviin ratkaisuihin. Liikeideassa vastataan kolmeen tärkeään kysymykseen: mitä, kenelle ja miten. Mitä tarkoittaa tuotteita ja palveluita, joita yritys myy asiakkailleen. Kenelle tarkoittaa yrityksen mahdollisia asiakkaita, ja miten tarkoittaa sitä, miten yrityksen tuotteet ja palvelut tuotetaan ja saatetaan asiakkaiden saataville. – Liikeidea on siten avainasemassa yrityksen tulevassa toiminnassa.

NY-yritysten tyypillisiä tuotteita tai palveluja ovat olleet siivous, ikkunanpesu, leivonta, ruoanlaitto, asiointipalvelut, koirien ulkoilutus ja lemmikkieläinten hoito, lastenhoito, lumenluonti ja auraus, tuotemyynti, polttopuiden teko, lintulaudat ja linnunpöntöt sekä muut elämän perustaitoja edellyttävät tuotteet ja palvelut. – On syytä huomata, etteivät nämäkään ole enää tänä päivänä itsestään selvyyksiä, osataanko niitä vai ei.

Ammatillisten opintojen myötä kokemusten ja taitojen kartuttua NY-yritysten tuotteet ja palvelut laajenevat ammatillista osaamista edellyttäviin tuotteisiin ja palveluihin. Tällaisia ovat mm. hiusten leikkaus, kauneudenhoito-, hieronta- ja hoivapalvelut, catering- ja pitopalvelut, markkinointipalvelut, verkkokauppa, tietotekniikkapalvelut, verkkosivujen suunnittelu ja tuottaminen, puiden kaato, taimikonraivaus, remonttipalvelut, katosten ja muiden pienten rakennusten valmistaminen, asusteiden suunnittelu ja valmistus, korujen ja koriste-esineiden suunnittelu ja valmistus, porttien ja aitojen valmistus, pienkoneiden huolto ja korjaus sekä autojen kunnossapitoon liittyvät palvelut.

Monesti tuttuna juttuna pidettyyn toimintaan tulee yritystoiminnan kautta monia uusia asioita, jotka pitää ratkaista. Tuotteista ja palveluista tulee kehittää varsin lyhyessä ajassa tarpeellisia, kiinnostavia ja hyvin erottuvia, kustannukset tulee pitää kurissa ja hinnoittelu sopeuttaa tuotteen tai palvelun markkinahinnan sekä osaamisen ja laadun mukaan.  Lisäksi, vaikka tuote ja palvelu olisivat jo kunnossa, on mahdollisista asiakkaista saatava tyytyväisiä maksavia asiakkaita, joten markkinointiin ja myyntiin tulee panostaa myös.

NY-yrittäjyyteen liittyvät haasteet ovat tuttuja kaikille yrittäjille. NY-yrittäjyys on mahdollista ainoastaan opiskelijoille, ja yrittäjyyden tulee liittyä opiskeltaviin asioihin. Lisäksi jokaisella NY-yrityksellä tulee olla ohjaava opettaja, joka mm. integroi yrittäjyyden kautta kertyvän osaamisen tutkinnon osaamistavoitteisiin. Ohjaavalta opettajalta NY-yritys saa tukea ja ohjausta, jolloin yritystoiminnasta tulee myös turvallisempaa ja hallitumpaa. NY-yrityksen neuvonantajana toimivat yrittäjät voivat osaltaan auttaa aloittelevia yrittäjiä välttämään tai ratkaisemaan erilaisia yritystoiminnan haasteita.

Mitä NY-yrittäjyys tuottaa yrittäjille itselleen? Vastaus voi olla hyvinkin erilainen eri henkilöiden kohdalla, mutta listaan voisi laittaa ainakin omakohtaisia kokemuksia ideoinnista, suunnittelusta, itsensä peliin laittamisesta, vastuullisuudesta, tiimityöstä, rooleista, kustannuslaskennasta, hinnoittelusta, markkinoinnista, myynnistä, asiakaspalvelusta, raportoinnista ja erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisusta. – Siis yrittäjyydestä ja työelämän lainalaisuuksista, verkostojen tärkeydestä ja siitä, että itsensä peliin laittaminen luo runsaasti uusia mahdollisuuksia.

Entä tuottaako NY-yrittäjyys uusia innovaatioita? Mielestäni tähän on helppo vastata viitaten alussa esitettyyn innovaation määritelmään: Mikäli liikeidea on NY-yrittäjille itselleen uusi, tai liikeidean pohjalta toimitaan uudella tavalla, tai tuotteissa tai palveluissa on uudenlaisia elementtejä, jotka tuottavat taloudellista hyötyä, on kyseessä innovaatio. – Shake-hankkeen kautta voidaan osaltaan lisätä NY-yritysten toimintaan innovatiivisuutta!

SHAKE-hanke,

Taisto Hirvonen,

Esedu

Etelä-Savon nuorimmat yrittäjät esittäytyivät Uskalla Yrittää -semifinaalissa Kauppakeskus Stellassa Mikkelissä torstaina 16.2.2017. Kaksi yritystä messuilta valittiin edustamaan Etelä-Savoa kansalliseen Uskalla Yrittää –finaaliin Helsinkiin 19.-20.4.2017.

Perusasteen yrityksistä voittaja oli Lattiasta Kattoon NY Rantakylän yhtenäiskoulusta, joka voitti myös Parhaan messuosaston ja Yleisön suosikin –kilpailusarjat. Toisen asteen voittaja oli Moniapupalvelu NY Etelä-Savon ammattiopistosta. Molemmat yritykset tarjoavat kodin apu- ja siivouspalveluita.

Finaalissa tullaan näkemään myös vesikakkuja valmistava Vesikakku NY Rantakylän yhtenäiskoulusta, joka voitti aiemmin syksyllä NY Vuosi Yrittäjänä –ohjelman kansallisen liikeidea kilpailun. NY Vuosi Yrittäjänä ohjelmassa, nuoret perustavat oikealla rahalla toimivat yritykset osana opintojaan. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on valtakunnallinen, peruskoulun 9.-luokkalaisille, ammatillisen toisen asteen ja lukion opiskelijoille tarkoitettu opintokokonaisuus. NY-opinnoissa nuoret perustavat lukuvuoden ajaksi oikean, rahalla toimivan miniyrityksen. NY-yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta lopettamiseen käydään läpi lukuvuoden aikana.

Tapahtumat järjestivät YES-Etelä-Savo ja Shake –innovaatiokokeilujen uusi malli -hanke. Shake –hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot:

Maisa Kantanen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 569 7899, maisa.kantanen@xamk.fi
Anna-Maija Torniainen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 628 0901, anna-maija.torniainen@xamk.fi

Shake -hankkeessa käynnistettiin syksyn 2016 aikana oppilaitosyhteistyössä uudenlaisen opintomallin rakentaminen. Osana tätä mallia Xamkin liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opiskelijat ovat toteuttaneet erilaisia sparraustapahtumia Esedun opiskelijoille, NY-yrittäjille, projektiopintoinaan.

Shake –hankkeessa käynnistettiin uudenlaisen opintomallin rakentaminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa viime syksynä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä ja erilaisia opintomahdollisuuksia yhteistyössä hyödyntäen opiskelijoiden osaamista ja edesauttaen yrittäjyyttä. Syksyn 2016 aikana järjestettiin sparrausta Esedun opiskelijoille sekä Shake –leiri. Molemmissa tapahtumissa Xamkin opiskelijat toimivat yhdessä tapahtumien suunnittelijoina ja sparraajina.

Opiskelijoiden sparraus

Syksyn ensimmäinen tapahtuma oli Esedun eri alojen NY-yrittäjille järjestetty sparraussessio syyskuun lopussa, jolloin opiskelijayrittäjät ottivat vielä ensiaskeleitaan yritystoiminnassa. Xamkin opiskelijat suunnittelivat, kuinka sparrata uusia NY-yrittäjiä nimenomaan liiketoiminnan alkuvaiheessa. Alkulämmittelyjen ja tutustumisen jälkeen esedulaiset pääsivät ensin pohtimaan yritystoimintaansa SWOT-analyysin avulla. Myöhemmin käsittelyyn otettiin yritysten hissipuheet, joita kehiteltiin ja hiottiin ryhmissä Xamkin liiketalouden opiskelijoiden ohjauksessa. Hissipuheiden kuvauksesta huolehtivat puolestaan Xamkin projektiryhmään kuuluneet tietojenkäsittelyn opiskelijat, jotka tallensivat muutoinkin myös tämän tapahtuman.

Shake –leirillä hyödynnettiin ympäristöä

Shake12 -leiri järjestettiin Kalevankangas Areenalla marraskuussa 2016. Leirillä Xamkin opiskelijat sparrasivat esedulaisten perustamia opiskelijayrityksiä sekä Esedun merkonomiopiskelijoita liittyen markkinointiin, taloushallintoon ja digitaaliseen viestintään. Edellä mainitut opiskelijayritykset, NY-yritykset, perustetaan lukuvuodeksi ja ne toimivat oikean yrityksen tavoin. Ohjelmaa suunniteltaessa hyödynnettiin tapahtumaympäristöä – sijaitseehan toteutuspaikka jäähallilla, keskellä Jukuri-liigahuumaa.

Leirillä järjestettiin aamupäivällä luento aiheena Jukurit –liigatarinan rakentaminen ja toteutus markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta Jukurit Oy:n markkinointipäällikkö Joni Vesalaisen ja viestintäpäällikkö Eero Tuomisen johdolla. Tämän jälkeen opiskelijat osallistuivat ideakävelyyn, jonka tarkoituksena oli ideoida uusia tuotteita tai palveluja Jukurien pelitapahtumien yhteyteen. Xamkin opiskelijat järjestivät myös erilaisia työpajoja, joissa Esedun opiskelijat pääsivät työstämään tehtäviä erilaisista liiketalouden näkökulmista. Päivän aikana kuultiin myös sissimarkkinointiluento ja kilpailtiin lopuksi tietovisan parissa.

Matkalla opittua

Syksyn aikana testattiin uudenlaisia tapoja esimerkiksi opiskelijoiden toiminnan arvioinnissa. Arvioinnin pohjaksi opiskelijat tuottivat videon, jossa he pohtivat omaa ja ryhmänsä työskentelyä projektin aikana. Tarkoituksena on tehdä lisää tämän tyyppisiä kokeiluja myös kevään aikana. Opintomallikokeilu ja tapahtumien pilotointi antoivat kallisarvoisia ideoita, kuinka toteuttaa yhteistyötä jatkossa ja kehittää toimintaa edelleen. Huomio kiinnittyy jatkossa vielä painokkaammin opinnollistamiseen, jotta hyväksi koetut toimintamallit voidaan kiinnittää luontevasti osaksi opintojaksojen toteutusta kaikissa toimintaan osallistuvissa oppilaitoksissa. Myös yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa lisätään ottamalla tapahtumiin opiskelijoiden ratkaistavaksi yrityksiltä tulevia toimeksiantoja.

Kevään 2017 opintomallikokeilu on taas uudenlainen kokonaisuus sisältäen erilaisia tapahtumia. Kevään etenemisestä voit kuulla seuraamalla tätä blogia myös jatkossa.

Kirjoittajat Kristiina Kinnunen ja Anna-Maija Torniainen työskentelevät Shake -hankkeessa.

Tervetuloa lukemaan SHAKE – innovaatiotoiminnan uusi malli –hankkeen blogia! Pyrimme omalta osaltamme kehittämään innovaatioilmapiiriä Mikkelissä ja edistämään oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Toimintaan kuuluu opettajien pedagogisten valmiuksien kehittämistä sekä erilaisten opinnollisten ratkaisujen kehittämistä opiskelijoille. Perimmäisenä pitkän ajan tavoitteena on kuitenkin sekä yritysten määrän lisääminen että niiden toiminnan kehittäminen, jotta meillä kaikilla olisi työtä myös tulevaisuudessa.

Ilmapiiri yrittäjyyteen on muuttunut viime vuosina pirteästi positiivisempaan suuntaan! Nuoret ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja se nähdään jopa todennäköisenä uravaihtoehtona tulevaisuudessa.  Joka viides 18-24 –vuotias suomalainen nuori miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Tämä on huima nousu vuosituhannen alun parista prosentista.

SHAKE-hankkeessa kiinnostusta edistetään oppilaitosrajat ylittävällä yhteistyöllä ja uudenlaisilla innovaatio- ja yrittäjyyskokeiluilla. Meillä on käytössä jo paljon hyviä ja testattuja valmiita toimintamalleja, kuten Nuori Yrittäjyys toiminta, joiden avulla oppilaitosten on helppo päästä alkuun. Toimintaa täytyy kuitenkin kehittää eteenpäin ja yhteistyöllä voimme löytää uusia, juuri meidän alueelle ja oppilaitoksille sopivia malleja innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan kehittämiseksi. Monialaiset oppimiskokemukset yhteistyössä yritysten kanssa ovat tulevaisuuden työskentelytapoja, joita me haluamme SHAKE-hankkeessa edistää. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät itsestään uutta osaamista ja pääsevät kokeilemaan sitä turvallisessa oppilaitosympäristössä.

Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan hyvin erilaista kuin mitä se tällä hetkellä on. Pitkät työurat saman työnantajan palveluksessa ovat jo nyt harvinaisia. Samoin työntekijä- ja yrittäjyysstatuksien odotetaan vähentävän merkityksiään. Nyt on oikea aika ravistaa aiempia toimintamalleja ja kehittää uusia yhteistoiminnan muotoja! Just shake it!

Lähteet:
http://www.gemconsortium.org/ (luvut nuorten yrittäjyyskiinnostuksesta)
http://www.nuoriyrittajyys.fi

Kirjoittaja Maisa Kantanen työskentelee Shake -hankkeessa projektipäällikkönä.