Ruuti

Ruuti-hankkeen loppujulkaisu Ruuti-Sanomat sisältää tietoa hankkeen tuotoksista ja tietoutta sukupuolisensitiivisyydestä.
Ruuti-Sanomat julkaistiin verkkolehtenä ja paperiversiona.

Oman ammattiuran suunnittelu on jatkuva prosessi, jonka äärelle on hyvä pysähtyä. Ruuti-hankkeessa on kehitetty erityisesti sukupuolisensitiivistä urasuunnittelun tueksi erilaisia aineistoja. sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus toteuttaa omia ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sukupuolestaan huolimatta.

Sukupuolisensitiivisyys ei pakota, ei saa olla este eikä ole huutomerkki. Sukupuolisensitiivisyys on mahdollisuuksia, itsetuntemusta, valinnan vapautta ja sukupuolten välisen keskustelun ”uusi normaali”.

Kannustamme pohtimaan ja muistamaan uravalinnoissa myös sukupuolelle ei tyypilliset alat ja ammatillisten mahdollisuuksien löytämistä sitä kautta.

Tästä osiosta löydät oman sukupuolisensitiivisen urasuunnittelun tueksi seuraavia aineistoja.

Sukupuolisensitiivinen urasuunnittelu

Ruutia sukupuolisensitiiviseen urasuunnitteluun – itseopiskeluaineisto korkeakouluun aikoville: LIITY OPINTOJAKSOLLE

Sukupuolisensitiivisiä uratarinoita

Tuulikin uratarina:

Tomin uratarina:

Tuomin uratarina:

Antin uratarina:

Eevan uratarina:

KSAO:N TUOTTAMIA URATARINOITA

Eevan uratarina

Käänteinen uratarina

TAITAJAN TUOTTAMIA URATARINOITA

Ellin uratarina:

Päivin uratarina:

Muistilappuja sukupuolisensitiiviseen urasuunnitteluun

Tutustu myös sukupuolisensitiivistä urasuunnittelua tukeviin muistilappuihin.
Lataa muistalapputaulut PDF:nä TÄSTÄ.

Sukupuolisensitiivisen ohjauksen ytimessä on kohtaamisen taito ja ennakkoluuloton asenne erilaisiin ammattiuriin.

Opas sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen

Ruuti-hankkeessa kehitettiin opettajille ja ohjaajille opasta sukupuolisensitiiviseen ohjaamiseen. Oppaassa tasa-arvoon liittyviä asioita käsitellään käytännönläheisesti, painottuen opiskelijan kohtaamiseen. Oppaassa on tietoa ja valmiita toiminnallisia harjoituksia. Oppaassa on lisäksi linkkejä uratarinoihin, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitteleviin sivustoihin ja muuta materiaalia, jotka toivottavasti innostavat sinua ottamaan näitä asioita esille opiskelijoiden kanssa.

Lähde rohkeasti seikkailemaan oppaan sivuille!

Osumapeli

Hankkeessa koulutettiin ohjaajia sukupuolisensitiivisyyteen pelillisin keinoin Osuma-pelin avulla. Osuma-peli on Metropolia amk:n kehittämä pelilauta, johon Ruuti-hanke tuotti sukupuolisensitiivistä sisältöä. Pelilaudan aineiston voi tilata tämän linkin kautta.

Muistilappuja sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen

Tutustu myös sukupuolisensitiivistä ohjausta tukeviin muistilappuihin.
Lataa muistalapputaulut PDF:nä TÄSTÄ.

Työpaikoilla tapahtuva sukupuolisensitiivinen ohjaus on tärkeä osa opiskelijan tukemista. Ruuti-hankkeessa kehitetiin työpaikkojen ohjaajille ohjaus- ja toimintamalli, jonka tavoitteena on herätellä työpaikoilla ajatusta töiden tasa-arvoisesta jakautumisesta osaamisen eikä sukupuolen mukaan. Sukupuolisensitiivisen työpaikkaohjauksen avulla vahvistetaan opiskelijan kehittämiskohteena olevaa osaamista, jotta opiskelija sukupuolesta riippumatta saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen yhtenevän ammattitaidon, osaamisen ja työkyvyn ja mahdollisuuden työllistyä haluamalleen uralle.

Sukupuolisensitiivinen ja tasa-arvoon kannustava työpaikkaohjauksen malli on nyt saatavana mobiiliapplikaationa sekä Android että iPhone puhelimiin. Lataa maksuton sovellus puhelimeesi Play -kaupasta hakusanalla Ruuti tai suoraan linkistä https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.taitajantie.ruutiapp . Applikaation kehittämisen ja tuottamisen on rahoittanut Hämeen ELY-keskus, Euroopan Sosiaalirahasto – ESR. Sukupuolisensitiivinen työpaikkaohjaus on UUSI NORMAALI.

Muistilappuja sukupuolisensitiiviseen työpaikkaohjaukseen

Tutustu työpaikan sukupuolisensitiivistä ohjausta tukeviin muistilappuihin.
Lataa muistalapputaulut PDF:nä TÄSTÄ

Ruuti-hankkeelle tuotettiin tilaustyönä osallistujien toimesta tasa-arvobiisi Kaikki Kuulee.

Kuvapankin kuvat ovat ilmaisia ja vapaasti ladattavissa täältä. Kuvien käyttämisessä noudatetaan CC-lisenssiä. Kuvien yhteydessä tulee mainita tekijä ja rahoittaja seuraavasti: Kuva: Kirsi Koivikko. Ruuti-sukupuolisensitiiviset ura-ja työpaikkaohjauksen mallit -hanke (ESR) tai Picture by Kirsi Koivikko. Ruuti – Gender Smart models for career and workplace counselling (ESF).

Ruuti-hankkeessa kirjoitetut artikkelit:

Sukupuolisensitiivinen ohjaus edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä

Sukupuolisensitiivinen johtaminen on tärkeä osa organisaation strategiatyötä

Kirsi Koivikon opinnäytetyö Ruuti-hankkeelle

Katso osahankkeiden verkkosivut ja lue blogikirjoituksia:

Ruuti-Ksao

Ammatilliset polut

Hyvät lukijat – tytöttely ja pojittelu on turhaa

Sukupuolisensitiivinen ohjaus

Ruuti-Taitaja

Omien kiinnostusten kautta opettajaksi logistiikka-alalle päätynyt Eeva on luonut itselleen vaiherikkaan työuran. Opettajan ammatista jo lapsena haaveillun Eevan uraa ei ole koskaan ohjailtu sukupuolen mukaan, vaan hän on edennyt urallaan omien kiinnostusten mukaan ja saanut kannustusta siihen. Eeva kouluttautui ensin kansainvälisen kaupan tradenomiksi, jonka jälkeen hän suoritti töiden ohessa logistiikan DI-tutkinnon. Eeva on tehnyt töitä muun muassa vientisihteerinä, logistiikka-assistenttina ja projektipäällikkönä. Sosiaalista ja vuorovaikutteista työtä kaivannut Eeva suoritti lopulta opettajan pätevyyden ja päätyi opetustehtäviin ammattikorkeakouluun ja ammattiopistoon.

Geronomi-opintojen loppusuoralla oleva Tuulikki on kokenut ja nähnyt työuransa aikana paljon. Valmistuttuaan hän pohtii vielä isännöintitutkinnon suorittamista. Tulevaisuudessa hän näkee itsensä työskentelemässä taloyhtiöiden isännöinti ja gerontologisen osaamisen rajapinnoilla asumisohjaajana tai sosiaalisena isännöitsijänä.

Tuomin ensisijaisena ajatuksena oli päästä opiskelemaan oikeustieteitä. Osittain sattuman kautta hän päätyi miesvaltaiseen energiatekniikan insinööri (AMK) -koulutukseen. Systemaattisen opintojen aikaisen urasuunnittelun kautta hän päätyi nykyiseen työtehtäväänsä suunnittelijaksi. Hän on ylpeä, kun saa oman osaamisensa avulla suunnitella taloudellisia, energiaa säästäviä ratkaisuja sekä olla kehittämässä uusia ideoita teollisuuden käyttöön. 

Tomi päätyi sosiaali- ja terveysalalle sen laaja-alaisten työllistymismahdollisuuksien innostamana. Hän työskentelee päiväyksikön esimiehenä sekä työhön valmennuksessa. Työssä häntä motivoi kohtaamiset ja onnistumiset. Entinen satamajätkä on löytänyt uuden merkityksen työlle!

Yhteisöpedagogiopintojen loppusuoralla olevalla Antilla on selkeä kuva, miten hän yhdistää valmistuttuaan opintojen ja harrastusten tuottaman osaamisen musiikin opettamiseen sekä nuorten hyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. 

Ruuti – sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit –hanke päättyy 31.12.2020. Hankkeessa kehitetyt materiaalit löytyvät kootusti hankkeen uudistetuilta verkkosivuilta.

Materiaalit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ja ladattavissa. Materiaaleista löytyy erilaisia ohjeita, oppaita ja muistilappuja sukupuolisensitiivisyydestä ja tasa-arvosta. Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita antoisasta kehittämismatkasta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen ja Aikuiskoulutus Taitajan Ruutilaiset toivottavat hyvää joulun aikaa ja sukupuolisensitiivistä ja tasa-arvoista vuotta 2021!

Mitä sinulle kuuluu? Kaiken kohtaamisen perusta on ihmisten välinen luottamus ja hyväksyntä. Kokonaisvaltainen läsnäolo viestii siitä, että toinen on sinulle tärkeä. Katse, kehon asento, sopiva etäisyys, tässä olen sinua varten. Pysähdytään yhdessä sinun asiasi äärelle.

Koulutusasiantuntija Marita Karvinen Seta ry:stä tarkastelee kohtaamista sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta verkkoluennossaan. Hän on kirjoittanut sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta oppaan opettajille, ”Opitaan yhdessä”. Marita on jo vuosia perehtynyt sateenkaariteemoihin ja julkaissut niistä monia artikkeleita Hän on myös työskennellyt kauan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Marita kertoo, mitä se sukupuolisensitiivinen kohtaaminen oikein tarkoittaa, mitä on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu. Kuinka voin kunnioittavasti viestiä, puhutella ja lähestyä yksilöitä. Miksi on hyvä tiedostaa omia arvojaan, asenteitaan ja normejaan. Miten ohjaan parhaiten, kun ohjaan opiskelijaa sukupuolisensitiivisesti opintojen aikana.

Tule kuulolle, kysymään ja kommentoimaan. Pääset koulutukseen suoraan tästä linkistä: ksao.fi/ruuti08122020

Tänään, 16.11, vietetään kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää.

Suvaitsevaisuudella on monet kasvot, mutta Ruuti-hankkeen yhteydessä tarkoitamme suvaitsevaisuudella sitä, että ammatillisissa urasuunnitteluissa kaikki ammatit ovat saavutettavissa tasa-arvoisesti sukupuolestaan huolimatta. Suvaitsevuudella pyrimme siihen, että ohjaajina, työnantajina ja opiskelijoina huomioimme tasa-arvon toteutumista urapolkujen muodostumisessa, huomioimme ihmisen omat mielenkiinnot, taipumukset ja osaamiset, emmekä arvota ihmisen valintoja heidän puolestaan.

Ruuti-sanomat on luettavissa digilehtenä täältä.

Ruuti-sanomat ovat osa Ruuti- sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen –mallit hankkeen lopputuotoksia ja malleja. Sanomat ovat myös tilattavissa printtiversiona, niin kauan kuin lehtiä riittää. Mikäli haluat sanomat itsellesi, täytä oheinen lomake täältä.
Käsittelemme tilaukset tilausjärjestyksessä ja postitamme sanomat joulukuun aikana.

Tasa-arvon performanssi koettiin 5.11 verkossa! Tilaisuudessa kuultiin erilaisia avartavia puheenvuoroja tasa-arvon ja sukupuolisensitiivisyyden näkökulmista. Näyttelijä ja teatteripedagogi Elina Ylisuvanto luotsasi kuulijat läpi webinaarin ammattilaisin ottein. Päivän teemaan kuulijat johdatteli tutkimusjohtaja Anu Haapala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Tutkija Minna Leinonen Tampereen yliopistosta avasi puheenvuorossaan työpaikkojen tasa-arvotyötä vuorovaikutuksen ja oppimisen kautta. Liiketoimintajohtaja Tomi Käiväräinen (Projektivoima Oy) ja Autosalpa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjukka Siren puhuivat työpaikkojen tasa-arvosta työnantajien näkökulmasta käsin.

Luovaa näkökulmaa aiheeseen toivat Työnhaun performanssi -hankkeen kuulumiset ja välähdykset luovan valmennusryhmän tuottamasta esityksestä Tässä ja nyt – henkisellä matkalla tuntemattomaan, joita esitteli projektipäällikkö Laura Lehtinen Xamkista. Lisäksi luovaa lähestymistapaa edusti teatteriohjaaja ja kirjailija Eino Saaren puheenvuoro miehisyyden kohtaamisesta, joka herätteli kyseenalaistamaan miehekkyyteen ja miesrooleihin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Tilaisuus oli samalla Ruuti-hankkeen loppuseminaari. Sukupuolisensitiivisyyttä käsiteltiin paneelikeskustelussa Sukupuolisensitiivisiä kohtaamisia – miten tasa-arvo ja sukupuoli vaikuttavat ohjauksessa? Kokemuksiaan ja näkemyksiään jakoivat opiskelijoiden, opettajien ja työntekijöiden muodostama moniääninen toimijapositioiden joukko.

Webinaaritilaisuuden huipensi ruutilaisten tervehdykset ja hankkeen tulosten esittely. Projektipäällikkö Kirsi Purhonen Xamkista, hankevastaava Anne Varonen KSAOlta sekä projektipäällikkö Sari Laiho Taitajalta kertoivat esimerkiksi sukupuolisensitiivisen ohjauksen mallista. Tilaisuus päättyi Xamkin Ruuti-hankkeen osallistujien tekemän tasa-arvobiisin Kaikki Kuulee (Julius Keisari feat. Liisa) ensiesitykseen. Nuorta näkökulmaa, suoria sanoja ja mahtavaa meininkiä – jatketaan tämän asenteen viitoittamana sukupuolisensitiivisellä tiellä, työelämän sukupuolittuneita ennakkoluuloja ja luutuneita rooliodotuksia murtaen!

Tasa-arvoon liittyy monenlaisia mielipiteitä, arvoja ja asenteita. Tasa-arvotyö näyttäytyy usein vastakkainasettelulta ja ihmisryhmien väliseltä kisailulta. Ruuti-sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit ja Työnhaun Performanssi –hankkeet eivät lähde mukaan vastakkainasetteluun, vaan tuovat esille sukupuolisensitiivistä ajattelua kaikkien sukupuolten hyödyksi. Työ- ja koulutusurien muodostuminen on nykyään sallivampaa, ja urat ovat enemmän irrottautuneet perinteisistä sukupuolirooleista. Vai ovatko?

Yhteinen webinaari Tasa-arvon performanssi 5.11.2020 herättelee havaitsemaan omia ennakkoasenteita työelämän sukupuolittuneisuuteen ja rooliodotuksiin liittyen. Webinaarissa pohditaan muun muassa sitä, miten tasa-arvo näkyy ja kuuluu työpaikkojen vuorovaikutuksessa, sekä miten opiskelijoiden ohjauksessa puretaan sukupuolirooleja kohtaamisen avulla. Miten unohtaa kulttuurisesti rakentuneet, alitajuiset ajatusvinoumat ja kohdata ihminen ihmisenä, osaavana, kokevana, tuntevana, ajattelevana henkilönä?

Päivän avaa tutkimusjohtaja Anu Haapala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta aiheenaan Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Kestävä hyvinvointi muodostuu myös tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisyydestä.

Jatkuvassa muutoksessa oleva työelämä tarvitsee tasa-arvoista ja demokraattista työyhteisöä, johon työmarkkinoille tuleva sukupolvi kiinnittyy. Tutkija Minna Leinonen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta alustaa aihetta otsikolla Tasa-arvo työpaikojen vuorovaikutuksessa nyt ja tulevaisuudessa.

Työnhaun performanssi –hanke pyrkii purkamaan myös työttömiin liittyviä ennakkoluuloja. Luovan työnhakuvalmennuksen ryhmä koosti teatteripedagogi Elina Ylisuvannon ohjauksessa poikkitaiteellisen esityksen, joka kumpuaa heidän omista kokemuksistaan ja unelmistaan. Seminaarissa maistiainen esityksestä Tässä ja nyt – henkisellä matkalla tuntemattomaan.

Teatteriohjaaja ja esikoiskirjailija Eino Saaren puheenvuoro purkaa miehisyyteen ja miesten kohtaamiseen liittyviä myyttejä, normeja ja stereotypioita. Puheenvuoro pohjautuu syksyllä julkaistuun kirjan Miehen kosketus (Gummerus 2020), jota varten Saari haastatteli 50 suomalaista miestä heidän suhteestaan kosketukseen, hellyyteen, läheisyyteen ja vanhemmuuteen.

Paneelikeskustelun teemana on sukupuolisensitiivinen kohtaaminen opinnoissa ja työelämässä. Aihetta pohtivat Ruuti – sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit –hankkeen toiminnassa mukana olleet eri alojen opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat.

Ruuti-hankkeen työ on jo loppusuoralla, ja webinaari on samalla hankkeen loppuseminaari. Hankkeessa kehitetyt sukupuolisensitiiviset mallit tiivistyvät hankkeen loppuvaiheessa sukupuolisensitiivisiin ajatuksiin ja sanomiin osaksi vakituisia käytäntöjä. Mallien tavoitteena on herätellä tasa-arvon ja sukupuolisensitiivisyyden arkisiin käytäntöihin.

Työnhaun performanssi –hanke jatkuu huhtikuun 2021 loppuun ja tekee töitä luovin ja kehollisin menetelmin ennakkoluulojen hälventämiseksi sekä miesten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, työllistymisen ja voimautumisen edistämiseksi.

Tilaisuus päättyy hankkeessa mukana olleiden osallistujien tuottamaan musiikkikappaleeseen Youtube-ensiesityksenä.

ILMOITTAUTUMINEN TÄSTÄ LINKISTÄ  

Ensimmäinen näytös 

9.45 Kirjautuminen Teamsiin, ohjeistus ja virtuaalinen aamujuoma 

10.00 Päivän mikrofoniääni, Elina Ylisuvanto, juontaja, teatteripedagogi ja  

Kestävää hyvinvointia kehittämässä, Anu Haapala, tutkimusjohtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu  

10.15 Tässä ja nyt – Henkisellä matkalla tuntemattomaan. Työnhaun Performanssi –hanke, Laura Lehtinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Elina Ylisuvanto, Kouvolan teatteri.  

10.30 Tasa-arvo työpaikkojen vuorovaikutuksessa – nyt ja tulevaisuudessa. Minna Leinonen, tutkija, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus  

Tauko klo 10.55 (5 min) 

11.00 Yritys X Sukupuolisensitiivisyyden asialla, Tomi Käiväräinen, liiketoimintajohtaja,  Projektivoima Oy   

11.20 Miehiä kohtaamassa, sukupuolirooleja purkamassa – case Miehen kosketus, Eino Saari, teatteriohjaaja, esikoiskirjailija 

11.50 Naiset johtajina, Marjukka Siren, Autosalpa Oy, hallituksen puheenjohtaja

Väliaika klo 12.15 (45 min) 

Toinen näytös 

13.00 Sukupuolisensitiivisiä kohtaamisia – miten tasa-arvo ja sukupuoli vaikuttavat ohjauksessa?  Paneelikeskustelu.  

13.40 Ruuti-sanomat – sukupuolisensitiiviset ohjauksen mallit,  

Kirsi Purhonen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 

Anne Varonen, hankevastaava, Kouvolan Seudun ammattiopisto 

Sari Laiho, projektipäällikkö, Taitaja 

14.00 Kaikki kuulee – Youtube-ensiesitys  tasa-arvoa edistävästä laulusta

Ruuti-hankkeen webinaari pidettiin 3.9.2020. Päivän teemat olivat osa hankkeen koulutustapahtumia. Päivän teema kietoutui yksilön ja työyhteisön näkökulmista aina työnantajan mahdollisuuksiin tukea sukupuolisensitiivistä ja tasa-arvoista työelämää. Asiantuntijoiksi saimme joukon osaavia ammattilaisia.

Aamupäivän ensimmäisessä puheenvuorossa Marita Karvinen (Seta ry) avasi sukupuoleen liittyviä käsitteistöä ja kannusti kyseenalaistamaan ja rikkomaan normatiivisia sukupuoliin liittyviä käsityksiä, ja keskittymään ihmisten vahvuuksiin. Aamupäivää jatkoi Malin Gustavsson (Ekvalita Oy) yhdenvertaisen työyhteisön rakentumisen käytännöistä. Yhdenvertaisuus rakentuu mm. normien purkamisista, inhimillisestä toiminnasta ja tahtotilasta rakentaa hyvää työyhteisöä, jossa tasa-arvoon liittyvät asiat kulkevat jatkuvasti mukana.

Iltapäivän teemat syvensivät tietoa työnantajien ja rekrytoinnin näkökulmista käsin. Sofia Pohls (Finder Seekers Oy) antoi vinkkejä ja työkaluja moninaisen työyhteisöbrändin rakentamiseen. Oleellista työyhteisöbrändin rakentamisessa on se, miten työnantaja ja työyhteisö nähdään ulkoapäin ja miten autenttinen ja totuudenmukainen kuva siitä muodostuu. Tärkeitä asioita seuraavalle työmarkkinoille tulevalle z-sukupolvelle.

Iltapäivän osuutta jatkoivat Kirsi Lantta (Eezy Personel) yhteistyökumppaninsa Miira Leinosen (Talent Adore) kanssa rekrytoinnista ja tekoälyn hyödyntämisestä rekrytoinnissa. Rekrytoinnin ammattilaiset tukevat työnantajia osaavan henkilöstön rekrytoinnissa myös tekoälyn avulla. Tekoäly ei valitse työntekijää, mutta avustaa potentiaalisten osaajien seulomisessa. Tekoälyn etuutena on se, että tekoäly tutkii työnhakijoiden osaamisia objektiivisesti. Oikein rakennettuna tekoälyltä puuttuvat ennakkoasenteet ja aiemmat mallit suhteessa työyhteisön osaajajoukon määrittelyn traditioihin.

Sukupuolisensitiiviset käytännöt ohjauksessa ja rekrytoinnissa tukevat ihmisten mahdollisuuksia, kykyä ja tietoisuutta saavuttaa oman elämänsä ammatillinen unelma sukupuolestaan riippumatta. Viestinnällä ja asenteilla on iso rooli tässä tehtävässä. Sukupuolisensitiivinen ajattelu on myös strateginen valinta tulevan työvoiman saatavuudessa, työhyvinvoinnissa ja työssä pysymisessä. Muistakaamme siis kiinnittää sukupuolisensitiivinen muistilappu omiin puheisiimme ja tekoihimme.

Ruutia työyhteisöihin -webinaarissa esitetyt aineistot löydät täältä:

Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa? Marita Karvinen, koulutusasiantuntija, Seta ry
Lataa Marita Karvisen esitys tästä

Yhdenvertainen työyhteisö Malin Gustavsson, toiminnanjohtaja, Ekvalita Oy
Lataa Malin Gustavssonin esitys tästä

Moninaisen työyhteisöbrändin rakentaminen  Sofia Pohls, Co-Founder& CEO, Finders Seekers Oy
Lataa Sofia Pohlsin esitys tästä

Tekoälystä tasa-arvoa rekrytointiin Kirsi Lantta, Eezy Personnel, & Miira Leinonen, Chief Marketing Officer (CMO), TalentAdore Ltd.
Lataa Kirsi Lantan esitys tästä
Lataa Miira Leinosen esitys tästä

Uskomme vahvasti siihen, että sukupuolten moninaisuus ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat tulevaisuuden työyhteisöjen menestystekijöitä. Haluatko sinä olla oman yhteisösi tai oman tietämyksesi edelläkävijä?

Ruutia työyhteisöihin – sukupuolten moninaisuus tulevaisuuden menestystekijänä -webinaari järjestetään 3.9.2020 klo 9 – 15. Voit osallistua sellaseen osuuteen, joka sinua eniten kiinnostaa tai olla linjoilla koko päivän.

Webinaari on suunnattu työnantajille, ohjausalan henkilöstölle, opiskelijoille, työttömille/alanvaihtajille ja kaikille tasa-arvoisten yhteisöjen ja sukupuolten moninaisuuden edistämisestä.

Päivän teemoina sukupuolten moninaisuus, yhdenvertaisuus työyhteisöissä, moninainen työyhteisbrändi ja tekoälyn merkitys tasa-arvoisessa rekrytoinnissa.

Päivän ohjelma ja asiantuntijat

Aamupäivä 9.00 – 11.30

Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa?  

Marita Karvinen, koulutusasiantuntija, Seta ry

Yhdenvertainen työyhteisö 

Malin Gustavsson, toiminnanjohtaja, Ekvalita Oy

Lounastauko 11.30 – 12.30

Iltapäivä 12.30 – 15.00

Moninaisen työyhteisöbrändin rakentaminen 

Sofia Pohls, Co-Founder& CEO, Finders Seekers Oy

Tekoälystä tasa-arvoa rekrytointiin? 

Miira Leinonen, CMO, TalentAdore Ltd.ja Eezy Personnel

Ilmoittaudu jo tänään tästä

Tulostettavan ohjelman voit ladata täältä

Lämpimästi tervetuloa!

Suomen työmarkkinat ovat poikkeuksellisen sukupuolittuneita OECD:n mittareiden mukaan. Perinteisten ammattikäsitysten murtamiseksi kehitämme Ruuti-hankkeessa erilaisia sukupuolisensitiivisiä ura- ja työpaikkaohjauksen malleja. Mallien kehittämisen tueksi tarvitsemme rohkeita ja erilaisia uratarinoita. Eurooppa-päivän 9.5.2020 kunniaksi haastamme sinut tasa-arvotalkoisiin kertomalla oman uratarinasi. Miten sinä valitsit sukupuolellesi ei perinteisen ammattialan?  Mikä työssäsi sinua viehättää? Miten kannustaisit muita kouluttautumaan rohkeasti sukupuolirajoja rikkovaan ammattiin?

Haasteeseen voit osallistua mm. Ruuti-hankkeen facebook-sivujen kautta https://www.facebook.com/Ruuti.xamk.fi/ tai muissa sosiaalisen median kanavilla jakamalla oman uratarinasi liittämällä siihen tunnisteet #ruutiuratarina #tasaarvo #gerndersmart #eurooppapäivä #EUinmyregion. Voit lähettää tarinasi myös sähköpostilla osoitteeseen kirsi.purhonen(at)xamk.fi.

Kaikkien 21.5 mennessä tarinoiden lähettäneiden kesken arvotaan n. 50 €:n tuotepalkinto.

Kurkkaa samalla myös Kouvolan Sanomien Keskiviikkolehdestä Xamkissa geronomiksi opiskelevan Tomin uratarina täältä

Kaakkois-Suomen ELO-verkosto kokoontui aiheen ympärille 17.4. ja 20.4. verkon välityksellä. Tavoitimme yli 70 ohjauksesta kiinnostunutta ammattilaista verkon äärelle. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden verkkoklinikoissa esiteltiin muun muassa ohjauksen digitaalisuutta, sukupuolisensitiivistä ohjausta, koulutusjatkumoja varhaiskasvatuksesta lukioon ja korkeakouluopintoihin asti ja monialaisten toimijoiden tekemää yhteistyötä. Ohjaamojen, TE-palveluiden ja yrittäjien/muiden työnantajien työ on myös osa nuoren ja opiskelijan urapolun tukemista.

Nuorten ja aikuisten oppimisen ja ammattiurien ohjauksessa kaikki yhteinen työ on sallittua ja toivottavaa. Opiskelijoiden urapolut muodostuvat ihmisen omien mielenkiintojen, koulutustarjonnan, ohjaavien ammattilaisten ja organisaatioiden ohjauksen sekä sosiaalisten suhteiden avulla. Kaakkois-Suomen vahvuutena on hyvin toimiva ohjauksen verkosto, jonka jäseniltä löytyy hyviä käytäntöjä, tahtoa osaamisen jakamiseen ja kehittämisinnokkuutta.

Ohjauksen oikea-aikaisuus ja saatavilla olevat palvelut tukevat ihmisten ammatillisia uravalintoja. Itsetuntemus, osaamisen tunnistaminen, tiedonhankinta, uratarinat, ratkaisunkyvyn ja tulevaisuuden suunnittelukyvyn tukeminen vaikuttavat ylipäätänsä koulutuksen tai työpaikan löytymiseen. Myös tasa-arvoinen työelämä ja sukupuolisensitiivinen ohjaus ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa koulutusta ja työelämää.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Elinikäisen oppimisen verkosto ja Ruuti – sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit –hankkeen järjestämien verkkoklinikoiden materiaalit löytyvät alla olevista linkeistä

Etelä-Karjalan ELO-verkosto

Kymenlaakson ELO-verkosto

Vaikka maailma taistelee koronaviruksen kainalossa, on järkevää ylläpitää työn tavoitteita mahdollisuuksien mukaan. 19.3 tasa-arvon ja Minna Canthin päivälle suunnittelemamme Moninaisuus työyhteisön voimavarana – koulutus peruuntui ja siirsimme koulutuksen syksyyn torstaille 3.9.

Emme Ruuti-hankkeessa jääneet toimettomaksi, vaan kutsuimme sidosryhmiämme koolle verkkoklinikkaan pohtimaan sukupuolisensitiivisyyden merkitystä omassa työssään ja millaisia tarpeita työelämällä on hankkeelle. Keskustelimme mm. seuraavista asioista, joita tulee huomioida ja kehittää edelleen sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa:

• Digitaalisuuden ja verkko-opetuksen vallatessa opetuksen ja ohjauksen kokonaan, tasa-arvoiseksi oletetut tekniset ohjeet eivät välttämättä tasa-arvoisia, vaan saattavat sisältää olettamuksia opiskelijoiden aikaisemmista taidoista.
• Sukupuolisensitiivisyys ohjauksen käsitteenä on hankala sanoittaa ohjattavan ja ohjaajan välisessä keskustelussa. Keskustelu siirtyy helposti hyvästä tarkoitusperästä kritiikkiin miksi pojat ei saa enää olla poikia ja tytöt tyttöjä. Avaamalla keskustelua esimerkiksi perinteisten nais-, miesvaltaisten ammattien ja niiden luomien työllistymismahdollisuuksien kautta ollaan jo paremmin samalla aaltopituudella ohjattavan kanssa. Ohjaajan on myös muistutettava välillä itseään siitä, että ei anna omien toimintatapojen tai sukupuolittuneiden, perinteisten ajattelutapojen ohjata keskustelua, vaan heittäytyy uteliaana pohtimaan asioita eri ammattien kautta. Tarvitaan siis omien ajattelutapojen ravistelua. On myös muistettava se, että mokatkin ovat inhimillisiä, mutta opettavaisia.
• Työttömän työnhakijan tai ammatinvaihtoa harkitsevan sukupuolisensitiivisen ohjauksen tärkeä välinen on mm. työkokeilu. Työkokeilu antaa mahdollisuuden tutustua uuteen, sukupuolelleen ei-tyypilliseen alaan rauhassa. Tuloksena voi poikia alasta kiinnostunut ja innostunut opiskelija uudelle alalle.

Verkkoklinikan lopussa pohdimme asiakkaiden tarpeita ja menetelmiä, joilla lähestyä työnhakijoita, alanvaihtajia ja koulutukseen hakijoita sukupuolisensitiivisyydestä käsin. Erilaiset uratarinat epätyypillisistä valinnoista, rohkeuden, itsetunnon ja kiinnostuksen tukeminen ovat avainasioita kiinnostuksen herättelyssä. Näillä ajatuksilla ja ideoilla jatkamme työskentelyä kevään aikana. Kiitos osallistujille!

KOULUTUSTILAISUUS SIIRRETTY SYKSYYN 3.9.2020 KORONAVIRUKSEN TAKIA!

Varaathan kalenteriisi aamu- tai iltapäivän tai koko Minna Cantin päivän Xamkin Kouvolan kampukselle ”Ruutia työyhteisöihin – sukupuolten moninaisuus tulevaisuuden menestystekijänä” -tapahtumaan torstaina 19.3.2020.

Tilaisuus on suunnattu yritysten ja yhteisöjen toimijoille sekä opiskelijoille ja työttömille/alanvaihtajille pohtimaan ja keskustelemaan työyhteisöjen moninaisuudesta.

Päivän teemoina sukupuolten moninaisuus, yhdenvertaisuus työyhteisöissä, moninainen työyhteisbrändi ja tekoälyn merkitys tasa-arvoisessa rekrytoinnissa.

Päivän ohjelma ja asiantuntijat

9.00 – 11.30

Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa?  

Marita Karvinen, koulutusasiantuntija, Seta ry

Yhdenvertainen työyhteisö 

Malin Gustavsson, toiminnanjohtaja, Ekvalita Oy

Lounas 

11.30 – 15.00

Moninaisen työyhteisöbrändin rakentaminen 

Sofia Pohls, Co-Founder& CEO, Finders Seekers Oy

Tekoälystä tasa-arvoa rekrytointiin? 

Eezy, Kouvola

Tervetuloa! Varaa paikkasi täältä

Ruuti-hankkeen viimeinen tiimikokous pidettiin aikuiskoulutus Taitajan viihtyisissä tiloissa. Tutustuimme Taitajan koulutuksiin ja keskustelimme nais- ja miesvaltaisten alojen opiskelijoiden ohjautumisesta koulutuksiin. Koulutusvalikoiman laaja-alaisuus ja niiden mahdollisuudet sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta ovat erinomaiset. Pääsimme samalla jututtamaan myös muutamaa opiskelijaa heidän alavalinnoistaan sekä koulutusten opettajia.

Sukupuolelleen epätyypilliselle alalle hakeutuneen valintojen juuret johtavat esimerkiksi autoalan naisopiskelijan kohdalla siihen, että aiempi naisvaltainen ala ei kiinnostanut työyhteisönä, haluaa hyödyntää taiteellisuutta autojen koristemaalauksessa ja autoharrastuneisuus on ollut läsnä lähisuvussa. Nämä tekijät yhdessä ovat saaneet opiskelijan hakeutumaan autoalalle.

Päivän aikana ideoimme myös aikuiskoulutuksen ja korkeakoulun välistä yhteistyötä rakennuspuolen, autoalan ja liiketoiminnan koulutusten välille. Sukupuolelleen ei tyypillisille ammattialoille tutustuminen voidaan toteuttaa mm. Ruuti-valmennuksen, harjoittelujen tai yhteisten kurssien avulla.  Tehtäväksi ensi vuodelle jäi mm. opiskelijoiden perinteisten ajattelumallien ja uskomusten rikkominen viestinnän, uravalmennuksen ja harjoittelujen avulla.  Toinen tärkeä tehtävä ensi vuodelle on tarttua työnantajien toiveiseen: työnantajilla on kiinnostusta ja tarvetta monipuolistaa henkilöstörakennettaan segregoituneilla aloilla tai työtehtävissä. Tätä tehtävää edistämme muun muassa 19.3.2020 tasa-arvon päivänä koulutuksen ja työpajan avulla. Laita päivä muistiin ja seuraa tiedottamista.

Mukavaa loppuvuotta ja hyvää joulun aikaa

t. Ruutilaiset

Pohdimme sukupuolisensitiivisyyttä ja nivelvaiheita Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kaakkois-Suomen ELO-verkoston järjestämillä Ohjauksen ajankohtaispäivillä 22.11.2019. Päivän teemoina olivat dialogisuus ja systemaattinen vuorovaikutuksellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden mahdollistajana.

Kaakkois-Suomen Elyn kehittämispäällikkö Ritva Kaikkosen fasilitoima tilaisuus kokosi yhteen lähes 60 ohjauksen ympärillä toimivaa ammattilaista. Tilaisuudessa kuultiin erilasia näkökulmia tulevaisuudesta, ohjauksesta ja hankkeiden tuloksista. Iltapäivän aikana oli mahdollista osallistua eri teemoja käsitteleviin keitaisiin.

Ruuti-hankkeen tehtävänä oli Kouvolan kaupungin opinto-ohjaaja Jaakko Janhusen kanssa avata sukupuolisensitiivisyyttä ja nivelvaiheiden merkitystä ohjauksessa. Ohjaajan sensitiivinen ohjausote kuulee nuorten ja aikuisten hiljaiset signaalit sukupuolelleen ei tyypillisten alojen haaveista. Nivelvaiheiden uraohjauksessa erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• Tiedotus ja markkinointi
• Opiskelijavalintaprosessi
• Uuteen alaan perehdyttäminen
• Ohjaustarpeen arviointi
• Positiivinen tasa-arvo, ei tasapäistäminen
• Tiedonsiirto nivelvaiheissa kiusaamisen ehkäisyssä
• Varmojen valintojen kyseenalaistaminen ja tutkiminen

Iltapäivän keitaassa syvennettiin nivelvaiheita ja sukupuolisensitiivistä ohjausta ja työelämää käytännön esimerkkien ja Osuma-pelin avulla. Peli toteutettiin yhdessä Anne Rautaparran (Lappeenrannan kaupungin lukiot), Anu Niemisen (Saimaan ammattiopisto Sampo), Jaakko Janhusen (Urheilupuiston koulu, Kouvolan kaupunki) ja Ruuti-hankkeen henkilöstön kanssa.

Pelin sisään oli rakennettu tehtäviä, jumeja, joita ratkottiin pienryhmissä kilpailuhenkisyyttä ja huumoria unohtamatta. Pohdimme muun muassa sitä, minkälainen on työnantajan rekrytoima Hyvä tyyppi: hän on mukava, mutta pätevä ja uskaltaa rikkoa työpaikan käytäntöjä ja ryhmittymiä. Rekrytoinnissa kannattaa rikkoa homososiaalisuutta  ja antaa mahdollisuus erilaisten sukupuolien muodostamille näkemyksille ja ammatillisille osaamisille

Koulutusorganisaatioille ja työnantajille löytyi myös vinkki hyvien tyyppien saamiseksi: tsekkaa oman organisaatiosi mainonta ja viestintä, unohtamatta omaa puhetta ja käyttäytymistä. Tutki omia asenteitasi ja arvojasi, tunnista kulttuurierot, anna ihmisille tilaisuus valita kiinnostuksen kohteita heidän lähtökohdistaan ja ennen kaikkea: kohtaa kunnioittavasti. Iltapäivä kiteytyi sukupuolisensitiivisen uraohjauksen ja nivelvaiheiden osalta tehtävänä olleeseen runoon:

Jos sä haluaisit olla hoitsu
saako olla poitsu?
Suku susta haluaa teekkarin
tai ainakin lääkärin.
Sä voit olla hoitsu vanhusten
muista että ratkaisu on sun sydämen.

Kirjoittaja: Kirsi Purhonen, projektipäällikkö Ruuti-sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit -hanke

Viime aikoina on julkisessa mediassa keskusteltu paljon työllisyydestä sekä työvoiman ja työelämän kohtaanto-ongelmista – vaikka työpaikkoja olisi auki, ei niihin aina löydetä sopivia osaajia, tai ei edes hakijoita. Valtakunnallisen tason lisäksi on olemassa alueellista kohtaanto-ongelmaa, mistä Kymenlaakson ja Kouvolankin alue kärsii. Erilaisista syistä johtuen ihmiset eivät halua tai voi lähteä työn perässä ”merta edemmäs kalaan”. Vähintään yhtä iso haaste liittyy työnhakijoiden osaamiseen – joko ammatillinen peruskoulutus tai alan työkokemus puuttuu, tai taidot eivät ole enää ajantasaiset nykypäivän jatkuvan oppimisen vaateessa. Tietyillä aloilla on niin alueellista, kuin valtakunnallistakin ylitarjontaa. Vanhala-Harmanen kommentoi Helsingin Sanomissa 9.9. sitä, miten monet keskittyvät vain oman alansa töiden hakemiseen ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymiseen asti sen sijaan, että he kouluttautuisivat lisää tai kokonaan uudelle alalle. Samanlaisia havaintoja tehtiin meillä KSAOssa vastikään päättyneessä TYÖIKÄ-hankkeessa.

RUUTI –sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit –hankkeessa toteutetaan KSAOssa valmennusjaksoja niin työttömille, kuin opiskelijoillekin. XAMK on jo pilotoinut hankkeessa omat opiskelijavalmennuksensa, meillä KSAOssa aloitetaan nyt työttömistä. Valmennuksessa keskitytään itsetuntemuksen kehittämiseen sekä omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, jotta omaa osaamista osattaisiin myös markkinoida potentiaalisille työnantajille, kenties kokonaan uudella alalla. Yrjö Myllylä puhui Tulevaisuusverstaassa 28.8. henkilökohtaisista ominaisuuksista ja asenteista tulevaisuuden vahvistettavina osaamistarpeina. KSAOn RUUTI-valmennuksella tartutaan tähän asiaan ja herätellään osallistujia näkemään laajempia, totutusta poikkeavia mahdollisuuksia voimauttavan vertaistuen avulla. Tulevaisuusverstaassa Tuija Arola toi esiin, että työntekijältä odotetaan yhä enemmän ammatillisen perusosaamisen lisäksi oma-aloitteisuutta ja oppimiskykyä. Kati Viljakainen esitti samassa tilaisuudessa, että perinteinen rekrymarkkinointi on jo mennen talven lumia sosiaalisen median ottaessa yhä suurempaa roolia rekrytoinnissa. Ihmiset hakeutuvat tulevaisuudessa yhä enemmän sellaisiin töihin ja sellaisille aloille, joihin kokevat jotakin paloa. Mihin sinä koet paloa? Työskenteletkö jo sillä unelma-alallasi tai oletko valmistumassa sellaiseen ammattiin? Jos vastaat ”en”, tai ”en osaa sanoa”, niin tule mukaan – ehkä se selviää RUUTIssa!

Sini Javanainen, KSAOn osahankevastaava RUUTI-hankkeessa

21. toukokuuta koitti mielenkiintoinen ja innostava päivä Ruuti-hankkeen tiimoilta. Hankkeen järjestämässä työpajassa kohtasivat ohjausalan ammattilaiset, hankkeessa mukana olevat opiskelijat ja kaikki hankkeen osapuolet KSAOsta, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksesta ja Xamkista ohjauksen sukupuolisensitiivisistä teemoista. Päivään kuului puheenvuoroja, tiedotusta hankkeen etenemisestä ja pelillistettyä sukupuolisensitiivistä uraohjauksen käsittelytapaa.

Päivä alkoi Kirsi Purhosen, Ruuti-hankkeen projektipäällikön, tervetulosanoilla. Purhonen kertasi lyhyesti, mistä Ruuti-hankkeessa on kyse ja esitteli paikalla olleet hankkeen osapuolet. Tämän jälkeen hän esitteli päivän odotetuimman puhujan, Päivi-Katriina Juutilaisen, yliopettajan Haaga-Heliasta.

Juutilainen astui estradille kertomaan sukupuolitietoisesta uraohjauksesta. Jo puheenvuoron alussa sai huomata, kuinka ajatuksia herättävä asia on kyseessä, sillä jo käsitteistä heräsi hyvin paljon keskustelua. Käsitteiden määrittelyn ohella Päivi avasi sukupuolistietoisuuden käsitettä ohjauksessa. Sukupuolitietoinen tai sukupuolisensitiivinen ohjaus perustuu siihen, että ohjaaja on tietoinen sukupuoliin liittyvistä asioista, suhtautuu herkästi asiaan ja toimii sukupuolitietoisesti ohjauksessaan.

Juutilainen puhui myös siitä, kuinka tulevaisuudessa ammatti-käsitteen merkitys tulee muuttumaan. Nyt voi jo huomata kuinka uusia aloja syntyy sen pohjalta, mitä kaikkea henkilö onkaan elämänsä aikana opiskellut. Juutilaisen mukaan osaaminen korostuu entisestään ja vanhentuneet kaavat särkyvät.

Päivä jatkui Ruuti-hankkeen toimijoiden esitellessä keinoja ja havaintojaan sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvon edistämisessä. Hankkeessa on kokeiltu muun muassa työyhteisön sukupuolisensitiivistä puhetta, sukupuolisensitiivisiä WC-kylttejä, kuultu työnantajien kokemuksia sukupuolisensitiivisyydestä ja lisätty opiskelijoiden uraohjauksessa itsetuntemusta ja aiemman osaamisen hyödyntämistä. Osapuolien havainnoista voitiin päätellä, että kaikki muutos ei voi tapahtua hetkessä ja mutta positiivista kehitystä on havaittavissa.

Iltapäivä jatkui pelillisen sukupuolisensitiivisen uraohjauksen työpajassa. Osallistujat pääsivät näyttämään kyntensä Metropoliassa kehitetyn Osuma-pelin parissa. Ruuti-hanke on luvannut kehittää sukupuolisensitiivisyyteen liittyviä aihioita Osuma-hankkeen peliin. Pelin idea oli selvä: henkilöt jakautuivat kolmeen ryhmään, heittivät noppaa ja liikkuivat pelilaudalla Lego-palikoiden avulla.

Jokaisen ruudun alla oli sukupuolisensitiiviseen uraohjaukseen liittyvä pelillinen tehtävä, huti tai jumi. Hudit saattoivat antaa ryhmälle ylimääräisen heittovuoron tai jopa kieltää heitä osallistumasta seuraavalla kierroksella. Jumit olivat sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen liittyviä tilanteita tai asioita, joita tosielämässä voi kohdata, ja joihin ryhmän tuli keksiä ratkaisu.  Tämän jälkeen ratkaisuja ja argumentteja vertailtiin ja päätettiin yhdessä, mikäli ratkaisu oli hyvä vai haluaako joku ryhmä kertoa paremman ratkaisun, jolla varastaa pisteet. Pelin lomassa oli vakavien asioiden pohtiminen mitä mainioin keino. Aika kului siivillä ja tapahtuman päätyttyä olivat kaikki saaneet iloiten ja nauraen silti ajatuksia ja uusia ideoita heräämään, joka jätti päivästä kaikille mieluisan vaikutelman!

Kirjoittajana Antti Huuki, 25-vuotias Johdon Assistenttityön ja Kielten opiskelija Kouvolan kampukselta, XAMK:sta, joka syventävänä harjoittelunaan on mukana Ruuti-hankkeessa kesän 2019.

Talven ja kevään aikana tehtävänämme on ollut muun muassa syventyä sukupuolisensitiiviseen ja tasa-arvoiseen ohjaukseen. Kävimme ottamassa oppia ja koppia Åpopäivillä Turussa ja Segregaatio Stop- seminaarissa Joensuussa.

Ohjauksen paikka

Turun Åpopäivillä Koulutuksen tutkimuslaitoksen projektipäällikkö Raimo Vuorisen puhui ohjauksen paikasta, yhteistyöstä ja verkostoitumisesta. Vuorinen kehotti ohjausalan toimijoita aina esittää kysymyksen “kenen rinnalla?” Ohjattavien näkökulmasta yhteistyö voisi tarkoittaa vertaistoiminnan tukemista ja ohjauksen ammattilaisten näkökulmasta se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Vuorinen nosti esiin ohjauksessa tulevaisuuden aikaperspektiivin ja taitoa katsoa itsensä yli. Sukupuolisensitiivinen, segregaation rajoja rikkova urasuunnittelu on osa tulevaisuuden työelämää. Sukupuolisensitiivisyys on itsetuntemusta, mahdollisuuksia ja valinnan vapautta. Mahdollisuudet konkretisoituvat jo opintojen aikana tehtävien osaamisen kerryttämisen valintoina, perinteisten ammattien yhdyspinnoilla.

Ohjauksen paikkaa määritellessään Vuorinen painotti erilaisissa nivelvaiheissa olevia uravalintoja. Urasuunnittelutaidoissa tulee kiinnittää huomiota päätöksentekoon, jolla ratkaisuja tehdään. Päätöksenteossa korostuvat yksilöllisyys, subjektiiviset kokemukset ja päätösten merkityksellisyys henkilölle. Päätökset liitetään usein johonkin laajempaan yhteyteen ja satunnaisuudella on oma merkityksensä tapahtumien ketjussa. Avainasemassa on yksilön päätöksentekokyvykkyyden tukeminen.

Uravalinnat ovat myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvia prosesseja, jota tapahtuu erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa ja ohjauksen tiloissa. Ohjausta tapahtuu kahden kesken, ryhmässä, samassa tilassa, etänä ja itsenäisessä työskentelyssä. Ohjausta tapahtuu myös yhteisöissä co-careering –periaatteena, jolloin sosiaalisen median eri yhteisöissä tapahtuvalla uuden tiedon konstruktoinnilla on merkittävä rooli urasuunnittelussa. Sosiaalisen median osaamisen kehittäminen urapalveluissa on parhaimmillaan dynaaminen yhdistelmä kognitiivisia, sosiaalisia, emotionaalisia ja eettisiä toisiinsa yhteydessä olevia tekijöitä.

Tulevaisuuden ennakointi uraohjauksen perustana

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen toi eduskunnan terveiset OPO-päivien yleisölle. Mäkisalo-Ropposen mukaan tasa-arvoisessa koulussa joustavat kouluttautumisen mahdollisuudet tulee taata kaikille esimerkiksi teknologian avulla. Mäkisalo ilmaisi huolensa mahdollisesta opettajien muutoshaluttomuudesta teknologiapohjaisen opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä ja siitä, ovatko opettajat yleensä olleet tarpeeksi mukana opetukseen ja ohjaukseen sopivan teknologian kehittämisessä.

Mäkisalo-Ropponen puhuu myös tärkeistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Näitä taitoja ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, luovat ratkaisut, teknologiataidot ja kokonaisuuksien hallinta. Työelämän uudenlaiset taidot ennakoivat myös uudenlaisia ammattinimikkeitä, kuten etäkokki, turvallisuustalonmies, onnellisuusoperaattori, VR-terapeutti, bioturvajuristi, kierrätysteknikko tai motivaatiosuunnittelija. Uusissa tulevaisuuden ammateissa yhteistä on se, että osaaminen rakentuu useamman kuin yhden koulutusalan tuotoksena, joka kannattaa huomioida opetussuunnitelmissa ja uraohjauksessa.  Saara Taalas Linné-yliopistosta otti kantaa myös teknologian nopeaan kehitykseen ja sen tuomaan asenneilmastoon. Teknologiahype ja digitaalinen häly ovat tämän päivän todellisuutta, joka ruokkii yksilöllistä ajatusmaailmaa ja itsensä korostamista. Tulevaisuuden työssä menestyminen edellyttää yhdessä tekemistä, joka tulee huomioida myös ohjauksessa.

Segregaatio ja tasa-arvo puhututtavat epätyypillisissä ammatinvalinnoissa

Joensuussa Tommi Hoikkala esitteli Purkutalkoot –hankeen tuloksia nuorten sukupuolelle epätyypillisten uravalintojen esteistä ja edellytyksistä. Koulutusinstituutioiden ulkopuolella olevat tekijät, kuten kaverisuhteet, harrastukset, alueelliset perinteet, sukuhistoria ym. sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt, eivät nouse ohjauspuheeseen riittävästi, vaikka niiden vaikutus on merkittävä. Ohjauskeskusteluun tulisi nostaa alojen houkuttelevuus tai sen puute: Miksi ala houkuttaa? Miksi ala ei houkuta?  Näihin kysymyksiin palataan usein siinä vaiheessa, kun aikuinen suuntaa ammatillista uraansa uudelleen joko lisäkouluttautumisella tai uranvaihtajana. Perhekulttuurista tai harrastushistoriasta voi aikuisten uraohjauksessa nousta esiin ammattiala, joka on jo luontaisesti kiinnostanut nuorena, mutta aiemmin kavereiden perheen tai ohjaajan asenteet ovat ohjanneet muuhun valintaan.

Maskuliinisyyteen ja feminiinisyyteen liittyvät kulttuurit ja käytännöt ohjaavat helposti ohjauspuhetta ja lisäävät segregaation syntyä. Epätyypillisten alojen valintoja ei tulisi ohjauksessa kyseenalaistaa perinteisistä sukupuolirooleista käsin, vaan osoittaa kiinnostusta valintaa kohtaan. Hoikkala nostaakin esille ohjauksen kontekstin tai sen puutteen; mikä on opintojen ohjauksen pedagoginen perusta?

Kohti yhteiskuntatietoista ohjausta

Anne-Mari Souto ja Sanna Vehviläinen nostivat Joensuussa esille yhteiskuntatietoisen ohjauksen tärkeyden maahanmuuttajanuorten ohjauksessa. Ohjauspuheessa varotaan ottamasta puheeksi eriarvoistavia tekijöitä ja luotetaan yksilön omaan, Life Design –malliin. Souto ja Vehviläinen peräänkuuluttavat laaja-alaista ohjauksen mallia, jossa ohjattavan merkitykselliset prosessit korostuvat. Prosesseissa tulee huomioida muun muassa se, että ohjattavien toimijuus- ja osallisuustaju vahvistuvat. Ohjaajan toiminnassa korostuvat vuorovaikutustaidot ja kyky rakentaa allianssisuhde ohjattavaan.

Ohjaajien tulee uskaltaa haastaa oma todellisuutensa, ohjaajien ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan kuulla ja kohdata ohjattavan antamat merkitykset asioille. Ohjaajien tulee pystyä käsittelemään myös asioita, jotka herättävät heissä vaikeita tai ristiriitaisia tunteita. Kouluissa maahanmuuttajien ammatinvalinnan ohjauksessa, olisi syytä ottaa rasismi ja sen vaikutukset ammatinvalintaan puheeksi, eikä vaieta tai ohipuhua ongelmaa pois.

Sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvo ohjauksessa on tietoista asennetta ohjaustyöhön

Uskomme siihen, että jokainen ohjausalan ammattilainen haluaa olla mahdollistamassa ohjattavansa tulevaisuuden suunnitelmia. Ennakkoluuloton, aito kohtaava ja ihmettelevä työote on työväline, jolla voimme saavuttaa hyvän allianssin ohjattavan kanssa. Meidän pitää uskaltaa uraohjauksessa uskoa sellaiseen tulevaisuuteen, jota ei vielä ole olemassakaan. Tulevaisuuteen, jossa osaaminen ja ammatillinen työn ilo ohittavat sukupuolittuneet käsitykset ammatillisista urista ja joka luottaa ihmisten omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ja taipumuksiinsa.

Kirjoittajat: Anne Vuorivirta, Hannele Lappalainen ja Kirsi Purhonen

Tasa-arvon päivää vietetään 19.3, jolloin tulee kuluneeksi 175 vuotta, naisten tasa-arvoa edistäneen Minna Canthin syntymästä. Vaikka päivän teeman historia on vanha, tasa-arvokeskustelu ja tasa-arvoinen työelämä puhututtavat edelleen kansainvälisesti ja kansallisesti.

Tasa-arvo ja tasa-arvoinen työ koostuvat monenlaisista osa-alueista, joista esimerkiksi palkkaus, asema tai sukupuolten moninaisuus ovat osatekijöitä.  Tasa-arvoinen työpaikka on arkisia käytäntöjä ja työpaikan noudattamia arvovalintoja johdosta suorittavaan työntekijäjoukkoon asti. Tasa-arvoinen työpaikka on ennen kaikkea tekoja ja toimintaa sukupuolisensitiivisyyttä hyödyntäen. Tässä kohtaa on myös mainittava se, että tasa-arvoinen työpaikka ei tarkoita tasapäistämistä tai ainoastaan naisten huomioimista. Positiivinen, tasa-arvoa edistävät erityisoikeudet kuuluvat myös tasa-arvoon. Positiivinen tasa-arvo tarkoittaa esimerkiksi vammaisen ihmisen palkkaamista tehtävään ja järjestämällä hänen työolosuhteet erilaiseksi, jotta hänen kyvykkyytensä ja osaamisensa asemoituu tasa-arvoiseen olotilaan suhteessa muihin työntekijöihin nähden. Positiivista tasa-arvoa on myös ammatillisesti pätevän, mutta vähemmän alan työkokemusta omaavan miehen palkkaaminen perinteiselle naisalalle.

Vaikka tasa-arvoisesta työstä ja työpaikoista puhutaan paljon, ei tasa-arvo toteudu tutkimusten ja tilastojen valossa kuitenkaan kovin hyvin maailmanlaajuisesti, saati Suomessakaan. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan sukupuolen mukainen tasa-arvo toteutuu huonoiten sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla ja näihin koulutuksiin ohjautumisessa.

Nais- ja miesvaltaisten alojen työpaikkojen jakautumisen lisäksi sukupuolen mukainen tasa-arvo toteutuu huonosti työn johtotehtävien jakautumisessa.  Esimerkiksi elinkeinoelämän hallituspaikkojen jakautumisessa johtotasolla hallitustyöskentelyssä (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja työvaliokunta) naisten osuus oli vuonna 2017 oli 0%. Palkansaajakeskusjärjestöissä tilanne on huomattavasti tasaisempi (puheenjohtajistossa tai johtoryhmässä oli naisia 44% ja miehiä 56 %), ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen johtotehtävissä jälleen epätasapainoisempi (ammattikorkeakoulun rehtoreista 12 % oli naisia ja 88% oli miehiä). Tasa-arvoisin jakauma löytyy Suomen Akatemia tieteellisten toimikuntien tilastoista; vuonna 2017 tieteellisten toimikuntien puheenjohtajista 50 % oli naisia ja 50% miehiä.

Kansainvälisen teknologiayrityksen IBN:n naistenpäivän aattona julkaiseman tutkimuksen Women, Leadership and the Priority Paradox mukaan 18% tutkimukseen osallistuneiden maiden (12 maata, 2300 johtajaa ja työntekijää) työelämän ylimmässä johdossa oli naisia vain 18%. Syitä asetelmaan löytyi muun muassa siitä, että sukupuolten tasa-arvon ei uskota luovan yritykselle taloudellista hyötyä, miehet aliarvioivat yrityksessä olevaa sukupuolijakaumaa ja yrityksissä luotetaan siihen, että tasa-arvo toteutuu itsestään ja tehdään ajallaan hyviä valintoja.

Tasa-arvon toteutuminen vaatii työpaikoilta, etenkin johtajilta hyvää asennoitumista, tasa-arvotietoista strategiaa ja yhdenvertaisuuden suunnittelua ja toteutusta.  Monesti tasa-arvopuhe kääntyy itseään vastaan edunvalvontapuheilla, jolla joissain tilanteissa vaikeutetaan tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon toteutuminen työpaikoilla edellyttää myös kasvatuksen, ohjauksen, koulutuksen tekemää tietoista, sukupuolisensitiivistä työtapaa. Kasvattamalla ja ohjaamalla vaikutetaan ihmisen arvoihin ja tiedostettuihin ajattelumalleihin läpi elämän. Kyse on ajattelumallien muuttamisesta ihmisten osaamisen, mielenkiinnon ja potentiaalin tunnistamiseen. Kääntämällä rekrytointiajatusta sukupuolten tasa-arvoiseen osaamiseen ja potentiaaliin, voidaan luoda positiivisia mielikuvia myös työpaikan julkisuuskuvalle. Pelkkä julkisuuskuva ei tosin riitä, tasa-arvo tulee toteutua myös työpaikan sisällä eri sukupuolia kunnioittavasti. Tasa-arvoisella ja sukupuolisensitiivisellä rekrytoinneilla pystytään myös houkuttelemaan työvoimapulasta kärsiville aloille uusia ja motivoituneita työntekijöitä. Tasa-arvoista julkisuuskuvaa on hyödynnetty muun muassa lentoyhtiö Nordic Regional Airlinesin viestinnässä; lentokapteenina toimiva Emma Elo on jakanut tarinansa lapsuuden ammatillisen haaveen toteutumisesta. Lentokapteeniksi päätyminen on ollut kiinnostuksen, kovan työn ja sitkeyden tulos. Se, että on ollut sukupuoleltaan nainen, ei ole itsessään mahdollistanut työpaikkaa, mutta yhtiö on kiinnostunut palkkaamaan osaavia naisia jatkossakin, mikäli heitä on saatavilla.

Edellä esitetyn esimerkin ja uratarinan avulla luodaan lapsille ja nuorille ammatillisia unelmia, joita on tehty kautta aikojen. Tasa-arvoinen, sukupuoleen sidottu ammatillinen määrittely ei tule syntymän kautta vaan siitä, miten me kasvattajina ja aikuisina osaamme viestiä ja nähdä asiat tasa-arvoisina mahdollisuuksina. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi syntymästä asti identiteettiimme ja käyttäytymiseen liittyviä mekanismeja. Voimme ja saamme edelleen olla tyttöjä, poikia, naisia, miehiä ja muun sukupuolisia omine vahvuuksinemme, mutta emme voi määritellä toista ihmistä itsemme tai yleisen normituksen mukaisesti.

Sukupuolisensitiivisyys kasvatus ja ohjaustyössä tarkoittaa sitä, että ihmistä ohjataan kiinnostuksen ja vahvuuksien kautta, ei perinteisen sukupuolimallien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen tulee kohdatuksi sellaisenaan kuin hän on, sukupuolestaan riippumatta. Sukupuolisensitiivisyys ei myöskään pakota eikä ole huutomerkki. Sukupuolisensitiivinen työote on tasa-arvon toteutumisen yksi tärkeimmistä työkaluista, mutta edellyttää käyttäjältään tietoista ajattelua ja tasa-arvoista puhetta.

Ruuti-hankkeen tehtävänä on kehittää sellaisia ura- ja työpaikkaohjauksen malleja, joissa sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys tukevat yhtäältä yksilön omaa, luontaista mielenkiintoa urapolkujen rakentumisessa ja toisaalta pyrkii vaikuttamaan tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivisyyttä tukevia käytäntöjä koulutuksessa ja työelämässä.

Hankkeen joulukuisessa (2018) Kick off -tilaisuudessa toimijat, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvolan aikuiskoulutuskeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu palasivat hankeen syntymekanismeihin ja kutsui koolle hankkeen ideoijat ja sisältöön liittyviä asiantuntijoita välittämän tietoa suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä. Saimmekin hyvän kattauksen taustalla olevista perusteluista ja tiedosta puheenvuoronpitäjiltä; Ari Lindemanilta (Xamk) ja Tuija Arolalta (Kouvolan aikuiskoulutuskeskus), Ave Valojärveltä (Kouvolan kaupunki), Sini Taimelalta (Xamk) ja Heikki Melolinnalta (Kaakkois-Suomen ELY-keskus). Iltapäivän tiivistyksenä voidaan todeta, että yhteiskuntamme tulee rakentaa ammatin- ja uravalmennuksen ohjausta yksilön mielenkiinnon, taipumusten ja osaamisten näkökulmista käsin ja laajentaa ohjattavat ihmisen ja ohjaajan itsensäkin ajattelumaailmaa urapolkujen mahdollisuuksista ja osaamisen kohdentumisesta sellaisille aloille, joihin yksilö ei välttämättä ensisijaisesti osaisi hakeutua. Iltapäivän aineisto on ladattavissa tämän kirjoituksen lopusta.

Jatkoimme hankkeen ydinkäsitteisiin liittyvää määrittelyä tammikuun työpajassa, johon kaikki osa-hankkeen toteuttajat osallistuivat. Tasa-arvon, sukupuolisensitiivisyyden ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen määritelmät kiteytyivät työpajassamme seuraaviin lauseisiin:

Tasa-arvo

Tasa-arvo rakentuu perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta, yksilön vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Tasa-arvo on yhdenvertaisuutta, ei tasapäistämistä. Tasa-arvoisessa työssä huomioidaan sukupuolten erityisominaisuudet ja kunnioitetaan niitä.

Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys pohjautuu ihmisen arvostukseen ja yksilön omien kiinnostusten kohteiden ja vahvuuksien tukemiseen. Sukupuolisensitiivisyys on ihmisen kohtaamista omana itsenään kokonaisvaltaisesti sisältyen tietoiseen ajatteluun ja toimintaan. Sukupuolisensitiivisyys ei pakota, ei saa olla este eikä ole huutomerkki. Sukupuolisensitiivisyys on mahdollisuuksia, itsetuntemusta, valinnan vapautta ja sukupuolten välisen keskustelun ”uusi normaali”.

Sukupuolisensitiivinen ohjaus

Sukupuolisensitiivinen ohjaus on ennakkoluulotonta ja tietoista ohjaajan oman ajattelu haastamista. Sukupuolisensitiivinen ohjaus on ennen kaikkea asennetta ja ohjattavan kohtaamista, kuuntelemista, kuulemista ja kannustamista siten, että yksilön motivaatio, vahvuudet ja kiinnostus ovat keskiössä. Sukupuolisensitiivinen ohjaus avaa mahdollisuuksia, tukee päätöksentekoa, osaa ennakoida ja tehdä asiayhteyksien välille synteesejä.

Syksyn 2018 aikana toteutetussa opiskelijarekrytoinnissa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) vastaajat nostivat esille sekä oman osaamisen hyödyntämisen ja markkinoinnin, että monipuolisten vaihtoehtojen löytyminen työllistymistä tukeviksi toimenpiteiksi. Koulutuksen aikana toivotaan jo ohjauksen antavan näkökulmia työllistymiseen laaja-alaisesti, monipuolisesti ja eri vaihtoehtoja avaten. Vastaajien odotuksiin voidaan vastata laajentamalla ohjauksen käytäntöjä tasa-arvoiseen, sukupuolisensitiiviseen ja opiskelijan kokonaisosaamispääomaa hyödyntävään ohjaukseen.

Vastavuoroisesti tarvitsemme työelämän näkemyksiä sukupuolisensitiivisyydestä, tasa-arvoisesta työllistymisestä ja sukupuolisensitiivisestä valmennuksesta. Mitä perinteiset, sukupuoliroolien mukaiset työtehtävät taipuvat rekrytointitilanteissa uusiksi, hakijan taipumusten mukaisiksi mahdollisuuksiksi ja miten saada työvoimapulasta kärsiville aloille hakeutumaan lisää alalle sopivia hakijoita? Sukupuolisensitiivisyys rekrytoinneissa on myös mahdollisuus ja kilpailuetu alan julkisuuskuvalle, tärkeintä eli osaamista ja perustehtävää unohtamatta!